Työpaikat http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133512/all Wed, 01 May 2019 12:56:41 +0300 fi Vähentääkö robotisaatio jatkossakin teollisuustyöpaikkoja? http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275319-vahentaako-robotisaatio-jatkossakin-teollisuustyopaikkoja <p>Hauskaa Wapunpäivää kaikille!</p><p>Tänään juolahti mieleen vielä yksi merkittävä seikka liittyen edelliseen kirjoitukseeni <a href="http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275174-metsateollisuudesta-voi-tulla-kiistan-aihe-hallitusneuvotteluissa" target="_blank">metsäteollisuuden uusista hankkeista</a>, joka on jäänyt keskusteluissa vähemmälle. Eräs peruste uusien sellutehtaiden kannatukselle on ollut työpaikat, joita tehtaat epäilemättä tuottavatkin. Mutta toinen kysymys on, kuinka paljon uusia työpaikkoja ne tuottavat, paljonko työpaikkoja ne säästävät ja <em>miten on asian laita tulevaisuudessa</em>.</p><p>Raskas teollisuus ja metsätalous on, toisin kuin palveluammatit, sen tyyppinen ala, jolla on jo tapahtunut huomattava työpaikkojen väheneminen tuotantoon verrattuna automatisaation vuoksi. Eihän hakkuita enää millään mottitalkoilla pokasahat kädessä tehdä vaan suurilla metsätyökoneilla. Lisäksi sellutehtaissa on jo lähtökohtaisesti prosessi hyvin koneistettua. Oma asiantuntemukseni ei riitä arvioimaan, onko automatisaatio sillä alalla edennyt jo lähes loppuun asti niin, että jäljellä olevat työtehtävät eivät olisi helposti robotisoitavissa vai onko esimerkiksi tuotantolinjoissa joitakin hyvin toisteisia mekaanisia tehtäviä, joita koneistus helpottaisi ja &quot;vapauttaisi&quot; ihmiset pois kyseisiltä paikoilta. Arvioin <a href="http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268078-palveluammatit-eivat-automatisoidu-vaikka-sita-monet-haluaisivat" target="_blank">aikaisemmassa kirjoituksessani</a>, että tietyt palvelualan tehtävät kuten kauppojen ja pikaruokaloiden kassat olisivat immuunimpia robotisaatiolle, koska niihin liittyy käytännön syistä tai oikeudellisista syistä tarve siihen, että ihminen saa palvelua nimenomaan ihmiseltä, mutta teollisuustyöt eivät selvästi ole ainakaan tällaisessa kategoriassa. On oletettavissa, että säilyvät teollisuustyöpaikat ovat nyt ja jatkossa paljon pikkutarkkaa koulutusta vaativia asiantuntija-ammatteja.</p><p>Edellä mainitusta huolimatta metsäteollisuudesta on etuna se, että se kasvattaa vientiä ja vähentää riskiä siitä, että Suomi ajautuisi kauppataseen alijäämään. Julkisen talouden osalta merkitystä on sillä, kuinka suurta on metsäteollisuuden valtionomistus ja kuinka alaa verotetaan. On ollut nähtävissä, että joissakin hankkeissa valtiot ovat joutuneet kilpailemaan erilaisin verohelpotuksin kohti pohjaa ja toivon, ettei näin kävisi metsäteollisuushankkeiden kanssa. Kielteisten ympäristövaikutusten täytyy olla kompensoitavissa painavilla yleisillä eduilla ja niitä on myös hillittävä nykyaikaisen tekniikan keinoin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hauskaa Wapunpäivää kaikille!

Tänään juolahti mieleen vielä yksi merkittävä seikka liittyen edelliseen kirjoitukseeni metsäteollisuuden uusista hankkeista, joka on jäänyt keskusteluissa vähemmälle. Eräs peruste uusien sellutehtaiden kannatukselle on ollut työpaikat, joita tehtaat epäilemättä tuottavatkin. Mutta toinen kysymys on, kuinka paljon uusia työpaikkoja ne tuottavat, paljonko työpaikkoja ne säästävät ja miten on asian laita tulevaisuudessa.

Raskas teollisuus ja metsätalous on, toisin kuin palveluammatit, sen tyyppinen ala, jolla on jo tapahtunut huomattava työpaikkojen väheneminen tuotantoon verrattuna automatisaation vuoksi. Eihän hakkuita enää millään mottitalkoilla pokasahat kädessä tehdä vaan suurilla metsätyökoneilla. Lisäksi sellutehtaissa on jo lähtökohtaisesti prosessi hyvin koneistettua. Oma asiantuntemukseni ei riitä arvioimaan, onko automatisaatio sillä alalla edennyt jo lähes loppuun asti niin, että jäljellä olevat työtehtävät eivät olisi helposti robotisoitavissa vai onko esimerkiksi tuotantolinjoissa joitakin hyvin toisteisia mekaanisia tehtäviä, joita koneistus helpottaisi ja "vapauttaisi" ihmiset pois kyseisiltä paikoilta. Arvioin aikaisemmassa kirjoituksessani, että tietyt palvelualan tehtävät kuten kauppojen ja pikaruokaloiden kassat olisivat immuunimpia robotisaatiolle, koska niihin liittyy käytännön syistä tai oikeudellisista syistä tarve siihen, että ihminen saa palvelua nimenomaan ihmiseltä, mutta teollisuustyöt eivät selvästi ole ainakaan tällaisessa kategoriassa. On oletettavissa, että säilyvät teollisuustyöpaikat ovat nyt ja jatkossa paljon pikkutarkkaa koulutusta vaativia asiantuntija-ammatteja.

Edellä mainitusta huolimatta metsäteollisuudesta on etuna se, että se kasvattaa vientiä ja vähentää riskiä siitä, että Suomi ajautuisi kauppataseen alijäämään. Julkisen talouden osalta merkitystä on sillä, kuinka suurta on metsäteollisuuden valtionomistus ja kuinka alaa verotetaan. On ollut nähtävissä, että joissakin hankkeissa valtiot ovat joutuneet kilpailemaan erilaisin verohelpotuksin kohti pohjaa ja toivon, ettei näin kävisi metsäteollisuushankkeiden kanssa. Kielteisten ympäristövaikutusten täytyy olla kompensoitavissa painavilla yleisillä eduilla ja niitä on myös hillittävä nykyaikaisen tekniikan keinoin.

]]>
0 http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275319-vahentaako-robotisaatio-jatkossakin-teollisuustyopaikkoja#comments Ilmastonmuutos Metsäteollisuus Robotisaatio Työpaikat Wed, 01 May 2019 09:56:41 +0000 Mikko Nummelin http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275319-vahentaako-robotisaatio-jatkossakin-teollisuustyopaikkoja
Työpahoinvointi ja hyväksyntä. http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275236-tyopahoinvointi-ja-hyvaksynta <p>Miten saada työryhmän parhaat puolet, tai kenties vahvuudet &ndash; kuten sanotaan, selvimmin esille?</p><p>Miten vahvuudet voidaan tavoittaa? Luoko vahvuuksien ja osaamisen tehokkaampi hyödyntäminen työryhmässä tunteen autonomiasta &ndash; jonka siivittämänä työteho, tuottavuus ja työn laatu paranee merkittävästi?`Mitä vaatii työryhmän jäseneltä itseltään hyväksyä voimavarojen hyödyntämisen merkitys osana työryhmää &ndash; ja millä keinoin jokainen meistä voi hyödyntää omaa osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla omassa työryhmässä? Ratkaisun avaimet tähän saattavat helpostikin roikkua esimiehen vyölenkissä tai pilkottaa hänen nyrkkiin puristetun kämmenensä syrjästä. Mutta viimekädessä &ndash; työryhmän jäsenen ja koko työryhmän parhaan edun nimissä on luontevaa tuoda oma osaamisensa esille tekemisen ja arjen käytäntöjen kautta; perustyön yhteenliittyvän sujumisen muodossa.</p><p>Hieman ristiriitaisesti ajatellen, vapauden johtaminen (työryhmän jäsenten mielenkiinnon ja osaamisen vapaamuotoinen johtamisosaaminen) tekee yhä useammasta perustyön tekijästä oman tehtäväalueensa erikoisosaajia juuri sillä keinoin, kun vapaus vaalia ja tehdä oman mielenkiintonsa ja osaamisensa kautta työtehtäviä niin &ndash; että iso kokonaisuus on jakautunut useisiin pieniin osa-alueisiin. Kuulostaako monimutkaiselta? Kenties. Yksinkertaisemminkin tämän voisi sanoa; työryhmän jäsenten tulisi pystyä hyödyntämään omaa osaamistaan omien toimintatapojensa ja mielenkiinnon kohteidensa kautta siinä tehtävässä, jota he ovat tekemässä &ndash; osana isoa kokonaisuutta. Tärkein ensitehtävä esimiehen työtehtävissä onkin selvittää, mitä vahvuuksia työryhmän yksittäisillä jäsenillä on, ja miten näitä vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita voidaan ketjuttaa muun työryhmän kanssa. Miten esimies sitten tällaiset asiat saa selville?</p><p>Keinot joilla voimavarojen selvittäminen aloitetaan ovat jaettavissa osiin:</p><p><strong>1.) Rekrytointi.</strong> Tämä on merkittävä vaihe työryhmän kannalta. Työryhmän uuden jäsenen, potentiaalisen osaajan, ideoijan, ammattilaisen rekrytoinnissa pitää olla tietoinen siitä, mitä tekijöitä uudelta työryhmän jäseneltä odotetaan. Miten hänen pitää sulautua siihen joukkoon, johon hän on tulossa. Toisinaan hyvä ryhmän jäsen, jolla on kykyä kestää ryhmän aiheuttamaa sosiaalista painetta esimerkiksi aikaisemman työhistoriansa kautta, elämänkokemuksensa mukaan, koulutuksensa siivittämänä tai eritylsosaamisensa avittamana voi olla paljon parempi vaihtoehto, kuin esimerkiksi pelkkä raudan luja ammattilainen tai legendaarinen yksilösuorittaja. Itseasiassa &ndash; yksilösuorittajia kannattaa aina miettiä johonkin muuhun kuin työryhmän jäseneksi.</p><p><strong>2.) Työryhmän tarpeen kuuleminen.</strong> Mitä työryhmä kaipaa. Ei miten &ndash; vaan mitä. Tämä vaatii työryhmän esimieheltä ymmärrystä siitä miksi työtä tehdään, miten työtä tehdään, mitä työryhmän vahvuusalueita pitää vahvistaa ja mitkä vahvuusalueet toimivat hyvin osana muuta isoa kokonaisuutta ja tavoitteen eteen tapahtuvaa toimintaa. Muistettava on, että iso kokonaisuus ei aina välttämättä ole se mikä jää työyhteisöä ympäröivien seinien sisäpuolelle; toisinaan kokonaisuutta ollaan laajennettu niin, että se ulottuu varsin kaukana olevien asiakkaiden tarpeiden toteuttamiseen ja/tai asian edistämiseen. Hyvin onnistunut rekrytointi on useimmiten sellainen, jossa rekrytoitava vahvistaa jo valmiiksi vahvaa työryhmää. Huonosti voivaa työryhmää ei tulla toistuvillakaan saati uusilla rektytoinneilla pelastamaan.</p><p><strong>3.) Uuden työryhmän jäsenen riittävä perehdyttäminen osaksi työryhmää.</strong> Vasta tämän vaiheen jälkeen voidaan aloittaa prosessi, jossa uusi työryhmän jäsen voi alkaa toimimaan omien vahvuuksiensa ja mielenkiinnon kohteittensa kautta ja kokea varsinaista työn imua. Työryhmälle on aikojen saatossa muodostunut tietynlainen identiteetti. Varsin mitättömät käyttäytymismallit saattavat olla yhtälailla perinteikkäitä kuin esimerkiksi joulunviettotapojen vaihtelussa perhekunnittain. Tässä kohtaa esimiehellä on kenties tärkein rooli, koska tässä tilanteessa alkaa &ndash; riippumatta työyhteisön yhteisöllisyydestä ja avoimuudesta &ndash; nokittelu. Nokittelutilanteessa osoitetaan paikka uudelle työntekijälle ja näytetään vanhojen &rdquo;partojen&rdquo; hierarkia-asetelmat sellaisenaan. Hyvä esimies tukee tässä vaiheessa työryhmän yhteistä kehittymistä ja perimmäistä tavoitetta; perustyön onnistumiseksi luodun työryhmän yhtenäisyyttä.</p><p><strong>4.) Kun ryhmäytymiselle on syntynyt mahdollisuus ohjataan työryhmää yhteiselle väylälle.</strong> Yhteisten tavoitteiden suuntaan. Suuntaan, joka mahdollistaa työntekijöiden osaamisalueiden ja mielenkiinnon kohteiden yhteensovittamisen osana isompaa tavoitetta.</p><p><strong>TYÖPAHOINVOINTI EI OLE TYÖHYVINVOINNIN VASTAKOHTA.</strong></p><p>Miten päästä työyhteisön johtohahmona sellaiseen tilanteeseen, jossa liike on yhdenmukaista, yhteisen tavoitteen eduksi tehtyä työtä? Liikkeen pitää olla tavoitteellista niiden välineiden ja toimintojen kautta, jossa liike ei hidastu &ndash; vaan vauhdittuu yhteishengen mukaisesti. Liikkeen voimakkuus, älykkyys, kehitettävyys ja kyky muuttua syntyy lopulta samaan suuntaan liikettä auttavasta isosta kokonaisuudesta. Sen täytyy olla liikkeen tavoitetila! Tällaisen liikkeen tavoittaminen ja valjastaminen vaatii esimieheltä rohkeutta antaa omien visioidensa sulautua isoa kokonaisuutta yhdistäväksi tekijäksi. Täytyy olla rohkeutta katsoa lopputulosta, tavoiteltua tilaa ison ja vahvan kokonaisuuden kautta. Sellaisen lopputuloksen, jossa näkyy kaikkien toimintavaiheiden yhteenliittyminen ja sujuvuus. Visiot, ideat, ajatukset, pohdinnat jotka eivät sulaudu isoa kokonaisuutta yhdistäväksi tekijäksi jäävät kolisemaan ison kokonaisuuden pinnalle yksilösuorituksena, joka ei toimi osaamista yhdistävänä &ndash; vaan osaamista jakavana tilana. Tällaista tilaa kutsutaan myös nimellä &rdquo;työpahoinvointi&rdquo;. Sitä voitaisiin kutsua myös &rdquo;kyvyksi nauttia todellisten vahvuuksien manipuloinnista&rdquo; &ndash; mutta puhutaan kuitenkin työpahoinvoinnista, kuten on tapana.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työpahoinvointi</strong> on itsessään jotain ihan muuta kuin työhyvinvoinnin vastakohta. Näillä kahdella ei ole juurikaan tekemistä keskenään. Toinen näistä &ndash; eli työhyvinvointi saavutetaan itsetyytyväisyyden muodossa. Voisi todeta, että puhuttaessa työhyvinvoinnista voitaisiin puhua yhtälailla jostain sellaisesta osasta arkea, jossa ihminen on tyytyväinen. Työpahoinvointi taas tarkoittaa jotain sellaista, jota voitaisiin verrata yksinolemiseen tai omien kykyjen, kiinnisaamattomuuden ja mahdollisesti jopa muodottoman tunnekokemuksen läpikäymiseen. Työpahoinvointia lietsoo eittämättä tilanne, jossa ihminen kokee, että yhteisen päämäärän saavuttamiseksi käytettävissä olevat voimavarat ovat ehtyneet tai mahdollisesti ylittymässä. Se mikä tämän tunteen saa useimmiten aikaan on merkityksettömyyden tunne ja tunne siitä, että sillä mitä yksilö tai työryhmän yksittäinen jäsen merkitsee työpanokselle on itsestäänselvää ja merkityksetöntä. Toisinsanoen &ndash; ja hieman yksinkertaistaen &ndash; yksilön kokemus ei ole kevyt, sujuva ja merkittävä &ndash; vaan kaikkea, mikä syö näitä tuntemuksia. Tämän lisäksi saattaa ilmetä tuntemuksia joita voi verrata suruun &ndash; ilman syytä. Vihaan, jolle ei ole mitään selittävää perustetta. Univaikeuksia, joihin liittyy mm. säpsähtelymäistä oirehdintaa, asioiden ja kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeuksia ja suoranaista unohtelua. Joissain tapauksissa saatetaan tarvita pitkään jatkuvaa sairauslomaa, lääkitystä ja jopa työtehtävien täysimittaista vaihtamista. Mutta tällekin on itsessään vaihtoehtoja.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Hyvä esimies</strong> ei anna työryhmän jäsenen polttaa itseään loppuun. Hän kuuntelee aika ajoin työryhmän jäsenen mielipiteitä itsenäisenä työryhmän osana, sekä työryhmän jäsenenä. Työryhmälle on muistettava tarjota mahdollisuus työtä- ja työntekoa ohjaaviin tapaamisiin työnohjaajan avustuksella, ja joissain tapauksissa tapauskohtaiseen työnohjauseen erikoistuneen case &ndash; työnohjaajan avustuksella. Tärkeää on erottaa ristiriitaiset tavat reflektoida työryhmän toimintaa ja olla kiinnostunut siitä, että toteutuuko työyhteisön &rdquo;yhteen &ndash; hiileen &ndash; puhaltamisen&rdquo; mentaliteetti miltä osin ja missä määrin. Mikäli työtä johtava taho haluaa, että työryhmä, jonka esimiehenä hän toimii &ndash; toimii saumattomasti yhteisen asian edistämiseksi, tuottaen tulosta &ndash; eikä niinkään sankaritarinoita &ndash; tulee hänen olla kiinnostunut siitä, mihin suuntaan virta työyhteisössä käy &ndash; ja mitkä osa-alueet eteenpäin menoa vaikeuttavat. &nbsp;</p><p><strong>Tavoite työryhmän tehtäville</strong> on pidettävä mielessä. Se, miten työryhmä toimii on useimmiten saneltu jossain ihan muualla, kuin perustyön tasolla. Näiden kahden kesken on suurin vaara syntyä klikkejä, joita ratkomaan tarvitaan osaava esimies. Perustyötä tekevä työryhmän jäsen, työryhmä itsessään ja työryhmää lähellä oleva esimies muodostavat parhaassa tapauksessa mukautuvan, kehittyvän ja omien mielenkiinnon sekä osaamisalueidensa kautta muodostuneen &ndash; samaan suuntaan kulkevan paketin, jolle tavoitteen saavuttaminen ei ole ongelma &ndash; vaan osa jatkossa paremmaksi kehittyvää, toimivampaa ratkaisua.</p><p>&nbsp;</p><p>- Anttiolavi Salonen</p><p><a href="https://www.mielenkartta.fi/tyopahoinvointi-ja-hyvaksynta/">https://www.mielenkartta.fi/tyopahoinvointi-ja-hyvaksynta/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miten saada työryhmän parhaat puolet, tai kenties vahvuudet – kuten sanotaan, selvimmin esille?

Miten vahvuudet voidaan tavoittaa? Luoko vahvuuksien ja osaamisen tehokkaampi hyödyntäminen työryhmässä tunteen autonomiasta – jonka siivittämänä työteho, tuottavuus ja työn laatu paranee merkittävästi?`Mitä vaatii työryhmän jäseneltä itseltään hyväksyä voimavarojen hyödyntämisen merkitys osana työryhmää – ja millä keinoin jokainen meistä voi hyödyntää omaa osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla omassa työryhmässä? Ratkaisun avaimet tähän saattavat helpostikin roikkua esimiehen vyölenkissä tai pilkottaa hänen nyrkkiin puristetun kämmenensä syrjästä. Mutta viimekädessä – työryhmän jäsenen ja koko työryhmän parhaan edun nimissä on luontevaa tuoda oma osaamisensa esille tekemisen ja arjen käytäntöjen kautta; perustyön yhteenliittyvän sujumisen muodossa.

Hieman ristiriitaisesti ajatellen, vapauden johtaminen (työryhmän jäsenten mielenkiinnon ja osaamisen vapaamuotoinen johtamisosaaminen) tekee yhä useammasta perustyön tekijästä oman tehtäväalueensa erikoisosaajia juuri sillä keinoin, kun vapaus vaalia ja tehdä oman mielenkiintonsa ja osaamisensa kautta työtehtäviä niin – että iso kokonaisuus on jakautunut useisiin pieniin osa-alueisiin. Kuulostaako monimutkaiselta? Kenties. Yksinkertaisemminkin tämän voisi sanoa; työryhmän jäsenten tulisi pystyä hyödyntämään omaa osaamistaan omien toimintatapojensa ja mielenkiinnon kohteidensa kautta siinä tehtävässä, jota he ovat tekemässä – osana isoa kokonaisuutta. Tärkein ensitehtävä esimiehen työtehtävissä onkin selvittää, mitä vahvuuksia työryhmän yksittäisillä jäsenillä on, ja miten näitä vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita voidaan ketjuttaa muun työryhmän kanssa. Miten esimies sitten tällaiset asiat saa selville?

Keinot joilla voimavarojen selvittäminen aloitetaan ovat jaettavissa osiin:

1.) Rekrytointi. Tämä on merkittävä vaihe työryhmän kannalta. Työryhmän uuden jäsenen, potentiaalisen osaajan, ideoijan, ammattilaisen rekrytoinnissa pitää olla tietoinen siitä, mitä tekijöitä uudelta työryhmän jäseneltä odotetaan. Miten hänen pitää sulautua siihen joukkoon, johon hän on tulossa. Toisinaan hyvä ryhmän jäsen, jolla on kykyä kestää ryhmän aiheuttamaa sosiaalista painetta esimerkiksi aikaisemman työhistoriansa kautta, elämänkokemuksensa mukaan, koulutuksensa siivittämänä tai eritylsosaamisensa avittamana voi olla paljon parempi vaihtoehto, kuin esimerkiksi pelkkä raudan luja ammattilainen tai legendaarinen yksilösuorittaja. Itseasiassa – yksilösuorittajia kannattaa aina miettiä johonkin muuhun kuin työryhmän jäseneksi.

2.) Työryhmän tarpeen kuuleminen. Mitä työryhmä kaipaa. Ei miten – vaan mitä. Tämä vaatii työryhmän esimieheltä ymmärrystä siitä miksi työtä tehdään, miten työtä tehdään, mitä työryhmän vahvuusalueita pitää vahvistaa ja mitkä vahvuusalueet toimivat hyvin osana muuta isoa kokonaisuutta ja tavoitteen eteen tapahtuvaa toimintaa. Muistettava on, että iso kokonaisuus ei aina välttämättä ole se mikä jää työyhteisöä ympäröivien seinien sisäpuolelle; toisinaan kokonaisuutta ollaan laajennettu niin, että se ulottuu varsin kaukana olevien asiakkaiden tarpeiden toteuttamiseen ja/tai asian edistämiseen. Hyvin onnistunut rekrytointi on useimmiten sellainen, jossa rekrytoitava vahvistaa jo valmiiksi vahvaa työryhmää. Huonosti voivaa työryhmää ei tulla toistuvillakaan saati uusilla rektytoinneilla pelastamaan.

3.) Uuden työryhmän jäsenen riittävä perehdyttäminen osaksi työryhmää. Vasta tämän vaiheen jälkeen voidaan aloittaa prosessi, jossa uusi työryhmän jäsen voi alkaa toimimaan omien vahvuuksiensa ja mielenkiinnon kohteittensa kautta ja kokea varsinaista työn imua. Työryhmälle on aikojen saatossa muodostunut tietynlainen identiteetti. Varsin mitättömät käyttäytymismallit saattavat olla yhtälailla perinteikkäitä kuin esimerkiksi joulunviettotapojen vaihtelussa perhekunnittain. Tässä kohtaa esimiehellä on kenties tärkein rooli, koska tässä tilanteessa alkaa – riippumatta työyhteisön yhteisöllisyydestä ja avoimuudesta – nokittelu. Nokittelutilanteessa osoitetaan paikka uudelle työntekijälle ja näytetään vanhojen ”partojen” hierarkia-asetelmat sellaisenaan. Hyvä esimies tukee tässä vaiheessa työryhmän yhteistä kehittymistä ja perimmäistä tavoitetta; perustyön onnistumiseksi luodun työryhmän yhtenäisyyttä.

4.) Kun ryhmäytymiselle on syntynyt mahdollisuus ohjataan työryhmää yhteiselle väylälle. Yhteisten tavoitteiden suuntaan. Suuntaan, joka mahdollistaa työntekijöiden osaamisalueiden ja mielenkiinnon kohteiden yhteensovittamisen osana isompaa tavoitetta.

TYÖPAHOINVOINTI EI OLE TYÖHYVINVOINNIN VASTAKOHTA.

Miten päästä työyhteisön johtohahmona sellaiseen tilanteeseen, jossa liike on yhdenmukaista, yhteisen tavoitteen eduksi tehtyä työtä? Liikkeen pitää olla tavoitteellista niiden välineiden ja toimintojen kautta, jossa liike ei hidastu – vaan vauhdittuu yhteishengen mukaisesti. Liikkeen voimakkuus, älykkyys, kehitettävyys ja kyky muuttua syntyy lopulta samaan suuntaan liikettä auttavasta isosta kokonaisuudesta. Sen täytyy olla liikkeen tavoitetila! Tällaisen liikkeen tavoittaminen ja valjastaminen vaatii esimieheltä rohkeutta antaa omien visioidensa sulautua isoa kokonaisuutta yhdistäväksi tekijäksi. Täytyy olla rohkeutta katsoa lopputulosta, tavoiteltua tilaa ison ja vahvan kokonaisuuden kautta. Sellaisen lopputuloksen, jossa näkyy kaikkien toimintavaiheiden yhteenliittyminen ja sujuvuus. Visiot, ideat, ajatukset, pohdinnat jotka eivät sulaudu isoa kokonaisuutta yhdistäväksi tekijäksi jäävät kolisemaan ison kokonaisuuden pinnalle yksilösuorituksena, joka ei toimi osaamista yhdistävänä – vaan osaamista jakavana tilana. Tällaista tilaa kutsutaan myös nimellä ”työpahoinvointi”. Sitä voitaisiin kutsua myös ”kyvyksi nauttia todellisten vahvuuksien manipuloinnista” – mutta puhutaan kuitenkin työpahoinvoinnista, kuten on tapana.

 

Työpahoinvointi on itsessään jotain ihan muuta kuin työhyvinvoinnin vastakohta. Näillä kahdella ei ole juurikaan tekemistä keskenään. Toinen näistä – eli työhyvinvointi saavutetaan itsetyytyväisyyden muodossa. Voisi todeta, että puhuttaessa työhyvinvoinnista voitaisiin puhua yhtälailla jostain sellaisesta osasta arkea, jossa ihminen on tyytyväinen. Työpahoinvointi taas tarkoittaa jotain sellaista, jota voitaisiin verrata yksinolemiseen tai omien kykyjen, kiinnisaamattomuuden ja mahdollisesti jopa muodottoman tunnekokemuksen läpikäymiseen. Työpahoinvointia lietsoo eittämättä tilanne, jossa ihminen kokee, että yhteisen päämäärän saavuttamiseksi käytettävissä olevat voimavarat ovat ehtyneet tai mahdollisesti ylittymässä. Se mikä tämän tunteen saa useimmiten aikaan on merkityksettömyyden tunne ja tunne siitä, että sillä mitä yksilö tai työryhmän yksittäinen jäsen merkitsee työpanokselle on itsestäänselvää ja merkityksetöntä. Toisinsanoen – ja hieman yksinkertaistaen – yksilön kokemus ei ole kevyt, sujuva ja merkittävä – vaan kaikkea, mikä syö näitä tuntemuksia. Tämän lisäksi saattaa ilmetä tuntemuksia joita voi verrata suruun – ilman syytä. Vihaan, jolle ei ole mitään selittävää perustetta. Univaikeuksia, joihin liittyy mm. säpsähtelymäistä oirehdintaa, asioiden ja kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeuksia ja suoranaista unohtelua. Joissain tapauksissa saatetaan tarvita pitkään jatkuvaa sairauslomaa, lääkitystä ja jopa työtehtävien täysimittaista vaihtamista. Mutta tällekin on itsessään vaihtoehtoja.

 

Hyvä esimies ei anna työryhmän jäsenen polttaa itseään loppuun. Hän kuuntelee aika ajoin työryhmän jäsenen mielipiteitä itsenäisenä työryhmän osana, sekä työryhmän jäsenenä. Työryhmälle on muistettava tarjota mahdollisuus työtä- ja työntekoa ohjaaviin tapaamisiin työnohjaajan avustuksella, ja joissain tapauksissa tapauskohtaiseen työnohjauseen erikoistuneen case – työnohjaajan avustuksella. Tärkeää on erottaa ristiriitaiset tavat reflektoida työryhmän toimintaa ja olla kiinnostunut siitä, että toteutuuko työyhteisön ”yhteen – hiileen – puhaltamisen” mentaliteetti miltä osin ja missä määrin. Mikäli työtä johtava taho haluaa, että työryhmä, jonka esimiehenä hän toimii – toimii saumattomasti yhteisen asian edistämiseksi, tuottaen tulosta – eikä niinkään sankaritarinoita – tulee hänen olla kiinnostunut siitä, mihin suuntaan virta työyhteisössä käy – ja mitkä osa-alueet eteenpäin menoa vaikeuttavat.  

Tavoite työryhmän tehtäville on pidettävä mielessä. Se, miten työryhmä toimii on useimmiten saneltu jossain ihan muualla, kuin perustyön tasolla. Näiden kahden kesken on suurin vaara syntyä klikkejä, joita ratkomaan tarvitaan osaava esimies. Perustyötä tekevä työryhmän jäsen, työryhmä itsessään ja työryhmää lähellä oleva esimies muodostavat parhaassa tapauksessa mukautuvan, kehittyvän ja omien mielenkiinnon sekä osaamisalueidensa kautta muodostuneen – samaan suuntaan kulkevan paketin, jolle tavoitteen saavuttaminen ei ole ongelma – vaan osa jatkossa paremmaksi kehittyvää, toimivampaa ratkaisua.

 

- Anttiolavi Salonen

https://www.mielenkartta.fi/tyopahoinvointi-ja-hyvaksynta/

]]>
0 http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275236-tyopahoinvointi-ja-hyvaksynta#comments Esimiestyö Kansalaistaito Työhyvinvointi Työpahoinvointi Työpaikat Mon, 29 Apr 2019 18:05:53 +0000 Anttiolavi Salonen http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275236-tyopahoinvointi-ja-hyvaksynta
Ruostumaton teräs kiertää ikuisesti http://tarjavanhamaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273068-ruostumaton-teras-kiertaa-ikuisesti <p>Ruostumattoman teräksen käyttö on ekoteko, koska ruostumaton teräs kiertää ikuisesti. Outokumpu työllistää Meri-Lapissa 2100 työntekijää ja 8000 välillisesti. Vientiteollisuuteen menee 95% tuotteista. Kemi-Keminmaassa on EU -alueen ainoa ferrokromikaivos, seuraavat kaivokset ovat Kazakstaniassa, Etelä-Afrikassa ja Kiinassa. Outokummun terästuotannosta 85% on kierrätysterästä ja Outokumpu on Euroopan suurin kierrätysmateriaalin käyttäjä.</p><p>Meri-Lapin vientiteollisuuden osuus koko Suomen vientiteollisuudesta on 8-10%. Meri-Lapin alueella elää 1 % Suomen väestöstä. Ruostumaton teräs kiertää ikuisesti ja suurin osa mm. Outokummulla käytettävästä raaka-aineesta on kierrätysterästä, jota tulee ympäri maailmaa. Ruostumattoman teräksen käyttö on kestävä ekoteko. Outokumpu on luvannut mm. Thaimassa buddhalaiselle temppelille 1000 vuoden takuun temppelin rakenteille, jotka on tehty ruostumattomasta teräksestä.</p><p>Miksi ferrokromi on ruostumattoman teräksen raaka-aine? Ferrokromia ruostumaton teräs tarvitsee n. 10%, jotta teräs ei ruostu. Kromi ja ilma muodostavat teräksen pintaan oksidikalvon, joka suojaa terästä ruostumiselta. Kun teräksen pintaan tulee naarmu ja teräksessä on n. 10% kromia, muodostuu teräksen pintaan välittömästi uusi suojaava oksidikalvo.</p><p>Kemin ferrokromikaivoksen louhinnassa ja rikastusprosessissa ei käytetä lisäaineita. Kemin kaivoksessa oleva malmi on oksidimalmi, josta ei liukene haitallisia aineita vesistöön. Rikastusprosessissa käytetään vettä, jossa erotus perustuu painovoimaan. Kaivoksen kiertovesialtaassa ei siten ole vaarallisia aineita. Siellä elää itse asiassa hyvä kalakanta, jossa käydään kalastamassa! Outokummun hiilijalanjälki on 40 % kiinalaisesta vastaavasta hiilijalanjäljestä.</p><p>Mitä ruostumattoman teräksen valmistaminen vaatii? Se vaatii sähköä ja sitä tarvitaan paljon. Yritystoiminnan pitää olla myös luonnollisesti kannattavaa. Kaupankäyntiä hidastaa ja jarruttaa päästökauppa ja suomalainen sähkövero.</p><p>Päästökauppaa harjoittavat ainoastaan EU-maat. Tällä hetkellä hinta on 20-25 &euro;/t CO2, joka tulee todennäköisesti nousemaan 30-40 &euro;/t CO2, tämä tarkoittaa n. 65-88 milj. &euro; lisäkustannuksia. EU:ssa on väläytelty hintojen nousevan jopa 200 &euro;/t CO2 v. 2040-2050 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotanto Outokummun Tornion tehtailla, yhtenä maailman suurimmista terästehtaista, ei olisi tällöin enää kannattavaa. Miksi päästökauppaa harjoittavat vain EU-maat ja siten heikentää teollisuutemme mahdollisuutta menestyä mm. kiinalaista, amerikkalaista ja venäläistä tuotantoa vastaan?</p><p>Sähköä Outokumpu kuluttaa 3TWh. Suomessa sähköveroa maksetaan 14-kertainen määrä EU:n minimiin verrattuna. Sähköveron palautuksessa saa takaisin siten, että maksu on 2 &euro;/t. Minimivaatimus sähköverolle EU-maissa on 0,5 &euro;/t. Saksassa ja Ruotsissa maksetaan minimin verran. Lopulta meidän maksu on kuitenkin 4-kertainen verrattuna Saksaan ja Ruotsin vaatimiin maksuihin. &nbsp;Lisäksi Suomessa veron maksaminen ja sen palauttaminen aiheuttaa vain turhaa byrokratiaa ja siten lisäkustannuksia. Saanen huomauttaa, että sähkön kulutus tulee nousemaan. Suomen harjoittama sähköveropolitiikka ei ole oikein.</p><p>Sekä päästökauppa että sähkövero vaarantavat suomalaisten yritysten ja teollisuuden kannattavuuden. Lisäksi ympäristön näkökannalta ajateltuna tämä tarkoittaa myös sitä, että muualla valmistettavat tuotteen mm. Kiinassa, eivät toimi ympäristöystävällisesti. En ymmärrä suomalaisten ja EU:n halua jarruttaa ja heikentää suomalaisten ja eurooppalaisten yritysten menestymistä globaalisti.&nbsp; Asaan on tultava muutos ja sen on tultava ajoissa. Me tarvitsemme jokaisen työpaikan, mitä Lapissa on meille tarjota ja niistä tulee pitää kiinni.</p><p>&nbsp;</p><p>Eduskuntavaaliehdokas</p><p>DI, tuotannon kehittämisen päällikkö</p><p>Tarja Vanhamaa</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ruostumattoman teräksen käyttö on ekoteko, koska ruostumaton teräs kiertää ikuisesti. Outokumpu työllistää Meri-Lapissa 2100 työntekijää ja 8000 välillisesti. Vientiteollisuuteen menee 95% tuotteista. Kemi-Keminmaassa on EU -alueen ainoa ferrokromikaivos, seuraavat kaivokset ovat Kazakstaniassa, Etelä-Afrikassa ja Kiinassa. Outokummun terästuotannosta 85% on kierrätysterästä ja Outokumpu on Euroopan suurin kierrätysmateriaalin käyttäjä.

Meri-Lapin vientiteollisuuden osuus koko Suomen vientiteollisuudesta on 8-10%. Meri-Lapin alueella elää 1 % Suomen väestöstä. Ruostumaton teräs kiertää ikuisesti ja suurin osa mm. Outokummulla käytettävästä raaka-aineesta on kierrätysterästä, jota tulee ympäri maailmaa. Ruostumattoman teräksen käyttö on kestävä ekoteko. Outokumpu on luvannut mm. Thaimassa buddhalaiselle temppelille 1000 vuoden takuun temppelin rakenteille, jotka on tehty ruostumattomasta teräksestä.

Miksi ferrokromi on ruostumattoman teräksen raaka-aine? Ferrokromia ruostumaton teräs tarvitsee n. 10%, jotta teräs ei ruostu. Kromi ja ilma muodostavat teräksen pintaan oksidikalvon, joka suojaa terästä ruostumiselta. Kun teräksen pintaan tulee naarmu ja teräksessä on n. 10% kromia, muodostuu teräksen pintaan välittömästi uusi suojaava oksidikalvo.

Kemin ferrokromikaivoksen louhinnassa ja rikastusprosessissa ei käytetä lisäaineita. Kemin kaivoksessa oleva malmi on oksidimalmi, josta ei liukene haitallisia aineita vesistöön. Rikastusprosessissa käytetään vettä, jossa erotus perustuu painovoimaan. Kaivoksen kiertovesialtaassa ei siten ole vaarallisia aineita. Siellä elää itse asiassa hyvä kalakanta, jossa käydään kalastamassa! Outokummun hiilijalanjälki on 40 % kiinalaisesta vastaavasta hiilijalanjäljestä.

Mitä ruostumattoman teräksen valmistaminen vaatii? Se vaatii sähköä ja sitä tarvitaan paljon. Yritystoiminnan pitää olla myös luonnollisesti kannattavaa. Kaupankäyntiä hidastaa ja jarruttaa päästökauppa ja suomalainen sähkövero.

Päästökauppaa harjoittavat ainoastaan EU-maat. Tällä hetkellä hinta on 20-25 €/t CO2, joka tulee todennäköisesti nousemaan 30-40 €/t CO2, tämä tarkoittaa n. 65-88 milj. € lisäkustannuksia. EU:ssa on väläytelty hintojen nousevan jopa 200 €/t CO2 v. 2040-2050 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotanto Outokummun Tornion tehtailla, yhtenä maailman suurimmista terästehtaista, ei olisi tällöin enää kannattavaa. Miksi päästökauppaa harjoittavat vain EU-maat ja siten heikentää teollisuutemme mahdollisuutta menestyä mm. kiinalaista, amerikkalaista ja venäläistä tuotantoa vastaan?

Sähköä Outokumpu kuluttaa 3TWh. Suomessa sähköveroa maksetaan 14-kertainen määrä EU:n minimiin verrattuna. Sähköveron palautuksessa saa takaisin siten, että maksu on 2 €/t. Minimivaatimus sähköverolle EU-maissa on 0,5 €/t. Saksassa ja Ruotsissa maksetaan minimin verran. Lopulta meidän maksu on kuitenkin 4-kertainen verrattuna Saksaan ja Ruotsin vaatimiin maksuihin.  Lisäksi Suomessa veron maksaminen ja sen palauttaminen aiheuttaa vain turhaa byrokratiaa ja siten lisäkustannuksia. Saanen huomauttaa, että sähkön kulutus tulee nousemaan. Suomen harjoittama sähköveropolitiikka ei ole oikein.

Sekä päästökauppa että sähkövero vaarantavat suomalaisten yritysten ja teollisuuden kannattavuuden. Lisäksi ympäristön näkökannalta ajateltuna tämä tarkoittaa myös sitä, että muualla valmistettavat tuotteen mm. Kiinassa, eivät toimi ympäristöystävällisesti. En ymmärrä suomalaisten ja EU:n halua jarruttaa ja heikentää suomalaisten ja eurooppalaisten yritysten menestymistä globaalisti.  Asaan on tultava muutos ja sen on tultava ajoissa. Me tarvitsemme jokaisen työpaikan, mitä Lapissa on meille tarjota ja niistä tulee pitää kiinni.

 

Eduskuntavaaliehdokas

DI, tuotannon kehittämisen päällikkö

Tarja Vanhamaa

]]>
3 http://tarjavanhamaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273068-ruostumaton-teras-kiertaa-ikuisesti#comments Kierrättäminen Ruostumaton teräs Työpaikat Vientiteollisuus Sun, 31 Mar 2019 15:36:14 +0000 Tarja Vanhamaa http://tarjavanhamaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273068-ruostumaton-teras-kiertaa-ikuisesti
Uudistetaan sähköverotus - häviämme turhaan kilpailijamaille työpaikoissa http://paulaaikio-tallgren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271934-uudistetaan-sahkoverotus-haviamme-turhaan-kilpailijamaille-tyopaikoissa <p>&nbsp;</p><p>IPCC:n raportin jälkeen ilma on sakeanaan ehdotuksia ilmaston lämpenemisen estämiseksi. Hyvä, sillä toimia tarvitaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Ilmastoahdistuksen sijasta kannattaa myös katsoa niitä suomalaisia teollisuuslaitoksia, joissa ilmastopolitiikka ja kestävä kehitys ovat olleet toimintamalleissa pitkäjänteisesti vuosien ajan. Tarvitsemme enemmän keskustelua siitä, että teollisuuslaitos ei ole synonyymi ympäristön tuhoamiselle. Suomessa moni ympäristöön liittyvä toimintatapa on maailman huippua. Myös teollisuudessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Esimerkkinä käy kotikaupunkini Tornion terästehdas. Outokummun terästehtaan pääraaka-aine on 85 prosenttisesti kierrätysteräs. Terästä syntyy maailman pienimmällä hiilijalanjäljellä. Ero kiinalaisiin teräksenvalmistajiin on 50% suomalaisen eduksi. Outokumpu on Pohjoismaiden suurin materiaalin suurin kierrätyskeskus. Loogista on, että tällaista teollisuustuotantoa haluamme tukea Suomessa sen sijaan että tuotanto valuu Kiinaan tai ylipäänsä Euroopan ulkopuolelle.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuekseen Outokumpu ja muut sähkön suurkuluttajat tarvitsevat Suomen sähköverotuksen uudistamista. Suomessa teollisuuden sähkövero on jo nyt 14-kertainen EU-minimiin verrattuna, joka muuten on käytössä Suomen tärkeissä kilpailijamaissa Ruotsissa ja Saksassa. Suomen sähköveron hinta näihin maihin on nelinkertainen sähköveron palautuksen jälkeenkin. Vaihtoehtoja sähkölle energialähteenä ei esimerkiksi Outokummulla ole, sillä teräksen ja metallien kierrätys tapahtuu sähköllä.</p><p>&nbsp;</p><p>EU:n päästökaupassa sähköntuottajat lisäävät ostamiensa päästöoikeuksien hinnan tuotteeseen ja asiakas maksaa viulut. Globaalissa toimintaympäristössä ja verisessä hintakisassa tämä ei enää toimi. Tämän vuoksi EU laati päästökaupan sähkökompensaation. Järjestelmä on aktiivisen ilmastopolitiikan työkalu, jolla tähdätään kilpailuhaittojen lieventämiseen. Rahoitus tulee päästökauppatuloista.</p><p>&nbsp;</p><p>Päästöoikeuksien hinta on kovassa nousupaineessa. Tornion tehtaille tämä tietäisi 65-88 miljoonan euron vuotuista lisäkustannusta. Kun Suomi kompensoi tällä hetkellä vain puolet EU:n mahdollistamasta sähkön kompensaatiosta, sähköintensiivisen teollisuuden vaatimukset ovat ymmärrettäviä. Teollisuus haluaa symmetriaa eli tasapuolisuutta ainakin Saksaan ja Ruotsiin nähden.</p><p>&nbsp;</p><p>Sähköverotus on teollisuudelle ja suomalaisille työpaikoille megaluokan kysymys. Kemi-Tornion integroitu tuotantoketju ylläpitää noin 11.000 työpaikkaa. Verojalanjälki pohjoisiin seutukuntiin on merkittävä. Jos haluamme säilyttää ja luoda Suomeen uutta sähköintensiivistä teollisuutta, sähkön hinta on säädettävä kilpailukykyiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikäli Suomi ei pääse kilpailijamaiden tasolle, kansainväliset teollisuusinvestoinnit napsii esimerkiksi länsinaapurimme Ruotsi. Kilpailussa Facebookin datakeskusinvestoinnista muutama vuosi sitten, Suomi ja Merilappi hävisi kisan 130 km päässä sijaitsevalle Luulajalle. Uusimman laajennuksen valmistuttua vuonna 2021, Luulajan investointi on pinta-alaltaan yli 100 000 m2, työllistää yli 4000 ihmistä ja investointien rahallinen arvo on yhteensä 8,7 miljardia kruunua.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaikissa muissa investointikriteereissä Suomi ja Ruotsi olivat Facebookin sijaintipaikkana tasaväkisiä kisaajia, mutta alhaisemman sähkön hinnan vuoksi Ruotsi päihitti Suomen 6-0.</p><p>&nbsp;</p><p>Paula Aikio-Tallgren</p><p>yrittäjä, Tornio</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

IPCC:n raportin jälkeen ilma on sakeanaan ehdotuksia ilmaston lämpenemisen estämiseksi. Hyvä, sillä toimia tarvitaan.

 

Ilmastoahdistuksen sijasta kannattaa myös katsoa niitä suomalaisia teollisuuslaitoksia, joissa ilmastopolitiikka ja kestävä kehitys ovat olleet toimintamalleissa pitkäjänteisesti vuosien ajan. Tarvitsemme enemmän keskustelua siitä, että teollisuuslaitos ei ole synonyymi ympäristön tuhoamiselle. Suomessa moni ympäristöön liittyvä toimintatapa on maailman huippua. Myös teollisuudessa.

 

Esimerkkinä käy kotikaupunkini Tornion terästehdas. Outokummun terästehtaan pääraaka-aine on 85 prosenttisesti kierrätysteräs. Terästä syntyy maailman pienimmällä hiilijalanjäljellä. Ero kiinalaisiin teräksenvalmistajiin on 50% suomalaisen eduksi. Outokumpu on Pohjoismaiden suurin materiaalin suurin kierrätyskeskus. Loogista on, että tällaista teollisuustuotantoa haluamme tukea Suomessa sen sijaan että tuotanto valuu Kiinaan tai ylipäänsä Euroopan ulkopuolelle.

 

Tuekseen Outokumpu ja muut sähkön suurkuluttajat tarvitsevat Suomen sähköverotuksen uudistamista. Suomessa teollisuuden sähkövero on jo nyt 14-kertainen EU-minimiin verrattuna, joka muuten on käytössä Suomen tärkeissä kilpailijamaissa Ruotsissa ja Saksassa. Suomen sähköveron hinta näihin maihin on nelinkertainen sähköveron palautuksen jälkeenkin. Vaihtoehtoja sähkölle energialähteenä ei esimerkiksi Outokummulla ole, sillä teräksen ja metallien kierrätys tapahtuu sähköllä.

 

EU:n päästökaupassa sähköntuottajat lisäävät ostamiensa päästöoikeuksien hinnan tuotteeseen ja asiakas maksaa viulut. Globaalissa toimintaympäristössä ja verisessä hintakisassa tämä ei enää toimi. Tämän vuoksi EU laati päästökaupan sähkökompensaation. Järjestelmä on aktiivisen ilmastopolitiikan työkalu, jolla tähdätään kilpailuhaittojen lieventämiseen. Rahoitus tulee päästökauppatuloista.

 

Päästöoikeuksien hinta on kovassa nousupaineessa. Tornion tehtaille tämä tietäisi 65-88 miljoonan euron vuotuista lisäkustannusta. Kun Suomi kompensoi tällä hetkellä vain puolet EU:n mahdollistamasta sähkön kompensaatiosta, sähköintensiivisen teollisuuden vaatimukset ovat ymmärrettäviä. Teollisuus haluaa symmetriaa eli tasapuolisuutta ainakin Saksaan ja Ruotsiin nähden.

 

Sähköverotus on teollisuudelle ja suomalaisille työpaikoille megaluokan kysymys. Kemi-Tornion integroitu tuotantoketju ylläpitää noin 11.000 työpaikkaa. Verojalanjälki pohjoisiin seutukuntiin on merkittävä. Jos haluamme säilyttää ja luoda Suomeen uutta sähköintensiivistä teollisuutta, sähkön hinta on säädettävä kilpailukykyiseksi.

 

Mikäli Suomi ei pääse kilpailijamaiden tasolle, kansainväliset teollisuusinvestoinnit napsii esimerkiksi länsinaapurimme Ruotsi. Kilpailussa Facebookin datakeskusinvestoinnista muutama vuosi sitten, Suomi ja Merilappi hävisi kisan 130 km päässä sijaitsevalle Luulajalle. Uusimman laajennuksen valmistuttua vuonna 2021, Luulajan investointi on pinta-alaltaan yli 100 000 m2, työllistää yli 4000 ihmistä ja investointien rahallinen arvo on yhteensä 8,7 miljardia kruunua.

 

Kaikissa muissa investointikriteereissä Suomi ja Ruotsi olivat Facebookin sijaintipaikkana tasaväkisiä kisaajia, mutta alhaisemman sähkön hinnan vuoksi Ruotsi päihitti Suomen 6-0.

 

Paula Aikio-Tallgren

yrittäjä, Tornio

]]>
19 http://paulaaikio-tallgren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271934-uudistetaan-sahkoverotus-haviamme-turhaan-kilpailijamaille-tyopaikoissa#comments EU Päästökauppa Sähkövero Työpaikat Mon, 18 Mar 2019 13:54:44 +0000 Paula Aikio-Tallgren http://paulaaikio-tallgren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271934-uudistetaan-sahkoverotus-haviamme-turhaan-kilpailijamaille-tyopaikoissa
Järjetön keskittämispolitiikka uhkaa lopettaa Suomen talouden kasvun http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271195-jarjeton-keskittamispolitiikka-uhkaa-lopettaa-suomen-talouden-kasvun <p>&nbsp;</p><p>Suomen talouden lupaavasti käynnistynyt kasvu on hyytymässä. Talouskasvu hidastuu ja tilanne näyttää huononevan jatkuvasti. Työpaikkoja on vapaana ja yritykset haluaisivat palkata väkeä, tästä huolimatta talouden kasvu on pysähtymässä.</p><p>&nbsp;</p><p>Mistä tämä sitten johtuu?</p><p>&nbsp;</p><p>Selkein selittävä syy löytyy ideologisesta väestön keskittämispolitiikasta. Sen harjoittaminen on johtanut tilanteeseen, jossa ihmiset eivät uskalla muuttaa ja ostaa asuntoja pieniltä paikkakunnilta, koska niiden peruspalvelut on ajettu alas. Edellinen hallitus, jossa valtionvarainministeri tuli SDP:n riveistä, leikkasi kunnille maksettavia valtionosuuksia noin 1,5 miljardilla eurolla ja nykyisen hallituksen tekemät leikkaukset ovat aiheuttaneet kunnille noin miljardin tulonmenetykset.</p><p>&nbsp;</p><p>Nämä leikkaukset ovat ajaneet pienet kunnat ja kaupungit ahdinkoon. Peruspalveluista on ollut pakko leikata ja kouluja sekä terveyspalveluja on jouduttu vähentämään. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että julkiset työpaikat ovat hävinneet pieniltä paikkakunnilta ja tämä on johtanut kuntien näivettymiseen ja asuntojen hintojen laskuun. Julkisten palvelujen alasajo on johtanut myös väestön poismuuttoon pienistä kunnista peruspalvelujen perässä.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän kehityksen lopputulos on se, että pienten kuntien tilanne on saatu näyttämään huonolta ja kun väestö on ajettu niistä pois ja palveluja supistetaan pakon edessä, ei uusia muuttajia tällaisiin kuntiin löydy. Tilannetta on pahennettu monin muin tavoin, kuten vähentämällä julkista liikennettä ja keskittämällä koulutusta suuriin kaupunkeihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Nykyinen kehitys on haitallista myös pääkaupunkiseudulle, jossa asumisen hinta on noussut tasolle, joka ei enää mahdollista tavallisen palkansaajan asunnonhankintaa. Ihmiset eivät tällä hetkellä uskalla ostaa asuntoja keskittämispolitiikan takia tyhjeneviltä pieniltä paikkakunnilta ja kauppoja ei voida tehdä pääkaupungissakaan, koska tavallisen palkansaajan tulot eivät enää asunnon ostoon siellä riitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Lopputulos tästä Suomelle tuhoisasta keskittämispolitiikasta näyttää olevan se, että asuntokauppa hyytyy koko maassa ja samoin käy myös asuntorakentamiselle. Samalla yritysten työvoiman saatavuusongelmat pahenevat entisestään, koska työvoimaa ei saada väärän politiikan takia niille alueille, joissa sitä tarvittaisiin. Suomen talouden kannalta tilanne johtaa asuntokaupan hyytymiseen ja rakentamisen pysähtymiseen. Tämä taas uhkaa pysäyttää taloutemme kasvun.</p><p>&nbsp;</p><p>-Risto Huovinen, kansanedustajaehdokas, Seitsemän tähden liike, Kaakkois-Suomi</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Suomen talouden lupaavasti käynnistynyt kasvu on hyytymässä. Talouskasvu hidastuu ja tilanne näyttää huononevan jatkuvasti. Työpaikkoja on vapaana ja yritykset haluaisivat palkata väkeä, tästä huolimatta talouden kasvu on pysähtymässä.

 

Mistä tämä sitten johtuu?

 

Selkein selittävä syy löytyy ideologisesta väestön keskittämispolitiikasta. Sen harjoittaminen on johtanut tilanteeseen, jossa ihmiset eivät uskalla muuttaa ja ostaa asuntoja pieniltä paikkakunnilta, koska niiden peruspalvelut on ajettu alas. Edellinen hallitus, jossa valtionvarainministeri tuli SDP:n riveistä, leikkasi kunnille maksettavia valtionosuuksia noin 1,5 miljardilla eurolla ja nykyisen hallituksen tekemät leikkaukset ovat aiheuttaneet kunnille noin miljardin tulonmenetykset.

 

Nämä leikkaukset ovat ajaneet pienet kunnat ja kaupungit ahdinkoon. Peruspalveluista on ollut pakko leikata ja kouluja sekä terveyspalveluja on jouduttu vähentämään. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että julkiset työpaikat ovat hävinneet pieniltä paikkakunnilta ja tämä on johtanut kuntien näivettymiseen ja asuntojen hintojen laskuun. Julkisten palvelujen alasajo on johtanut myös väestön poismuuttoon pienistä kunnista peruspalvelujen perässä.

 

Tämän kehityksen lopputulos on se, että pienten kuntien tilanne on saatu näyttämään huonolta ja kun väestö on ajettu niistä pois ja palveluja supistetaan pakon edessä, ei uusia muuttajia tällaisiin kuntiin löydy. Tilannetta on pahennettu monin muin tavoin, kuten vähentämällä julkista liikennettä ja keskittämällä koulutusta suuriin kaupunkeihin.

 

Nykyinen kehitys on haitallista myös pääkaupunkiseudulle, jossa asumisen hinta on noussut tasolle, joka ei enää mahdollista tavallisen palkansaajan asunnonhankintaa. Ihmiset eivät tällä hetkellä uskalla ostaa asuntoja keskittämispolitiikan takia tyhjeneviltä pieniltä paikkakunnilta ja kauppoja ei voida tehdä pääkaupungissakaan, koska tavallisen palkansaajan tulot eivät enää asunnon ostoon siellä riitä.

 

Lopputulos tästä Suomelle tuhoisasta keskittämispolitiikasta näyttää olevan se, että asuntokauppa hyytyy koko maassa ja samoin käy myös asuntorakentamiselle. Samalla yritysten työvoiman saatavuusongelmat pahenevat entisestään, koska työvoimaa ei saada väärän politiikan takia niille alueille, joissa sitä tarvittaisiin. Suomen talouden kannalta tilanne johtaa asuntokaupan hyytymiseen ja rakentamisen pysähtymiseen. Tämä taas uhkaa pysäyttää taloutemme kasvun.

 

-Risto Huovinen, kansanedustajaehdokas, Seitsemän tähden liike, Kaakkois-Suomi

 

 

]]>
0 http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271195-jarjeton-keskittamispolitiikka-uhkaa-lopettaa-suomen-talouden-kasvun#comments Asuminen Talous Talouskasvu Työpaikat Sat, 09 Mar 2019 18:53:11 +0000 Risto Huovinen http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271195-jarjeton-keskittamispolitiikka-uhkaa-lopettaa-suomen-talouden-kasvun
Diplomi-insinöörejä tarvitaan Varsinais-Suomessa http://perttivallittu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266572-diplomi-insinooreja-tarvitaan-varsinais-suomessa <p>Viimeisen vuoden aikana Varsinais-Suomeen syntyi noin puolet kaikista Suomen uusista työpaikoista. Varsinais-Suomi tunnetaan mm. telakka- ja autoteollisuudestaan.<br /><br />Pelkästään Meyerin telakalla tullaan muutaman vuoden aikana yli kaksinkertaistamaan työntekijöiden määrä jo tehtyjen tilausten valossa, 7000 työntekijästä 15 000 työntekijään. Kun tarkastellaan esim. Turun telakan vaikutusta koko maan taloudelle, koituu sen tuomasta taloudellisesta hyödystä miltei 40 % pääkaupunkiseudulle.<br /><br />Vakava uhka talouden kasvulle Varsinais-Suomessa on osaavan työvoiman puute. Muutaman vuoden kuluessa tarvitaan alueelle noin 800 insinööriä lisää. Ratkaisuksi tarjottu verkkoyliopisto tuottaisi parhaimmillaankin vain pienen osan tästä. Miksi sitten Turkuun ei saada riittävää määrää diplomi-insinöörien kone- ja automatiikka-alan koulutusta? Tämän järjestämiseen tarvittaisiin pelkästään lupa, ei edes lisärahoitusta, kuten esim. Helsinkiin hiljattain perustetun taloustieteen huippuyksikön tapauksessa.<br /><br />Varsinais-Suomessa enenevä joukko lukiolaisia valitsee pitkän matematiikan ja heitä on Varsinais-Suomessa enemmän kuin esim. Pirkanmaalla. Silti Tampereella on laajaa DI-koulutusta. Turun Ammattikorkeakoulun jokaista aloittavaa opiskelijaa kohti oli 2,3 hakijaa.&nbsp;<br /><br />Onko hallituksen halu kuristaa Varsinais-Suomen &ndash; ja koko Suomen - talouskasvua vain lyhytnäköistä aluepolitiikkaa, jossa pidetään kiinni pääkaupunkiseudun ja Tampereen alueen saavutetuista eduista?<br /><br />Miksi kustannusneutraaliin ja kasvua tukevaan DI-koulutukseen ei saada lupaa Turkuun?<br /><br />-----<br />*Muokattu kirjoitusta 7.1.2019</p> <p>Poistettu kirjoituksessa ollut lause, joka sisälsi väärää tilastotietoa:<br />&quot;Aalto-yliopistossa hakijoita oli vähemmän kuin aloituspaikkoja, 0,8 hakijaa per aloittava opiskelija.&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viimeisen vuoden aikana Varsinais-Suomeen syntyi noin puolet kaikista Suomen uusista työpaikoista. Varsinais-Suomi tunnetaan mm. telakka- ja autoteollisuudestaan.

Pelkästään Meyerin telakalla tullaan muutaman vuoden aikana yli kaksinkertaistamaan työntekijöiden määrä jo tehtyjen tilausten valossa, 7000 työntekijästä 15 000 työntekijään. Kun tarkastellaan esim. Turun telakan vaikutusta koko maan taloudelle, koituu sen tuomasta taloudellisesta hyödystä miltei 40 % pääkaupunkiseudulle.

Vakava uhka talouden kasvulle Varsinais-Suomessa on osaavan työvoiman puute. Muutaman vuoden kuluessa tarvitaan alueelle noin 800 insinööriä lisää. Ratkaisuksi tarjottu verkkoyliopisto tuottaisi parhaimmillaankin vain pienen osan tästä. Miksi sitten Turkuun ei saada riittävää määrää diplomi-insinöörien kone- ja automatiikka-alan koulutusta? Tämän järjestämiseen tarvittaisiin pelkästään lupa, ei edes lisärahoitusta, kuten esim. Helsinkiin hiljattain perustetun taloustieteen huippuyksikön tapauksessa.

Varsinais-Suomessa enenevä joukko lukiolaisia valitsee pitkän matematiikan ja heitä on Varsinais-Suomessa enemmän kuin esim. Pirkanmaalla. Silti Tampereella on laajaa DI-koulutusta. Turun Ammattikorkeakoulun jokaista aloittavaa opiskelijaa kohti oli 2,3 hakijaa. 

Onko hallituksen halu kuristaa Varsinais-Suomen – ja koko Suomen - talouskasvua vain lyhytnäköistä aluepolitiikkaa, jossa pidetään kiinni pääkaupunkiseudun ja Tampereen alueen saavutetuista eduista?

Miksi kustannusneutraaliin ja kasvua tukevaan DI-koulutukseen ei saada lupaa Turkuun?

-----
*Muokattu kirjoitusta 7.1.2019

Poistettu kirjoituksessa ollut lause, joka sisälsi väärää tilastotietoa:
"Aalto-yliopistossa hakijoita oli vähemmän kuin aloituspaikkoja, 0,8 hakijaa per aloittava opiskelija."

]]>
5 http://perttivallittu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266572-diplomi-insinooreja-tarvitaan-varsinais-suomessa#comments Diplomi-insinööri Työpaikat Varsinais-Suomi Ylempi korkeakoulututkinto Fri, 28 Dec 2018 19:04:58 +0000 Pertti Vallittu http://perttivallittu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266572-diplomi-insinooreja-tarvitaan-varsinais-suomessa
Tuetaan toisiamme koko Lapissa http://tarjavanhamaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266273-tuetaan-toisiamme-koko-lapissa <p>Meillä Meri-Lapissa on kolme suurteollisuusyritystä. Meillä on kaksi syväsatamaa, jonne voi rantautua useita valtamerialuksia. Myös maakaasuterminaali (LNG) löytyy Junkkalanniemeltä. Teollisuus on siten erittäin merkittävä työnantaja alueellamme sekä suoraan että välillisesti. Välillisistä työpaikoista puhuttaessa puhutaan useista tuhansista työpaikoista ja luonnollisesti merkittävistä määrästä paikallisia yrityksiä palveluineen. Verotus tulee pitää maltillisena ja lisäksi meidän tulee huolehtia siitä, että yritysten sukupolvenvaihdos tapahtuu kivuttomasti, ei suinkaan rangaisten verotuksella, sillä muutoin yrityksiä lakkautuu sukupolvenvaihdosten myötä. Tähän meillä ei ole varaa.</p><p>Onnettomuuden sattuessa suurteollisuudessa myös onnettomuudet voivat olla suuria. Tämä edellyttää toimivaa sairaalaa. Turvallisuus on työpaikoillamme sijalla numero yksi; työskentelemme turvallisesti ja matkaamme työpäivän jälkeen turvallisesti kotiin perheemme ja lastemme luo. Meidän tulee pitää kiinni laajasta sairaalatoiminasta viimeiseen saakka. Sairaalatoiminnan supistaminen tarkoittaa ihmishenkien menettämistä sekä työvoiman lähtemistä muille paikkakuille.</p><p>Työpaikat ovat alueellamme julkisella ja yksityisen sektorin puolella. Perheen vanhemmista usein toinen työskentelee usein sairaalassa ja toinen teollisuudessa. Sairaalatoiminnan supistaminen vaikuttaa alueen väkimäärään, koska riskinä on perheiden hajoaminen. Tämä ei suinkaan ole alueellamme toivottavaa. Me haluamme muuttoliikettä tännepäin ja syntyvyyden nousuun. Lapsissa on tulevaisuutemme.</p><p>Kuten huomaamme, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Meidän tulee kunta- ja valtakunnan politiikassa päätöksiä tehdessä muistaa nämä seikat ja tehdä päätöksiä näistä asioita toinen asia toista asiaa tukien. &nbsp;Me emme voi enää ajatella vain omaa kuntaa, vaan meidän tulee huomioida koko seutu ja oikealla päätöksenteolla tukea toinen toisiamme koko Lapin alueella.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Eduskuntavaaliehdokas</p><p>Diplomi-insinööri, tuotannon kehittämisen päällikkö</p><p>Tarja Vanhamaa</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meillä Meri-Lapissa on kolme suurteollisuusyritystä. Meillä on kaksi syväsatamaa, jonne voi rantautua useita valtamerialuksia. Myös maakaasuterminaali (LNG) löytyy Junkkalanniemeltä. Teollisuus on siten erittäin merkittävä työnantaja alueellamme sekä suoraan että välillisesti. Välillisistä työpaikoista puhuttaessa puhutaan useista tuhansista työpaikoista ja luonnollisesti merkittävistä määrästä paikallisia yrityksiä palveluineen. Verotus tulee pitää maltillisena ja lisäksi meidän tulee huolehtia siitä, että yritysten sukupolvenvaihdos tapahtuu kivuttomasti, ei suinkaan rangaisten verotuksella, sillä muutoin yrityksiä lakkautuu sukupolvenvaihdosten myötä. Tähän meillä ei ole varaa.

Onnettomuuden sattuessa suurteollisuudessa myös onnettomuudet voivat olla suuria. Tämä edellyttää toimivaa sairaalaa. Turvallisuus on työpaikoillamme sijalla numero yksi; työskentelemme turvallisesti ja matkaamme työpäivän jälkeen turvallisesti kotiin perheemme ja lastemme luo. Meidän tulee pitää kiinni laajasta sairaalatoiminasta viimeiseen saakka. Sairaalatoiminnan supistaminen tarkoittaa ihmishenkien menettämistä sekä työvoiman lähtemistä muille paikkakuille.

Työpaikat ovat alueellamme julkisella ja yksityisen sektorin puolella. Perheen vanhemmista usein toinen työskentelee usein sairaalassa ja toinen teollisuudessa. Sairaalatoiminnan supistaminen vaikuttaa alueen väkimäärään, koska riskinä on perheiden hajoaminen. Tämä ei suinkaan ole alueellamme toivottavaa. Me haluamme muuttoliikettä tännepäin ja syntyvyyden nousuun. Lapsissa on tulevaisuutemme.

Kuten huomaamme, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Meidän tulee kunta- ja valtakunnan politiikassa päätöksiä tehdessä muistaa nämä seikat ja tehdä päätöksiä näistä asioita toinen asia toista asiaa tukien.  Me emme voi enää ajatella vain omaa kuntaa, vaan meidän tulee huomioida koko seutu ja oikealla päätöksenteolla tukea toinen toisiamme koko Lapin alueella.

 

 

Eduskuntavaaliehdokas

Diplomi-insinööri, tuotannon kehittämisen päällikkö

Tarja Vanhamaa

]]>
0 http://tarjavanhamaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266273-tuetaan-toisiamme-koko-lapissa#comments Lappi Sairaala Teollisuus Turvallisuus Työpaikat Fri, 21 Dec 2018 16:05:58 +0000 Tarja Vanhamaa http://tarjavanhamaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266273-tuetaan-toisiamme-koko-lapissa
Johtajille riittää sihteerikköjä http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265636-johtajille-riittaa-sihteerikkoja <p>Iltalehdessä julkaistu ammattibarometri kertoo tämän hetkisestä ammatillisesta ylitarjontatilanteesta työmarkkinoilla. Johtajien polvelle pyrkivistä tai muuten vain työstä tykkäävistä yleissihteereistä näyttää olevan eniten ylitarjontaa. Menneiden vuosikymmenten arvostettu ammatti vetää liikaa väkeä puoleensa, olisiko aika tehostaa alan työttömien uudelleenkoulutusta?</p><p>Sihteerien lisäksi pysyvästi listalla olevien ammattien kohdalla olisi ennakkoluulottomasti tarkasteltava uudelleenkoulutusta. Ei kuitenkaan koulutusta koulutuksen vuoksi, vaan motivaatio uudesta koulutussuunnasta ja alan tarpeesta olisi henkilöiden kanssa selvitettävä etukäteen. Tarjouskilpailulla ratkaistavat koulutukset tuottavat hukkaa, jos koulutukseen hakeudutaan pelkästään aktiivimallin raipan välttämiseksi.</p><p>Tällä listalla yllätyksenä ainakin itselleni ovat kone- ja huonekalupuusepät. Suomi on puinen maa, jossa ehkä on sorruttu alan ylikoulutukseen, tai sitten työpaikkoja on kadonnut muualle. Elinkeinojen kehittäjille voisi heittää haasteen puutuotteiden tuotekehitykseen kannustamisesta, koska työvoimasta ei alan menestys näyttäisi jäävän kiinni.</p><p>Toimittajien ja valokuvaajien ylitarjonta ei niinkään yllätä. Media-ala on murroksessa ja perinteisistä lehtitaloista ovet aukeavat toimittajille pääsääntöisesti ulos päin. Kehittynyt tekniikka ja ihmisten kohonnut&nbsp; koulutustaso aiheuttavat myös sen, että kansalaiset itse viestivät paljon sellaista, myös kuvia, johon aikaisemmin tarvittiin toimittajia. Hyville, perusteellisten juttujen tekijöille ja&nbsp; tutkiville journalisteille löytyy vielä nytkin töitä. Joko sähköisessä tai paperimediassa.</p><p>Pankkien palveluiden alasajo näkyy myös listalla. Ei mikään ihme, sillä melko lyhyessä ajassa on lähes koko henkilöpalvelujärjestelmä ajettu alas. Pankit ovat säästäneet henkilökuluissa ja nostaneet palvelumaksuja työstä jonka asiakkaat itse pääsääntöisesti tekevät.&nbsp; Pankit tarvitsevat nykyään lähinnä analyytikoita ja sijoitusneuvojia.</p><p>Alla lista, josta selviää esimerkiksi se, että tieto- ja viestintälaitteiden korjaajia on koulutettu liikaa, kun sen sijaan vaikkapa koodareista kerrotaan olevan puutetta. Koulutuksen vinokuormaa, johon on myös syytä reagoida.</p><p>&nbsp;</p><p>Liikaa hakijoita:</p><p>Elektr.- ja autom.laitteiden asentajat, korjaajat</p><p>Graafiset ja multimediasuunnittelijat</p><p>Huonekalupuusepät ym.</p><p>Johdon sihteerit ja osastosihteerit</p><p>Kirjastonhoitajat, informaatikot ym.</p><p>Konepuusepät</p><p>Koulunkäyntiavustajat</p><p>Kuvataiteilijat</p><p>Käytön tukihenkilöt</p><p>Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat</p><p>Matkatoimistovirkailijat</p><p>Muusikot, laulajat ja säveltäjät</p><p>Muut taide- ja kulttuurialan asiantuntijat</p><p>Myyjät</p><p>Painajat</p><p>Painopinnanvalmistajat</p><p>Pankki- ym. toimihenkilöt</p><p>Puutarhurit, kasvihuoneviljelijät ja -työntekijät</p><p>Tieto- ja viestintäteknologian asentajat,korjaajat</p><p>Toimittajat</p><p>Tuote- ja vaatesuunnittelijat</p><p>Vaatturit, pukuompelijat, turkkurit, hatuntekijät</p><p>Valokuvaajat</p><p>Yhteiskunta- ja kulttuuritutkijat</p><p>* Yleissihteerit</p><p>* <em>Paljon liikaa hakijoita</em>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Iltalehdessä julkaistu ammattibarometri kertoo tämän hetkisestä ammatillisesta ylitarjontatilanteesta työmarkkinoilla. Johtajien polvelle pyrkivistä tai muuten vain työstä tykkäävistä yleissihteereistä näyttää olevan eniten ylitarjontaa. Menneiden vuosikymmenten arvostettu ammatti vetää liikaa väkeä puoleensa, olisiko aika tehostaa alan työttömien uudelleenkoulutusta?

Sihteerien lisäksi pysyvästi listalla olevien ammattien kohdalla olisi ennakkoluulottomasti tarkasteltava uudelleenkoulutusta. Ei kuitenkaan koulutusta koulutuksen vuoksi, vaan motivaatio uudesta koulutussuunnasta ja alan tarpeesta olisi henkilöiden kanssa selvitettävä etukäteen. Tarjouskilpailulla ratkaistavat koulutukset tuottavat hukkaa, jos koulutukseen hakeudutaan pelkästään aktiivimallin raipan välttämiseksi.

Tällä listalla yllätyksenä ainakin itselleni ovat kone- ja huonekalupuusepät. Suomi on puinen maa, jossa ehkä on sorruttu alan ylikoulutukseen, tai sitten työpaikkoja on kadonnut muualle. Elinkeinojen kehittäjille voisi heittää haasteen puutuotteiden tuotekehitykseen kannustamisesta, koska työvoimasta ei alan menestys näyttäisi jäävän kiinni.

Toimittajien ja valokuvaajien ylitarjonta ei niinkään yllätä. Media-ala on murroksessa ja perinteisistä lehtitaloista ovet aukeavat toimittajille pääsääntöisesti ulos päin. Kehittynyt tekniikka ja ihmisten kohonnut  koulutustaso aiheuttavat myös sen, että kansalaiset itse viestivät paljon sellaista, myös kuvia, johon aikaisemmin tarvittiin toimittajia. Hyville, perusteellisten juttujen tekijöille ja  tutkiville journalisteille löytyy vielä nytkin töitä. Joko sähköisessä tai paperimediassa.

Pankkien palveluiden alasajo näkyy myös listalla. Ei mikään ihme, sillä melko lyhyessä ajassa on lähes koko henkilöpalvelujärjestelmä ajettu alas. Pankit ovat säästäneet henkilökuluissa ja nostaneet palvelumaksuja työstä jonka asiakkaat itse pääsääntöisesti tekevät.  Pankit tarvitsevat nykyään lähinnä analyytikoita ja sijoitusneuvojia.

Alla lista, josta selviää esimerkiksi se, että tieto- ja viestintälaitteiden korjaajia on koulutettu liikaa, kun sen sijaan vaikkapa koodareista kerrotaan olevan puutetta. Koulutuksen vinokuormaa, johon on myös syytä reagoida.

 

Liikaa hakijoita:

Elektr.- ja autom.laitteiden asentajat, korjaajat

Graafiset ja multimediasuunnittelijat

Huonekalupuusepät ym.

Johdon sihteerit ja osastosihteerit

Kirjastonhoitajat, informaatikot ym.

Konepuusepät

Koulunkäyntiavustajat

Kuvataiteilijat

Käytön tukihenkilöt

Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat

Matkatoimistovirkailijat

Muusikot, laulajat ja säveltäjät

Muut taide- ja kulttuurialan asiantuntijat

Myyjät

Painajat

Painopinnanvalmistajat

Pankki- ym. toimihenkilöt

Puutarhurit, kasvihuoneviljelijät ja -työntekijät

Tieto- ja viestintäteknologian asentajat,korjaajat

Toimittajat

Tuote- ja vaatesuunnittelijat

Vaatturit, pukuompelijat, turkkurit, hatuntekijät

Valokuvaajat

Yhteiskunta- ja kulttuuritutkijat

* Yleissihteerit

* Paljon liikaa hakijoita.

]]>
9 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265636-johtajille-riittaa-sihteerikkoja#comments Ammatillinen koulutus Työpaikat Työvoima Tue, 11 Dec 2018 08:59:43 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265636-johtajille-riittaa-sihteerikkoja
Vihreiden varjobudjetti tuhoaa työnteon kannustimia http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263109-vihreiden-varjobudjetti-tuhoaa-tyonteon-kannustimia <p>Vihreiden varjobudjetti lanseerattiin aikamoisella some-rytinällä pari päivää sitten. Nämä varjobudjetit ovat minulle henkilökohtaisesti piinaavimpia, koska pelkään joka kerta, että joku on ottanut reilun askeleen kohti markkinaliberalismia ja saan sitten hävetä oman puolueeni demarointia. Mutta ei tällä(kään) kertaa.</p><p>Vihreät oli nimittäin tehneet silein etä tyhmästi suomalaisille näytety kikeliä. Verrattuna hallituksen budjettiesitykseen, Vihreiden vaihtoehtobudjetti:<br />- Tuhoaa 21 000 työpaikkaa.<br />- Leikkaa yrittäjien ja maatalousyrittäjien tuloja keskimäärin 1 101 &euro;/a/kotitalous,&nbsp;<br />- Leikkaa työikäisten tuloja ja kasvattaa tulonsiirtoja pääosin työelämän ulkopuolella oleville ikäryhmille.</p><p>Muistuttaisin vihreitäkin, että Suomi velkaantuu nousukaudella, eikä vihreidenkään vastustamia työmarkkinareformeja näköjään saada juntattua läpi kroonisen työttömyyden ratkaisemiseksi ja työmarkkinoiden tervehdyttämiseksi. Jos tämän kaiken lisäksi kannustinloukut vielä kaivetaan syvemmiksi, niin Suomi-laiva karauttaa takuuvarmasti jäävuoreen.</p><p>Minusta tuntuu, että Vihreät kuvittelevat nyt keksineensä rahanjako- ja tulonsiirtoautomaatit ensimmäistä kertaa, vaikka vanhemmat vasemmistoveljet ja -sisaret ovat tehneet politiikkaa samoilla keinoilla jo vuosikymmenet. Mutta koska tämä on nyt selkeästi uusi asia monille, niin muistutan vielä vihreitäkin siitä, että kakkua on huono jakaa ennen kuin se on leivottu.</p><p>Nyt pitäisi reformoida niin verotusta kuin työmarkkinoitakin, leikata julkista sektoria kovalla kädellä ja vapauttaa yleisesti lainsäädäntöä niin, että suomalaisten olisi helpompaa tehdä töitä oman elintasonsa parantamiseksi. Muussa tapauksessa kannattaa etsiä itselleen kelluntaliivi ja hakeutua pelastusveneiden läheisyyteen.&nbsp;<a class="_58cn" href="https://www.facebook.com/hashtag/terestroika?source=feed_text&amp;__xts__%5B0%5D=68.ARC0zAlDzZybBZSNHRc3PJq0p5Nvw7dYZnbtPNcRSQERq9ZgttFqyb6tzTUeJJ7jPdLlZULIPUqTR-_DlGIqPJ5HPOA2frt3YCM8V3V2TC8jAZc2IzH9EOPbyISOZa76S4Z8znP3SxjYvWtCGidCXCPHozP9dSXMbsF9k2WtdkEoN4ntwVvYuV1ha7Wgb848I4ZOvp_JDD_7IS8ykATFDsr4zNc&amp;__tn__=%2ANK-R">#terestroika</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vihreiden varjobudjetti lanseerattiin aikamoisella some-rytinällä pari päivää sitten. Nämä varjobudjetit ovat minulle henkilökohtaisesti piinaavimpia, koska pelkään joka kerta, että joku on ottanut reilun askeleen kohti markkinaliberalismia ja saan sitten hävetä oman puolueeni demarointia. Mutta ei tällä(kään) kertaa.

Vihreät oli nimittäin tehneet silein etä tyhmästi suomalaisille näytety kikeliä. Verrattuna hallituksen budjettiesitykseen, Vihreiden vaihtoehtobudjetti:
- Tuhoaa 21 000 työpaikkaa.
- Leikkaa yrittäjien ja maatalousyrittäjien tuloja keskimäärin 1 101 €/a/kotitalous, 
- Leikkaa työikäisten tuloja ja kasvattaa tulonsiirtoja pääosin työelämän ulkopuolella oleville ikäryhmille.

Muistuttaisin vihreitäkin, että Suomi velkaantuu nousukaudella, eikä vihreidenkään vastustamia työmarkkinareformeja näköjään saada juntattua läpi kroonisen työttömyyden ratkaisemiseksi ja työmarkkinoiden tervehdyttämiseksi. Jos tämän kaiken lisäksi kannustinloukut vielä kaivetaan syvemmiksi, niin Suomi-laiva karauttaa takuuvarmasti jäävuoreen.

Minusta tuntuu, että Vihreät kuvittelevat nyt keksineensä rahanjako- ja tulonsiirtoautomaatit ensimmäistä kertaa, vaikka vanhemmat vasemmistoveljet ja -sisaret ovat tehneet politiikkaa samoilla keinoilla jo vuosikymmenet. Mutta koska tämä on nyt selkeästi uusi asia monille, niin muistutan vielä vihreitäkin siitä, että kakkua on huono jakaa ennen kuin se on leivottu.

Nyt pitäisi reformoida niin verotusta kuin työmarkkinoitakin, leikata julkista sektoria kovalla kädellä ja vapauttaa yleisesti lainsäädäntöä niin, että suomalaisten olisi helpompaa tehdä töitä oman elintasonsa parantamiseksi. Muussa tapauksessa kannattaa etsiä itselleen kelluntaliivi ja hakeutua pelastusveneiden läheisyyteen. #terestroika

]]>
2 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263109-vihreiden-varjobudjetti-tuhoaa-tyonteon-kannustimia#comments Tulonsiirrot Työpaikat Varjobudjetti Verotus Vihreät Thu, 25 Oct 2018 06:15:49 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263109-vihreiden-varjobudjetti-tuhoaa-tyonteon-kannustimia
Välittävätkö demarit työttömistä? http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262014-valittavatko-demarit-tyottomista <p>Tavoitteenamme tällä vaalikaudella on ollut ennen kaikkea löytää työttömille töitä, jotta työpaikat säilyvät Suomessa ja saamme kansantalouden kasvuun. Jo yli 120.000 työpaikkaa on syntynyt. Nyt ollaan tekemässä esitystä työllistämisen edistämisestä pienissä yrityksissä. Tähän liittyy irtisanomista koskevien säädösten muuttaminen alle kymmenen työntekijän yrityksissä.</p><p>Toisin kuin demareiden/ay-liikkeen toimesta on väitetty, niin irtisanomisen sääntely ei todellakaan ole menossa vapaaksi. Työntekijää ei saa jatkossakaan irtisanoa mielivaltaisesti eivätkä vähäiset velvoitteiden laiminlyönnit tai rikkomukset oikeuta irtisanomiseen. Edelleen on työntekijälle annettava ensin varoitus ja annettava mahdollisuus korjata menettelynsä. &nbsp;&nbsp;</p><p>Missä on pienten yritysten näkökulma asiasta? Suurin osa Suomen yrityksistä on juuri näitä pieniä yrityksiä, jotka eivät uskalla/pysty ottamaan töihin lisää työvoimaa. Jos pieni yritys tekee yhdenkin virherekrytoinnin, niin koko yritys voi mennä nurin. Suuremmissa yrityksissä ei olla helpottamassa irtisanomista.</p><p>Etenkin kotimaakunnassani Lapissa toimii paljon pieniä muutaman hengen yrityksiä niillä aloilla, joissa kasvumahdollisuudet ovat suuret. Haluan katsoa asiaa erityisesti heidän näkökulmastaan. Näiden yritysten toimintaedellytysten parantaminen edistää myös työllisyyttä.</p><p>Iso asia on myös se, että nyt ollaan esittämässä karenssiajan pudottamista 90 päivästä 60 päivään, mikä koskee suurempiakin yrityksiä.</p><p>Tuntuu siltä, että demarit ovat kiinnostuneet etupäässä ensi kevään vaaleista ja ottaneet käyttöön poliittiset lakot. Demarien toiminta ay-liikkeen nimissä on todella vastuutonta, jolla vaikeutetaan koko Suomea ja aiheutetaan valtavia kuluja. Jo tämä keskiviikon lakkoilu maksaa 50 miljoonaa euroa.</p><p>Poliittiset lakot ovat kielletty useissa EU-maissa. Suomen tulisi ottaa mallia Ruotsista, jossa poliittisia lakkoja on rajoitettu esim. lyhyiksi parin tunnin protesteiksi. Poliittiset lakot eivät ole normaaleja työtaistelun muotoja, vaan häikäilemätöntä poliittista peliä. Demokratiassa lait säädetään kuitenkin vaaleilla valitun parlamentin päätöksillä, ei lakoilla tai torikokouksilla.</p><p>Poliittiset lakot tulee kieltää myös Suomesta, kyllä aikuisten ihmisten pitää pystyä neuvottelemaan. Poliittisilla lakoilla ei ole mitään tekemistä demokratian eikä vastuullisuuden kanssa.</p><p>Ihmisillä pitää olla oikeus mielipiteisiin, mutta vastuu on pystyttävä kantamaan. Kolmikanta neuvotteluita on yritetty käydä, mutta mikään ei näytä riittävän, kun vaalit painavat päälle. Demarien talousarvioaloitteet &ndash; jos ne hyväksyttäisiin &ndash; aiheuttaisivat Suomelle yli miljardin euron lisämenoa, eikä työllistämisestä olisi tietoakaan. Työttömät tarvitsevat työtä, mutta Suomi ei tarvitse lisää velkaa.</p> Tavoitteenamme tällä vaalikaudella on ollut ennen kaikkea löytää työttömille töitä, jotta työpaikat säilyvät Suomessa ja saamme kansantalouden kasvuun. Jo yli 120.000 työpaikkaa on syntynyt. Nyt ollaan tekemässä esitystä työllistämisen edistämisestä pienissä yrityksissä. Tähän liittyy irtisanomista koskevien säädösten muuttaminen alle kymmenen työntekijän yrityksissä.

Toisin kuin demareiden/ay-liikkeen toimesta on väitetty, niin irtisanomisen sääntely ei todellakaan ole menossa vapaaksi. Työntekijää ei saa jatkossakaan irtisanoa mielivaltaisesti eivätkä vähäiset velvoitteiden laiminlyönnit tai rikkomukset oikeuta irtisanomiseen. Edelleen on työntekijälle annettava ensin varoitus ja annettava mahdollisuus korjata menettelynsä.   

Missä on pienten yritysten näkökulma asiasta? Suurin osa Suomen yrityksistä on juuri näitä pieniä yrityksiä, jotka eivät uskalla/pysty ottamaan töihin lisää työvoimaa. Jos pieni yritys tekee yhdenkin virherekrytoinnin, niin koko yritys voi mennä nurin. Suuremmissa yrityksissä ei olla helpottamassa irtisanomista.

Etenkin kotimaakunnassani Lapissa toimii paljon pieniä muutaman hengen yrityksiä niillä aloilla, joissa kasvumahdollisuudet ovat suuret. Haluan katsoa asiaa erityisesti heidän näkökulmastaan. Näiden yritysten toimintaedellytysten parantaminen edistää myös työllisyyttä.

Iso asia on myös se, että nyt ollaan esittämässä karenssiajan pudottamista 90 päivästä 60 päivään, mikä koskee suurempiakin yrityksiä.

Tuntuu siltä, että demarit ovat kiinnostuneet etupäässä ensi kevään vaaleista ja ottaneet käyttöön poliittiset lakot. Demarien toiminta ay-liikkeen nimissä on todella vastuutonta, jolla vaikeutetaan koko Suomea ja aiheutetaan valtavia kuluja. Jo tämä keskiviikon lakkoilu maksaa 50 miljoonaa euroa.

Poliittiset lakot ovat kielletty useissa EU-maissa. Suomen tulisi ottaa mallia Ruotsista, jossa poliittisia lakkoja on rajoitettu esim. lyhyiksi parin tunnin protesteiksi. Poliittiset lakot eivät ole normaaleja työtaistelun muotoja, vaan häikäilemätöntä poliittista peliä. Demokratiassa lait säädetään kuitenkin vaaleilla valitun parlamentin päätöksillä, ei lakoilla tai torikokouksilla.

Poliittiset lakot tulee kieltää myös Suomesta, kyllä aikuisten ihmisten pitää pystyä neuvottelemaan. Poliittisilla lakoilla ei ole mitään tekemistä demokratian eikä vastuullisuuden kanssa.

Ihmisillä pitää olla oikeus mielipiteisiin, mutta vastuu on pystyttävä kantamaan. Kolmikanta neuvotteluita on yritetty käydä, mutta mikään ei näytä riittävän, kun vaalit painavat päälle. Demarien talousarvioaloitteet – jos ne hyväksyttäisiin – aiheuttaisivat Suomelle yli miljardin euron lisämenoa, eikä työllistämisestä olisi tietoakaan. Työttömät tarvitsevat työtä, mutta Suomi ei tarvitse lisää velkaa.

]]>
23 http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262014-valittavatko-demarit-tyottomista#comments Kotimaa Irtisanominen Lakot Poliittinen lakko Työpaikat Työttömät Thu, 04 Oct 2018 08:46:16 +0000 Eeva-Maria Maijala http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262014-valittavatko-demarit-tyottomista
KUKA TÄSSÄ OIKEIN ON TYÖPAIKKOJEN TURVAAJA? http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261029-kuka-tassa-oikein-on-tyopaikkojen-turvaaja <p>AKT ilmoitti juuri, että ensi viikolla alkaa alalla ylityökielto. Sitten ennen Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ilmoittivat 17.9 alkavasta ylityökiellosta. Juuri kun maa on saatu orastavan kasvun tielle, alkaa aikamoinen kurjistamisen jumppa. Onneksi olkoon.</p><p>&nbsp;</p><p>Aamulla minulle soitti yrittäjä, joka sanoi, että ilo on muuttunut itkuksi. Vielä viikko sitten ilo yrityksellä oli suurimmillaan. Tarjouskauppa oli voitettu ja ihmisten työpaikat olivat taattuja puoleksi vuodeksi. Voiton avaimena olivat korkea laatu ja nopea toimitusaika.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Yrityksessä oli yhdessä henkilöstö kanssa sovittu, että ensi maanantaina aloitetaan myös ylitöiden tekeminen. Ylityöt ovat edellytys lupausten toteuttamiselle, koska toimitusten aikataulu on tiukka. Nyt yrittäjä kyseli minulta, koska tämä ylityökielto-hullutus loppuu. Tätä menoa ainakin työt loppuvat.</p><p>&nbsp;</p><p>Toinen yrittäjä tuskaili, koska hänen pienen yrityksen tekniselle johtajalle oli pakko antaa potkut. Oli käynyt selväksi, että potkut saanut henkilö oli varastanut rakennusalan tuotteita yrityksestä omaan käyttöön ja lisäksi allekirjoittanut alihintaisia sopimuksia asiakkaiden kanssa ilman nimenkirjoitusoikeutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt yrittäjän pöydälle oli tullut kirje, että teknisen johtajan asianajajan mielestä potkut olivat laittomat, eivätkö teot täyttäisi erottamisen kriteereitä. Asia voitaisiin kuitenkin sopia 16 kuukauden palkalla. Miten ihmeessä ehdot erottamiselle eivät kuulemma ole riittäviä?</p><p>&nbsp;</p><p>Ammattiyhdistysliike mainostaa itseään työpaikkojen turvaajana. Mielestäni tämä ei enää pidä paikkaansa. Kysymys on nykyisten ja myös orastavien työpaikkojen tuhoamisesta. Työllisistä tulee työttömiä. Syy poliittisiin lakkoihin ja yllityökieltoihin on tietysti hallituksen suunnitelma pienten yritysten henkilöperusteisesta irtisanomisesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Samalla ammattiyhdistysliike astuu hallituksen reviirille. Jos ette tee kuten me sanomme, pysähtyy koko Suomi. Ei tämä maa uhkailulla ole ennenkään taipunut - se on rakentunut tosiasioihin perustuvalla yhteistyöllä.</p><p>&nbsp;</p><p>Käsikassaraksi ja perusteeksi uhkailuun on otettu väite, että uudistus ei tuo työpaikkoja. Ilmeisesti todisteeksi uusista työpaikoista Suomeen ei kelpaa, että kysytään niiltä ihmisiltä, joiden vallassa on päättää uusista rekrytoinneista. Asiaa kyseltiin 1000 yrittäjältä. Näistä 370 ilmoitti, että lakimuutoksen seurauksena uskaltavat palkata uutta työvoimaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Poliittisista puolueista erityisesti SDP on kritisoinut sitä, että tarvitaan kattavat vaikutusarvioinnut ennen kuin kannattaa tehdä mitään. Sosiaaliturvauudistuksen osalta SDP on kuitenkin eri mieltä vaikutusarvioinneista. Hörppäsin aamukahvini väärään kurkkuun, kun luin Helsingin Sanomista suoran sitaatin Antti Rinteen sanomisista. Antin mukaan sotu-uudistuksen &rdquo;vaikutusarvioinnit tulevat matkan varrella&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä jos myös &rdquo;työllistämisen rohkaisupaketin&rdquo; lopulliset vaikutukset selvitettäisiin &rdquo;matkan varrella&rdquo;. Jos vaikutukset ovat todella huonot, perutaan uudistus. Jos taas tulokset ovat erinomaisia, ulotetaan uudistus myös suurempiin yrityksiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Harri Jaskari</p><p>kansanedustaja, KOK</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> AKT ilmoitti juuri, että ensi viikolla alkaa alalla ylityökielto. Sitten ennen Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ilmoittivat 17.9 alkavasta ylityökiellosta. Juuri kun maa on saatu orastavan kasvun tielle, alkaa aikamoinen kurjistamisen jumppa. Onneksi olkoon.

 

Aamulla minulle soitti yrittäjä, joka sanoi, että ilo on muuttunut itkuksi. Vielä viikko sitten ilo yrityksellä oli suurimmillaan. Tarjouskauppa oli voitettu ja ihmisten työpaikat olivat taattuja puoleksi vuodeksi. Voiton avaimena olivat korkea laatu ja nopea toimitusaika. 

 

Yrityksessä oli yhdessä henkilöstö kanssa sovittu, että ensi maanantaina aloitetaan myös ylitöiden tekeminen. Ylityöt ovat edellytys lupausten toteuttamiselle, koska toimitusten aikataulu on tiukka. Nyt yrittäjä kyseli minulta, koska tämä ylityökielto-hullutus loppuu. Tätä menoa ainakin työt loppuvat.

 

Toinen yrittäjä tuskaili, koska hänen pienen yrityksen tekniselle johtajalle oli pakko antaa potkut. Oli käynyt selväksi, että potkut saanut henkilö oli varastanut rakennusalan tuotteita yrityksestä omaan käyttöön ja lisäksi allekirjoittanut alihintaisia sopimuksia asiakkaiden kanssa ilman nimenkirjoitusoikeutta.

 

Nyt yrittäjän pöydälle oli tullut kirje, että teknisen johtajan asianajajan mielestä potkut olivat laittomat, eivätkö teot täyttäisi erottamisen kriteereitä. Asia voitaisiin kuitenkin sopia 16 kuukauden palkalla. Miten ihmeessä ehdot erottamiselle eivät kuulemma ole riittäviä?

 

Ammattiyhdistysliike mainostaa itseään työpaikkojen turvaajana. Mielestäni tämä ei enää pidä paikkaansa. Kysymys on nykyisten ja myös orastavien työpaikkojen tuhoamisesta. Työllisistä tulee työttömiä. Syy poliittisiin lakkoihin ja yllityökieltoihin on tietysti hallituksen suunnitelma pienten yritysten henkilöperusteisesta irtisanomisesta.

 

Samalla ammattiyhdistysliike astuu hallituksen reviirille. Jos ette tee kuten me sanomme, pysähtyy koko Suomi. Ei tämä maa uhkailulla ole ennenkään taipunut - se on rakentunut tosiasioihin perustuvalla yhteistyöllä.

 

Käsikassaraksi ja perusteeksi uhkailuun on otettu väite, että uudistus ei tuo työpaikkoja. Ilmeisesti todisteeksi uusista työpaikoista Suomeen ei kelpaa, että kysytään niiltä ihmisiltä, joiden vallassa on päättää uusista rekrytoinneista. Asiaa kyseltiin 1000 yrittäjältä. Näistä 370 ilmoitti, että lakimuutoksen seurauksena uskaltavat palkata uutta työvoimaa.

 

Poliittisista puolueista erityisesti SDP on kritisoinut sitä, että tarvitaan kattavat vaikutusarvioinnut ennen kuin kannattaa tehdä mitään. Sosiaaliturvauudistuksen osalta SDP on kuitenkin eri mieltä vaikutusarvioinneista. Hörppäsin aamukahvini väärään kurkkuun, kun luin Helsingin Sanomista suoran sitaatin Antti Rinteen sanomisista. Antin mukaan sotu-uudistuksen ”vaikutusarvioinnit tulevat matkan varrella”.

 

Mitä jos myös ”työllistämisen rohkaisupaketin” lopulliset vaikutukset selvitettäisiin ”matkan varrella”. Jos vaikutukset ovat todella huonot, perutaan uudistus. Jos taas tulokset ovat erinomaisia, ulotetaan uudistus myös suurempiin yrityksiin.

 

Harri Jaskari

kansanedustaja, KOK

]]>
79 http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261029-kuka-tassa-oikein-on-tyopaikkojen-turvaaja#comments Työllistämisen rohkaisupaketti Työpaikat Työpaikkojen turvaaminen Sat, 15 Sep 2018 10:21:04 +0000 Harri Jaskari http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261029-kuka-tassa-oikein-on-tyopaikkojen-turvaaja
Lindström pysyy kovana – toisten rahoilla onkin helppo näytellä rohkeaa http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260963-lindstrom-pysyy-kovana-toisten-rahoilla-onkin-helppo-naytella-rohkeaa <p>Paikallinen sopiminen lisääntyi tällä viikolla huomattavasti, nimittäin sellainen paikallinen sopiminen, jossa sovitaan työpaikoilla työnantajan kanssa ylityökiellon rajoista. Niille jotka eivät tämmöisistä joudu neuvottelemaan, voi tämäkin asia tuntua äkkiä lehdestä lukien jotenkin yksinkertaiselta asialta. Sitä se ei kuitenkaan ole varsinkaan &rdquo;isoissa taloissa&rdquo;, joissa työaikamuotoja on vähintään yhtä monia, kuin on erilaisia tuotannollisiakin, ympäristöllisiä ja turvallisuuteenkin liittyviä haasteita tämän sopimisen johdosta. Tällä hetkellä työntekijöitä ja työnantajia harmittaa yhtälailla - kuin käpy jäässä, oravan lailla. Eläimet välttelevät luontaisesti konflikteja, niin tekee ihminenkin, joka taistelee vain jos näkee mahdollisuuden voittaa. AY-liike näkee tässä kyllä mahdollisuuden voittaa.</p><p>Sillä välin kun kolmikannan kaksi isointa asettuvat toisiaan vastaan tuimin katsein, toinen niistä tökittynä ja ärsytettynä, yllyttää kolmas nurkka Lindströmin äänellä taistelemaan. KiKy-ministeri Lindström toteaa selkeästi että <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/258871-nyt-tuli-vastaus-pillastuneelle-ay-vaelle-tyoministeri-jari-lindstrom-siihen-hallitus">&rdquo;siihen hallitus ei ryhdy&rdquo;</a>, kun häneltä eduskunnan kyselytunnilla kysyttiin, että aikooko hallitus perua työntekijöiden irtisanomisturvaa heikentävän lain.</p><p>Helppo on olla kovana, kun oman palkan takeena on valtion pohjaton kassa. Sillä välin työntekijät ja työnantajat kärsivät taloudellisia tappioita. Taputtaisin ja hymistelisin jos kyseessä olisi parodia. Valitettavasti kyseessä onkin moderni tositelevisio nimeltään &rdquo;työssäkäyvät sohvaperunat&rdquo;, joilta leikataan rahallisia etuuksia - annetaan kunnolla keppiä ilman porkkanaa. Sitten katsotaan miltä tuntuu. Lapset itkevät ja aikuiset riitelevät, ei ole kolmedee, vaan peräti tosidee.</p><p>Toinen todellisuus</p><p>Tosiasiassa Lindströmistä lain eteneminen ei ole kiinni. Jos joku teollisuuden työnantajista, esimerkiksi Teknologiateollisuus sanoisi, että nyt tämä pelleily saa luvan loppua, niin siinä vain Suomen yrittäjien hippulat vinkuisivat, kun heistä tulisi hallituksen entinen mielitietty lobbari. Se jolla viimekädessä on eniten nappulaa, määrää mitä oikeistolainen hallitus tässä maassa tekee! Teollisuuden suurilla liitoilla on vielä aikaa ja mahdollisuus Kokoomuksen kautta painostaa hallitusta tulemaan järkiinsä. Pyydän teitä tekemään sen.</p><p>Se joille tämmöinen verhojen takainen valtapeli kuulostaa oudolta, niin ei se sitä ole. Verhojen takaista valtapeliä on ollut olemassa niin kauan, kuin on ihmisiäkin ollut olemassa. Ai niin, miten tämmöistä verhojen takaista valtapeliä vastaan sitten voi kamppailla, no tietenkin joukkovoimalla. Joukkovoima, tuo viimekäden lopullinen päättäjä, on aina kansalla itsellään. Kyse on vain siitä, että kansa ärsyyntyy riittävissä määrin sitä joukkovoimaa käyttämään. Tätä kynnystä seurataan nykyisin hyvinkin tarkasti kaiken maailman gallupeilla.</p><p>AY-liike edustaa kansaa ja se koostuu vaaleissa demokraattisesti valituista päättäjistään. Sen sisällä rahapussin koolla ei saa yhtään enempää tai vähempää sananvaltaa. Toisin on kolmikannan kahdessa muussa nurkassa. Kansa alkaa herätä, olisiko hallituksen jo pikkuhiljaa aika romppeensa kerätä?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Paikallinen sopiminen lisääntyi tällä viikolla huomattavasti, nimittäin sellainen paikallinen sopiminen, jossa sovitaan työpaikoilla työnantajan kanssa ylityökiellon rajoista. Niille jotka eivät tämmöisistä joudu neuvottelemaan, voi tämäkin asia tuntua äkkiä lehdestä lukien jotenkin yksinkertaiselta asialta. Sitä se ei kuitenkaan ole varsinkaan ”isoissa taloissa”, joissa työaikamuotoja on vähintään yhtä monia, kuin on erilaisia tuotannollisiakin, ympäristöllisiä ja turvallisuuteenkin liittyviä haasteita tämän sopimisen johdosta. Tällä hetkellä työntekijöitä ja työnantajia harmittaa yhtälailla - kuin käpy jäässä, oravan lailla. Eläimet välttelevät luontaisesti konflikteja, niin tekee ihminenkin, joka taistelee vain jos näkee mahdollisuuden voittaa. AY-liike näkee tässä kyllä mahdollisuuden voittaa.

Sillä välin kun kolmikannan kaksi isointa asettuvat toisiaan vastaan tuimin katsein, toinen niistä tökittynä ja ärsytettynä, yllyttää kolmas nurkka Lindströmin äänellä taistelemaan. KiKy-ministeri Lindström toteaa selkeästi että ”siihen hallitus ei ryhdy”, kun häneltä eduskunnan kyselytunnilla kysyttiin, että aikooko hallitus perua työntekijöiden irtisanomisturvaa heikentävän lain.

Helppo on olla kovana, kun oman palkan takeena on valtion pohjaton kassa. Sillä välin työntekijät ja työnantajat kärsivät taloudellisia tappioita. Taputtaisin ja hymistelisin jos kyseessä olisi parodia. Valitettavasti kyseessä onkin moderni tositelevisio nimeltään ”työssäkäyvät sohvaperunat”, joilta leikataan rahallisia etuuksia - annetaan kunnolla keppiä ilman porkkanaa. Sitten katsotaan miltä tuntuu. Lapset itkevät ja aikuiset riitelevät, ei ole kolmedee, vaan peräti tosidee.

Toinen todellisuus

Tosiasiassa Lindströmistä lain eteneminen ei ole kiinni. Jos joku teollisuuden työnantajista, esimerkiksi Teknologiateollisuus sanoisi, että nyt tämä pelleily saa luvan loppua, niin siinä vain Suomen yrittäjien hippulat vinkuisivat, kun heistä tulisi hallituksen entinen mielitietty lobbari. Se jolla viimekädessä on eniten nappulaa, määrää mitä oikeistolainen hallitus tässä maassa tekee! Teollisuuden suurilla liitoilla on vielä aikaa ja mahdollisuus Kokoomuksen kautta painostaa hallitusta tulemaan järkiinsä. Pyydän teitä tekemään sen.

Se joille tämmöinen verhojen takainen valtapeli kuulostaa oudolta, niin ei se sitä ole. Verhojen takaista valtapeliä on ollut olemassa niin kauan, kuin on ihmisiäkin ollut olemassa. Ai niin, miten tämmöistä verhojen takaista valtapeliä vastaan sitten voi kamppailla, no tietenkin joukkovoimalla. Joukkovoima, tuo viimekäden lopullinen päättäjä, on aina kansalla itsellään. Kyse on vain siitä, että kansa ärsyyntyy riittävissä määrin sitä joukkovoimaa käyttämään. Tätä kynnystä seurataan nykyisin hyvinkin tarkasti kaiken maailman gallupeilla.

AY-liike edustaa kansaa ja se koostuu vaaleissa demokraattisesti valituista päättäjistään. Sen sisällä rahapussin koolla ei saa yhtään enempää tai vähempää sananvaltaa. Toisin on kolmikannan kahdessa muussa nurkassa. Kansa alkaa herätä, olisiko hallituksen jo pikkuhiljaa aika romppeensa kerätä?

]]>
14 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260963-lindstrom-pysyy-kovana-toisten-rahoilla-onkin-helppo-naytella-rohkeaa#comments Politiikka Pro Teollisuusliitto Työpaikat Ylityökielto Fri, 14 Sep 2018 05:00:47 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260963-lindstrom-pysyy-kovana-toisten-rahoilla-onkin-helppo-naytella-rohkeaa
Etuuksien progressio ja uusi aluepolitiikka työttömyyttä vähentämään http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255562-etuuksien-progressio-ja-uusi-aluepolitiikka-tyottomyytta-vahentamaan <p>Susanna Koski on oikeassa. Lähtökohtaisesti ottaen jokaisella korkeasti koulutetulla suomalaisella on mahdollisuus päästä töihin. Se kuitenkin edellyttää, että henkilö on terve, alle 55-vuotias ja valmis muuttamaan pois kotiseudultaan.</p><p>Sairaat eivät kuuluisi työttömyyskortistoon vaan eläkkeelle tms. Pääosa Suomen työttömistä on kuitenkin terveitä ja alle 55-vuotiaita. Korkeakoulututkintokin heistä on tuhansilla, mutta silti he ovat työttömyyskortistossa. Miksi?</p><p>Yksi syy on ammatti. Kun on X-alan työtön, ei voi mennä Z-alan töihin, vaikka kyseessä olisi matalan koulutuksen ala tai vaikka työnantaja antaisi ammattikoulutuksen alalle.</p><p>Toinen syy suuriin työttömyyslukuihin on se, että työttömät eivät halua tai voi muuttaa pois kotisedultaan. Etenkin perheettömän tapauksessa haluamista on vaikea ymmärtää, mutta jos esteenä lähdölle on vaikkapa omakotitalo tai aviopuolison työ, kyseessä on selkeä syy. Kukapa nyt koko hyvän elämänsä mullistaisi muutaman kuukausittaisen saturaisen tähden?</p><p>Suomen rakennetyöttömyys ei siis johdu työpaikkojen puutteesta: niitä Suomesta löytyy.&nbsp; Aluepolitiikasta luopuminen on kuitenkin johtanut siihen, että vaikka yritysten kannattaisi sijoittua sinne, missä on tekijöitä, mutta ei työtä, näin ei tapahdu.&nbsp;Jos valtiovalta itse hajasijoittuisi ja/tai vaikkapa verohelpotuksin suosisi yrtysten hajasijoittumista muualle kuin ruuhka-Suomeen, työttömyys vähenisi varmasti. Asiasta on taloushistoriallista näyttöä, mutta silti sitä vastustetaan, kuten helsinkiläisten sote- ja maakuntakapina osoittaa.&nbsp;</p><p>Se rakennetyöttömyyden syy, josta useimmiten vaietaan, juontuu liian pienestä erosta sosiaalietuuksien ja pieneimpien palkkojen välillä. Asia korjautuisi pieniä palkkoja korottamalla ja etuisuuksia samalla vähän vähentämällä, mutta tähänkään ei ole haluttu tarttua.</p><p>Työnantajien mielestä palkat ovat jo nyt liian isoja, ja ne (puolueet), joiden koko olemassaolo perustuu sosiaalietuuksilla elävien mahdollisimman suureen määrään, vastustavat etuuksien järkiperäsitämistä liput liehuen. Näin siitäkin huolimatta, että etuuksien progressio parantaisi niitä todella tarvitsevien tulotasoa enemmän ja varmemmin kuin mikään muu yksittäinen toimi. Se siitä solidaarisuudesta siis.</p><p>Suomessa, missä maan hallitukset ovat vain yksi kolmesta yhtiömiehestä tasavallassa, ei mitään työmarkkina- ja muita työelämämuutoksia tapahdu ilman konsensusta. Kun näin on ollut ja näin on oleva, Suomen rakennetyöttömyys ei lopu edes siinä tapauksessa, että työpaikkojen määrä vaikkapa kaksinkertaistuisi. Ei: silloin nuo tarvittavat työntekijät tulevat marjanpoimijoiden tavoin muualta - ja suomalaiset terveet nuoret voivat viettää välivuosiaan entiseen tapaan.&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Susanna Koski on oikeassa. Lähtökohtaisesti ottaen jokaisella korkeasti koulutetulla suomalaisella on mahdollisuus päästä töihin. Se kuitenkin edellyttää, että henkilö on terve, alle 55-vuotias ja valmis muuttamaan pois kotiseudultaan.

Sairaat eivät kuuluisi työttömyyskortistoon vaan eläkkeelle tms. Pääosa Suomen työttömistä on kuitenkin terveitä ja alle 55-vuotiaita. Korkeakoulututkintokin heistä on tuhansilla, mutta silti he ovat työttömyyskortistossa. Miksi?

Yksi syy on ammatti. Kun on X-alan työtön, ei voi mennä Z-alan töihin, vaikka kyseessä olisi matalan koulutuksen ala tai vaikka työnantaja antaisi ammattikoulutuksen alalle.

Toinen syy suuriin työttömyyslukuihin on se, että työttömät eivät halua tai voi muuttaa pois kotisedultaan. Etenkin perheettömän tapauksessa haluamista on vaikea ymmärtää, mutta jos esteenä lähdölle on vaikkapa omakotitalo tai aviopuolison työ, kyseessä on selkeä syy. Kukapa nyt koko hyvän elämänsä mullistaisi muutaman kuukausittaisen saturaisen tähden?

Suomen rakennetyöttömyys ei siis johdu työpaikkojen puutteesta: niitä Suomesta löytyy.  Aluepolitiikasta luopuminen on kuitenkin johtanut siihen, että vaikka yritysten kannattaisi sijoittua sinne, missä on tekijöitä, mutta ei työtä, näin ei tapahdu. Jos valtiovalta itse hajasijoittuisi ja/tai vaikkapa verohelpotuksin suosisi yrtysten hajasijoittumista muualle kuin ruuhka-Suomeen, työttömyys vähenisi varmasti. Asiasta on taloushistoriallista näyttöä, mutta silti sitä vastustetaan, kuten helsinkiläisten sote- ja maakuntakapina osoittaa. 

Se rakennetyöttömyyden syy, josta useimmiten vaietaan, juontuu liian pienestä erosta sosiaalietuuksien ja pieneimpien palkkojen välillä. Asia korjautuisi pieniä palkkoja korottamalla ja etuisuuksia samalla vähän vähentämällä, mutta tähänkään ei ole haluttu tarttua.

Työnantajien mielestä palkat ovat jo nyt liian isoja, ja ne (puolueet), joiden koko olemassaolo perustuu sosiaalietuuksilla elävien mahdollisimman suureen määrään, vastustavat etuuksien järkiperäsitämistä liput liehuen. Näin siitäkin huolimatta, että etuuksien progressio parantaisi niitä todella tarvitsevien tulotasoa enemmän ja varmemmin kuin mikään muu yksittäinen toimi. Se siitä solidaarisuudesta siis.

Suomessa, missä maan hallitukset ovat vain yksi kolmesta yhtiömiehestä tasavallassa, ei mitään työmarkkina- ja muita työelämämuutoksia tapahdu ilman konsensusta. Kun näin on ollut ja näin on oleva, Suomen rakennetyöttömyys ei lopu edes siinä tapauksessa, että työpaikkojen määrä vaikkapa kaksinkertaistuisi. Ei: silloin nuo tarvittavat työntekijät tulevat marjanpoimijoiden tavoin muualta - ja suomalaiset terveet nuoret voivat viettää välivuosiaan entiseen tapaan.       

 

 

]]>
1 http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255562-etuuksien-progressio-ja-uusi-aluepolitiikka-tyottomyytta-vahentamaan#comments Kannustinloukku Sosiaalietuudet Susanna Koski Työpaikat Työttömyys Sat, 19 May 2018 22:20:04 +0000 Jari Rusanen http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255562-etuuksien-progressio-ja-uusi-aluepolitiikka-tyottomyytta-vahentamaan
Piilotyöpaikkoja on syntynyt rutosti http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254233-piilotyopaikkoja-on-syntynyt-rutosti <p>Lähteitä kaipaisin hallituspuolueiden itsensä suitsutukselle.</p><p>&nbsp;</p><p>Mistä nuo työpaikat oikein on keksitty? Pyörittelin lukuja aikani ja pääsin korkeimmillaan puoliväliin, noin 40 tuhannen työpaikan lisäykseen, mikä toki sekin on jotain. Ainoat järkevät vaihtoehdot millä pääsin noihin lukuihin olivat, jotta he ovat verranneet hallitustaipaleen alun sijasta vuoden takaisiin lukemiin (itsensä voittaminen on toki ihan jees) tai sitten he eivät laske yrittäjiä miksikään. Palkkatyöt ovat lisääntyneet lähes tuollaisia määriä&nbsp;mitä he väittävät (+60 tuhatta) , mutta yrittäjien määrä on samaan aikaan laskenut vinhaa vauhti (-30 tuhatta). Kolmas vaihtoehto on, jotta luvut ovat Stubbin päästä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lähteitä kaipaisin hallituspuolueiden itsensä suitsutukselle.

 

Mistä nuo työpaikat oikein on keksitty? Pyörittelin lukuja aikani ja pääsin korkeimmillaan puoliväliin, noin 40 tuhannen työpaikan lisäykseen, mikä toki sekin on jotain. Ainoat järkevät vaihtoehdot millä pääsin noihin lukuihin olivat, jotta he ovat verranneet hallitustaipaleen alun sijasta vuoden takaisiin lukemiin (itsensä voittaminen on toki ihan jees) tai sitten he eivät laske yrittäjiä miksikään. Palkkatyöt ovat lisääntyneet lähes tuollaisia määriä mitä he väittävät (+60 tuhatta) , mutta yrittäjien määrä on samaan aikaan laskenut vinhaa vauhti (-30 tuhatta). Kolmas vaihtoehto on, jotta luvut ovat Stubbin päästä.

]]>
0 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254233-piilotyopaikkoja-on-syntynyt-rutosti#comments Työllistyminen Työpaikat Sun, 22 Apr 2018 11:06:39 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254233-piilotyopaikkoja-on-syntynyt-rutosti
Kevytyrittäminen http://lassinpalsta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254088-kevytyrittaminen <p>&nbsp;</p><p>Kevyt yrittämisen palkkalaskuri antaa hyvän kuvan yrittäjäksi aikoville miten pitää toimia että jonkun verran saisi rahaa omaan käyttöön.</p><p>Käytin laskurissa omaa ennakonpidätys prosenttia, se tietysti jonkun verran vaihtelee eri ihmisillä mutta hyvin tästä esimerkistä näkee missä mennään.</p><p>Kun työnantajalle lähetetään 12.400,00 &euro; lasku työntekijän (kevytyrittäjän) tilille tulee 2658,56, tässä oli huomioitu aloittavan yrittäjän alennus yel- maksusta, kun se poistuu tilille tulee 2008,56 &euro;.</p><p>Poliittisten puolueiden kannatusluvuista päätellen seuraava hallitus nostaa työnantajan &nbsp;veroja ja kuluja, vielähän siinä on vähän varaa mutta onko niitä yrittäjiä sitten enää vai onko se tarkoituskin ettei ole ?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Kevyt yrittämisen palkkalaskuri antaa hyvän kuvan yrittäjäksi aikoville miten pitää toimia että jonkun verran saisi rahaa omaan käyttöön.

Käytin laskurissa omaa ennakonpidätys prosenttia, se tietysti jonkun verran vaihtelee eri ihmisillä mutta hyvin tästä esimerkistä näkee missä mennään.

Kun työnantajalle lähetetään 12.400,00 € lasku työntekijän (kevytyrittäjän) tilille tulee 2658,56, tässä oli huomioitu aloittavan yrittäjän alennus yel- maksusta, kun se poistuu tilille tulee 2008,56 €.

Poliittisten puolueiden kannatusluvuista päätellen seuraava hallitus nostaa työnantajan  veroja ja kuluja, vielähän siinä on vähän varaa mutta onko niitä yrittäjiä sitten enää vai onko se tarkoituskin ettei ole ?

 

]]>
7 http://lassinpalsta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254088-kevytyrittaminen#comments Työpaikat Verot ja kulut Yrittäminen Fri, 20 Apr 2018 04:30:21 +0000 Lauri Turpeinen http://lassinpalsta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254088-kevytyrittaminen