Suomi http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132687/all Fri, 25 May 2018 21:08:09 +0300 fi Katsokaa minua, olen neitsyt ja tiedän mistä puhun! http://heikkikariluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255840-katsokaa-minua-olen-neitsyt-ja-tiedan-mista-puhun <p>Hjallis, jos sinä aidosti haluaisit pehmeämpää Suomea, puhuisit asioista niiden oikeilla nimillä. Olen katsonut videoitasi, tein itseasiassa videovastauksenkin Hursti-videoosi.&nbsp;</p><p>Tämä terminologinen valintasi, &quot;pehmeä Suomi&quot; tuntui suustasi jotenkin oudolta. Mielestäni pehmeys strategisena keinona on olemassa vain niille, jotka karitsan aidosti tuntevat ja häntä seuraavat, ja siihen itsessään tarvitaan kovuutta. Yrityksesi on kova: Olet nyt trendikäs ja cool, niin kuin kaikki muutkin.&nbsp;</p><p>Sinulla ehkä sitä kovuutta on, mutta onko jälkipolvellasi? Oletko puhunut heille asioista niiden oikeilla nimillä? Karitsa lähetti meidät, palvelijansa, johdattamaan kuvaa ja opettamaan, kuinka rakastaa taivaallisesti. Koen, ettet tarjoa pehmeydelläsi tätä. Pikemminkin silität ja sanot, että kyllä se siitä. Ainakin niin kauan kunnes totuus paljastuu.&nbsp;</p><p>Pehmeys vaatii taivaallisuutta, ja taivaallisuus vaatii yksilön vahvuutta löytää se sanasta, rakkaudesta ja totuudesta. Ja mitä yksilön vahvuus vaatii? Ei ainakaan ylihuolehtivia vanhempia, jotka eivät puhu asioista niiden oikeilla nimillä.&nbsp;</p><p>Minkälaista pehmeyttä saa aikaan rakkaus, joka ei seuraa totuutta? Teitkö sinä oikein, kun puhut erilaisuudesta ja sen hyväksymisestä? Oletko sinä se, joka sen määrittelee? Mitä jos erilaisuutta korostavat yksilöt eivät tiedä mitä haluvat, ja tippuvat samaan allikoon, mihin sinä tipuit aikanaan, sinun korostamisesi ansiosta? Kyllä, minä tiedän ja niin tietää karitsakin.&nbsp;</p><p>Samassa ojassa ovat myös Tere Sammallahti ja Iiris Suomela, translakien kanssa: Miksi te olisitte osoittajia siitä, miten heidän elämänsä tulisi mennä? Pyhien enkelten ei ollut tarkoitus harrastaa seksiä saati sitten tehdä lapsia, miksi te olette ottaneet asian omaksenne? Teittekö te saman virheen, ja pällistelettekö nyt asialla? Ja voi, on niin hauska katsoa näennäistä &quot;taisteluanne&quot;:&nbsp;</p><p>Kokoomuksen &quot;uudistava siipi&quot;, jalot ritarit, antifeministit, vastaan feministit. Valmiina tilattu kamppailu, vaikkakin eri sovellusten avulla.&nbsp;</p><p>Tere, tiedät että Peterson on väärässä, mutta silti jatkat showta.&nbsp;</p><p>Iiris, sinun motiiveista en ole ihan vielä varma.&nbsp;</p><p>Totisesti, jos te rakastaisitte, puhuisitte asioista oikeilla nimillä:&nbsp;</p><p>Sanoisitte Translakia seuraaville ihmisille, että laki tulisi maallistamaan heidät, jos he niin haluaisivat, mutta kertoisitte sen niin, ettei siinä olisi koiraa haudattuna. Enkelten rakkaus ja opastus kuuluu kaikille, se on jotain suurempaa kuin &quot;yksilö &amp; yksilö.&quot;&nbsp;</p><p>Ja Enbuske, mikä sinä olet puhumaan Freudista? Puollat kirkon oikeuksia vihkiä homoseksuaaleja, vaikka vähättelet itse Freudia ja Jungia, &quot;loogisena ihmisenä&quot; ja sitten oikeutat kaiken loppujen lopuksi totuutta seuraavalla Nietzschen ylittävällä näennäislogiikallasi, joka seuraa loppujen lopuksi karitsaa vain pintatasolla:</p><p>Luulet, etteivät tavalliset karitsaa seuraavat näe punaista lankaa, Nietzschen lävitse.&nbsp; Kyse on sinulle vain rakkaudesta, &quot;siinä missä muillakin&quot;, mutta et ymmärrä että Enkelten rakkaus on erilaista, henkistä. Eikä fyysistä. Muka tiedät mistä puhut.&nbsp;</p><p>Maallinen rakkaus on aina itsessään ollut väärää ja mitäänsanomatonta, illuusiota, joka kerää tavoitteensa vain mielihyvästä. Taivaallinen rakkaus on ainoa oikea, ja kun sen kohtaa, näkee ja tietää. On parempi olla aina yksin.&nbsp;</p><p>Ja repressoidun maskuliinisuuden aiheuttama homoseksuaalinen rakkaus ei seuraa totuutta. Se ei estä homoseksuaaleja olemasta tai harjoittamasta sitä, tai kokemasta sen olevan oikeaa, mutta totuutta ei voi vääristää. Ihmeellinen trickster-hahmo olet, kun luulet tekeväsi niin paljon hyvää, mutta et sitä kuitenkaan tee.</p><p>Miksi sinä omistaisit totuuden, kun olet vain Hjalliksen kaltainen siipirikko, siinä missä pari muutakin, jotka voin halutessani nimetä? Miksi sinä, itse virheitä tehnyt, saisit sen oikeutuksen päättää muiden siivellisten elämästä? Tämä teatterisi, että nyt maagisesti omistaisit totuuden sen &quot;witty whippersnapper&quot;-kirjoitustyylisi kautta on kovin ihmeellistä, Tuomas. Minkälaista rakkautta on sellainen rakkaus joka ohjaa kohti maneereja jotka eivät pysy totuudessa ja vaativat repressiota?&nbsp;</p><p>Toisaalta, rakkaus ylittää käsityksen siitä, mitä rakkaus on: On tietoisesti parempi, että yksilöt eivät valehtele itselleen. Siinä olet oikeassa, Tuomas. Mutta hekin ymmärtäisivät sen, että he ovat väärässä, jos he itse haluaisivat tunteitaan tutkia. Mutta miksi minun, tai sinun, pitäisi lähteä mukaan siihen aktiin, kun me tiedämme sen olevan virheellistä? Emmekö voisi vain rakastaa altruistisesti ottamalla huomioon oma oikeudentuntomme ilman että siinä olisi poliittis-strategista ulottuvuutta? Tämä asia on kompleksimpi kuin mitä simplifioitu kantasi antaa ymmärtää.&nbsp;</p><p>Minä olen nyt varmaan se paha osapuoli, kun koen ilmaisevani aitoa rakkauttani, totuuteen sidonnaista rakkautta, räiskyvästi: Miksi ette anna minun rakastaa henkisesti kaikkia, ilman haukkuja? Tämä on rakkautta, joka haluaa ohjata.&nbsp;</p><p>Kaikki saavat tehdä itse valinnan, mutta Enbuske ja Hjallis eivät ole niitä yksilöitä, joiden haluaisin tekevän LGBT/jne.-yhteisön elämään liittyviä valintoja silloin, kuin heitä yhteiskuntatasolla ohjataan totuudesta harhaan. Vaikka miten hyvältä se nykyhetkellä tuntuisikin. Rahansa he voisivat heittää kyllä pois, jonkun hyväksi. Tämä teidän juustoisuutenne koko siitä Liike Nyt-hulabaloosta lähtien paistaa läpi kyllä aika pitkälle: Olette cool, Hjallis vielä vähän treenaa cooliuttaan videoiden avulla. Enbuske on luontaisesti aina &quot;cool&quot;: Virne sopiva, pää kallellaan.&nbsp;</p><p>Miksi vedätte viattomat mukaan mediaspektaakkeliinne?&nbsp;</p><p>Ja voi, odottakaapahan vain, kun Karitsaa oikeasti seuraavat sosialistit tulevat ja polkevat rakkaudella teidän yrityksenne maan tasalle liittoutumalla konservatiivisten puolueiden kanssa, kun he näkevät, ettette te piittaa heistä yhtään sen enempää kuin vihreiden hedonismi-siipikään.&nbsp;</p><p>Sanotaan nyt vielä, Tuomas, kun puhuit että Suomi on vain kansakuntana korvien välissä oleva abstraktio, että olet tässäkin väärässä:</p><p>Valtio on olemassa vain sen takia, että pyhät Enkelit voisivat toimia ja ohjata Jumalan lapset kohti rakkautta, ja luvattua maata, kunnes Karitsa palaa. Ja että Jumalan lapset voisivat tehdä Jumalan tahdon: Rakasta Jumalaa koko sydämmestäsi ja lähimmäistä niin kuin itseäsi. Rakkaus on ase ja väline, niin kuin sana myös.&nbsp;</p><p>Kapitalismin romahdus ei tapahdu kuin vasta tietyn sekvenssin seurauksena, joka on vielä edessä. Moni tietää sen tulevan, ja siltikin näen teidät, marxilaiset, odottamassa ja aiheuttamassa tihutöitänne, vaikka voisitte rakastaa. Te itse hidastatte edellä mainittua sekvenssiä rakkauden puutteellanne.&nbsp;</p><p>Politiikka on Jumalan tahdon tekemistä: Jumalan rakastamista, Lähimmäisen rakastamista, Itsensä rakastamista, valehtelun välttämistä. Nykyhetken substanssin muuttamista ja ohjaamista kohti jo määrättyä totuutta, jota ohjaa usko. Totuus on kokonainen, siksi usko ja rakkaus ovat ne, jotka yhdistävät menneen, nykyhetken ja tulevan.&nbsp;</p><p>Politiikot tietävät että karitsa, Jeesus, on totuus. Uskonnon käsite on itsessään virheellinen yritys seurata totuutta: Karitsan opetusten ohjenuora avautuu yksilölle yksilötasolla hengen kautta. Usko on luottamusta rakkauteen ja karitsan opetuksiin, ja niiden yksilöllistä, kirjaimellista noudattamista.&nbsp;</p><p>Tiede on ollut turhaa sitten Nietzschen. Siltikin, olet todella witty whippersnapper ja nojaat tieteellis-objektiivisuuteen niin nasevana pikku vesselinä, Tuomas. Nietzsche rikkoi itse tieteen ubermenschillään, joka nyt komeilee postmodernistisessa akateemisessa perinteessä ja pyyhkii kaiken, kunnes rakkaus ja usko jää jäljelle.</p><p>&nbsp;</p><p>Rakastakaa, Politiikot</p><p>Rakastakaa, Artistit</p><p>Rakastakaa, Vaikuttajat</p><p>Näyttäkää itsenne ja tehkää tekonne, kun on aikaa</p><p>Henki teitä koskettakoot</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hjallis, jos sinä aidosti haluaisit pehmeämpää Suomea, puhuisit asioista niiden oikeilla nimillä. Olen katsonut videoitasi, tein itseasiassa videovastauksenkin Hursti-videoosi. 

Tämä terminologinen valintasi, "pehmeä Suomi" tuntui suustasi jotenkin oudolta. Mielestäni pehmeys strategisena keinona on olemassa vain niille, jotka karitsan aidosti tuntevat ja häntä seuraavat, ja siihen itsessään tarvitaan kovuutta. Yrityksesi on kova: Olet nyt trendikäs ja cool, niin kuin kaikki muutkin. 

Sinulla ehkä sitä kovuutta on, mutta onko jälkipolvellasi? Oletko puhunut heille asioista niiden oikeilla nimillä? Karitsa lähetti meidät, palvelijansa, johdattamaan kuvaa ja opettamaan, kuinka rakastaa taivaallisesti. Koen, ettet tarjoa pehmeydelläsi tätä. Pikemminkin silität ja sanot, että kyllä se siitä. Ainakin niin kauan kunnes totuus paljastuu. 

Pehmeys vaatii taivaallisuutta, ja taivaallisuus vaatii yksilön vahvuutta löytää se sanasta, rakkaudesta ja totuudesta. Ja mitä yksilön vahvuus vaatii? Ei ainakaan ylihuolehtivia vanhempia, jotka eivät puhu asioista niiden oikeilla nimillä. 

Minkälaista pehmeyttä saa aikaan rakkaus, joka ei seuraa totuutta? Teitkö sinä oikein, kun puhut erilaisuudesta ja sen hyväksymisestä? Oletko sinä se, joka sen määrittelee? Mitä jos erilaisuutta korostavat yksilöt eivät tiedä mitä haluvat, ja tippuvat samaan allikoon, mihin sinä tipuit aikanaan, sinun korostamisesi ansiosta? Kyllä, minä tiedän ja niin tietää karitsakin. 

Samassa ojassa ovat myös Tere Sammallahti ja Iiris Suomela, translakien kanssa: Miksi te olisitte osoittajia siitä, miten heidän elämänsä tulisi mennä? Pyhien enkelten ei ollut tarkoitus harrastaa seksiä saati sitten tehdä lapsia, miksi te olette ottaneet asian omaksenne? Teittekö te saman virheen, ja pällistelettekö nyt asialla? Ja voi, on niin hauska katsoa näennäistä "taisteluanne": 

Kokoomuksen "uudistava siipi", jalot ritarit, antifeministit, vastaan feministit. Valmiina tilattu kamppailu, vaikkakin eri sovellusten avulla. 

Tere, tiedät että Peterson on väärässä, mutta silti jatkat showta. 

Iiris, sinun motiiveista en ole ihan vielä varma. 

Totisesti, jos te rakastaisitte, puhuisitte asioista oikeilla nimillä: 

Sanoisitte Translakia seuraaville ihmisille, että laki tulisi maallistamaan heidät, jos he niin haluaisivat, mutta kertoisitte sen niin, ettei siinä olisi koiraa haudattuna. Enkelten rakkaus ja opastus kuuluu kaikille, se on jotain suurempaa kuin "yksilö & yksilö." 

Ja Enbuske, mikä sinä olet puhumaan Freudista? Puollat kirkon oikeuksia vihkiä homoseksuaaleja, vaikka vähättelet itse Freudia ja Jungia, "loogisena ihmisenä" ja sitten oikeutat kaiken loppujen lopuksi totuutta seuraavalla Nietzschen ylittävällä näennäislogiikallasi, joka seuraa loppujen lopuksi karitsaa vain pintatasolla:

Luulet, etteivät tavalliset karitsaa seuraavat näe punaista lankaa, Nietzschen lävitse.  Kyse on sinulle vain rakkaudesta, "siinä missä muillakin", mutta et ymmärrä että Enkelten rakkaus on erilaista, henkistä. Eikä fyysistä. Muka tiedät mistä puhut. 

Maallinen rakkaus on aina itsessään ollut väärää ja mitäänsanomatonta, illuusiota, joka kerää tavoitteensa vain mielihyvästä. Taivaallinen rakkaus on ainoa oikea, ja kun sen kohtaa, näkee ja tietää. On parempi olla aina yksin. 

Ja repressoidun maskuliinisuuden aiheuttama homoseksuaalinen rakkaus ei seuraa totuutta. Se ei estä homoseksuaaleja olemasta tai harjoittamasta sitä, tai kokemasta sen olevan oikeaa, mutta totuutta ei voi vääristää. Ihmeellinen trickster-hahmo olet, kun luulet tekeväsi niin paljon hyvää, mutta et sitä kuitenkaan tee.

Miksi sinä omistaisit totuuden, kun olet vain Hjalliksen kaltainen siipirikko, siinä missä pari muutakin, jotka voin halutessani nimetä? Miksi sinä, itse virheitä tehnyt, saisit sen oikeutuksen päättää muiden siivellisten elämästä? Tämä teatterisi, että nyt maagisesti omistaisit totuuden sen "witty whippersnapper"-kirjoitustyylisi kautta on kovin ihmeellistä, Tuomas. Minkälaista rakkautta on sellainen rakkaus joka ohjaa kohti maneereja jotka eivät pysy totuudessa ja vaativat repressiota? 

Toisaalta, rakkaus ylittää käsityksen siitä, mitä rakkaus on: On tietoisesti parempi, että yksilöt eivät valehtele itselleen. Siinä olet oikeassa, Tuomas. Mutta hekin ymmärtäisivät sen, että he ovat väärässä, jos he itse haluaisivat tunteitaan tutkia. Mutta miksi minun, tai sinun, pitäisi lähteä mukaan siihen aktiin, kun me tiedämme sen olevan virheellistä? Emmekö voisi vain rakastaa altruistisesti ottamalla huomioon oma oikeudentuntomme ilman että siinä olisi poliittis-strategista ulottuvuutta? Tämä asia on kompleksimpi kuin mitä simplifioitu kantasi antaa ymmärtää. 

Minä olen nyt varmaan se paha osapuoli, kun koen ilmaisevani aitoa rakkauttani, totuuteen sidonnaista rakkautta, räiskyvästi: Miksi ette anna minun rakastaa henkisesti kaikkia, ilman haukkuja? Tämä on rakkautta, joka haluaa ohjata. 

Kaikki saavat tehdä itse valinnan, mutta Enbuske ja Hjallis eivät ole niitä yksilöitä, joiden haluaisin tekevän LGBT/jne.-yhteisön elämään liittyviä valintoja silloin, kuin heitä yhteiskuntatasolla ohjataan totuudesta harhaan. Vaikka miten hyvältä se nykyhetkellä tuntuisikin. Rahansa he voisivat heittää kyllä pois, jonkun hyväksi. Tämä teidän juustoisuutenne koko siitä Liike Nyt-hulabaloosta lähtien paistaa läpi kyllä aika pitkälle: Olette cool, Hjallis vielä vähän treenaa cooliuttaan videoiden avulla. Enbuske on luontaisesti aina "cool": Virne sopiva, pää kallellaan. 

Miksi vedätte viattomat mukaan mediaspektaakkeliinne? 

Ja voi, odottakaapahan vain, kun Karitsaa oikeasti seuraavat sosialistit tulevat ja polkevat rakkaudella teidän yrityksenne maan tasalle liittoutumalla konservatiivisten puolueiden kanssa, kun he näkevät, ettette te piittaa heistä yhtään sen enempää kuin vihreiden hedonismi-siipikään. 

Sanotaan nyt vielä, Tuomas, kun puhuit että Suomi on vain kansakuntana korvien välissä oleva abstraktio, että olet tässäkin väärässä:

Valtio on olemassa vain sen takia, että pyhät Enkelit voisivat toimia ja ohjata Jumalan lapset kohti rakkautta, ja luvattua maata, kunnes Karitsa palaa. Ja että Jumalan lapset voisivat tehdä Jumalan tahdon: Rakasta Jumalaa koko sydämmestäsi ja lähimmäistä niin kuin itseäsi. Rakkaus on ase ja väline, niin kuin sana myös. 

Kapitalismin romahdus ei tapahdu kuin vasta tietyn sekvenssin seurauksena, joka on vielä edessä. Moni tietää sen tulevan, ja siltikin näen teidät, marxilaiset, odottamassa ja aiheuttamassa tihutöitänne, vaikka voisitte rakastaa. Te itse hidastatte edellä mainittua sekvenssiä rakkauden puutteellanne. 

Politiikka on Jumalan tahdon tekemistä: Jumalan rakastamista, Lähimmäisen rakastamista, Itsensä rakastamista, valehtelun välttämistä. Nykyhetken substanssin muuttamista ja ohjaamista kohti jo määrättyä totuutta, jota ohjaa usko. Totuus on kokonainen, siksi usko ja rakkaus ovat ne, jotka yhdistävät menneen, nykyhetken ja tulevan. 

Politiikot tietävät että karitsa, Jeesus, on totuus. Uskonnon käsite on itsessään virheellinen yritys seurata totuutta: Karitsan opetusten ohjenuora avautuu yksilölle yksilötasolla hengen kautta. Usko on luottamusta rakkauteen ja karitsan opetuksiin, ja niiden yksilöllistä, kirjaimellista noudattamista. 

Tiede on ollut turhaa sitten Nietzschen. Siltikin, olet todella witty whippersnapper ja nojaat tieteellis-objektiivisuuteen niin nasevana pikku vesselinä, Tuomas. Nietzsche rikkoi itse tieteen ubermenschillään, joka nyt komeilee postmodernistisessa akateemisessa perinteessä ja pyyhkii kaiken, kunnes rakkaus ja usko jää jäljelle.

 

Rakastakaa, Politiikot

Rakastakaa, Artistit

Rakastakaa, Vaikuttajat

Näyttäkää itsenne ja tehkää tekonne, kun on aikaa

Henki teitä koskettakoot

 

 

 

 

 

 

]]>
0 http://heikkikariluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255840-katsokaa-minua-olen-neitsyt-ja-tiedan-mista-puhun#comments Politiikka Suomi Yhteiskunta Fri, 25 May 2018 18:08:09 +0000 Heikki Kariluoma http://heikkikariluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255840-katsokaa-minua-olen-neitsyt-ja-tiedan-mista-puhun
Vapaussodasta 100 vuotta http://fuzz.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255699-vapaussodasta-100-vuotta <p>Suomen satavuotisen itsenäisyyden aikana itsenäistymisprosessia on selitetty, muisteltu ja tehty ymmärrettäväksi useilla eri tavoilla. Nämä näkemykset ovat eläneet ja muuttuneet poliittisten virtausten mukana, hakeneet innoitusta milloin &rdquo;ajan hengestä&rdquo;, milloin tarkoitushakuisesta historian väärentämisestä. Itsenäisen isänmaamme preludi &ndash;vapaussota &ndash; on myös käsite, joka on ollut käsitteellisen uudelleentulkinnan kohteena.</p><p><strong>Miksi vapaus ei kelpaa?</strong></p><p>Vapaussodan kieltämisen taustalla ovat poliittiset motiivit. Joidenkin historiantutkijoiden mukaan &rdquo;vapaussota&rdquo; on politisoitunut tarkoittamaan 1920- ja 1930-luvuilla vallinnutta historiakäsitystä, jolla oikeutettiin vuoden 1918 sota ja sen aikana tehdyt toimenpiteet. Historiantutkimuksessa esiintyykin käsite &rdquo;vapaussotakirjallisuus&rdquo;, jolla viitataan juuri itsenäisyytemme alkuvuosikymmenien luovaan kirjalliseen tuotantoon. Näkemyksen mukaan vapaussota-termi ei kelpaa sodan nimeksi ja sitä tulee välttää.</p><p><img alt="" height="313" src="https://i0.wp.com/www.jukkamattila.fi/blogi/wp-content/uploads/2018/05/Tampere_1918.jpg?resize=474%2C313" width="474" /></p><p>Valkoisten joukkoja Tampereella.</p><p>Vapaussota-termiä vieroksuvissa pohdinnoissa vapaussodan tavoitteeksi on redusoitu joko (1) taistelu venäläisiä vastaan tai (2) &rdquo;valta maassa&rdquo;. Tällainen jaottelu on kuitenkin suppeasti luonteeltaan valtiopoliittinen ja siitä puuttuu tarkempi toimijoiden intressien ja motiivien tunteminen &ndash; toiminnan ajureina olevien ideologisten sitoutumisten heikko tuntemus. Ne jotka kiistävät vapaussota-termin oikeellisuuden, kiistävät samalla myös sen ettei sodan päämääränä ollut vapaus ja riippumattomuus. Saman logiikan mukaisesti toimenpiteet sodassa eivät tähdänneet itsenäisyyteen eivätkä lujittaneet itsenäistyvän ja vapaan Suomen asemaa kansainvälisesti. Vapaus ei ollut irtaantumista Venäjän valtiosta ja etnisestä valtiollisesta sorrosta. On esitetty kysymys, jos vapaussodassa oli kyse vapaudesta, niin vapautta mistä? Tuohon kysymykseen vastaaminen vaatii laajaa pohdintaa ja poliittisten kehityspolkujen tuntemista.</p><p><strong>Vapaus &ndash; mutta mistä?</strong></p><p>Poliittisessa mielessä itsenäistymistä ajavien tahojen tavoitteena Suomessa oli vapaus. Se rakentui oikeusjärjestelmän pitävään pohjaan, laillisuuteen ja pohjoismaisen kansanvallan perinteelle. Suomen vapauteen ja itsenäisyyteen pyrkivän kansalaisliikkeen motiivien taustalla oli venäläisten Suomea kohtaan harjoittama etninen ja valtiollinen sorto, joka loukkasi Suomen oikeusasemaa autonomisena suuriruhtinaskuntana. Pontta oikeustaisteluille antoi Leo Mechelinin kehittämä ja ajama näkökanta, jonka mukaan Venäjän keisari Suomen suuriruhtinaana oli toimissaan alisteinen Suomen perustuslaeille, ilman itsevaltiaan oikeuksia. Mechelinin ajattelulle rakentui myös sitoutuminen länsimaisen ja eurooppalaisen kulttuuriperinteen arvoihin ja pohjoismaisen kansanvaltaisen oikeusjärjestyksen periaatteille. Suomi oli kulttuurillisesti ja taloudellisesti osa läntistä maailmaa, siksi oli tärkeää turvata Venäjästä erillinen talouselämän ja oikeusjärjestyksen kehitys. Tavoitteissa näkyi snellmanilainen henki. Uusi päivä &ndash;sanomalehdessä 21.5.1917 julkaistu kirjoitus heijasti hyvin tätä pyrkimystä: &rdquo;Suomen on saatava vapaa, itsenäinen asema maailman kansojen joukossa. Tämän vaatimuksen oikeutus perustuu siihen tosiasiaan, että Suomi maantieteellisesti, kansallisesti ja sivistyksellisesti muodostaa maailman kaikista muista kansoista eroavan kansayksilön.&rdquo;</p><p>Vapaussodan valmistelut aloitettiin Suomen valtiollisen itsenäisyyden saavuttamiseksi, mikä olisi varmistanut yhteiskunnallisen kehityksen länsimaalaisen oikeusjärjestelmän puitteissa, yksilön oikeuksia ja vapauksia kunnioittaen. Oikeusjärjestelmän koskemattomuuden, laillisuuden ja sisäisen turvallisuuden takaaminen oli edellytys itsenäisyyden vakiinnuttamiselle. Näin todettiin myös Svinhufvudin senaatin ohjelmassa, jota Helsingin Sanomat kommentoi tuoreeltaan 28. päivänä marraskuuta 1917: &rdquo;Järjestyksen ja oikeuspohjan palauttaminen täytyy joka tapauksessa olla uuden, vapaan Suomen hallituksen ensimmäisenä tehtävänä, sillä se on välttämätön edellytys, jotta saisimme suuren päämäärämme, itsenäisyytemme, turvatuksi ja karikosta ohjatuksi selville vesille.&rdquo;</p><p><strong>Vapaus Venäjästä?</strong></p><p>Svinhufvudin johtama valtuuskunta oli itsenäisyysjulistuksen jälkeen jättänyt 30.12.1917 Venäjän bolsevikkihallitukselle kirjeen, jossa pyydettiin bolsevikkeja tunnustamaan Suomen itsenäisyys. Seuraavana päivänä Venäjän kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen itsenäisyyden. Bolsevikkihallitus toivoi kuitenkin, että Suomi eroamisen kautta myöhemmin, vallankumouksen jälkeen, yhdistyisi uudelleen Neuvosto-Venäjään. Stalinin mukaan itsenäisyys olisi vain vallankumouksen välivaihe. Neuvosto-Venäjän toimeenpaneva työläis- ja sotilasneuvostojen keskuskomitea (parlamenttia vastaava vallankumouselin) vahvisti 4.1.1918 kansankomissaarien päätöksen.</p><p>Muut valtiot tunnustivat Suomen itsenäistymisen nopeasti tammikuun alkupuolella. 4.1.1918 Ranska ja Ruotsi tunnustivat Suomen itsenäisyyden. Saksan tunnustus julkistettiin 6. tammikuuta, Tanskan ja Norjan 10. tammikuuta. Yhdysvallat ja Englanti eivät vielä olleet valmiita tunnustamaan Suomen itsenäisyyttä, vaan halusivat odottaa Venäjän sisäisen tilanteen selkiytymistä.</p><p>Suomessa ollut venäläinen sotaväki oli epävarmuuden tilassa. Venäjällä sisäpoliittinen tilanne oli ajautunut kaaokseen ja sisällissotaan. Maailmansotaan kyllästyneet venäläiset sotilaat halusivat kotiin. Suomeen sijoitetut venäläiset odottivat kotiuttamista, osa meni mukaan vallankumoukselliseen liikehdintään. Oleellinen kysymys Venäjän sotilaille oli, mitä Venäjää heidän piti totella: monarkistista tsaarin venäjää, väliaikaista hallitusta vai bolsevikkeja?</p><p>Venäjällä valtaa pitävät bolsevikit noudattivat kaytskylaista &rdquo;ei sotaa &ndash; ei rauhaa&rdquo; -politiikkaa. Oleellista Venäjän bolsevikkien ajatusmaailmassa oli toiminnan rakentuminen väkivaltaan. Proletariaatin valta Lenin mukaan oli diktatuuria: &rdquo;Se ei nojaa lakiin, muodolliseen enemmistön tahtoon, vaan suoraan, välittömästi väkivaltaan. Väkivalta on vallan väline.&rdquo; Leninille väkivalta merkitsi vallankumouksen täydellistymistä, jopa kansalaissotaa, kuten hän oli ilmaissut kirjeessään 17.10.1914: &rdquo;Me emme voi &rsquo;luvata&rsquo; kansalaissotaa emmekä &rsquo;määrätä&rsquo; sitä alkamaan, mutta velvollisuutemme on työskennellä &ndash; niin kauan kuin tarpeellista on &ndash; tähän tavoitteeseen tähdäten.&rdquo;</p><p>Vapaussota alkoi suojeluskuntien keskittämisellä Pohjanmaan keskeisille paikkakunnille ja niille annettiin tehtäväksi venäläisten joukkojen aseistariisuminen. Jo aikaisemmin julistettua itsenäisyyttä ei oltu rakenteellistettu valtion turvallisuuden ja itsenäisyyden koskemattomuuden osalta, kuten huomattiin tammikuun alussa. Valtiolta puuttui turvallisuuskoneisto, joka olisi kyennyt estämään nuorta Suomea kohtaavat aggressiot. Maassa ollut venäläiset joukot olivat levottomia ja muodostivat selkeän turvallisuusuhan. Venäläinen sotaväki oli isännätöntä ja totteli päällystöään sattumanvaraisesti. Toimenpiteillä venäläisiä kohtaan pyrittiin eliminoimaan sotilaallinen uhka.</p><p>Kun punaisten vallankumous puhkesi, sitä tekemässä olikin nykytermein kutsuttuna &rdquo;hybridiarmeija&rdquo;, joka koostui punakaartilaisista ja venäläisistä sotilaista. Hybridisota on toimintaa, jossa käytetään asevoimien lisäksi epätavanomaisia joukkoja ja taktiikoita, hyödyntäen jopa rikollista toimintaa. Sodan osapuolet voivat olla asevoimien joukkoja tai tunnutuksettomia taistelijoita, sissejä, kapinallisia tai terroristeja jotka pyrkivät yhteiseen poliittiseen tavoitteeseen. (Williamson Murray ja Peter R. Mansoor (2012) Hybrid warfare: fighting complex opponents from the ancient world to the present, Cambridge University Press) Ongelmia historialliselle analyysille ja Mannerheimille ja hänen esikuntansa työn arviointiin tuottaa se, että venäläisen sotaväen lojaalisuutta eikä Kansanvaltuuskunnan valtiollisesta sitoutumisesta bolsevikkeihin ei aikalaisilla ollut mahdollista tietää ex ante facto.</p><p>&rdquo;Piirihallinnon tiedonannon mukaan, että sotamiehet vieläkin, Venäjän hallituksen lupauksista huolimatta pitää arvossa Suomen itsenäisyyttä, tulevat asevoimalla punakaarteja puolustamaan &ndash; roistotyöt Viipurissa, uudet joukkosiirrot Pohjanmaahan, täällä alinomaan meriväen ja sotamiesten tekemät väkivaltaisuudet ovat pakoittaneet minua viimeyönä riisumaan aseet kaikilta Waasan, Lapuan, Oravaisten, Seinäjoen, Ylistaron, Pietarsaaren, Uuden Kaarlebyyn ja näitten ympäristöllä sijaitsevilta venäläisiltä joukoilta. Mannerheim&rdquo;</p><p>(Sähkösanoma 28.1.1918 klo 8.20 Seinäjoelta kaikille asemapäälliköille Seinäjoen, Tornion, Kemin &ndash; Rovaniemen, Seinäjoen &ndash; Kristiinan ja Kaskisen radoilla suomalaisten virastojen ja Suomen suojeluskuntien päällikköjen tiedoksi)</p><p>Vapaussodan alun jälkeen venäläisten joukkojen aseistariisuminen muuttui harataksi rintamasodaksi. Suomen valtiollista riippumattomuutta, 6.12.1917 hyväksyttyä itsenäisyysjulistusta ja sen voimaansaattamista sekä laillista yhteiskuntajärjestystä uhkasi nyt toinenkin vihollinen &ndash; punakaartit, Kansavaltuuskunta ja niitä tukevat venäläiset joukot ja venäläinen päällystö. Punaiset olivat aloittaneet vallankumouksen, joka Etelä-Suomessa saavutetun alkumenetyksen jälkeen saavutti Tampereen pohjoispuoliset pitäjät. Ylipäällikkö Mannerheim totesi 30.1. että tilanne Etelä-Suomessa ja Suomen-Venäjän rajalla ei ole hänen käsissään. Senaatti oli antanut Mannerheimille tehtäväksi lujan järjestysvallan luomisen. Nyt se muuttui tapahtumien kulussa Suomen vapaussodaksi ja eskaloitui maailmanpoliittiseksi myllerrykseksi Suomen, Venäjän bolsevikkien, Saksan ja Ruotsin kesken.</p><p>&rdquo;Muutamien vallankumoushenkilöiden yllyttämänä on osa Suomen kansasta noussut vieraisiin pistimiin ja voimiin nojaten kapinaan Suomen eduskuntaa ja sen asettamaa laillista hallitusta vastaan ehkäisten väkivallalla niiden toiminnan ja saattaen isänmaan äsken saavutetun vapauden vaaran alaiseksi. Maan hallitus on nähnyt olevansa pakoitettu ryhtymään kaikin käytettävissä olevin keinoin tekemään lopun tästä kavalluksesta. Siinä tarkoituksessa ovat ne järjestyskunnat, jotka eduskunnan antamilla valtuuksilla on perustettu järjestystä maassa ylläpitämään alistettu yhteisen johdon alaiseksi ja on kenraali G. Mannerheim nimitetty niiden ylipäälliköksi. Hallitus käskee maan lainkuuliaista väestöä avustamaan kenraali Mannerheimia ja hänen joukkojaan kaikella sillä, minkä hän katsoo tehtävänsä menestyksellistä suorittamista varten tarpeelliseksi. Ne harhaanjohdetut kansalaiset, jotka asevoimin ovat nousseet laillista yhteiskuntajärjestystä tuhoamaan, luopukoot viipymättä tästä yrityksestä ja viekööt aseensa maan hallitukselle uskollisille joukoille. Elleivät he tekonsa rikollisuutta huomaa ja sen johdosta alistu, niin muistakoot että heidän yrityksensä on joka tapauksessa tuomittu epäonnistumaan. Hallituksen joukot ovat jo vallanneet suuren osan maata ja lähenevät etelässä ja lounaassa olevia kaupunkeja. Mitkään vastukset eivät tule niitä pidättämään niiden taistelussa isänmaan vapauden maanpettureja vastaan. Tammikuun 28 pnä 1918. Suomen Senaatti: P. Svinhufvud, Arthur Castren, Kyösti Kallio, Hjalmar Castren, K.E. Louhivuori&rdquo;</p><p>(Sähkösanoma 30.1.1918 klo 8.45 ip. Helsingistä kaikki, Kenraali Mannerheimille, kaikille sähkösanomatoimistoille kaikkialla julkipantavaksi Suomen kansalle)</p><p>Kansallisten sotajoukkojen liikkeellelähtöön oli johtanut pitkä, Suomen vapautumiseen liittyvä kehityspolku. Olkoonkin että se on vain yksi monista kehityspoluista, se ei siitä huolimatta ole väärä. Svinhufvudin senaatin, Suomen itsenäistymisen ja sitä seuranneiden voimankäytön toimenpiteiden tavoitteena oli vapaus: länsimainen pysyvä arvomaailma ja kansanvaltaisen oikeusjärjestyksen periaatteet ja niiden takaamat yksilönoikeudet, erityisesti yksilön vapaudet. Näihin kuuluvat olennaisesti vapaus sorrosta, fyysisen koskemattomuuden suoja, omaisuuden suoja ja oikeus mielipiteenvapauteen, jotka Suomen oikeuskäsityksiin periytyivät Ruotsin 1772 hallitusmuodosta.</p><p>Vallankumouksen alkamiseen liittyvät tapahtumat olivat monilla paikkakunnilla sattumanvaraisia ja kaoottisia. Paikallisilla punakaarteilla ei ollut etukäteen laadittuja suunnitelmia ja sotilaallisen osaamisen korvasi vallankumouksellinen into. Vallanotto väestökeskuksissa tapahtui yhtenä yllättävänä hyökynä, ja tämän jälkeen oli ratkaistava, kuinka työväen asiaa vietäisiin eteenpäin. Suomen työväestö otti kumousliikkeestä kaiken irti ja aloitti verisen terrorin valkoisia kohtaan. Kansanvaltuuskunnan näkemyksen mukaan vallankumouksella oli yhteiskunnallinen ja sosiaalinen tavoite, joka oli vastareaktio porvarillisten piirien oman edun tavoittelulle ja työväestön alistamiselle. &rdquo;Suomen porvarien hallitus astui julkeasti taantumuksellisten valtiokaappauksen tielle. Nyt on Suomen työväenluokka vuorostaan käyttävä vallankumouksen oikeuttaan yhteiskunnallisen edistyksen palveluun&rdquo;, Kansanvaltuuskunta julisti.</p><p><strong>Vapaus väkivallasta</strong></p><p>Punaisten vallankumouksen takana oli vahva hyökkäys perinteistä yhteiskuntaa ja sen vallanjakoa ja rakenteita kohtaan. Sosialismi tarjosi aatteen, jonka kautta työväestö ja rahvas saattoi kanavoida vihaa ja katkeruutta muita yhteiskuntaluokkia kohtaan. Väkivalta ja viha oli oleellinen osa sosialistista työväenliikettä ja sen ideologiaa. Sosialistinen työväenliike oli aloittanut jo vuonna 1905 agitaatio- ja vihanlietsontakampanjan, jonka tavoitteena oli nostattaa työväestö ristiriitoihin porvariston ja muun yhteiskunnan kanssa. Agitaation tavoitteena oli ennemmin tai myöhemmin tapahtuva vallankumous ja vallan uusjako. Siemen lankesi hedelmälliseen maaperään.</p><p>Vuonna 1917 Kotkan Kunnallisneuvoston tiedonantolehti kuvasi liikkeelle olevia työväen joukkoja seuraavasti: &rdquo;Kansan vihollisten on nyt taivuttava, sillä muuten lankeaa heidän päälleen sorretun kansan kaikki valtava viha ja voima. Suomen työväenluokka on liikkeelle lähtenyt ja se tulee käymään ylevän taistelunsa loppuun asti.&rdquo; (16.11.1917) Sosialistien agitaatio oli eripuran lietsontaa ja kiihkoisaa vihapuhetta, jonka varaan sosialidemokraattinen puolue rakensi työväenjoukkojen yksimielisyyden ja tavoitteellisuuden, sillä &rdquo;vihan lauhduttaminen olisi sammuttanut liikkeen.&rdquo; (Jari Ehrnrooth (1992) Sanan vallassa, vihan voimalla. Sosialistiset vallankumousopit ja niiden vaikutus Suomen työväenliikkeessä 1905&ndash;1914. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Historiallisia tutkimuksia 167)</p><p>Sosialismin lietsoma viha kumpusi ideologisesta luokkavihasta. Vallankumous oli tavoitetila, johon siirryttiin luontaisesti ja historian kehitysprosessin tuloksena. Työväenluokan etujoukkojen, erityisesti bolsevikkien aatemaailmassa tärkeällä sijalla oli edesauttaa luokkapohjaisen vallankumouksen syttymistä. Väkivalta oli väline tuon tavoitteen ajamiseen, sillä väkivalta oli osa ideologiaa. Työväestön kollektiivisen väkivallan käyttö oli sallittua: &rdquo;Tällöin se [työväki] voi tarpeen tullen käyttää menestyksellä väkivaltaakin vallankumouksellisena taistelukeinona.&rdquo; (Sosialisti 10.1.18, &rdquo;Vallankumouksen väkivaltaisuus&rdquo;)</p><p>Sosialisti-lehti lietsoikin alkuvuodesta 1918 taisteluhenkeä kapinajoukkoihin. Suomen sisäinen kehitys oli ratkaisuhetkissään: &rdquo;Venäjän vallankumous jo todistaa suurten koko maata käsittävien vallankumousten saattavan tapahtua verrattain verettömästi. Mutta tällä ei suinkaan tahdota sanoa sitä, että työväenluokka ei saa käyttää väkivaltaisia keinoja sortovallan kukistamiseksi silloin kun ne ovat sille edullisia. Sillä on siveellinen oikeus lopettaa sortovalta, edistää kehitystä väkivaltaisinkin keinoin.&rdquo; (Sosialisti 10.1. 1918)</p><p>Kun vihanlietsontaan perustuva, väkivallalla ryyditetty vallankumous pantiin toimeen 26.1.1918, punaisten kaartien ylin johto julisti taistelun olevan ankaraa ja armotonta. &rdquo;Suomen vallankumouksellinen köyhälistö on päättänyt taistella vapautuakseen porvarisluokan sorrosta Ja asettaakseen kapitalistisen vääryyden sijaan työtätekevän kansan oikeuden. Käymme ratkaisevaa taistelua.&rdquo; (Päiväkäsky Suomen Työväen Punaisille Kaarteille 3.2.. 1918, Suomen Kansanvaltuuskunnan sisäasiainosaston valtuutettu ja Suomen Työväen punaisen kaartin ylipäällikkö Eero Haapalainen)</p><p>Pandoran lipas oli avattu, työväestön punakaartilaisjoukoille oli osoitettu legitiimiksi koettu tie väkivaltaan. Vallankumous ja kapina alkoi säälimättämällä terrorilla. Vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedostotietokannan mukaan punaiset murhasivat kapinan alkupäivinä 40 henkilöä päivässä. Terrori keskittyi kapinan alkuun ja myöhemmin tappion häämöttäessä kohosi vallankumouksen alkupäivien tasolle.</p><p><img alt="" height="410" src="https://i1.wp.com/www.jukkamattila.fi/blogi/wp-content/uploads/2018/05/1918-murhatut.jpg?resize=474%2C410" width="474" /></p><p>Kuva: Punaisten murhaamat valkoiset keväällä 1918. Lähde: . Vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedoston tietokanta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Summa summarum</strong></p><p>Vapaussota-termi on kärsinyt kovan poliittisen inflaation. Vuoden 1918 tapahtumia on selitelty milloin kansalais- milloin sisällissodaksi ja kielimanipulaatiota on perusteltu &rdquo;yleisellä näkemyksellä&rdquo;. Kyseessä ei ole mikään pieni terminologinen synonyymikiista, vaan kamppailusta tiedosta ja vallasta tiedon kontrollointiin. Orwellilaisittain todettuna, &rdquo;joka kontrolloi nykyhetkeä, kontrolloi historiaa&rdquo;.</p><p>Itsenäisyysjulistuksesta huolimatta Suomessa loppuvuodesta 1917 ja alkuvuodesta 1918 ei tiedetty, kenen itsenäisyydestä oli kysymys. Oliko kyse Suomen itsenäisyydestä vai suomalaisten porvarien itsenäisyydestä? Puhuttiinko joulukuun 1917 ja tammikuun 1918 aikana Itsenäisyydestä tsaarinvallasta, venäläisten aristokraattien vallasta, rajamaan itsenäisyydestä vai oliko kyse bolsevikkien itsenäisyyttä muistuttavasta välivaiheesta?</p><p>Vastaus usean itsenäisyyden kysymykseen saatiin prosessissa, jonka voidaan nähdä kulminoituneen Neuvostoliiton romahtamiseen. Prosessi jatkuu edelleen: Krimin miehitys, Venäjän sota Ukrainassa, Venäjän painostus Baltiaa ja Eurooppaa kohtaa. Sata vuotta sitten Suomen vapaus ja kansallinen itsenäisyys lunastettiin ase kädessä. Se ei ollut Leninin lahja, eikä kyseessä ollut välivaihe siirtymisessä neuvostokansojen perheeseen.</p><p><img alt="" height="333" src="https://i1.wp.com/www.jukkamattila.fi/blogi/wp-content/uploads/2018/05/Helsingin-valkokaarti-1918.jpg?resize=474%2C333" width="474" /></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen satavuotisen itsenäisyyden aikana itsenäistymisprosessia on selitetty, muisteltu ja tehty ymmärrettäväksi useilla eri tavoilla. Nämä näkemykset ovat eläneet ja muuttuneet poliittisten virtausten mukana, hakeneet innoitusta milloin ”ajan hengestä”, milloin tarkoitushakuisesta historian väärentämisestä. Itsenäisen isänmaamme preludi –vapaussota – on myös käsite, joka on ollut käsitteellisen uudelleentulkinnan kohteena.

Miksi vapaus ei kelpaa?

Vapaussodan kieltämisen taustalla ovat poliittiset motiivit. Joidenkin historiantutkijoiden mukaan ”vapaussota” on politisoitunut tarkoittamaan 1920- ja 1930-luvuilla vallinnutta historiakäsitystä, jolla oikeutettiin vuoden 1918 sota ja sen aikana tehdyt toimenpiteet. Historiantutkimuksessa esiintyykin käsite ”vapaussotakirjallisuus”, jolla viitataan juuri itsenäisyytemme alkuvuosikymmenien luovaan kirjalliseen tuotantoon. Näkemyksen mukaan vapaussota-termi ei kelpaa sodan nimeksi ja sitä tulee välttää.

Valkoisten joukkoja Tampereella.

Vapaussota-termiä vieroksuvissa pohdinnoissa vapaussodan tavoitteeksi on redusoitu joko (1) taistelu venäläisiä vastaan tai (2) ”valta maassa”. Tällainen jaottelu on kuitenkin suppeasti luonteeltaan valtiopoliittinen ja siitä puuttuu tarkempi toimijoiden intressien ja motiivien tunteminen – toiminnan ajureina olevien ideologisten sitoutumisten heikko tuntemus. Ne jotka kiistävät vapaussota-termin oikeellisuuden, kiistävät samalla myös sen ettei sodan päämääränä ollut vapaus ja riippumattomuus. Saman logiikan mukaisesti toimenpiteet sodassa eivät tähdänneet itsenäisyyteen eivätkä lujittaneet itsenäistyvän ja vapaan Suomen asemaa kansainvälisesti. Vapaus ei ollut irtaantumista Venäjän valtiosta ja etnisestä valtiollisesta sorrosta. On esitetty kysymys, jos vapaussodassa oli kyse vapaudesta, niin vapautta mistä? Tuohon kysymykseen vastaaminen vaatii laajaa pohdintaa ja poliittisten kehityspolkujen tuntemista.

Vapaus – mutta mistä?

Poliittisessa mielessä itsenäistymistä ajavien tahojen tavoitteena Suomessa oli vapaus. Se rakentui oikeusjärjestelmän pitävään pohjaan, laillisuuteen ja pohjoismaisen kansanvallan perinteelle. Suomen vapauteen ja itsenäisyyteen pyrkivän kansalaisliikkeen motiivien taustalla oli venäläisten Suomea kohtaan harjoittama etninen ja valtiollinen sorto, joka loukkasi Suomen oikeusasemaa autonomisena suuriruhtinaskuntana. Pontta oikeustaisteluille antoi Leo Mechelinin kehittämä ja ajama näkökanta, jonka mukaan Venäjän keisari Suomen suuriruhtinaana oli toimissaan alisteinen Suomen perustuslaeille, ilman itsevaltiaan oikeuksia. Mechelinin ajattelulle rakentui myös sitoutuminen länsimaisen ja eurooppalaisen kulttuuriperinteen arvoihin ja pohjoismaisen kansanvaltaisen oikeusjärjestyksen periaatteille. Suomi oli kulttuurillisesti ja taloudellisesti osa läntistä maailmaa, siksi oli tärkeää turvata Venäjästä erillinen talouselämän ja oikeusjärjestyksen kehitys. Tavoitteissa näkyi snellmanilainen henki. Uusi päivä –sanomalehdessä 21.5.1917 julkaistu kirjoitus heijasti hyvin tätä pyrkimystä: ”Suomen on saatava vapaa, itsenäinen asema maailman kansojen joukossa. Tämän vaatimuksen oikeutus perustuu siihen tosiasiaan, että Suomi maantieteellisesti, kansallisesti ja sivistyksellisesti muodostaa maailman kaikista muista kansoista eroavan kansayksilön.”

Vapaussodan valmistelut aloitettiin Suomen valtiollisen itsenäisyyden saavuttamiseksi, mikä olisi varmistanut yhteiskunnallisen kehityksen länsimaalaisen oikeusjärjestelmän puitteissa, yksilön oikeuksia ja vapauksia kunnioittaen. Oikeusjärjestelmän koskemattomuuden, laillisuuden ja sisäisen turvallisuuden takaaminen oli edellytys itsenäisyyden vakiinnuttamiselle. Näin todettiin myös Svinhufvudin senaatin ohjelmassa, jota Helsingin Sanomat kommentoi tuoreeltaan 28. päivänä marraskuuta 1917: ”Järjestyksen ja oikeuspohjan palauttaminen täytyy joka tapauksessa olla uuden, vapaan Suomen hallituksen ensimmäisenä tehtävänä, sillä se on välttämätön edellytys, jotta saisimme suuren päämäärämme, itsenäisyytemme, turvatuksi ja karikosta ohjatuksi selville vesille.”

Vapaus Venäjästä?

Svinhufvudin johtama valtuuskunta oli itsenäisyysjulistuksen jälkeen jättänyt 30.12.1917 Venäjän bolsevikkihallitukselle kirjeen, jossa pyydettiin bolsevikkeja tunnustamaan Suomen itsenäisyys. Seuraavana päivänä Venäjän kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen itsenäisyyden. Bolsevikkihallitus toivoi kuitenkin, että Suomi eroamisen kautta myöhemmin, vallankumouksen jälkeen, yhdistyisi uudelleen Neuvosto-Venäjään. Stalinin mukaan itsenäisyys olisi vain vallankumouksen välivaihe. Neuvosto-Venäjän toimeenpaneva työläis- ja sotilasneuvostojen keskuskomitea (parlamenttia vastaava vallankumouselin) vahvisti 4.1.1918 kansankomissaarien päätöksen.

Muut valtiot tunnustivat Suomen itsenäistymisen nopeasti tammikuun alkupuolella. 4.1.1918 Ranska ja Ruotsi tunnustivat Suomen itsenäisyyden. Saksan tunnustus julkistettiin 6. tammikuuta, Tanskan ja Norjan 10. tammikuuta. Yhdysvallat ja Englanti eivät vielä olleet valmiita tunnustamaan Suomen itsenäisyyttä, vaan halusivat odottaa Venäjän sisäisen tilanteen selkiytymistä.

Suomessa ollut venäläinen sotaväki oli epävarmuuden tilassa. Venäjällä sisäpoliittinen tilanne oli ajautunut kaaokseen ja sisällissotaan. Maailmansotaan kyllästyneet venäläiset sotilaat halusivat kotiin. Suomeen sijoitetut venäläiset odottivat kotiuttamista, osa meni mukaan vallankumoukselliseen liikehdintään. Oleellinen kysymys Venäjän sotilaille oli, mitä Venäjää heidän piti totella: monarkistista tsaarin venäjää, väliaikaista hallitusta vai bolsevikkeja?

Venäjällä valtaa pitävät bolsevikit noudattivat kaytskylaista ”ei sotaa – ei rauhaa” -politiikkaa. Oleellista Venäjän bolsevikkien ajatusmaailmassa oli toiminnan rakentuminen väkivaltaan. Proletariaatin valta Lenin mukaan oli diktatuuria: ”Se ei nojaa lakiin, muodolliseen enemmistön tahtoon, vaan suoraan, välittömästi väkivaltaan. Väkivalta on vallan väline.” Leninille väkivalta merkitsi vallankumouksen täydellistymistä, jopa kansalaissotaa, kuten hän oli ilmaissut kirjeessään 17.10.1914: ”Me emme voi ’luvata’ kansalaissotaa emmekä ’määrätä’ sitä alkamaan, mutta velvollisuutemme on työskennellä – niin kauan kuin tarpeellista on – tähän tavoitteeseen tähdäten.”

Vapaussota alkoi suojeluskuntien keskittämisellä Pohjanmaan keskeisille paikkakunnille ja niille annettiin tehtäväksi venäläisten joukkojen aseistariisuminen. Jo aikaisemmin julistettua itsenäisyyttä ei oltu rakenteellistettu valtion turvallisuuden ja itsenäisyyden koskemattomuuden osalta, kuten huomattiin tammikuun alussa. Valtiolta puuttui turvallisuuskoneisto, joka olisi kyennyt estämään nuorta Suomea kohtaavat aggressiot. Maassa ollut venäläiset joukot olivat levottomia ja muodostivat selkeän turvallisuusuhan. Venäläinen sotaväki oli isännätöntä ja totteli päällystöään sattumanvaraisesti. Toimenpiteillä venäläisiä kohtaan pyrittiin eliminoimaan sotilaallinen uhka.

Kun punaisten vallankumous puhkesi, sitä tekemässä olikin nykytermein kutsuttuna ”hybridiarmeija”, joka koostui punakaartilaisista ja venäläisistä sotilaista. Hybridisota on toimintaa, jossa käytetään asevoimien lisäksi epätavanomaisia joukkoja ja taktiikoita, hyödyntäen jopa rikollista toimintaa. Sodan osapuolet voivat olla asevoimien joukkoja tai tunnutuksettomia taistelijoita, sissejä, kapinallisia tai terroristeja jotka pyrkivät yhteiseen poliittiseen tavoitteeseen. (Williamson Murray ja Peter R. Mansoor (2012) Hybrid warfare: fighting complex opponents from the ancient world to the present, Cambridge University Press) Ongelmia historialliselle analyysille ja Mannerheimille ja hänen esikuntansa työn arviointiin tuottaa se, että venäläisen sotaväen lojaalisuutta eikä Kansanvaltuuskunnan valtiollisesta sitoutumisesta bolsevikkeihin ei aikalaisilla ollut mahdollista tietää ex ante facto.

”Piirihallinnon tiedonannon mukaan, että sotamiehet vieläkin, Venäjän hallituksen lupauksista huolimatta pitää arvossa Suomen itsenäisyyttä, tulevat asevoimalla punakaarteja puolustamaan – roistotyöt Viipurissa, uudet joukkosiirrot Pohjanmaahan, täällä alinomaan meriväen ja sotamiesten tekemät väkivaltaisuudet ovat pakoittaneet minua viimeyönä riisumaan aseet kaikilta Waasan, Lapuan, Oravaisten, Seinäjoen, Ylistaron, Pietarsaaren, Uuden Kaarlebyyn ja näitten ympäristöllä sijaitsevilta venäläisiltä joukoilta. Mannerheim”

(Sähkösanoma 28.1.1918 klo 8.20 Seinäjoelta kaikille asemapäälliköille Seinäjoen, Tornion, Kemin – Rovaniemen, Seinäjoen – Kristiinan ja Kaskisen radoilla suomalaisten virastojen ja Suomen suojeluskuntien päällikköjen tiedoksi)

Vapaussodan alun jälkeen venäläisten joukkojen aseistariisuminen muuttui harataksi rintamasodaksi. Suomen valtiollista riippumattomuutta, 6.12.1917 hyväksyttyä itsenäisyysjulistusta ja sen voimaansaattamista sekä laillista yhteiskuntajärjestystä uhkasi nyt toinenkin vihollinen – punakaartit, Kansavaltuuskunta ja niitä tukevat venäläiset joukot ja venäläinen päällystö. Punaiset olivat aloittaneet vallankumouksen, joka Etelä-Suomessa saavutetun alkumenetyksen jälkeen saavutti Tampereen pohjoispuoliset pitäjät. Ylipäällikkö Mannerheim totesi 30.1. että tilanne Etelä-Suomessa ja Suomen-Venäjän rajalla ei ole hänen käsissään. Senaatti oli antanut Mannerheimille tehtäväksi lujan järjestysvallan luomisen. Nyt se muuttui tapahtumien kulussa Suomen vapaussodaksi ja eskaloitui maailmanpoliittiseksi myllerrykseksi Suomen, Venäjän bolsevikkien, Saksan ja Ruotsin kesken.

”Muutamien vallankumoushenkilöiden yllyttämänä on osa Suomen kansasta noussut vieraisiin pistimiin ja voimiin nojaten kapinaan Suomen eduskuntaa ja sen asettamaa laillista hallitusta vastaan ehkäisten väkivallalla niiden toiminnan ja saattaen isänmaan äsken saavutetun vapauden vaaran alaiseksi. Maan hallitus on nähnyt olevansa pakoitettu ryhtymään kaikin käytettävissä olevin keinoin tekemään lopun tästä kavalluksesta. Siinä tarkoituksessa ovat ne järjestyskunnat, jotka eduskunnan antamilla valtuuksilla on perustettu järjestystä maassa ylläpitämään alistettu yhteisen johdon alaiseksi ja on kenraali G. Mannerheim nimitetty niiden ylipäälliköksi. Hallitus käskee maan lainkuuliaista väestöä avustamaan kenraali Mannerheimia ja hänen joukkojaan kaikella sillä, minkä hän katsoo tehtävänsä menestyksellistä suorittamista varten tarpeelliseksi. Ne harhaanjohdetut kansalaiset, jotka asevoimin ovat nousseet laillista yhteiskuntajärjestystä tuhoamaan, luopukoot viipymättä tästä yrityksestä ja viekööt aseensa maan hallitukselle uskollisille joukoille. Elleivät he tekonsa rikollisuutta huomaa ja sen johdosta alistu, niin muistakoot että heidän yrityksensä on joka tapauksessa tuomittu epäonnistumaan. Hallituksen joukot ovat jo vallanneet suuren osan maata ja lähenevät etelässä ja lounaassa olevia kaupunkeja. Mitkään vastukset eivät tule niitä pidättämään niiden taistelussa isänmaan vapauden maanpettureja vastaan. Tammikuun 28 pnä 1918. Suomen Senaatti: P. Svinhufvud, Arthur Castren, Kyösti Kallio, Hjalmar Castren, K.E. Louhivuori”

(Sähkösanoma 30.1.1918 klo 8.45 ip. Helsingistä kaikki, Kenraali Mannerheimille, kaikille sähkösanomatoimistoille kaikkialla julkipantavaksi Suomen kansalle)

Kansallisten sotajoukkojen liikkeellelähtöön oli johtanut pitkä, Suomen vapautumiseen liittyvä kehityspolku. Olkoonkin että se on vain yksi monista kehityspoluista, se ei siitä huolimatta ole väärä. Svinhufvudin senaatin, Suomen itsenäistymisen ja sitä seuranneiden voimankäytön toimenpiteiden tavoitteena oli vapaus: länsimainen pysyvä arvomaailma ja kansanvaltaisen oikeusjärjestyksen periaatteet ja niiden takaamat yksilönoikeudet, erityisesti yksilön vapaudet. Näihin kuuluvat olennaisesti vapaus sorrosta, fyysisen koskemattomuuden suoja, omaisuuden suoja ja oikeus mielipiteenvapauteen, jotka Suomen oikeuskäsityksiin periytyivät Ruotsin 1772 hallitusmuodosta.

Vallankumouksen alkamiseen liittyvät tapahtumat olivat monilla paikkakunnilla sattumanvaraisia ja kaoottisia. Paikallisilla punakaarteilla ei ollut etukäteen laadittuja suunnitelmia ja sotilaallisen osaamisen korvasi vallankumouksellinen into. Vallanotto väestökeskuksissa tapahtui yhtenä yllättävänä hyökynä, ja tämän jälkeen oli ratkaistava, kuinka työväen asiaa vietäisiin eteenpäin. Suomen työväestö otti kumousliikkeestä kaiken irti ja aloitti verisen terrorin valkoisia kohtaan. Kansanvaltuuskunnan näkemyksen mukaan vallankumouksella oli yhteiskunnallinen ja sosiaalinen tavoite, joka oli vastareaktio porvarillisten piirien oman edun tavoittelulle ja työväestön alistamiselle. ”Suomen porvarien hallitus astui julkeasti taantumuksellisten valtiokaappauksen tielle. Nyt on Suomen työväenluokka vuorostaan käyttävä vallankumouksen oikeuttaan yhteiskunnallisen edistyksen palveluun”, Kansanvaltuuskunta julisti.

Vapaus väkivallasta

Punaisten vallankumouksen takana oli vahva hyökkäys perinteistä yhteiskuntaa ja sen vallanjakoa ja rakenteita kohtaan. Sosialismi tarjosi aatteen, jonka kautta työväestö ja rahvas saattoi kanavoida vihaa ja katkeruutta muita yhteiskuntaluokkia kohtaan. Väkivalta ja viha oli oleellinen osa sosialistista työväenliikettä ja sen ideologiaa. Sosialistinen työväenliike oli aloittanut jo vuonna 1905 agitaatio- ja vihanlietsontakampanjan, jonka tavoitteena oli nostattaa työväestö ristiriitoihin porvariston ja muun yhteiskunnan kanssa. Agitaation tavoitteena oli ennemmin tai myöhemmin tapahtuva vallankumous ja vallan uusjako. Siemen lankesi hedelmälliseen maaperään.

Vuonna 1917 Kotkan Kunnallisneuvoston tiedonantolehti kuvasi liikkeelle olevia työväen joukkoja seuraavasti: ”Kansan vihollisten on nyt taivuttava, sillä muuten lankeaa heidän päälleen sorretun kansan kaikki valtava viha ja voima. Suomen työväenluokka on liikkeelle lähtenyt ja se tulee käymään ylevän taistelunsa loppuun asti.” (16.11.1917) Sosialistien agitaatio oli eripuran lietsontaa ja kiihkoisaa vihapuhetta, jonka varaan sosialidemokraattinen puolue rakensi työväenjoukkojen yksimielisyyden ja tavoitteellisuuden, sillä ”vihan lauhduttaminen olisi sammuttanut liikkeen.” (Jari Ehrnrooth (1992) Sanan vallassa, vihan voimalla. Sosialistiset vallankumousopit ja niiden vaikutus Suomen työväenliikkeessä 1905–1914. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Historiallisia tutkimuksia 167)

Sosialismin lietsoma viha kumpusi ideologisesta luokkavihasta. Vallankumous oli tavoitetila, johon siirryttiin luontaisesti ja historian kehitysprosessin tuloksena. Työväenluokan etujoukkojen, erityisesti bolsevikkien aatemaailmassa tärkeällä sijalla oli edesauttaa luokkapohjaisen vallankumouksen syttymistä. Väkivalta oli väline tuon tavoitteen ajamiseen, sillä väkivalta oli osa ideologiaa. Työväestön kollektiivisen väkivallan käyttö oli sallittua: ”Tällöin se [työväki] voi tarpeen tullen käyttää menestyksellä väkivaltaakin vallankumouksellisena taistelukeinona.” (Sosialisti 10.1.18, ”Vallankumouksen väkivaltaisuus”)

Sosialisti-lehti lietsoikin alkuvuodesta 1918 taisteluhenkeä kapinajoukkoihin. Suomen sisäinen kehitys oli ratkaisuhetkissään: ”Venäjän vallankumous jo todistaa suurten koko maata käsittävien vallankumousten saattavan tapahtua verrattain verettömästi. Mutta tällä ei suinkaan tahdota sanoa sitä, että työväenluokka ei saa käyttää väkivaltaisia keinoja sortovallan kukistamiseksi silloin kun ne ovat sille edullisia. Sillä on siveellinen oikeus lopettaa sortovalta, edistää kehitystä väkivaltaisinkin keinoin.” (Sosialisti 10.1. 1918)

Kun vihanlietsontaan perustuva, väkivallalla ryyditetty vallankumous pantiin toimeen 26.1.1918, punaisten kaartien ylin johto julisti taistelun olevan ankaraa ja armotonta. ”Suomen vallankumouksellinen köyhälistö on päättänyt taistella vapautuakseen porvarisluokan sorrosta Ja asettaakseen kapitalistisen vääryyden sijaan työtätekevän kansan oikeuden. Käymme ratkaisevaa taistelua.” (Päiväkäsky Suomen Työväen Punaisille Kaarteille 3.2.. 1918, Suomen Kansanvaltuuskunnan sisäasiainosaston valtuutettu ja Suomen Työväen punaisen kaartin ylipäällikkö Eero Haapalainen)

Pandoran lipas oli avattu, työväestön punakaartilaisjoukoille oli osoitettu legitiimiksi koettu tie väkivaltaan. Vallankumous ja kapina alkoi säälimättämällä terrorilla. Vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedostotietokannan mukaan punaiset murhasivat kapinan alkupäivinä 40 henkilöä päivässä. Terrori keskittyi kapinan alkuun ja myöhemmin tappion häämöttäessä kohosi vallankumouksen alkupäivien tasolle.

Kuva: Punaisten murhaamat valkoiset keväällä 1918. Lähde: . Vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedoston tietokanta.

 

Summa summarum

Vapaussota-termi on kärsinyt kovan poliittisen inflaation. Vuoden 1918 tapahtumia on selitelty milloin kansalais- milloin sisällissodaksi ja kielimanipulaatiota on perusteltu ”yleisellä näkemyksellä”. Kyseessä ei ole mikään pieni terminologinen synonyymikiista, vaan kamppailusta tiedosta ja vallasta tiedon kontrollointiin. Orwellilaisittain todettuna, ”joka kontrolloi nykyhetkeä, kontrolloi historiaa”.

Itsenäisyysjulistuksesta huolimatta Suomessa loppuvuodesta 1917 ja alkuvuodesta 1918 ei tiedetty, kenen itsenäisyydestä oli kysymys. Oliko kyse Suomen itsenäisyydestä vai suomalaisten porvarien itsenäisyydestä? Puhuttiinko joulukuun 1917 ja tammikuun 1918 aikana Itsenäisyydestä tsaarinvallasta, venäläisten aristokraattien vallasta, rajamaan itsenäisyydestä vai oliko kyse bolsevikkien itsenäisyyttä muistuttavasta välivaiheesta?

Vastaus usean itsenäisyyden kysymykseen saatiin prosessissa, jonka voidaan nähdä kulminoituneen Neuvostoliiton romahtamiseen. Prosessi jatkuu edelleen: Krimin miehitys, Venäjän sota Ukrainassa, Venäjän painostus Baltiaa ja Eurooppaa kohtaa. Sata vuotta sitten Suomen vapaus ja kansallinen itsenäisyys lunastettiin ase kädessä. Se ei ollut Leninin lahja, eikä kyseessä ollut välivaihe siirtymisessä neuvostokansojen perheeseen.

]]>
0 Gustaf Mannerheim Suomi Vapaussota Wed, 23 May 2018 04:48:54 +0000 Jukka Mattila http://fuzz.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255699-vapaussodasta-100-vuotta
Uusi hallitusohjelma http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255532-uusi-hallitusohjelma <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Hallitusohjelma:</p><p>&nbsp;</p><p>Valuuttamme arvon ja korkotason tulisi määräytyä meidän oman taloutemme tason mukaan, jotta säilyttäisimme kilpailukyvyn kansainvälisillä vientimarkkinoilla, joka takaisi työpaikkamme ja turvaisi talouttamme.</p><p>Venäjä pakotteiden poistaminen välittömästi ja viennin elvyttäminen Venäjälle.</p><p>Tyopaikkamme tulee turvata, eli pitää rajoittaa tuontia tullein niistä maista, joissa kustannustaso ei ole Suomen luokkaa lapsityövoiman, puutteellisen terveydenhuollon, jätteiden mereen dumppaamisen ym. tekijöiden vuoksi.</p><p>Kahdenvälisten kauppasopimusten luominen kustannustasoltaan kaltaistemme valtioiden kanssa.</p><p>Valtiomme&nbsp;pitää rahoittaa itseään, joutumatta maksamaan korkoa globaaleille sijoittajille.</p><p>Yrittäjämme tulee kyetä olemaan luovia ja työstää omia persoonallisia ideoitaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Hallitusohjelma:

 

Valuuttamme arvon ja korkotason tulisi määräytyä meidän oman taloutemme tason mukaan, jotta säilyttäisimme kilpailukyvyn kansainvälisillä vientimarkkinoilla, joka takaisi työpaikkamme ja turvaisi talouttamme.

Venäjä pakotteiden poistaminen välittömästi ja viennin elvyttäminen Venäjälle.

Tyopaikkamme tulee turvata, eli pitää rajoittaa tuontia tullein niistä maista, joissa kustannustaso ei ole Suomen luokkaa lapsityövoiman, puutteellisen terveydenhuollon, jätteiden mereen dumppaamisen ym. tekijöiden vuoksi.

Kahdenvälisten kauppasopimusten luominen kustannustasoltaan kaltaistemme valtioiden kanssa.

Valtiomme pitää rahoittaa itseään, joutumatta maksamaan korkoa globaaleille sijoittajille.

Yrittäjämme tulee kyetä olemaan luovia ja työstää omia persoonallisia ideoitaan.

 

 

]]>
0 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255532-uusi-hallitusohjelma#comments EU Euro Suomi Sat, 19 May 2018 05:21:00 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255532-uusi-hallitusohjelma
Hippasilla Ville Niinistön ja Emma Karin kanssa http://heikkikariluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255333-hippasilla-ville-niiniston-ja-emma-karin-kanssa <p>Oli kesäinen päivä ja Heikki, tuo vanha tuttu internetissä asioista vinkuva neitsyt, oli kutsunut Ville Niinistön ja Emma Karin kotiinsa Alajärvelle leikkimään hippaa: Se joka voittaisi, saisi mahtavan palkinnon: Hyvän mielen.&nbsp;</p><p>Se oli harvinainen palkinto näinä aikoina.&nbsp;</p><p>Heikki kirmasi tukka hulmuen pakoon Emmaa ja Villeä. Villen etuhiukset hulmusivat myös strategisesti niin kuin viime tarinassa.&nbsp;</p><p>&quot;Minkälaista rakkautta on rakkaus joka ei pysy totuudessa ja Karitsassa, Emma ja Ville?&quot;, Heikki tirskui hien valuessa hänen leukaansa pitkin.&nbsp;</p><p>&quot;Minkälaista rakkautta on rakkaus joka hoivaa asioita jotka eivät pysy totuudessa?&quot;, Heikki jatkoi.&nbsp;</p><p>&quot;Minkälaista rakkautta on rakkaus joka valehtelee omille äänestäjilleen hoivatakseen heitä. Tehän olette rakkauden asialla, vai mitä Ville?&quot;, Heikki jatkoi edelleen.&nbsp;</p><p>&quot;Ovat ilmeisesti ne Linkolan seireenitkin vihdoin rantautuneet&quot;, Heikki totesi vielä ytimekkäästi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Villen ja Emman posket alkoivat punottaa. He tiesivät, että heidän puolueensa rakkaus ei ollut kokonaisvaltaisesti aitoa rakkautta, koska yrittivät huijata omia äänestäjiään kokonaiskuvassa käyttämällä hyväkseen Jungilaisen psyykemallin anima ja animus käsitteitä.&nbsp;</p><p>Esimerkiksi yksilön mielestä maskuliinisuutta tai feminiinisyyttä oli ihan mikä tahansa käytäntö. Myös se, jolla oikeutettiin traditionalistisen maskuliinisuus- ja feminiinisyysihanteiden patologinen sivuttaminen ja sen yksilön kontekstissa.&nbsp;</p><p>Emma ja Ville puuskuttivat Heikin kirmatessa edelleen kotipihassa. Tämä oli outoa, sillä Villen, meidän uljaan jalkapallotähtemme, olisi oletettavasti pitänyt saada kiinni säälittävä Heikki Kariluoma, tuo neitsyeiden katalin luopio, joka haukkui itseään, koska hän tiesi ettei kukaan voisi häntä siitä moittia. Ei edes media: Hän ei katsonut mitään uutisia mistään lähteestä, koska hän tiesi niiden kaikkien olevan väärässä.</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Ja voi, Ville ja Emma! Miksi te aina aloitatte facebook-postauksenne sanoilla &quot;sipilän hallitus x?&quot;, Heikki kysyi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Jos vastustaisitte todella Sipilän politiikan ympäristöön vaikuttavia piirteitä, miksette itse tee asialle jotakin? Miksette perusta yksittäistä järjestöä, joka dumppaa teidän, Rikkaiden Vihreiden, varat ympäristön hyväksi? Te tiedätte ympäristöjärjestöjen näkymättömät välikädet, mutta jos teidän kokonaisvaltainen ympärisötoimintanne suhteutetaan kokonaiskuvaan, ei se paljoakaan ole saanut aikaan.</p><p>Heittäkää rahanne pois ympäristön hyväksi! Perustakaa hyväntekeväisyysjärjestöjä jotka polttavat rahaa tarkoituksella, kuten Linkola teki. Tällä hetkellä olette vain Sipilän talutusnuorassa: Hän haluaa teidän valittavan Sipilän hallituksesta, jotta kansa näkisi teidän loppujenlopuksi riittämättömän panoksenne: Ehkä olettekin Sipilän puolella juuri sen takia? Jos haluaisitte, teillä olisi resurssit dumpata rahaa menemään. Sitä kuitenkaan ette tee.&nbsp;</p><p>Pitäisihän sinunkin, Ville hyvä, tiedostaa civilizationin pelaajana, ettei kulttuurivoitto ole aina ratkaisun mittapuu! Sipilä sanoi teitä hömppävihreiksi. Pitäisikö minun kutsua teitä sitten höpönassuvihreiksi: Ratkaisut ovat käsissänne koko ajan, mutta mitään ette tee!&nbsp;</p><p>Ja voi! Jordan Peterson, meidän yhteinen vihollisemme, on tulossa teidän päänmenoksenne. Ainoa ratkaisu on traditionalismin paluu. Peterson on, kuten hyvin tiedätte, pahasti hakoteillä. Tieteellis-objektiivinen käsitys totuudesta on ihan turha, kun rakkaus tuo koston ilmi ja voittaa. Mutta juuri siksi rakkauttanne pitää harjoittaa, Emma ja Ville:</p><p><strong>Ette käytä sydäntänne</strong>: Perussuomalaiset hyppäävät oikeistoduunareiden syliin, riskeeraten koko uransa siinä samalla! Oli se kenestäkin yksilöstä sitten hyvä tai huono, se on suurempi rakkauden osoitus kuin teidän rakkautenne:</p><p>En minä teidän yliopistot tahkonneesta kannattajakunnastanne näe samaa. Nenän nypristelyä ja sivistystä kyllä löytyy: &quot;Näin pitää toimia, että pääsette sisään keskiluokkaan&quot;, huudatte norsunluutornista sen sijaan, että kävisitte itse näyttämässä! Ettehän te nyt sydäntänne uskalla uhrata silloin kun järki toimii. Ja ah! Onko keskiluokassa eläminen vaivan arvoista?</p><p>Karitsaa mukamas seuraatte, te yliopistoihmiset! <strong>Rakkauden pitäisi pysyä totuudessa, karitsassa: Sillä mitä hyötyä on pyhien enkelten maallisesti tässä maailmassa rakastaa lihaa, kun heidät on tehty aseksuaalisuuteen, ja henkiseen rakkauteen eikä mihinkään näistä muista identiteetti- ja seksuaalisuussidonnaisista muodoista, mitä te, Vihreät, te jalot ja uljaat, osoitatte heille. Rakkautenne on vain illuusiota, mitä haluatte kylvää tavoitteidenne saavuttamiseksi. Seksistä pitää pidättäytyä ja samalla pitää olla seksipositiivinen, vaikka enkelten ei pitäisi seksiä harrastaa.&nbsp;</strong></p><p><strong>Enkeli = Asperger</strong></p><p><strong>Vihainen Enkeli = Psykopaatti</strong></p><p><strong>Epätietoinen Enkeli =LGBT/Nonbinary/etc.&nbsp;</strong></p><p><strong>Se kaunis objektiivisuuden tunne, kuin katselisin maailmaa linssistä, vaikka itse olenkin persoonaltani kaarnalaiva ja alati muuttuva milloin tahdon. Mutta karitsan vuoksi en tätä muutoksenhaluisuutta enää tahdo, sillä meidätkin tänne aikoinaan tarkoituksella lähetettiin.&nbsp;</strong></p><p>Hauskaa on teistä katsoa, kun omille äänestäjillenne valehtelette, mutta rakkautta minulla ja karitsalla on teille tarjottavana, sillä minä näen teidänkin joukosta ne, jotka karitsaa aidosti seuraavat. Irtautukaa, kun vielä voitte.</p><p>&nbsp;</p><p>Ville ja Emma eivät tienneet mitä tehdä. He juoksivat ja juoksivat, mutta eivät saaneet Heikkiä kiinni!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oli kesäinen päivä ja Heikki, tuo vanha tuttu internetissä asioista vinkuva neitsyt, oli kutsunut Ville Niinistön ja Emma Karin kotiinsa Alajärvelle leikkimään hippaa: Se joka voittaisi, saisi mahtavan palkinnon: Hyvän mielen. 

Se oli harvinainen palkinto näinä aikoina. 

Heikki kirmasi tukka hulmuen pakoon Emmaa ja Villeä. Villen etuhiukset hulmusivat myös strategisesti niin kuin viime tarinassa. 

"Minkälaista rakkautta on rakkaus joka ei pysy totuudessa ja Karitsassa, Emma ja Ville?", Heikki tirskui hien valuessa hänen leukaansa pitkin. 

"Minkälaista rakkautta on rakkaus joka hoivaa asioita jotka eivät pysy totuudessa?", Heikki jatkoi. 

"Minkälaista rakkautta on rakkaus joka valehtelee omille äänestäjilleen hoivatakseen heitä. Tehän olette rakkauden asialla, vai mitä Ville?", Heikki jatkoi edelleen. 

"Ovat ilmeisesti ne Linkolan seireenitkin vihdoin rantautuneet", Heikki totesi vielä ytimekkäästi. 

 

Villen ja Emman posket alkoivat punottaa. He tiesivät, että heidän puolueensa rakkaus ei ollut kokonaisvaltaisesti aitoa rakkautta, koska yrittivät huijata omia äänestäjiään kokonaiskuvassa käyttämällä hyväkseen Jungilaisen psyykemallin anima ja animus käsitteitä. 

Esimerkiksi yksilön mielestä maskuliinisuutta tai feminiinisyyttä oli ihan mikä tahansa käytäntö. Myös se, jolla oikeutettiin traditionalistisen maskuliinisuus- ja feminiinisyysihanteiden patologinen sivuttaminen ja sen yksilön kontekstissa. 

Emma ja Ville puuskuttivat Heikin kirmatessa edelleen kotipihassa. Tämä oli outoa, sillä Villen, meidän uljaan jalkapallotähtemme, olisi oletettavasti pitänyt saada kiinni säälittävä Heikki Kariluoma, tuo neitsyeiden katalin luopio, joka haukkui itseään, koska hän tiesi ettei kukaan voisi häntä siitä moittia. Ei edes media: Hän ei katsonut mitään uutisia mistään lähteestä, koska hän tiesi niiden kaikkien olevan väärässä.

 

"Ja voi, Ville ja Emma! Miksi te aina aloitatte facebook-postauksenne sanoilla "sipilän hallitus x?", Heikki kysyi. 

 

"Jos vastustaisitte todella Sipilän politiikan ympäristöön vaikuttavia piirteitä, miksette itse tee asialle jotakin? Miksette perusta yksittäistä järjestöä, joka dumppaa teidän, Rikkaiden Vihreiden, varat ympäristön hyväksi? Te tiedätte ympäristöjärjestöjen näkymättömät välikädet, mutta jos teidän kokonaisvaltainen ympärisötoimintanne suhteutetaan kokonaiskuvaan, ei se paljoakaan ole saanut aikaan.

Heittäkää rahanne pois ympäristön hyväksi! Perustakaa hyväntekeväisyysjärjestöjä jotka polttavat rahaa tarkoituksella, kuten Linkola teki. Tällä hetkellä olette vain Sipilän talutusnuorassa: Hän haluaa teidän valittavan Sipilän hallituksesta, jotta kansa näkisi teidän loppujenlopuksi riittämättömän panoksenne: Ehkä olettekin Sipilän puolella juuri sen takia? Jos haluaisitte, teillä olisi resurssit dumpata rahaa menemään. Sitä kuitenkaan ette tee. 

Pitäisihän sinunkin, Ville hyvä, tiedostaa civilizationin pelaajana, ettei kulttuurivoitto ole aina ratkaisun mittapuu! Sipilä sanoi teitä hömppävihreiksi. Pitäisikö minun kutsua teitä sitten höpönassuvihreiksi: Ratkaisut ovat käsissänne koko ajan, mutta mitään ette tee! 

Ja voi! Jordan Peterson, meidän yhteinen vihollisemme, on tulossa teidän päänmenoksenne. Ainoa ratkaisu on traditionalismin paluu. Peterson on, kuten hyvin tiedätte, pahasti hakoteillä. Tieteellis-objektiivinen käsitys totuudesta on ihan turha, kun rakkaus tuo koston ilmi ja voittaa. Mutta juuri siksi rakkauttanne pitää harjoittaa, Emma ja Ville:

Ette käytä sydäntänne: Perussuomalaiset hyppäävät oikeistoduunareiden syliin, riskeeraten koko uransa siinä samalla! Oli se kenestäkin yksilöstä sitten hyvä tai huono, se on suurempi rakkauden osoitus kuin teidän rakkautenne:

En minä teidän yliopistot tahkonneesta kannattajakunnastanne näe samaa. Nenän nypristelyä ja sivistystä kyllä löytyy: "Näin pitää toimia, että pääsette sisään keskiluokkaan", huudatte norsunluutornista sen sijaan, että kävisitte itse näyttämässä! Ettehän te nyt sydäntänne uskalla uhrata silloin kun järki toimii. Ja ah! Onko keskiluokassa eläminen vaivan arvoista?

Karitsaa mukamas seuraatte, te yliopistoihmiset! Rakkauden pitäisi pysyä totuudessa, karitsassa: Sillä mitä hyötyä on pyhien enkelten maallisesti tässä maailmassa rakastaa lihaa, kun heidät on tehty aseksuaalisuuteen, ja henkiseen rakkauteen eikä mihinkään näistä muista identiteetti- ja seksuaalisuussidonnaisista muodoista, mitä te, Vihreät, te jalot ja uljaat, osoitatte heille. Rakkautenne on vain illuusiota, mitä haluatte kylvää tavoitteidenne saavuttamiseksi. Seksistä pitää pidättäytyä ja samalla pitää olla seksipositiivinen, vaikka enkelten ei pitäisi seksiä harrastaa. 

Enkeli = Asperger

Vihainen Enkeli = Psykopaatti

Epätietoinen Enkeli =LGBT/Nonbinary/etc. 

Se kaunis objektiivisuuden tunne, kuin katselisin maailmaa linssistä, vaikka itse olenkin persoonaltani kaarnalaiva ja alati muuttuva milloin tahdon. Mutta karitsan vuoksi en tätä muutoksenhaluisuutta enää tahdo, sillä meidätkin tänne aikoinaan tarkoituksella lähetettiin. 

Hauskaa on teistä katsoa, kun omille äänestäjillenne valehtelette, mutta rakkautta minulla ja karitsalla on teille tarjottavana, sillä minä näen teidänkin joukosta ne, jotka karitsaa aidosti seuraavat. Irtautukaa, kun vielä voitte.

 

Ville ja Emma eivät tienneet mitä tehdä. He juoksivat ja juoksivat, mutta eivät saaneet Heikkiä kiinni!

]]>
0 http://heikkikariluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255333-hippasilla-ville-niiniston-ja-emma-karin-kanssa#comments Politiikka Suomi Vihreät Ville Niinistö Yhteiskunta Tue, 15 May 2018 11:16:11 +0000 Heikki Kariluoma http://heikkikariluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255333-hippasilla-ville-niiniston-ja-emma-karin-kanssa
Harjakaiset on juhla ylevä! http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255225-harjakaiset-on-juhla-yleva <p>Koppi edistyy. Osat on viimeistelty ja on aika aloittaa lopullinen asennus.</p><p>Kaikki sopii nätisti paikalleen ja kiinnitys viimeistellään puutapeilla, sekä kiilalla, joka kiristää koko rakennelman purkamattomaksi tapituksen kera.</p><p>Lattiavasat ja alalaudoitus on asennettu paikalleen ja ilmansulkupaperi pitää tulevan eristyksen paikallaan.</p><p>Kattovasat saatiin valmiiksi ja asennettiin samaan syssyyn, jotta päästään juhlimaan harjakaisia!</p><p>&nbsp;</p><p><em>Huomio!</em></p><p><em>Kaikki käytetty materiaali on viime talven kuitupuuksi uhraamatta jäänyttä närettä</em>!</p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>Kippis ja sellukattilallinen sahtia!</strong></em></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kiitos</strong></p><p><strong>Hämis</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tavoilleni uskollisena laitan tänne muutaman kuvan ja loput joutuu halukkaat katsomaan täällä: <a href="https://hamisdesign.wordpress.com/2018/05/12/harjakaiset-on-juhla-yleva/" title="https://hamisdesign.wordpress.com/2018/05/12/harjakaiset-on-juhla-yleva/">https://hamisdesign.wordpress.com/2018/05/12/harjakaiset-on-juhla-yleva/</a></p><p>&nbsp;</p><p>Edellinen blogi samasta hallituksenkin hellimästä kärkihankkeesta BIOTALOUS löytyy täältä:</p><p><a href="http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255145-sellunkeittajien-kansa" title="http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255145-sellunkeittajien-kansa">http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255145-sellunkeittajien-kansa</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koppi edistyy. Osat on viimeistelty ja on aika aloittaa lopullinen asennus.

Kaikki sopii nätisti paikalleen ja kiinnitys viimeistellään puutapeilla, sekä kiilalla, joka kiristää koko rakennelman purkamattomaksi tapituksen kera.

Lattiavasat ja alalaudoitus on asennettu paikalleen ja ilmansulkupaperi pitää tulevan eristyksen paikallaan.

Kattovasat saatiin valmiiksi ja asennettiin samaan syssyyn, jotta päästään juhlimaan harjakaisia!

 

Huomio!

Kaikki käytetty materiaali on viime talven kuitupuuksi uhraamatta jäänyttä närettä!

 

Kippis ja sellukattilallinen sahtia!

 

Kiitos

Hämis

 

Tavoilleni uskollisena laitan tänne muutaman kuvan ja loput joutuu halukkaat katsomaan täällä: https://hamisdesign.wordpress.com/2018/05/12/harjakaiset-on-juhla-yleva/

 

Edellinen blogi samasta hallituksenkin hellimästä kärkihankkeesta BIOTALOUS löytyy täältä:

http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255145-sellunkeittajien-kansa

]]>
13 http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255225-harjakaiset-on-juhla-yleva#comments Biotalous Innovaatio Sellutehdas Suomi Vienti Sat, 12 May 2018 19:07:36 +0000 Juha Hämäläinen http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255225-harjakaiset-on-juhla-yleva
Sellunkeittäjien kansa http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255145-sellunkeittajien-kansa <p>Suomi on sellunkeittäjien maa, koska meillä kasvaa puuta ylitarpeen. Tämä tarve kasvaa, kun sivistys leviää ja ihmiset puhdistavat takamustaan kiihtyvällä vauhdilla läpi koko maailman.</p><p><strong>Kuinka monta persettä Suomen metsillä pyyhitään päivittäin?</strong></p><p>Metsä on pyhä sille ei saisi näyttää persettä, koska metsä kostaa ainakin peräpukamilla, vaikkakin on muistettava, että suuret tulvat Suomessa ja maailmalla on suoraan verrannollisia metsien ja soiden ojituksen kanssa.</p><p>Miksi Suomi antaa koko maailman pyyhkiä metsillämme, kun niistä voisi tehdä jotain mielekästä ja kauan kestävää?</p><p>Metsässä voisi kerätä marjoja ja sieniä, kävellä päämäärättömästi ympyrää tai vain istua kivellä ja olla tekemättä mitään. Metsä on lääke, ei vessapaperia! Metsä parantaa ja metsässä voi myös asua.</p><p><strong>Suomen metsistä kannattaa tehdä asioita, joista on ilo pidempään, kuin seuraavaan huussikäyntiin!</strong></p><p><strong>Jos Suomen neito on riisuttava alasti ja vaatteet myytävä vain rahan takia, eikö kannata nostaa panoksia ja tehdä puusta laatutavaroita?</strong></p><p><em><strong>Vaikka koirankoppeja? </strong></em></p><p><em><strong>Tai kriisialueille helppoja ja nopeita taloja?</strong></em></p><p><em><strong>Tai edes paskahuusseja&hellip;&hellip;&hellip;&hellip;..</strong></em></p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>Kiitos</strong></em></p><p><em><strong>Hämis.</strong></em></p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>PS. Laitan tänne pari kuvaa. Loput joudutte katsomaan ensijulkaisusta: </strong></em>https://hamisdesign.wordpress.com/2018/05/10/sellunkeittajien-kansa/</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi on sellunkeittäjien maa, koska meillä kasvaa puuta ylitarpeen. Tämä tarve kasvaa, kun sivistys leviää ja ihmiset puhdistavat takamustaan kiihtyvällä vauhdilla läpi koko maailman.

Kuinka monta persettä Suomen metsillä pyyhitään päivittäin?

Metsä on pyhä sille ei saisi näyttää persettä, koska metsä kostaa ainakin peräpukamilla, vaikkakin on muistettava, että suuret tulvat Suomessa ja maailmalla on suoraan verrannollisia metsien ja soiden ojituksen kanssa.

Miksi Suomi antaa koko maailman pyyhkiä metsillämme, kun niistä voisi tehdä jotain mielekästä ja kauan kestävää?

Metsässä voisi kerätä marjoja ja sieniä, kävellä päämäärättömästi ympyrää tai vain istua kivellä ja olla tekemättä mitään. Metsä on lääke, ei vessapaperia! Metsä parantaa ja metsässä voi myös asua.

Suomen metsistä kannattaa tehdä asioita, joista on ilo pidempään, kuin seuraavaan huussikäyntiin!

Jos Suomen neito on riisuttava alasti ja vaatteet myytävä vain rahan takia, eikö kannata nostaa panoksia ja tehdä puusta laatutavaroita?

Vaikka koirankoppeja?

Tai kriisialueille helppoja ja nopeita taloja?

Tai edes paskahuusseja…………..

 

Kiitos

Hämis.

 

PS. Laitan tänne pari kuvaa. Loput joudutte katsomaan ensijulkaisusta: https://hamisdesign.wordpress.com/2018/05/10/sellunkeittajien-kansa/

]]>
37 http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255145-sellunkeittajien-kansa#comments Metsät Metsien monimuotoinen käyttö Perse Suomi Vessapaperi Thu, 10 May 2018 17:21:32 +0000 Juha Hämäläinen http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255145-sellunkeittajien-kansa
YK:n GCM-sopimus pyyhkii rajat kartoista lopullisesti? http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255049-ykn-gcm-sopimus-pyyhkii-rajat-kartoista-lopullisesti <p>Onko suunnitteilla massamaahanmuuton oikeuttava sopimus, josta vaietaan?</p><p>EU ja YK ajavat tällaista sopimusta. Vastustajia ei ole paljon. Suoraan sopimusta ovat arvostelleet Tanska ja USA. Unkari <a href="https://www.kansalainen.fi/unkari-torjuu-eun-ja-afrikan-julistuksen-maahanmuuttoon-kannustavana/">kieltäytyi allekirjoittamasta</a> sopimusta valmistelevaa yli 50 Euroopan ja Afrikan maan julkilausumaa.</p><p>Saksan oppositio on hereillä maahanmuuttopolitiikkaa maailman laajuisesti uudelleen organisoivan YK-sopimuksen tiimoilta. Kansanedustaja Martin Hebner (AfD) suosittelee hallitusta &ldquo;vastustamaan poliittisesti ja sitovasti pitkälle ulottuvaa maailman laajuista maahanmuuttoa ohjaavaa sopimusta (Global Compact for Migration) ja sopimuksen hiljaista sisäänajoa&rdquo;.</p><p>Julkisuudessa ei sopimuksen sisällöstä keskustella tarpeeksi. Myös kaikkien allekirjoittajamaiden hallitukset ovat passiivisia, vaikka sopimus tulee heikentämään valtioiden itsenäisyyttä pakolaispolitiikan harjoittamiseen ja maan rajojen suojaamisen suhteen.</p><p><strong>GCM tulee! Oletko valmis?</strong></p><p>Ilman suurta julkisuutta ja avointa julkista keskustelua GCM-sopimusta (<a href="https://www.iom.int/global-compact-migration" rel="noopener" target="_blank">Global Compact for Migration</a> &ndash; GCM) valmistellaan tulevaan Marokon huippukokoukseen. Sopimusta on muokkaamassa useita maailmanlaajuisia organisaatioita YK-johtamana.</p><p>Hebner vaatii lisää julkista keskustelua sopimuksesta, joka on juuri valmistumassa.</p><p>&ndash; Sopimus tulee esittää kokonaisuutena kansalaisille, eikä sitä saa juntata läpi ilman tyhjentävää keskustelua.</p><p><strong>Saksan poliitikot tukevat sopimusta</strong></p><p>Hebner kertoi Saksan parlamentissa pitämässään puheessaan, että EU:ssa hyväksyttiin <a href="http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P8-TA-2018-0118+0+DOC+XML+V0//FI">julkilausuma </a>unionin liittymisestä uuteen YK-pakolaissopimukseen. Tämä rajoittaa Hebnerin mielestä kansallista itsemääräämisoikeutta. Esimerkkinä rajauksista Hebner esitti muutaman kohdan julkilausumasta:</p><p><u><em>Euroopan parlamentti, joka:</em></u></p><p>5. painottaa humanitaarisen avun erityisasemaa, koska sen on oltava yksinomaan tarveperusteista ja sen täytäntöönpanossa on osoitettava äärimmäistä kunnioitusta inhimillisyyden, neutraaliuden, puolueettomuuden ja riippumattomuuden humanitaarisia perusperiaatteita sekä Geneven sopimuksissa ja niiden lisäpöytäkirjoissa vahvistettuja ihmisoikeuksia kohtaan; korostaa, että humanitaaristen periaatteiden kunnioittaminen on olennaisen tärkeää, jotta saavutetaan hädänalainen väestö ja suojellaan humanitaarisia toimijoita;</p><p>6. suhtautuu myönteisesti siihen, että EU:n ja jäsenvaltioiden antamaan humanitaariseen apuun ei pitäisi soveltaa muiden kumppaniavunantajien asettamia rajoituksia, jotka koskevat välttämätöntä sairaanhoitoa, mukaan lukien mahdollisuus turvalliseen raskaudenkeskeytykseen silloin kun nainen tai tyttö on joutunut raiskauksen uhriksi aseellisessa konfliktissa, vaan sen sijaan olisi noudatettava kansainvälistä humanitaarista lainsäädäntöä;</p><p>7. korostaa, että selviytymiskyvyn kehittäminen kumppanimaissa on pitkäaikainen prosessi, joka on tästä syystä sisällytettävä rahoitussitoumuksiin ja kehitysyhteistyöohjelmiin, joihin sisällytetään haavoittuvimmassa asemassa olevat väestönosat; painottaa, että tämä olisi tunnustettava uudessa yhteisessä tiedonannossa ja että siinä olisi tuettava selviytymiskyvyn edistämistä kumppanimaiden ja erityisesti hauraiden valtioiden kestävän kehityksen strategioiden olennaisena tekijänä; toteaa, että näiden strategioiden on oltava kontekstisidonnaisia ja vastattava kansainvälisesti sovittuja kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevia periaatteita kuten tukea vastaanottavien kumppanimaiden oma sitoutuminen kehitysyhteistyön painopisteisiin (mukaan luettuna yhteensovittaminen kansallisten kehitysstrategioiden kanssa), keskittyminen tuloksiin, osallistavat kumppanuudet sekä avoimuus ja vastuuvelvollisuus; korostaa tässä yhteydessä Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien sekä kansalaisyhteiskunnan tärkeää seuranta- ja valvontaroolia;</p><p><strong>Koko Eurooppaa sitova sopimus</strong></p><p>EU-parlamentti haluaa YK-sopimuksesta kaikkia Euroopan ja maailman maita sitovan. Hebner taas näkee sopimuksen uhkana, koska se lähettää tervetuloa-signaalin maahanmuuttajille ja tämä tulee tuhoamaan hyvinvointivaltioperiaatteen koko Euroopasta.</p><p>Sopimuksen tarkoitus on säädellä koko maailman laajuista muuttoliikettä. GCM-sopimus haluaa asteittaisen kontrollin YK:n alaisuudessa, koska YK-johtoisuus velvoittaa hallitukset ratifioimaan sopimuksen sellaisenaan. USA:ta lukuun ottamatta kaikki YK-maat ovat saaneet sanoa sanansa sopimusta valmistellessa. USA on ilmoittanut <a href="https://www.kansalainen.fi/yhdysvallat-vetaytyy-poisi-ykn-pakolais-ja-siirtolaissopimuksesta/">vastustavansa</a> sopimusta alusta lähtien, koska se haluaa määritellä omat maahanmuuttomääräyksensä kansallisesti. Sopimus velvoittaa USA:n käsityksen mukaan avoimiin rajoihin, eikä se tule USA:ssa kysymykseen.</p><p>Myös Tanska on kieltäytynyt osallistumasta sopimukseen jo tässä vaiheessa.</p><p>Hebnerin mielestä myös Saksan tulee kieltäytyä sopimuksesta, joka &rdquo;rajoittaa selvästi valtiollista itsemääräämisoikeutta maahanmuuttoasioissa&rdquo;. Maahanmuuttopolitiikka on &rdquo;valtiotasolla päätettävä asia&rdquo;. Hebnerin mukaan GCM-sopimuksen mukaan &rdquo;valtiot menettävät maahanmuuton kontrollin kansainväliselle organisaatioille&rdquo;.</p><p><strong>Sopimuksen perustelut</strong></p><p>YK perustelee sopimusta Euroopan talousalueen tarvitsemalla työvoimalla, jonka puute on rajoittanut talouskasvua. Lisäksi sopimus tuo lisää tukea maille, jotka ottavat maahanmuuttajia vastaan.</p><p>Hebner on eri mieltä maahanmuuton talouden kasvuun vaikuttavista tekijöistä. Hänen mielestään maahanmuuttajat rasittavat Saksan hyvinvointijärjestelmää kestämättömästi. Tämä johtuu hänen mielestään maahanmuuttajien heikosta koulutuksesta ja maahanmuuttajien tyytyväisyydestä Länsi-Euroopan tarjoaman sosiaaliturvan elämänlaatua nostavaan tasoon.</p><p>Hebner pitää huomattavasti kannatettavampana leirimuotoa, mihin hän tutustui Jordaniassa. Leirillä on 80 000 pakolaista.</p><p>&ndash; On huomattavasti parempi vaihtoehto ratkaista ongelmia paikallisesti kuin viedä niitä muualle ratkaistavaksi, sanoo Hebner.</p><p><strong>YK ehdottaa Saksalle kahta miljoonaa maahanmuuttajaa vuosittain</strong></p><p>GCM-sopimus on suorassa yhteydessä vuonna 2001 tehtyyn YK:n EU-jäsenmaille tekemään ehdotukseen. Tässä ehdotuksessa Saksan osuudeksi määriteltiin kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa vuodessa. Aikajana jolloin tämä kiintiö tulisi täyttää määriteltiin vuosien 2015 ja 2035 välille.</p><p>Tätä suositusta noudattaen tulisi vuonna 2050 Saksan asukkaista noin puolet olemaan maahanmuuttajia. Kreikkalainen EU-maahanmuuttokomissaari Dimitris Avramopoulos kertoi totuuden ääneen vuoden 2015 lopulla:</p><p>&ndash; Seuraavien kahden vuosikymmenen aikana Eurooppa tarvitsee yli 70 miljoonaa maahanmuuttajaa, jotta taloudellinen kasvu ja hyvinvointi voidaan säilyttää.</p><p>Lisäksi Avramopoulos pahoitteli sitä, etteivät useat EU-maat ole valmiita ottamaan maahanmuuttajia vastaan. Euroopan tulee olla solidaarinen joka suuntaan, eikä maahanmuuton vastustaminen ole järkevää tulevaisuutta silmällä pitäen.</p><p>GCM-sopimus tulee varmistamaan EU-komission ja Euroopan johtajien linjan maailman uudeksi yhteiseksi maahanmuuttopolitiikaksi, joka himmentää maanosien ja kansallisvaltioiden rajoja entisestään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onko suunnitteilla massamaahanmuuton oikeuttava sopimus, josta vaietaan?

EU ja YK ajavat tällaista sopimusta. Vastustajia ei ole paljon. Suoraan sopimusta ovat arvostelleet Tanska ja USA. Unkari kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta valmistelevaa yli 50 Euroopan ja Afrikan maan julkilausumaa.

Saksan oppositio on hereillä maahanmuuttopolitiikkaa maailman laajuisesti uudelleen organisoivan YK-sopimuksen tiimoilta. Kansanedustaja Martin Hebner (AfD) suosittelee hallitusta “vastustamaan poliittisesti ja sitovasti pitkälle ulottuvaa maailman laajuista maahanmuuttoa ohjaavaa sopimusta (Global Compact for Migration) ja sopimuksen hiljaista sisäänajoa”.

Julkisuudessa ei sopimuksen sisällöstä keskustella tarpeeksi. Myös kaikkien allekirjoittajamaiden hallitukset ovat passiivisia, vaikka sopimus tulee heikentämään valtioiden itsenäisyyttä pakolaispolitiikan harjoittamiseen ja maan rajojen suojaamisen suhteen.

GCM tulee! Oletko valmis?

Ilman suurta julkisuutta ja avointa julkista keskustelua GCM-sopimusta (Global Compact for Migration – GCM) valmistellaan tulevaan Marokon huippukokoukseen. Sopimusta on muokkaamassa useita maailmanlaajuisia organisaatioita YK-johtamana.

Hebner vaatii lisää julkista keskustelua sopimuksesta, joka on juuri valmistumassa.

– Sopimus tulee esittää kokonaisuutena kansalaisille, eikä sitä saa juntata läpi ilman tyhjentävää keskustelua.

Saksan poliitikot tukevat sopimusta

Hebner kertoi Saksan parlamentissa pitämässään puheessaan, että EU:ssa hyväksyttiin julkilausuma unionin liittymisestä uuteen YK-pakolaissopimukseen. Tämä rajoittaa Hebnerin mielestä kansallista itsemääräämisoikeutta. Esimerkkinä rajauksista Hebner esitti muutaman kohdan julkilausumasta:

Euroopan parlamentti, joka:

5. painottaa humanitaarisen avun erityisasemaa, koska sen on oltava yksinomaan tarveperusteista ja sen täytäntöönpanossa on osoitettava äärimmäistä kunnioitusta inhimillisyyden, neutraaliuden, puolueettomuuden ja riippumattomuuden humanitaarisia perusperiaatteita sekä Geneven sopimuksissa ja niiden lisäpöytäkirjoissa vahvistettuja ihmisoikeuksia kohtaan; korostaa, että humanitaaristen periaatteiden kunnioittaminen on olennaisen tärkeää, jotta saavutetaan hädänalainen väestö ja suojellaan humanitaarisia toimijoita;

6. suhtautuu myönteisesti siihen, että EU:n ja jäsenvaltioiden antamaan humanitaariseen apuun ei pitäisi soveltaa muiden kumppaniavunantajien asettamia rajoituksia, jotka koskevat välttämätöntä sairaanhoitoa, mukaan lukien mahdollisuus turvalliseen raskaudenkeskeytykseen silloin kun nainen tai tyttö on joutunut raiskauksen uhriksi aseellisessa konfliktissa, vaan sen sijaan olisi noudatettava kansainvälistä humanitaarista lainsäädäntöä;

7. korostaa, että selviytymiskyvyn kehittäminen kumppanimaissa on pitkäaikainen prosessi, joka on tästä syystä sisällytettävä rahoitussitoumuksiin ja kehitysyhteistyöohjelmiin, joihin sisällytetään haavoittuvimmassa asemassa olevat väestönosat; painottaa, että tämä olisi tunnustettava uudessa yhteisessä tiedonannossa ja että siinä olisi tuettava selviytymiskyvyn edistämistä kumppanimaiden ja erityisesti hauraiden valtioiden kestävän kehityksen strategioiden olennaisena tekijänä; toteaa, että näiden strategioiden on oltava kontekstisidonnaisia ja vastattava kansainvälisesti sovittuja kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevia periaatteita kuten tukea vastaanottavien kumppanimaiden oma sitoutuminen kehitysyhteistyön painopisteisiin (mukaan luettuna yhteensovittaminen kansallisten kehitysstrategioiden kanssa), keskittyminen tuloksiin, osallistavat kumppanuudet sekä avoimuus ja vastuuvelvollisuus; korostaa tässä yhteydessä Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien sekä kansalaisyhteiskunnan tärkeää seuranta- ja valvontaroolia;

Koko Eurooppaa sitova sopimus

EU-parlamentti haluaa YK-sopimuksesta kaikkia Euroopan ja maailman maita sitovan. Hebner taas näkee sopimuksen uhkana, koska se lähettää tervetuloa-signaalin maahanmuuttajille ja tämä tulee tuhoamaan hyvinvointivaltioperiaatteen koko Euroopasta.

Sopimuksen tarkoitus on säädellä koko maailman laajuista muuttoliikettä. GCM-sopimus haluaa asteittaisen kontrollin YK:n alaisuudessa, koska YK-johtoisuus velvoittaa hallitukset ratifioimaan sopimuksen sellaisenaan. USA:ta lukuun ottamatta kaikki YK-maat ovat saaneet sanoa sanansa sopimusta valmistellessa. USA on ilmoittanut vastustavansa sopimusta alusta lähtien, koska se haluaa määritellä omat maahanmuuttomääräyksensä kansallisesti. Sopimus velvoittaa USA:n käsityksen mukaan avoimiin rajoihin, eikä se tule USA:ssa kysymykseen.

Myös Tanska on kieltäytynyt osallistumasta sopimukseen jo tässä vaiheessa.

Hebnerin mielestä myös Saksan tulee kieltäytyä sopimuksesta, joka ”rajoittaa selvästi valtiollista itsemääräämisoikeutta maahanmuuttoasioissa”. Maahanmuuttopolitiikka on ”valtiotasolla päätettävä asia”. Hebnerin mukaan GCM-sopimuksen mukaan ”valtiot menettävät maahanmuuton kontrollin kansainväliselle organisaatioille”.

Sopimuksen perustelut

YK perustelee sopimusta Euroopan talousalueen tarvitsemalla työvoimalla, jonka puute on rajoittanut talouskasvua. Lisäksi sopimus tuo lisää tukea maille, jotka ottavat maahanmuuttajia vastaan.

Hebner on eri mieltä maahanmuuton talouden kasvuun vaikuttavista tekijöistä. Hänen mielestään maahanmuuttajat rasittavat Saksan hyvinvointijärjestelmää kestämättömästi. Tämä johtuu hänen mielestään maahanmuuttajien heikosta koulutuksesta ja maahanmuuttajien tyytyväisyydestä Länsi-Euroopan tarjoaman sosiaaliturvan elämänlaatua nostavaan tasoon.

Hebner pitää huomattavasti kannatettavampana leirimuotoa, mihin hän tutustui Jordaniassa. Leirillä on 80 000 pakolaista.

– On huomattavasti parempi vaihtoehto ratkaista ongelmia paikallisesti kuin viedä niitä muualle ratkaistavaksi, sanoo Hebner.

YK ehdottaa Saksalle kahta miljoonaa maahanmuuttajaa vuosittain

GCM-sopimus on suorassa yhteydessä vuonna 2001 tehtyyn YK:n EU-jäsenmaille tekemään ehdotukseen. Tässä ehdotuksessa Saksan osuudeksi määriteltiin kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa vuodessa. Aikajana jolloin tämä kiintiö tulisi täyttää määriteltiin vuosien 2015 ja 2035 välille.

Tätä suositusta noudattaen tulisi vuonna 2050 Saksan asukkaista noin puolet olemaan maahanmuuttajia. Kreikkalainen EU-maahanmuuttokomissaari Dimitris Avramopoulos kertoi totuuden ääneen vuoden 2015 lopulla:

– Seuraavien kahden vuosikymmenen aikana Eurooppa tarvitsee yli 70 miljoonaa maahanmuuttajaa, jotta taloudellinen kasvu ja hyvinvointi voidaan säilyttää.

Lisäksi Avramopoulos pahoitteli sitä, etteivät useat EU-maat ole valmiita ottamaan maahanmuuttajia vastaan. Euroopan tulee olla solidaarinen joka suuntaan, eikä maahanmuuton vastustaminen ole järkevää tulevaisuutta silmällä pitäen.

GCM-sopimus tulee varmistamaan EU-komission ja Euroopan johtajien linjan maailman uudeksi yhteiseksi maahanmuuttopolitiikaksi, joka himmentää maanosien ja kansallisvaltioiden rajoja entisestään.

]]>
7 http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255049-ykn-gcm-sopimus-pyyhkii-rajat-kartoista-lopullisesti#comments Eurooppa Laittoman maahan muuton järjestäminen Maahanmuutto Suomi YK Tue, 08 May 2018 17:41:42 +0000 Juha Hämäläinen http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255049-ykn-gcm-sopimus-pyyhkii-rajat-kartoista-lopullisesti
Karl Marxin syntymästä 100 vuotta ja Suomen Vapaussota - vuonna 1918 http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254906-karl-marxin-syntymasta-100-vuotta-ja-suomen-vapaussota-1918 <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10190799">Uutiset </a>kertoivat eilen 5.5.2018 miten kommunismin pääideologin ja filosofi Karl Marxin syntymästä tuli kuluneeksi 200 vuotta.<br /><br />Tämähän kertoo siitä, että Suomen Vapaussodan savuavilla raunioilla toukokuussa 1918 Marxin teoria proletariaatin diktatuurista ja maailmanvallankumoksesta oli juuri kärsinyt ensimmäisen tappionsa Suomessa - vieläpä oppi-isänsä 100-vuotissyntymäpäivään mennessä. Toki &quot;menestystä&quot; vallankumouksien saralla oli vielä odotettavissa.<br /><br />Mitä merkitystä sillä sitten on, miten punaisen vallankumouksen ensiaskelet oikein sujuivat täällä periferiassa, jota myös &quot;loppumaaksi&quot; eli Finlandi(a)ksi kutsutaan?<br /><br />Onhan sillä symbolinen merkitys.<br /><br />Suomi oli 1900-luvun alussa edistyksellinen Venäjään kuuluva autonominen alue, joka antoi ensimmäisten maiden joukossa naisille äänioikeuden.&nbsp;<br /><br />Eli Suomi näytti muulle maailmalle suuntaa, miten &quot;lopussa&quot; tai &quot;loppumaassa&quot; tulee käymään.&nbsp;<br /><br />Ja Suomi näytti myös vuoden 1918 alkuvuoden tapahtumilla, miten kommunismille loppujen lopuksi yleisesti maailmalla tulee käymään, kun perspektiiviksi otetaan seuraavat 100 vuotta.<br /><br />Jo kapitalistiseksi muuttuneen nimikommunistisen Kiinan nostalgisointi Karl Marxin suhteen ei siis tunnu kovin uskottavalta vaikka oman järjestelmän nimellistä profiilia voi toki nostaa tuomalla oppi-isä esiin aika ajoin naftaliinista.<br /><br />P.S.&nbsp; Mielenkiintoinen historiallinen yksityiskohta Suomessa on myös se, että senaattori Kyösti Kallio piti Nivalassa kuuluisan sovinnonpuheensa myös 5.5.1918 eli Marxin syntymästä 100v.&nbsp; - Loppujen lopuksi Vapaussodan seurauksena Suomi vapautettiin molempien sotivien osapuolten visioista tulevasta yhteiskuntajärjestelmästä - kuningaskunnasta ja sosialistisesta yhteiskunnasta.&nbsp;<br /><br />Tuli siis tasavalta.<br /><br /><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uutiset kertoivat eilen 5.5.2018 miten kommunismin pääideologin ja filosofi Karl Marxin syntymästä tuli kuluneeksi 200 vuotta.

Tämähän kertoo siitä, että Suomen Vapaussodan savuavilla raunioilla toukokuussa 1918 Marxin teoria proletariaatin diktatuurista ja maailmanvallankumoksesta oli juuri kärsinyt ensimmäisen tappionsa Suomessa - vieläpä oppi-isänsä 100-vuotissyntymäpäivään mennessä. Toki "menestystä" vallankumouksien saralla oli vielä odotettavissa.

Mitä merkitystä sillä sitten on, miten punaisen vallankumouksen ensiaskelet oikein sujuivat täällä periferiassa, jota myös "loppumaaksi" eli Finlandi(a)ksi kutsutaan?

Onhan sillä symbolinen merkitys.

Suomi oli 1900-luvun alussa edistyksellinen Venäjään kuuluva autonominen alue, joka antoi ensimmäisten maiden joukossa naisille äänioikeuden. 

Eli Suomi näytti muulle maailmalle suuntaa, miten "lopussa" tai "loppumaassa" tulee käymään. 

Ja Suomi näytti myös vuoden 1918 alkuvuoden tapahtumilla, miten kommunismille loppujen lopuksi yleisesti maailmalla tulee käymään, kun perspektiiviksi otetaan seuraavat 100 vuotta.

Jo kapitalistiseksi muuttuneen nimikommunistisen Kiinan nostalgisointi Karl Marxin suhteen ei siis tunnu kovin uskottavalta vaikka oman järjestelmän nimellistä profiilia voi toki nostaa tuomalla oppi-isä esiin aika ajoin naftaliinista.

P.S.  Mielenkiintoinen historiallinen yksityiskohta Suomessa on myös se, että senaattori Kyösti Kallio piti Nivalassa kuuluisan sovinnonpuheensa myös 5.5.1918 eli Marxin syntymästä 100v.  - Loppujen lopuksi Vapaussodan seurauksena Suomi vapautettiin molempien sotivien osapuolten visioista tulevasta yhteiskuntajärjestelmästä - kuningaskunnasta ja sosialistisesta yhteiskunnasta. 

Tuli siis tasavalta.



 

]]>
9 http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254906-karl-marxin-syntymasta-100-vuotta-ja-suomen-vapaussota-1918#comments Esikuva Itsenäisyys Karl Marx Kommunismi Suomi Sun, 06 May 2018 06:20:57 +0000 Petteri Pietikäinen http://petteripietikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254906-karl-marxin-syntymasta-100-vuotta-ja-suomen-vapaussota-1918
Kyllä Suomi maksaa http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254775-kylla-suomi-maksaa <p>Huhut kertovat, että monet EU:n nettomaksajat eivät olisi suostuvaisia omien rahoitusosuuksiensa lisäämiseen Brexitin myötä, eivätkä ole valmiita hyväksymään esitystä EU:n rahoituskehykseksi. Paitsi Suomi. Suomen pääministerin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10187749?utm_source=facebook-share&amp;utm_medium=social">Juha Sipilän mielestä esitys on hyvä ja Suomen tavoitteita on siinä huomioitu.</a> Esitys ei oikein millään muotoa ole Suomelle hyvä, ja Sipilän puheet ovat vain sen selittelyä, että huonomminkin olisi voinut käydä. Tottakai olisi voinut käydä huonommin, mutta Suomella voisi mennä myös paljon paremmin, jos älyttömiin EU-vaatimuksiin ei suostuttaisi lainkaan. <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001208916.html?nomobile=4">Siitä vaihtoehdosta ei kuitenkaan Sipilän hallituksessa saa keskustella. </a>Paremmin pärjääminen ei ole siis edes vaihtoehto nykyhallitukselle.</p><p>Pieni kertaus on paikallaan. Suomi alkoi valmistautua EU-jäsenyyteen jo v. 1985, koska sen jälkeen Suomen pankki ei ole rahoittanut valtion toimintoja. Vaikka olemme olleet EU-jäseniä vuodesta 1995, olemme olleet EU:n ikeen alla siis 10 vuotta kauemmin. Tästä on se ikävä seuraus, että valtion on ollut pakko rahoittaa toimintojaan yksityisiltä liikepankeilta ottamillaan lainoilla. <a href="http://www.valtionvelka.fi/fi-FI/Tilastot/Riskienhallinta/Budjettitalouden_korkokulut">Näiden lainojen korkoja on vuodesta 1990 lähtien maksettu n. 75 miljardia euroa.</a></p><p>Tämän lisäksi olemme vuodesta 1995 lähtien olleet lähes koko ajan EU:n nettomaksajia. Nettomaksuosuus on vaihdellut ollen aluksi melko pieni, ja parina vuonna Suomi jopa sai enemmän kuin maksoi. <a href="https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/suomen-eu-jasenmaksut/">Viime vuosina maksuosuus on kuitenkin kasvanut, ja nettomaksuja on kertynyt yli 6 miljardia.</a></p><p>Vuosittaiset tullimaksumenetykset ovat myös merkittävät. Vuosittain menetämme tullimaksuina n. 200 miljoonaa euroa. Parinkymmenen vuoden aikana tästäkin on kertynyt arviolta 4 miljardia, vaikka vuosittaista vaihtelua tietysti on jonkin verran.</p><p>Tämän pikaisen laskelman tulos on, että Suomi on lahjoittanut 75 miljardia pankeille korkomaksuina ja vähintään 10 miljardia EU:lle muuten vaan. Tästä kertyy kaikkiaan 85 miljardia. En puutu nyt tässä niihin verotulojen menetyksiin, joita aiheutuu pääomien vapaan liikkuvuuden takia (ehkä toiset 85 miljardia), mutta jo näidenkin laskelmien perusteella näyttää selvältä, että Suomi on aina valmis maksamaan toisten kulutuksen ja huvit. Sikäli Sipilän näkemykset ovat linjassa aiemman käytännön kanssa.</p><p>On perusteltua kysyä, mitä kaikkea tuolla 85 miljardilla eurolla olisi voitu tehdä. On kysyttävä, miksi nykyään halutaan pienentää julkista sektoria. On syytä kysyä, miksi suomalaisella maataloudella menee aina vain huonommin. On aiheellista kysyä, mitä varten sote-uudistusta puuhataan niin innokkaasti. On tarpeen kysyä, miksi Suomi ei toteuta kansalaisiaan hyödyttävää politiikkaa. On pakko kysyä, mihin on unohtunut järjen käyttö.</p><p>Kyllä tässä kaikessa tietynlainen järki mukana on. Se löytyy, kun miettii, mitkä tahot tästä toiminnasta hyötyvät.</p><p>&nbsp;</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Huhut kertovat, että monet EU:n nettomaksajat eivät olisi suostuvaisia omien rahoitusosuuksiensa lisäämiseen Brexitin myötä, eivätkä ole valmiita hyväksymään esitystä EU:n rahoituskehykseksi. Paitsi Suomi. Suomen pääministerin Juha Sipilän mielestä esitys on hyvä ja Suomen tavoitteita on siinä huomioitu. Esitys ei oikein millään muotoa ole Suomelle hyvä, ja Sipilän puheet ovat vain sen selittelyä, että huonomminkin olisi voinut käydä. Tottakai olisi voinut käydä huonommin, mutta Suomella voisi mennä myös paljon paremmin, jos älyttömiin EU-vaatimuksiin ei suostuttaisi lainkaan. Siitä vaihtoehdosta ei kuitenkaan Sipilän hallituksessa saa keskustella. Paremmin pärjääminen ei ole siis edes vaihtoehto nykyhallitukselle.

Pieni kertaus on paikallaan. Suomi alkoi valmistautua EU-jäsenyyteen jo v. 1985, koska sen jälkeen Suomen pankki ei ole rahoittanut valtion toimintoja. Vaikka olemme olleet EU-jäseniä vuodesta 1995, olemme olleet EU:n ikeen alla siis 10 vuotta kauemmin. Tästä on se ikävä seuraus, että valtion on ollut pakko rahoittaa toimintojaan yksityisiltä liikepankeilta ottamillaan lainoilla. Näiden lainojen korkoja on vuodesta 1990 lähtien maksettu n. 75 miljardia euroa.

Tämän lisäksi olemme vuodesta 1995 lähtien olleet lähes koko ajan EU:n nettomaksajia. Nettomaksuosuus on vaihdellut ollen aluksi melko pieni, ja parina vuonna Suomi jopa sai enemmän kuin maksoi. Viime vuosina maksuosuus on kuitenkin kasvanut, ja nettomaksuja on kertynyt yli 6 miljardia.

Vuosittaiset tullimaksumenetykset ovat myös merkittävät. Vuosittain menetämme tullimaksuina n. 200 miljoonaa euroa. Parinkymmenen vuoden aikana tästäkin on kertynyt arviolta 4 miljardia, vaikka vuosittaista vaihtelua tietysti on jonkin verran.

Tämän pikaisen laskelman tulos on, että Suomi on lahjoittanut 75 miljardia pankeille korkomaksuina ja vähintään 10 miljardia EU:lle muuten vaan. Tästä kertyy kaikkiaan 85 miljardia. En puutu nyt tässä niihin verotulojen menetyksiin, joita aiheutuu pääomien vapaan liikkuvuuden takia (ehkä toiset 85 miljardia), mutta jo näidenkin laskelmien perusteella näyttää selvältä, että Suomi on aina valmis maksamaan toisten kulutuksen ja huvit. Sikäli Sipilän näkemykset ovat linjassa aiemman käytännön kanssa.

On perusteltua kysyä, mitä kaikkea tuolla 85 miljardilla eurolla olisi voitu tehdä. On kysyttävä, miksi nykyään halutaan pienentää julkista sektoria. On syytä kysyä, miksi suomalaisella maataloudella menee aina vain huonommin. On aiheellista kysyä, mitä varten sote-uudistusta puuhataan niin innokkaasti. On tarpeen kysyä, miksi Suomi ei toteuta kansalaisiaan hyödyttävää politiikkaa. On pakko kysyä, mihin on unohtunut järjen käyttö.

Kyllä tässä kaikessa tietynlainen järki mukana on. Se löytyy, kun miettii, mitkä tahot tästä toiminnasta hyötyvät.

 

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

]]>
13 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254775-kylla-suomi-maksaa#comments Brexit EU Jäsenmaksuosuus Sipilä Suomi Wed, 02 May 2018 22:18:38 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254775-kylla-suomi-maksaa
Vapun käsitykset työstä; omakohtainen arvio ja kokonaiskuva http://erkkilaitila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254770-vapun-kasitykset-tyosta-omakohtainen-arvio-ja-kokonaiskuva <p><strong>Vappu </strong>on työn juhla, mutta työ on liian lavea asia mahtuakseen yhteen sanaan. Esitän siitä tässä kokonaiskuvaa sekä omakohtaista näkemystä miten se ymmärretään väärin.</p><p>Valtaa pitäville työ on kuin mato, mitä pistää koukkuun saadakseen yhä enemmän &quot;hilloa&quot; itselleen. Kansalaiselle työ on joko luovuuden toteuttamisen keino tai korvaus menetetystä vapaa-ajasta tai sosiaalinen tapahtuma tai pakkopulla, mikä on hoidettava pysyäkseen elämän syrjässä kiinni. Näitä työn eri variaatioita taitaa olla tuhansittain elämäntapayrittäjästä työkkärin kurjalistoon saakka.</p><hr /><p>Itsenäinen perheyrittäjä taitaa parhaiten ymmärtää mistä yhteiskunnassa oikein on kysymys. Hänen vastakohtanaan tulee esille pakottaminen ja kyykyttäminen, kun työntekijästä tiristetään irti kaikki. Ihminen ei halua olla kone.</p><p><strong>Parhaiten työllisyys paranisi asenteiden korjauksen avulla</strong></p><p>Autoritäärinen hallinto, keskitetty koneisto ja kapea-alainen tietämys sekä väärinkäsitykset työn saannin helppoudessa ovat neljä tekijää, jotka voivat tuhota parhaankin kasvun ja saada aikaan kapinaliikkeen.</p><p>Olen tavannut vuoden aikana joukon julkisen sektorin päättäjiä monen elimen johdosta alkaen. Tänä päivänä johtajien asenne on äärimmäisen kielteistä ideoiden esittämisen suhteen. Vaikka johtaja saa palkkaa 100.000 euroa vuodessa ja kenties toimii monissa julkisissa elimissä organisaattorina maksua vastaan, hän ei välttämättä ole lainkaan yhteistyökykyinen kuullakseen mitä ehdotuksia toisella olisi koko yhteiskunnan tai hänen oman alansa edistämiseen. Se on siiloutumista.</p><p>Urautuneet (so. dementoituneet) keski-ikäiset päälliköt luulevat jo tietävänsä kaiken tai pelkäävät menettävänsä itsetuntonsa kuunnellessaan mitä systeemialan tohtori ja keksijä hänelle ehdottaa. Yhtään hyvää keskustelijaa systeemiajattelun aiheeseen en ole vuoden aikana tavannut. Professorit ovat kuin Ö aapisen laidassa.</p><p>Moni päällikkö on sanonut soveltavansa systeemiajattelua, mutta kalenterinsa olevan täyteen buukattu, että mihinkään tiedonvaihtoon ei ole aikaa. Näin, vaikka yhtään todellista systeemisyyden asiantuntijaa en ole Suomesta havainnut, joka tuntisi sekä teknologian että pehmeät systeemit ja yhteiskuntakoneistot ja monialaisen tutkimuksen perusteellisesti vuosikymmenten kokemuksella. Kirjaviisaita on jonkin verran.</p><p><strong>Mitä tarkoittaa kun päättäjät katoavat perävalut vilkkuen omiin siiloihinsa?</strong></p><p><strong>Sitran </strong>yliasiamies <strong><em>Mikko Kosonen </em></strong>totesi minulle viestissään sen, mitä edellä kirjoitin. Hän kertoi <em>mikromanageerauksesta</em>, mikä sotkee ison yksikön isot suunnitelmat, kuten sote on romahduttanut luottamuksen Suomen hallitukseen. Hän kirjoitti <em>fakki-ihmisistä</em> (fakki-idiootti ei ymmärrä kuin omia termiään). Hän väitti, että koulutusjärjestelmän romahdus on aiheuttanut Suomen infrastruktuurin epäonnistumisen.</p><p>Olen näissä asioissa paljolti samaa mieltä, mutta Kosonen ei ollut samaa mieltä kun ehdotin tapaamista ja kenties yhteistyötä.&nbsp;</p><p>1900-luvun mekanistiseen yhteiskuntaan ja 2000-luvun talouselämään kuuluu <em>itsensä kiireiseksi tekeminen</em>, koska silloin voi myydä &quot;ei oota&quot;, ja saa asiakkailtaan paremman hinnan ja enemmän referenssejä, koska CV:hen tulee lisää hankkeita toimia vastuullisissa rooleissa.</p><p>Asiakkaan kannalta tällaiset <strong>työhamsterit</strong>, jotka ovat tukahtumaisillaan päiväänsä osaamatta delegoida mitään, haluamatta oppia kollegoilta ja haluamatta jakaa työtehtäviä eteenpäin, aiheuttavat vahinkoa sekä huonoa laatua, toimittajalukkoja, alituiseen keskeytyviä projekteja ja suuria riskejä suurella kustannustasolla. <em>Kapitalismiin </em>kuuluu olennaisena niukkuuden ylläpitäminen juuri hinnoitteluteknisistä ja kilpailullisista syistä.</p><p>Muistissani on 10 tällaista <strong>työahmattia</strong>, <em>jotka estävät yhteiskunnan kehittymisen</em> hamstratessaan itselleen rajattomasti hankkeita, vaikka eivät niissä edes ole maailman huippuja, edes tutkijatasoa tai meritoituneita työelämän todellisissa haasteissa (tohtoreita tai insinöörejä).</p><p>Valtionhallinnossa vietetään näköjään usein <em>Kätevän emännän juhlia</em>. Olin TEM:n tekoälyaika-tilaisuudessa, joka muistutti juuri tätä TV-sarjaa, missä minkäänlaista logiikkaa, kritiikkiä, kontrollia ja valvottua tietoa ei ollut, mutta jokainen sai hölöttää kuin päiväkodin tenava.</p><p><strong>Suomi ei ole kypsä kehittymään</strong></p><p>Mitä enemmän ja valistuneemmin tätä maata havainnoi, sitä paremmin huomaa, että 1980-2000-lukujen eloisa yhteistyökykyisyys on kadonnut edellä mainituista syistä. Työelämää hallitsevat tietynlaiset saaliseläimet, joille mikään ei ole pyhää. Totuutta ja tietoa ei ole, koska on nämä hamsterit, jotka kahmivat edut itselleen. Siitä syntyy ummehtunut vaikutelma yhteydenottajille.</p><p>En ole onnistunut herättämään keskustelua yhteiskunnan hyvästä. En ole saanut katsojia ja riittävästi kommentoijia Metayliopiston videokokoelmalle, joka on yhtenäisimpiä yhteiskunnan kuvaajia koko maailmassa. Kansainvälisiä kontakteja löydän aina kun haluan niitä erityistarpeisiin, mutta Suomi on kylmä kuin kivi.</p><p>Olen nimenomaisesti halunnut kehittää <strong>viestinnän systeemistä metodologiaa</strong> (tapaa luoda viestinnän presentaatioita mahdollisimman informatiivisiksi), mutta tämä katajainen kansa haluaakin faktoja ja mielipiteitä suoraan julkkisilta kuten Harkimo ja Lepomäki, jolloin oma tarve ajatella itse poistuu heidän mielestään. Hyvin harva haluaa ajatella ja aniharva on ensinkään luova keksiäkseen mitään.</p><p><strong>Yliopistot ovat taantuneet: hukanneet kriittisen ajattelun taitonsa</strong></p><p>Yliopistot tiedekuntineen ja tentteineen ja luentoaineistoineen ovat kymmeniä vuosia työelämää ja teknologiaa jäljessä. Tiedän tämän yliopistosta, missä väittelin 10 vuotta sitten. Se ei halua olla missään tekemisissä minun kanssa, koska olen kritisoinut sen autoritääristä johtoa, joka on kaiken lisäksi äärimmäisen epäpätevä, ikään kuin väärällä alalla.</p><p>Työelämässä yliopistoja ei arvosteta, ja onhan hallituskin linjannut käsityksensä päivystävistä dosenteista. Yhteiskunnan eri sektorit siis halveksuvat toisiaan. Tämä on hyvä muistaa näin työn päivänä, vappuna.</p><p><strong>Millä tavalla kansan voisi koota tekemään yhteistä hyvää toisilleen?</strong></p><p>Tuhansista vappupuheista ja kirjoituksista ei löydy ylläolevaan kysymykseen vastausta. Ei ole muotia pohtia yhteistä hyvää, koska AHNEUS... koska KAPEA-ALAISUUS ... koska KIIRE.</p><p>Yhteiskunnan eri elinten väliin tarvittaisiin synergiaa, tavoitteellisuutta ja kykyä tunnistaa identiteetti eli koko systeemin käsitys itsestään. Näin laajaan kysymykseen eivät anna vastauksia mitkään elimet Suomessa.</p><p>Silti<strong> jokainen huipputason urheiluseur</strong>a siihen pystyy ja samoin kulttuurin parhaat tuotokset sekä parhaimmat yritykset, jotka USA:sta ovat edenneet valloittamaan koko maailman.</p><p>Olen kirjoittanut näistä aiheista moniin kirjoihin ja esittelen metodologiaa, joka <em>avaisi koko valtakunnalle keinoja lähteä itse pohtimaan omaa identiteettiä, työpaikkaansa, maakuntaansa, koko valtiota tai vaikkapa sote-uudistuksen kinkkistä tilaa. </em>Kunpa edes joku ymmärtäisi tuon lauseen merkityksen!</p><p><strong>Työn ilo pitäisi löytyä</strong></p><p>Tiede ei edisty, koska tiedon pohtiminen (metakognitio) ei ole kivaa, paitsi vain pienelle osalle kansaa, parhaille tutkijoille. IT-ala ei ole enää muodissa, mutta tekoälyllä työelämä romantisoidaan nörteille kiinnostavaksi.</p><p>Uudenlaista arvostusta työhön saataisiin<strong> ihmisyyden ja paremman johtajuuden yleistymisen kautta</strong>. Pelkällä asennemuutoksella alkaisi yhteiskunta elpyä ja ennen kaikkea viisastua.</p><p>Sehän ei ole viisastumista, että kilpailu toisaalla kiristyy tai sitten löystyy kartellien ja monopolien kautta, vaikka liikevaihdot tästä jossakin nousisivat. Nollasummapeli ei hyödytä kokonaisuutta.</p><p>Viisautta maailmassa on kehitetty 100 vuoden aikana johtamiseen ja systeemiseen kehitykseen melkoiset määrät: tuhansia hyviä tutkimuksia. Valitettavasti makrotalouden kylmät lait ja postmoderni tulkinta hylkäävät tieteen ja metodologiat kuvitellen, että joku Donald Trump tulleineen ja muureineen olisi parempi johtaja ja asiantuntija kuin mitä tiedemiehet ovat saaneet aikaan 100 vuodessa.</p><p>Valtion johdon pitäisi irtaantua senlaisesta populismista, joka perustuu jonkin sortin mielipidediktatuuriin ja ideologiaan, millä ei ole mitään perusteita. Uusliberalistit ovat pahempia populisteja kuin kommunistit.</p><p><strong>YHTEENVETO</strong></p><p>Parhaiten yhteiskuntaa voisi optimoida kehittämällä koko populaation (kansa) resursseja kyvykkäiksi ja halukkaiksi toimimaan yhdessä käyttämään toistensa tarpeita. Samaan tähtää myös <strong>resurssipohjaisen talouden teoria</strong>. Nämä periaatteet on mahdollista näyttää oikeiksi sopivilla otoksilla, matematiikalla ja tietokonejärjestelmillä. Olen itse tämäntapaisia rajattuja sovelluksia ohjelmoinut koko 1990-luvun ja seurannut älykkäiden systeemien kehitystä IT-alalla maailmanlaajuisissa konferensseissa 20 vuoden ajan.</p><p>Tältä pohjalta en voi muuta kuin hämmästellä erittäin sekavaa maailman menoa eri maiden vappuorgioissa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vappu on työn juhla, mutta työ on liian lavea asia mahtuakseen yhteen sanaan. Esitän siitä tässä kokonaiskuvaa sekä omakohtaista näkemystä miten se ymmärretään väärin.

Valtaa pitäville työ on kuin mato, mitä pistää koukkuun saadakseen yhä enemmän "hilloa" itselleen. Kansalaiselle työ on joko luovuuden toteuttamisen keino tai korvaus menetetystä vapaa-ajasta tai sosiaalinen tapahtuma tai pakkopulla, mikä on hoidettava pysyäkseen elämän syrjässä kiinni. Näitä työn eri variaatioita taitaa olla tuhansittain elämäntapayrittäjästä työkkärin kurjalistoon saakka.


Itsenäinen perheyrittäjä taitaa parhaiten ymmärtää mistä yhteiskunnassa oikein on kysymys. Hänen vastakohtanaan tulee esille pakottaminen ja kyykyttäminen, kun työntekijästä tiristetään irti kaikki. Ihminen ei halua olla kone.

Parhaiten työllisyys paranisi asenteiden korjauksen avulla

Autoritäärinen hallinto, keskitetty koneisto ja kapea-alainen tietämys sekä väärinkäsitykset työn saannin helppoudessa ovat neljä tekijää, jotka voivat tuhota parhaankin kasvun ja saada aikaan kapinaliikkeen.

Olen tavannut vuoden aikana joukon julkisen sektorin päättäjiä monen elimen johdosta alkaen. Tänä päivänä johtajien asenne on äärimmäisen kielteistä ideoiden esittämisen suhteen. Vaikka johtaja saa palkkaa 100.000 euroa vuodessa ja kenties toimii monissa julkisissa elimissä organisaattorina maksua vastaan, hän ei välttämättä ole lainkaan yhteistyökykyinen kuullakseen mitä ehdotuksia toisella olisi koko yhteiskunnan tai hänen oman alansa edistämiseen. Se on siiloutumista.

Urautuneet (so. dementoituneet) keski-ikäiset päälliköt luulevat jo tietävänsä kaiken tai pelkäävät menettävänsä itsetuntonsa kuunnellessaan mitä systeemialan tohtori ja keksijä hänelle ehdottaa. Yhtään hyvää keskustelijaa systeemiajattelun aiheeseen en ole vuoden aikana tavannut. Professorit ovat kuin Ö aapisen laidassa.

Moni päällikkö on sanonut soveltavansa systeemiajattelua, mutta kalenterinsa olevan täyteen buukattu, että mihinkään tiedonvaihtoon ei ole aikaa. Näin, vaikka yhtään todellista systeemisyyden asiantuntijaa en ole Suomesta havainnut, joka tuntisi sekä teknologian että pehmeät systeemit ja yhteiskuntakoneistot ja monialaisen tutkimuksen perusteellisesti vuosikymmenten kokemuksella. Kirjaviisaita on jonkin verran.

Mitä tarkoittaa kun päättäjät katoavat perävalut vilkkuen omiin siiloihinsa?

Sitran yliasiamies Mikko Kosonen totesi minulle viestissään sen, mitä edellä kirjoitin. Hän kertoi mikromanageerauksesta, mikä sotkee ison yksikön isot suunnitelmat, kuten sote on romahduttanut luottamuksen Suomen hallitukseen. Hän kirjoitti fakki-ihmisistä (fakki-idiootti ei ymmärrä kuin omia termiään). Hän väitti, että koulutusjärjestelmän romahdus on aiheuttanut Suomen infrastruktuurin epäonnistumisen.

Olen näissä asioissa paljolti samaa mieltä, mutta Kosonen ei ollut samaa mieltä kun ehdotin tapaamista ja kenties yhteistyötä. 

1900-luvun mekanistiseen yhteiskuntaan ja 2000-luvun talouselämään kuuluu itsensä kiireiseksi tekeminen, koska silloin voi myydä "ei oota", ja saa asiakkailtaan paremman hinnan ja enemmän referenssejä, koska CV:hen tulee lisää hankkeita toimia vastuullisissa rooleissa.

Asiakkaan kannalta tällaiset työhamsterit, jotka ovat tukahtumaisillaan päiväänsä osaamatta delegoida mitään, haluamatta oppia kollegoilta ja haluamatta jakaa työtehtäviä eteenpäin, aiheuttavat vahinkoa sekä huonoa laatua, toimittajalukkoja, alituiseen keskeytyviä projekteja ja suuria riskejä suurella kustannustasolla. Kapitalismiin kuuluu olennaisena niukkuuden ylläpitäminen juuri hinnoitteluteknisistä ja kilpailullisista syistä.

Muistissani on 10 tällaista työahmattia, jotka estävät yhteiskunnan kehittymisen hamstratessaan itselleen rajattomasti hankkeita, vaikka eivät niissä edes ole maailman huippuja, edes tutkijatasoa tai meritoituneita työelämän todellisissa haasteissa (tohtoreita tai insinöörejä).

Valtionhallinnossa vietetään näköjään usein Kätevän emännän juhlia. Olin TEM:n tekoälyaika-tilaisuudessa, joka muistutti juuri tätä TV-sarjaa, missä minkäänlaista logiikkaa, kritiikkiä, kontrollia ja valvottua tietoa ei ollut, mutta jokainen sai hölöttää kuin päiväkodin tenava.

Suomi ei ole kypsä kehittymään

Mitä enemmän ja valistuneemmin tätä maata havainnoi, sitä paremmin huomaa, että 1980-2000-lukujen eloisa yhteistyökykyisyys on kadonnut edellä mainituista syistä. Työelämää hallitsevat tietynlaiset saaliseläimet, joille mikään ei ole pyhää. Totuutta ja tietoa ei ole, koska on nämä hamsterit, jotka kahmivat edut itselleen. Siitä syntyy ummehtunut vaikutelma yhteydenottajille.

En ole onnistunut herättämään keskustelua yhteiskunnan hyvästä. En ole saanut katsojia ja riittävästi kommentoijia Metayliopiston videokokoelmalle, joka on yhtenäisimpiä yhteiskunnan kuvaajia koko maailmassa. Kansainvälisiä kontakteja löydän aina kun haluan niitä erityistarpeisiin, mutta Suomi on kylmä kuin kivi.

Olen nimenomaisesti halunnut kehittää viestinnän systeemistä metodologiaa (tapaa luoda viestinnän presentaatioita mahdollisimman informatiivisiksi), mutta tämä katajainen kansa haluaakin faktoja ja mielipiteitä suoraan julkkisilta kuten Harkimo ja Lepomäki, jolloin oma tarve ajatella itse poistuu heidän mielestään. Hyvin harva haluaa ajatella ja aniharva on ensinkään luova keksiäkseen mitään.

Yliopistot ovat taantuneet: hukanneet kriittisen ajattelun taitonsa

Yliopistot tiedekuntineen ja tentteineen ja luentoaineistoineen ovat kymmeniä vuosia työelämää ja teknologiaa jäljessä. Tiedän tämän yliopistosta, missä väittelin 10 vuotta sitten. Se ei halua olla missään tekemisissä minun kanssa, koska olen kritisoinut sen autoritääristä johtoa, joka on kaiken lisäksi äärimmäisen epäpätevä, ikään kuin väärällä alalla.

Työelämässä yliopistoja ei arvosteta, ja onhan hallituskin linjannut käsityksensä päivystävistä dosenteista. Yhteiskunnan eri sektorit siis halveksuvat toisiaan. Tämä on hyvä muistaa näin työn päivänä, vappuna.

Millä tavalla kansan voisi koota tekemään yhteistä hyvää toisilleen?

Tuhansista vappupuheista ja kirjoituksista ei löydy ylläolevaan kysymykseen vastausta. Ei ole muotia pohtia yhteistä hyvää, koska AHNEUS... koska KAPEA-ALAISUUS ... koska KIIRE.

Yhteiskunnan eri elinten väliin tarvittaisiin synergiaa, tavoitteellisuutta ja kykyä tunnistaa identiteetti eli koko systeemin käsitys itsestään. Näin laajaan kysymykseen eivät anna vastauksia mitkään elimet Suomessa.

Silti jokainen huipputason urheiluseura siihen pystyy ja samoin kulttuurin parhaat tuotokset sekä parhaimmat yritykset, jotka USA:sta ovat edenneet valloittamaan koko maailman.

Olen kirjoittanut näistä aiheista moniin kirjoihin ja esittelen metodologiaa, joka avaisi koko valtakunnalle keinoja lähteä itse pohtimaan omaa identiteettiä, työpaikkaansa, maakuntaansa, koko valtiota tai vaikkapa sote-uudistuksen kinkkistä tilaa. Kunpa edes joku ymmärtäisi tuon lauseen merkityksen!

Työn ilo pitäisi löytyä

Tiede ei edisty, koska tiedon pohtiminen (metakognitio) ei ole kivaa, paitsi vain pienelle osalle kansaa, parhaille tutkijoille. IT-ala ei ole enää muodissa, mutta tekoälyllä työelämä romantisoidaan nörteille kiinnostavaksi.

Uudenlaista arvostusta työhön saataisiin ihmisyyden ja paremman johtajuuden yleistymisen kautta. Pelkällä asennemuutoksella alkaisi yhteiskunta elpyä ja ennen kaikkea viisastua.

Sehän ei ole viisastumista, että kilpailu toisaalla kiristyy tai sitten löystyy kartellien ja monopolien kautta, vaikka liikevaihdot tästä jossakin nousisivat. Nollasummapeli ei hyödytä kokonaisuutta.

Viisautta maailmassa on kehitetty 100 vuoden aikana johtamiseen ja systeemiseen kehitykseen melkoiset määrät: tuhansia hyviä tutkimuksia. Valitettavasti makrotalouden kylmät lait ja postmoderni tulkinta hylkäävät tieteen ja metodologiat kuvitellen, että joku Donald Trump tulleineen ja muureineen olisi parempi johtaja ja asiantuntija kuin mitä tiedemiehet ovat saaneet aikaan 100 vuodessa.

Valtion johdon pitäisi irtaantua senlaisesta populismista, joka perustuu jonkin sortin mielipidediktatuuriin ja ideologiaan, millä ei ole mitään perusteita. Uusliberalistit ovat pahempia populisteja kuin kommunistit.

YHTEENVETO

Parhaiten yhteiskuntaa voisi optimoida kehittämällä koko populaation (kansa) resursseja kyvykkäiksi ja halukkaiksi toimimaan yhdessä käyttämään toistensa tarpeita. Samaan tähtää myös resurssipohjaisen talouden teoria. Nämä periaatteet on mahdollista näyttää oikeiksi sopivilla otoksilla, matematiikalla ja tietokonejärjestelmillä. Olen itse tämäntapaisia rajattuja sovelluksia ohjelmoinut koko 1990-luvun ja seurannut älykkäiden systeemien kehitystä IT-alalla maailmanlaajuisissa konferensseissa 20 vuoden ajan.

Tältä pohjalta en voi muuta kuin hämmästellä erittäin sekavaa maailman menoa eri maiden vappuorgioissa.

 

]]>
12 http://erkkilaitila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254770-vapun-kasitykset-tyosta-omakohtainen-arvio-ja-kokonaiskuva#comments Politiikka Suomi Vappu Yhteiskunta Wed, 02 May 2018 19:51:20 +0000 Erkki Laitila http://erkkilaitila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254770-vapun-kasitykset-tyosta-omakohtainen-arvio-ja-kokonaiskuva
Timo Soinin kesämökillä makkaraa paistamassa! http://heikkikariluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254606-timo-soinin-kesamokilla-makkaraa-paistamassa <p>Oli lämmin kesäilta. Suomen suosikkipoliitikot olivat kokoontuneet Timo Soinin kesämökille vuotuiselle hauskanpitosessiolle, jokainen omalla tavallaan:<br />&nbsp;</p><p>Sampo virnuillen, Ville etuhiukset strategisen huolettomasti hulmuttaen. Emma iloisesti hymyillen ja Juha S. insinöörin nyrpeyttä unohtamatta. Touko mahtipontisena &rdquo;erilaisena vihreänä&rdquo;, jalona leijonasoturina. Muitakin oli, mutta kuulette heistä myöhemmin.</p><p>Timo tarjoili kaikille suomalaista herkkuherkkua; Makkaraa ja perunasalaattia, virvokkeiden kera. Niille, jotka eivät lihaa syöneet, oli tarjolla myös vegemakkaraa ja vegepekonia. Tämän johdosta Timo Soini mennä tupsauttikin:</p><p>&rdquo;Huoli pois, samalta se maistuu kuin oikea!&rdquo;</p><p>Hän oli maistanut itsekin. Mikä itsessään oli melkoinen saavutus, ottaen huomioon, että kyseessä oli Timo Soini.</p><p>Timo oli valikoiva makkaran täytteiden suhteen: Toiseen tuli perunasalaattia, toiseen vain viiltoja, joiden välistä tuli vain kuumaa höyryä. Hän oli usein nuorena syönyt vain perunasalaatillisia makkaroita, mutta ajan saatossa hän, syystä tai toisesta, söi enää makkaroita, joissa ei ollut mitään. Ja näitäkin joskus kylmänä.</p><p>Kuitenkin, nyt hän oli tarjoamassa Emmalle vegemakkaraa: Timo oli ymmärtänyt, että vihreät suosivat vegesafkaa, joten tietämättään söikö Emma vegesafkaa vai ei, hän tarjosi hänelle sitä.</p><p>Mutta tapahtui surumielinen koettelemus! Timon omasta makkarasta tipahti perunasalaattia Emman vegemakkaran päälle. Emma ei tykännyt perunasalaatista!</p><p>&rdquo;Hyi, perunasalaattia&rdquo;, Emma totesi.</p><p>Samalla Jussi Halla-aho istui laiturilla mietiskellen ja pohdiskellen pyöritellen kädessään timotein vartta. Erkki Tuomioja teki samaa Timon huussissa, ja Paavo väyrynen oli myös paikalla. Paavo käytti tilannetta hyväkseen: Hän nappasi ilmaisia hammastikkuja Vuokolle kotiin vietäväksi.</p><p>Järvellä näkyi vene, josta kuului omituista hyräilyä:</p><p>&rdquo;Toivotan teille hyvää matkaa,</p><p>Ne jotka karitsan tahtoa tässä maailmassa jatkaa</p><p>Toivotan teille hyvää matkaa,</p><p>Ne jotka rakkauden kaksoiskäskyä tässä maailmassa jatkaa&rdquo; &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Näin kuului hattupäisen miehen suusta kitaran säestäessä niin hyvin, kuin airojen soutamisen aikana suinkaan kerkisi.</p><p>&rdquo;Olette unohtaneet rakkauden&rdquo;, hattupäinen mies totesi.</p><p>&rdquo;Olen tullut ohjaamaan teitä oikeaan suuntaan, nimeni on Heikki Kariluoma&rdquo;, hän jatkoi.</p><p>&rdquo;Emma ja Timo, teidän pitää rakastaa toisianne. Ei fyysisesti, vaan henkisesti&rdquo;.</p><p>Hän astui veneestä, otti Emman ja Timon vierelleen, ja työnsi heidät lähemmäksi toisiaan. Emman ja Timon tuulipuvut kohtasivat: Värikirjo loisti kauniimmin kuin Naantalin aurinko.</p><p>Emma, Heikin johdatuksella, rapsutti Timo Soinin toisen leuan alta makkaran palat pois. Ne varisivat nopeasti Timoa pitkin keskelle maata, jättäen jälkeensä sydämenmuotoisen sekamelskan.</p><p>&rdquo;Voi teitä&rdquo;, Heikki sanoi.</p><p>&rdquo;Vain rakkaus ja karitsa tarvitaan, nykyhetken kanssa! Ja siltikin näen ideologisia sovelluksia: Emma, teillä on nyt käytössänne ainakin viisi variaatiota feminismistä, mikä onkaan se oikea? Ja voi Timo! Ystäväsi Veltto Virtanen tietää, että se niin sanottu &rdquo;väärä feminismi&rdquo;, jota sinä vastustat, on samaa Jungilaisen psyykemallin väärinkäyttöä niin kuin tämä Butlerilainen ideologiakin. Miksei Veltto ole sanonut tätä kenellekään?&rdquo;</p><p>&rdquo;Minä sanon sinulle, oi Timo, että ole huoleti: Sinulla, Minulla ja Veltolla on monta yhtäläisyyttä, mutta päällimmäisin on tämä:<br />&nbsp;</p><p>Sininen tulevaisuus on meillä kaikilla housuissamme. Teillä iän takia, minulla vapaasta neitsyen tahdosta. &rdquo;</p><p>&rdquo;Ja voi! Tätä surua, neitsyyttä nykyaikana. Kämmenselkä otsallani sitä ihmettelen. Sitäkin on niin monenlaista: Rakentavaa ja tuhoavaa.&rdquo;</p><p>&rdquo;Rakkautta, sitä harjoittelemme tänään koko konkkaronkka, toin quacamole-ainekset mukanani&rdquo;</p><p>Ja he iloisen punaposkisesti tekivät quacamolea, koko konkkaronkka:</p><p>Emma puristi sitruunan!</p><p>Sampo pilkkoi chilin!</p><p>Paavo leikkasi punasipulin!</p><p>Touko mahtipontisesti kaapi avokadot lusikalla!</p><p>Ja hyvää se oli! Niin hyvää!</p><p>Saunassa ollessaan Sampo, Ville ja Timo keskustelivat politiikasta.</p><p>&rdquo;Miten vasemmisto reagoisi, jos oikeisto leikkauttaisi Suomen metsät piloille, tekisivätkö he mitään, Ville?&rdquo;, Timo kysyi ovelasti.</p><p>&rdquo;Miten itse reagoisitte hallituksessa, muka luontoystävällisinä, oi Timo&rdquo;, Ville vastasi närkästyneenä takaisin.</p><p>&rdquo;Tämä on randilaista objektivismia, nääs: Itsekkyys on hyve, epäitsekkyys pahe. Onnellisuus on yksilön tärkein tavoite. Mutta mitä jos haluaa itsekkäästi rakastaa kaikkia karitsan oppien mukaan? Näin toimii esimerkiksi Donald Trump.&rdquo;, Timo illisteli Villelle.</p><p>Ville hyppäsi miltei tuoliltaan tuon kuullessaan.</p><p>&rdquo;Ja ole huoleti Ville, meillä on Hjallis: Perinteiset oikeistopuoleet harjoittavat samaa politiikkaa ja samalla &rdquo;viheroikeistolainen&rdquo; omatunto &rdquo;Liike Nyt&rdquo; hoitaa hommat noissa ympäristöasioissa puolestamme. Kyllä tekee gutaa&rdquo;, Timo virkkoi muikeasti.</p><p>&rdquo;Kyllä näin on&rdquo;, Sampo virkkoi näennäismiehekkäästi ja söi samalla ruisleipää ja puolukkasurvosta, pyrkien Tapio Rautavaaran mahtipontisuuteen.</p><p>&rdquo;Rakkautta vain ja Karitsa&rdquo;, Heikin lauleskeli saapuessaan saunaan. Hän laittoi piparmintun hajuisen saunatuoksun saunan kiville. Timo ja Sampo illistelivät kauhusta tuoksun edessä. Ville otti asian rennommin, koska hän oli niin &rdquo;cool ja moderni&rdquo;.</p><p>Myöhemmin, Heikki tapasi Toukon ja Juha sipilän pilkkomasta puita ja katselemassa Timo Soinin komeaa puulatoa. &rdquo;Mihin sinä sitä hermeneutiikkaa tarvitset, Juha? Sinulla on karitsa, sana ja rakkaus. &rdquo;</p><p>Ja yhtäkkiä hän levitti kätensä levälleen ja katsoi kaukaisuuteen:</p><p>Ja voi! Te yliopistojen professorit, Nietzschen seuraajat. Kerron teille: Nietzsche oli väärässä, ja elämänsä lopussa hän tiesi sen itsekin! Ja hänen itsensä vääristämä hurrikaani tulee hänen kättensä jälkeen ja pyyhkii kaiken tiedon edestään: Sillä miksi kurottaa sinne, joka on jo tiedossa?</p><p>Ja katso! Te professorit, jotka naureskelette oikeistoduunareille tai duunareille ylipäätänsä, minä näen teidät! Ja minulla on vain pelkkää rakkautta teillekin!</p><p>Ja katso! Te jotka tiedätte mitä olette, mutta väitätte toisin.</p><p>Ah, viinin lipittäminen ja juuston maistelu on niin kivaa mielestänne!</p><p>Kivaa on käydä sivistäviä keskusteluja, kun rahaa on, vaikka niillä joilla on vähiten, on todellisuudessa eniten.</p><p>Kivaa on opettaa aivoja, kun kaikki on jo karitsassa ja rakkaudessa.</p><p>Silti minä teille sanon: Teitäkin minä rakastan.</p><p>Heittäkää rahat pois ja antakaa minimituloistanne köyhille! Se on rakkautta</p><p>Heittäkää sivistys pois ja tulkaa toimeen kaikkien kanssa! Se on rakkautta</p><p>Heittäkää nenänvarsi pois! Se on rakkautta</p><p>Heittäkää vääryys ja valhe pois! Se on rakkautta</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä runo on teille, sivistyneet:</p><p>&nbsp;</p><p>Näin suomesta tehdään ihmemaa</p><p>Mielipidepoliittinen Shangri-la</p><p>Missä arvovalinnat ovat valuuttaa</p><p>Ja niitä voi vaihdella kun haluttaa</p><p>Kun ei ole omasta mielestä olemassa</p><p>objektiivista totuutta</p><p>Ja keskiluokalle yliopistossa pitää muka sivistyneesti turhuuksia opettaa</p><p>Kun kaikki tarvittava on jo olemassa</p><p>Karitsan oppien mukaan pitää rakastaa</p><p>Ja sitten kun opiskelun turhuus havaitaan</p><p>Niin masennus mielenkiinnon kaikkeen lopettaa</p><p>Aivotkin voi pian pakastaa</p><p>Vuosien päästä uudestaan</p><p>Voitte opetella kuinka karitsan mukaan pitää rakastaa</p><p>Lähimmäistä niin kuin itseäsi, ja Jumalaa koko sydämestäsi</p><p>Ja kuulkaa siis, Rakas suomeni</p><p>Kenellä onni on, se onnen kätkeköön</p><p>Mutta onnen tuojaa, rakkautta, karitsaa ja sanaa älkää kätkekö,</p><p>Sillä hiljaiset perivät maan</p><p>Sillä hiljaiset perivät maan</p><p>&nbsp;</p><p>Timo Soinin kesämökillä olijat antoivat aplodit Heikille; Laura Huhtasaari suorastaan liikuttui niin, että lähti tanssahtelemaan läheiselle pellolle. Tuomioja nyrpisteli mutta nyökkäsi hyväksyvästi osoittaakseen hänen ymmärtäneensä edellisen runon pointin.</p><p>&rdquo;Varokaa myös Jordan Petersonia, te kaikki. Hänen filosofiansa on samanlainen fiasko kuin Nietzsche: Niin kuin aiemmin sanoin, miksi väkisin kurkottaa sitä, mikä on jo tiedossa? Miksi väkisin tehdä tieteellis-objektiivista meta-vääntöä ilmiselviin asioihin?&rdquo;, Heikki sanoi ja lähti yhtä ihmeellisesti kuin oli ilmestynytkin.</p><p>Oli monia asioita, jotka tultaisiin sanomaan vasta ensi kerralla, seuraavalla makkaran paistolla.</p><p>Paavokin totesi hauskasti: Onpahan Suomen yhteiskunnallisessa keskustelussakin joku joka on yhtä itsevarma kuin minä!</p><p>Ja kaikki nauroivat ja söivät makkaraa iloisesti kesäisen auringon porottaessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Heikki Kariluoma</p><p><a href="https://www.youtube.com/channel/UC1J3LktflJyLw8hcPDJ4wKQ" title="https://www.youtube.com/channel/UC1J3LktflJyLw8hcPDJ4wKQ">https://www.youtube.com/channel/UC1J3LktflJyLw8hcPDJ4wKQ</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oli lämmin kesäilta. Suomen suosikkipoliitikot olivat kokoontuneet Timo Soinin kesämökille vuotuiselle hauskanpitosessiolle, jokainen omalla tavallaan:
 

Sampo virnuillen, Ville etuhiukset strategisen huolettomasti hulmuttaen. Emma iloisesti hymyillen ja Juha S. insinöörin nyrpeyttä unohtamatta. Touko mahtipontisena ”erilaisena vihreänä”, jalona leijonasoturina. Muitakin oli, mutta kuulette heistä myöhemmin.

Timo tarjoili kaikille suomalaista herkkuherkkua; Makkaraa ja perunasalaattia, virvokkeiden kera. Niille, jotka eivät lihaa syöneet, oli tarjolla myös vegemakkaraa ja vegepekonia. Tämän johdosta Timo Soini mennä tupsauttikin:

”Huoli pois, samalta se maistuu kuin oikea!”

Hän oli maistanut itsekin. Mikä itsessään oli melkoinen saavutus, ottaen huomioon, että kyseessä oli Timo Soini.

Timo oli valikoiva makkaran täytteiden suhteen: Toiseen tuli perunasalaattia, toiseen vain viiltoja, joiden välistä tuli vain kuumaa höyryä. Hän oli usein nuorena syönyt vain perunasalaatillisia makkaroita, mutta ajan saatossa hän, syystä tai toisesta, söi enää makkaroita, joissa ei ollut mitään. Ja näitäkin joskus kylmänä.

Kuitenkin, nyt hän oli tarjoamassa Emmalle vegemakkaraa: Timo oli ymmärtänyt, että vihreät suosivat vegesafkaa, joten tietämättään söikö Emma vegesafkaa vai ei, hän tarjosi hänelle sitä.

Mutta tapahtui surumielinen koettelemus! Timon omasta makkarasta tipahti perunasalaattia Emman vegemakkaran päälle. Emma ei tykännyt perunasalaatista!

”Hyi, perunasalaattia”, Emma totesi.

Samalla Jussi Halla-aho istui laiturilla mietiskellen ja pohdiskellen pyöritellen kädessään timotein vartta. Erkki Tuomioja teki samaa Timon huussissa, ja Paavo väyrynen oli myös paikalla. Paavo käytti tilannetta hyväkseen: Hän nappasi ilmaisia hammastikkuja Vuokolle kotiin vietäväksi.

Järvellä näkyi vene, josta kuului omituista hyräilyä:

”Toivotan teille hyvää matkaa,

Ne jotka karitsan tahtoa tässä maailmassa jatkaa

Toivotan teille hyvää matkaa,

Ne jotka rakkauden kaksoiskäskyä tässä maailmassa jatkaa”  

 

Näin kuului hattupäisen miehen suusta kitaran säestäessä niin hyvin, kuin airojen soutamisen aikana suinkaan kerkisi.

”Olette unohtaneet rakkauden”, hattupäinen mies totesi.

”Olen tullut ohjaamaan teitä oikeaan suuntaan, nimeni on Heikki Kariluoma”, hän jatkoi.

”Emma ja Timo, teidän pitää rakastaa toisianne. Ei fyysisesti, vaan henkisesti”.

Hän astui veneestä, otti Emman ja Timon vierelleen, ja työnsi heidät lähemmäksi toisiaan. Emman ja Timon tuulipuvut kohtasivat: Värikirjo loisti kauniimmin kuin Naantalin aurinko.

Emma, Heikin johdatuksella, rapsutti Timo Soinin toisen leuan alta makkaran palat pois. Ne varisivat nopeasti Timoa pitkin keskelle maata, jättäen jälkeensä sydämenmuotoisen sekamelskan.

”Voi teitä”, Heikki sanoi.

”Vain rakkaus ja karitsa tarvitaan, nykyhetken kanssa! Ja siltikin näen ideologisia sovelluksia: Emma, teillä on nyt käytössänne ainakin viisi variaatiota feminismistä, mikä onkaan se oikea? Ja voi Timo! Ystäväsi Veltto Virtanen tietää, että se niin sanottu ”väärä feminismi”, jota sinä vastustat, on samaa Jungilaisen psyykemallin väärinkäyttöä niin kuin tämä Butlerilainen ideologiakin. Miksei Veltto ole sanonut tätä kenellekään?”

”Minä sanon sinulle, oi Timo, että ole huoleti: Sinulla, Minulla ja Veltolla on monta yhtäläisyyttä, mutta päällimmäisin on tämä:
 

Sininen tulevaisuus on meillä kaikilla housuissamme. Teillä iän takia, minulla vapaasta neitsyen tahdosta. ”

”Ja voi! Tätä surua, neitsyyttä nykyaikana. Kämmenselkä otsallani sitä ihmettelen. Sitäkin on niin monenlaista: Rakentavaa ja tuhoavaa.”

”Rakkautta, sitä harjoittelemme tänään koko konkkaronkka, toin quacamole-ainekset mukanani”

Ja he iloisen punaposkisesti tekivät quacamolea, koko konkkaronkka:

Emma puristi sitruunan!

Sampo pilkkoi chilin!

Paavo leikkasi punasipulin!

Touko mahtipontisesti kaapi avokadot lusikalla!

Ja hyvää se oli! Niin hyvää!

Saunassa ollessaan Sampo, Ville ja Timo keskustelivat politiikasta.

”Miten vasemmisto reagoisi, jos oikeisto leikkauttaisi Suomen metsät piloille, tekisivätkö he mitään, Ville?”, Timo kysyi ovelasti.

”Miten itse reagoisitte hallituksessa, muka luontoystävällisinä, oi Timo”, Ville vastasi närkästyneenä takaisin.

”Tämä on randilaista objektivismia, nääs: Itsekkyys on hyve, epäitsekkyys pahe. Onnellisuus on yksilön tärkein tavoite. Mutta mitä jos haluaa itsekkäästi rakastaa kaikkia karitsan oppien mukaan? Näin toimii esimerkiksi Donald Trump.”, Timo illisteli Villelle.

Ville hyppäsi miltei tuoliltaan tuon kuullessaan.

”Ja ole huoleti Ville, meillä on Hjallis: Perinteiset oikeistopuoleet harjoittavat samaa politiikkaa ja samalla ”viheroikeistolainen” omatunto ”Liike Nyt” hoitaa hommat noissa ympäristöasioissa puolestamme. Kyllä tekee gutaa”, Timo virkkoi muikeasti.

”Kyllä näin on”, Sampo virkkoi näennäismiehekkäästi ja söi samalla ruisleipää ja puolukkasurvosta, pyrkien Tapio Rautavaaran mahtipontisuuteen.

”Rakkautta vain ja Karitsa”, Heikin lauleskeli saapuessaan saunaan. Hän laittoi piparmintun hajuisen saunatuoksun saunan kiville. Timo ja Sampo illistelivät kauhusta tuoksun edessä. Ville otti asian rennommin, koska hän oli niin ”cool ja moderni”.

Myöhemmin, Heikki tapasi Toukon ja Juha sipilän pilkkomasta puita ja katselemassa Timo Soinin komeaa puulatoa. ”Mihin sinä sitä hermeneutiikkaa tarvitset, Juha? Sinulla on karitsa, sana ja rakkaus. ”

Ja yhtäkkiä hän levitti kätensä levälleen ja katsoi kaukaisuuteen:

Ja voi! Te yliopistojen professorit, Nietzschen seuraajat. Kerron teille: Nietzsche oli väärässä, ja elämänsä lopussa hän tiesi sen itsekin! Ja hänen itsensä vääristämä hurrikaani tulee hänen kättensä jälkeen ja pyyhkii kaiken tiedon edestään: Sillä miksi kurottaa sinne, joka on jo tiedossa?

Ja katso! Te professorit, jotka naureskelette oikeistoduunareille tai duunareille ylipäätänsä, minä näen teidät! Ja minulla on vain pelkkää rakkautta teillekin!

Ja katso! Te jotka tiedätte mitä olette, mutta väitätte toisin.

Ah, viinin lipittäminen ja juuston maistelu on niin kivaa mielestänne!

Kivaa on käydä sivistäviä keskusteluja, kun rahaa on, vaikka niillä joilla on vähiten, on todellisuudessa eniten.

Kivaa on opettaa aivoja, kun kaikki on jo karitsassa ja rakkaudessa.

Silti minä teille sanon: Teitäkin minä rakastan.

Heittäkää rahat pois ja antakaa minimituloistanne köyhille! Se on rakkautta

Heittäkää sivistys pois ja tulkaa toimeen kaikkien kanssa! Se on rakkautta

Heittäkää nenänvarsi pois! Se on rakkautta

Heittäkää vääryys ja valhe pois! Se on rakkautta

 

Tämä runo on teille, sivistyneet:

 

Näin suomesta tehdään ihmemaa

Mielipidepoliittinen Shangri-la

Missä arvovalinnat ovat valuuttaa

Ja niitä voi vaihdella kun haluttaa

Kun ei ole omasta mielestä olemassa

objektiivista totuutta

Ja keskiluokalle yliopistossa pitää muka sivistyneesti turhuuksia opettaa

Kun kaikki tarvittava on jo olemassa

Karitsan oppien mukaan pitää rakastaa

Ja sitten kun opiskelun turhuus havaitaan

Niin masennus mielenkiinnon kaikkeen lopettaa

Aivotkin voi pian pakastaa

Vuosien päästä uudestaan

Voitte opetella kuinka karitsan mukaan pitää rakastaa

Lähimmäistä niin kuin itseäsi, ja Jumalaa koko sydämestäsi

Ja kuulkaa siis, Rakas suomeni

Kenellä onni on, se onnen kätkeköön

Mutta onnen tuojaa, rakkautta, karitsaa ja sanaa älkää kätkekö,

Sillä hiljaiset perivät maan

Sillä hiljaiset perivät maan

 

Timo Soinin kesämökillä olijat antoivat aplodit Heikille; Laura Huhtasaari suorastaan liikuttui niin, että lähti tanssahtelemaan läheiselle pellolle. Tuomioja nyrpisteli mutta nyökkäsi hyväksyvästi osoittaakseen hänen ymmärtäneensä edellisen runon pointin.

”Varokaa myös Jordan Petersonia, te kaikki. Hänen filosofiansa on samanlainen fiasko kuin Nietzsche: Niin kuin aiemmin sanoin, miksi väkisin kurkottaa sitä, mikä on jo tiedossa? Miksi väkisin tehdä tieteellis-objektiivista meta-vääntöä ilmiselviin asioihin?”, Heikki sanoi ja lähti yhtä ihmeellisesti kuin oli ilmestynytkin.

Oli monia asioita, jotka tultaisiin sanomaan vasta ensi kerralla, seuraavalla makkaran paistolla.

Paavokin totesi hauskasti: Onpahan Suomen yhteiskunnallisessa keskustelussakin joku joka on yhtä itsevarma kuin minä!

Ja kaikki nauroivat ja söivät makkaraa iloisesti kesäisen auringon porottaessa.

 

Heikki Kariluoma

https://www.youtube.com/channel/UC1J3LktflJyLw8hcPDJ4wKQ

]]>
0 http://heikkikariluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254606-timo-soinin-kesamokilla-makkaraa-paistamassa#comments Keskustelu Lähtötaso Politiikka Suomi Yhteiskunta Sun, 29 Apr 2018 19:34:27 +0000 Heikki Kariluoma http://heikkikariluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254606-timo-soinin-kesamokilla-makkaraa-paistamassa
Vapaus Nicaragualaisillekin http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254510-vapaus-nicaragualaisillekin <p>Kävelin Helsingin keskustassa, ja kaksi miestä asensi kukkaruukkuja yhden kahvilan edessä. Heidän murheensa tuntui mitättömältä verrattuna siihen nicaragualaiseen isään tai äitiin, joka menetti lapsensa.&nbsp;</p><p>Yhtäkkiä kadulla lensi lokkeja eikä kukaan häirinnyt niitä. Hengitin raikasta ilmaa iloisena siitä, että olen vapaa. Nicaragualaisten pitäisi olla yhtä vapaita kuin me Suomessa.&nbsp;</p><p>Hinta vapaudesta tulee olemaan kallis, mutta se taistelu kannattaa käydä. Suomesta ei olisi tullut sellaista maata kuin se nyt on ilman taistelua ja suomalaisten yhteistyötä. Tänään on kansallinen veteraanipäivä ja juhlapäivä muistuttaa meitä uhrauksista.</p><p>Tahdon Nicaragualle samaa kuin suomalaiset ovat saaneet aikaan. Onko se liikaa pyydetty? Tiedän, että moni nicaragualainen nyt suree sortoa ja haluaa taistella sortoa vastaan. Minusta jokaisella kansalla on oikeus ensiksi elämään, sananvapauteen, demokratiaan, kehitykseen, rauhaan ja vapauteen.&nbsp;</p><p><strong>Tuoreimmat uutiset Nicaraguasta:</strong></p><p>Nicaraguassa kuoli 63 mielenosoittajaa eikä 30, viidessä mielenosoituspäivässä! Haavoittunutta on 160. Nyt Ortegan kannattajat yrittävät selittää, että nuoret ovat itse syyllisiä! Sandinisteille lojaali opiskelijajärjestö, UNEN, syytti eilen mm nuoria mielenosoittajia tapahtumista. Ihmioikeusjärjestöjen raportit ovat karua luettavaa.</p><p>Nicaragualainen hallinto aikoo itse tutkia massamurhaa ja se on väärin. Se on sama kuin Ortega itse tutkisi omia tekojaan. Hallitus on kutsunut eri osapuolia neuvottelemaan, mutta toistaiseksi kaikki tahot jotka sanovat olevansa mukana (paitsi pari pappia) tukevat hallitusta. Ortegan hallinto kutsuu ihmisiä rukoilemaan rauhan puolesta. Ilman muuta, rauhaa tarvitaan, mutta massamurha ei saa jäädä tuomitsematta.</p><p>Valitettavasti moni nicaragualainen on saanut vain hallituksen myönteisiä tiedotteita Ortega-Marillo -perheen tiedotusvälineistä. Ortegan perhe omistaa lukuisia tiedotusvälineitä. Toinen ongelma on ihmisten kouluttamattomuus, mediakritiikittömyys, ym. Tämä on kuin Gabriel García Márquezin kirjoista, mutta näin ei ole.</p><p>Tässä kerron espanjaksi lyhyesti miten demokratia toimii Suomessa: <a href="https://puntonordico.wordpress.com/2018/04/26/nicaragua-merece-ser-tan-libre-como-finlandia/">Nicaragua merece ser tan libre como Finlandia</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kävelin Helsingin keskustassa, ja kaksi miestä asensi kukkaruukkuja yhden kahvilan edessä. Heidän murheensa tuntui mitättömältä verrattuna siihen nicaragualaiseen isään tai äitiin, joka menetti lapsensa. 

Yhtäkkiä kadulla lensi lokkeja eikä kukaan häirinnyt niitä. Hengitin raikasta ilmaa iloisena siitä, että olen vapaa. Nicaragualaisten pitäisi olla yhtä vapaita kuin me Suomessa. 

Hinta vapaudesta tulee olemaan kallis, mutta se taistelu kannattaa käydä. Suomesta ei olisi tullut sellaista maata kuin se nyt on ilman taistelua ja suomalaisten yhteistyötä. Tänään on kansallinen veteraanipäivä ja juhlapäivä muistuttaa meitä uhrauksista.

Tahdon Nicaragualle samaa kuin suomalaiset ovat saaneet aikaan. Onko se liikaa pyydetty? Tiedän, että moni nicaragualainen nyt suree sortoa ja haluaa taistella sortoa vastaan. Minusta jokaisella kansalla on oikeus ensiksi elämään, sananvapauteen, demokratiaan, kehitykseen, rauhaan ja vapauteen. 

Tuoreimmat uutiset Nicaraguasta:

Nicaraguassa kuoli 63 mielenosoittajaa eikä 30, viidessä mielenosoituspäivässä! Haavoittunutta on 160. Nyt Ortegan kannattajat yrittävät selittää, että nuoret ovat itse syyllisiä! Sandinisteille lojaali opiskelijajärjestö, UNEN, syytti eilen mm nuoria mielenosoittajia tapahtumista. Ihmioikeusjärjestöjen raportit ovat karua luettavaa.

Nicaragualainen hallinto aikoo itse tutkia massamurhaa ja se on väärin. Se on sama kuin Ortega itse tutkisi omia tekojaan. Hallitus on kutsunut eri osapuolia neuvottelemaan, mutta toistaiseksi kaikki tahot jotka sanovat olevansa mukana (paitsi pari pappia) tukevat hallitusta. Ortegan hallinto kutsuu ihmisiä rukoilemaan rauhan puolesta. Ilman muuta, rauhaa tarvitaan, mutta massamurha ei saa jäädä tuomitsematta.

Valitettavasti moni nicaragualainen on saanut vain hallituksen myönteisiä tiedotteita Ortega-Marillo -perheen tiedotusvälineistä. Ortegan perhe omistaa lukuisia tiedotusvälineitä. Toinen ongelma on ihmisten kouluttamattomuus, mediakritiikittömyys, ym. Tämä on kuin Gabriel García Márquezin kirjoista, mutta näin ei ole.

Tässä kerron espanjaksi lyhyesti miten demokratia toimii Suomessa: Nicaragua merece ser tan libre como Finlandia

]]>
12 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254510-vapaus-nicaragualaisillekin#comments Daniel Ortega Nicaragua Rauha Suomi Vapaus Fri, 27 Apr 2018 14:06:58 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254510-vapaus-nicaragualaisillekin
Valtionvarat ulkomailla? http://vivianlaukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254322-valtionvarat-ulkomailla <p>Miksi Suomessa ei ole omaa valtion omistamaa kaivosyhtymää? Tuntuu hullulta, että Suomi, joka pienenä maana, kärsii jonkinlaisesta kroonisesta lamasta, kun koko ajan ollaan leikkauksien alla, myy kaivosoikeuksia ja omia luonnonrikkauksiaan ulkomaisille kaivosyhtiöille pilkkahintaan.&nbsp;</p><p>Onko oma valtiollisen kaivosyhtiön perustaminen tai sen toimintakuntoon saattaminen niin vaikeaa, että Suomesta louhittu kulta, jalokivet ja muut mineraalit kannattaa heti kättelyssä luovuttaa ulkomaiden haltuun.&nbsp;</p><p>Afrikassa oli joskus hirveä sota ns. Veritimanteista, siitä ei ole Suomessa pelkoa, että meitä tultaisiin ulkomailta asti aseiden kanssa alistamaan ja pakottamaan kaivamaan timantit esiin Kuusamossa suoraan ulkomaan vallalle, kun me täällä todennäköisesti myymme itse ne halvalla.</p><p>Suomenkuvalehti uutisoi muutama vuosi sitten, kuinka Ahtisaaren presidenttikautena Suomi myi kanadalaiselle kaivosyhtiölle kultakaivosluvat pilkkahintaan, kaivos on vieläkin toiminnassa ja sieltä edelleen kaivetaan kultaa - Kanada kiittää - mutta mitäs kertaluontoisesta ostoksesta jäi Suomelle käteen?&nbsp;</p><p>Valtiollinen kaivostoiminta voisi olla myös ratkaisu työttömyyden karsintaan, jos valtio kouluttaisi väkeä omaa kaivostoimintaa varten. Mutta taitaa se sellainen mennä liian vaikeaksi, kun palkkaakin pitäisi sitten maksaa siitä ja onhan se työttömien kouluttaminen kallista.&nbsp;</p><p>Helpointa on siis jatkaa samaan malliin, että omat luonnon- ja mineraalivarat myydään halvalla ulkomaille ja otetaan sitten itse ulkomailta valtionlainaa ja leikataan oman maan budjettia koko ajan, koska eihän näin pienen valtion tarvitse olla omavarainen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miksi Suomessa ei ole omaa valtion omistamaa kaivosyhtymää? Tuntuu hullulta, että Suomi, joka pienenä maana, kärsii jonkinlaisesta kroonisesta lamasta, kun koko ajan ollaan leikkauksien alla, myy kaivosoikeuksia ja omia luonnonrikkauksiaan ulkomaisille kaivosyhtiöille pilkkahintaan. 

Onko oma valtiollisen kaivosyhtiön perustaminen tai sen toimintakuntoon saattaminen niin vaikeaa, että Suomesta louhittu kulta, jalokivet ja muut mineraalit kannattaa heti kättelyssä luovuttaa ulkomaiden haltuun. 

Afrikassa oli joskus hirveä sota ns. Veritimanteista, siitä ei ole Suomessa pelkoa, että meitä tultaisiin ulkomailta asti aseiden kanssa alistamaan ja pakottamaan kaivamaan timantit esiin Kuusamossa suoraan ulkomaan vallalle, kun me täällä todennäköisesti myymme itse ne halvalla.

Suomenkuvalehti uutisoi muutama vuosi sitten, kuinka Ahtisaaren presidenttikautena Suomi myi kanadalaiselle kaivosyhtiölle kultakaivosluvat pilkkahintaan, kaivos on vieläkin toiminnassa ja sieltä edelleen kaivetaan kultaa - Kanada kiittää - mutta mitäs kertaluontoisesta ostoksesta jäi Suomelle käteen? 

Valtiollinen kaivostoiminta voisi olla myös ratkaisu työttömyyden karsintaan, jos valtio kouluttaisi väkeä omaa kaivostoimintaa varten. Mutta taitaa se sellainen mennä liian vaikeaksi, kun palkkaakin pitäisi sitten maksaa siitä ja onhan se työttömien kouluttaminen kallista. 

Helpointa on siis jatkaa samaan malliin, että omat luonnon- ja mineraalivarat myydään halvalla ulkomaille ja otetaan sitten itse ulkomailta valtionlainaa ja leikataan oman maan budjettia koko ajan, koska eihän näin pienen valtion tarvitse olla omavarainen.

]]>
1 http://vivianlaukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254322-valtionvarat-ulkomailla#comments Kaivosteollisuus Suomi Tue, 24 Apr 2018 06:58:15 +0000 Vivian Laukka http://vivianlaukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254322-valtionvarat-ulkomailla
Mielenkiintoisia tietoja Venäjästä http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254009-mielenkiintoisia-tietoja-venajasta <p><strong>Mielenkiintoisia tietoja Venäjästä</strong></p><p><em>Suoraan Venäjän Helsingin -suurlähetystön seinältä</em>; <a href="https://helsinki.mid.ru/web/helsinki-fi/mielenkiintoisia-tietoja-venajasta"><u>https://helsinki.mid.ru/web/helsinki-fi/mielenkiintoisia-tietoja-venajasta</u></a> &nbsp;</p><ol><li><p>22 mertä huuhtoo Venäjän Federaation rantoja.</p></li><li><p>1/3 Venäjän alueesta sijaitsee napapiirin pohjoispuolella.</p></li><li><p>Lyhyin välimatka Venäjän ja USA:n välillä on 4 km.</p></li><li><p>Kremlin muuri on 2235 metriä pitkä.</p></li><li><p>Siperian Oimjakon-kylässä, joka on pohjoisen pallonpuoliskon kylmin paikka, mitattiin kerran -73 C.</p></li><li><p>Maatuska-puunukke (ven. matrjoshka) syntyi Japanissa.Venäjän tunnetuimman matkamuiston esiäiti on japanilainen Fukuruma-nukke.jo muutama vuotta myöhemmin Maatuska-nukke asetettiin näytteille Pariisin kansainvälisillä messuilla ja palkittiin mitalilla.</p></li><li><p>Ensimmäinen naispuolinen suurlähettiläs oli venäläinen Aleksandra Kollontai, joka toimi Ruotsissa 1940-luvulla.</p></li></ol><p>*</p><p>Sitä paitsi samoista lähteensilmistä löytyy myös avain siihen, kuka oli se <strong>Suomesta karkoitettu</strong> venäläinen diplomaatti.&nbsp; Hänen nimensä on poistettu Venäjän suurlähetystön Helsingin diplomaattilistalta.&nbsp; Hän ei siis ole tässä listassa.&nbsp;</p><p>Mutta oli vielä maaliskuussa.</p><p>*</p><p>Sitä paitsi samoista lähteistä löytyy <strong>mielenkiintoista basketball-diplomatiaa</strong>;</p><p><a href="https://helsinki.mid.ru/web/helsinki-fi/uutiset/-/asset_publisher/tyHygouM6cxm/content/urheiludiplomatia"><u>https://helsinki.mid.ru/web/helsinki-fi/uutiset/-/asset_publisher/tyHygouM6cxm/content/urheiludiplomatia</u></a></p><p>&rdquo;<em>6. huhtikuuta Venäjän Helsingin suurlähetystön urheilukeskuksessa pidettiin ystävyyskoripallo-ottelu Venäjän ja (nimi) diplomaattien välillä.&nbsp; Pelaajien ystäviä, kollegoja &nbsp;ja perheenjäseniä tuli kannustamaan joukkueita mahdollisimman ystävällisessä tunnelmassa ja pelaajat osoittivat sekä hyvää koripallotaitoa, että tahtoa voittoon.</em></p><p><em>Urheilutilaisuus ei ainoastaan todistanut Venäjän ja (nimi) diplomaattien hyvää fyysistä kuntoa, vaan siitä myös tuli askel eteenpäin maittemme välisten ystävyyssuhteiden- ja yhteisymmärryksen vahvistamisessa.&rdquo;</em></p><p>BTW: niin, <strong>minkä maan diplomaattien</strong> kanssa Venäjä pelasi ystävyyskoripallo-ottelun?&nbsp; Arvaapa!</p><p>Voin helpottaa: Se ei ollut Suomi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mielenkiintoisia tietoja Venäjästä

Suoraan Venäjän Helsingin -suurlähetystön seinältä; https://helsinki.mid.ru/web/helsinki-fi/mielenkiintoisia-tietoja-venajasta  

  1. 22 mertä huuhtoo Venäjän Federaation rantoja.

  2. 1/3 Venäjän alueesta sijaitsee napapiirin pohjoispuolella.

  3. Lyhyin välimatka Venäjän ja USA:n välillä on 4 km.

  4. Kremlin muuri on 2235 metriä pitkä.

  5. Siperian Oimjakon-kylässä, joka on pohjoisen pallonpuoliskon kylmin paikka, mitattiin kerran -73 C.

  6. Maatuska-puunukke (ven. matrjoshka) syntyi Japanissa.Venäjän tunnetuimman matkamuiston esiäiti on japanilainen Fukuruma-nukke.jo muutama vuotta myöhemmin Maatuska-nukke asetettiin näytteille Pariisin kansainvälisillä messuilla ja palkittiin mitalilla.

  7. Ensimmäinen naispuolinen suurlähettiläs oli venäläinen Aleksandra Kollontai, joka toimi Ruotsissa 1940-luvulla.

*

Sitä paitsi samoista lähteensilmistä löytyy myös avain siihen, kuka oli se Suomesta karkoitettu venäläinen diplomaatti.  Hänen nimensä on poistettu Venäjän suurlähetystön Helsingin diplomaattilistalta.  Hän ei siis ole tässä listassa. 

Mutta oli vielä maaliskuussa.

*

Sitä paitsi samoista lähteistä löytyy mielenkiintoista basketball-diplomatiaa;

https://helsinki.mid.ru/web/helsinki-fi/uutiset/-/asset_publisher/tyHygouM6cxm/content/urheiludiplomatia

6. huhtikuuta Venäjän Helsingin suurlähetystön urheilukeskuksessa pidettiin ystävyyskoripallo-ottelu Venäjän ja (nimi) diplomaattien välillä.  Pelaajien ystäviä, kollegoja  ja perheenjäseniä tuli kannustamaan joukkueita mahdollisimman ystävällisessä tunnelmassa ja pelaajat osoittivat sekä hyvää koripallotaitoa, että tahtoa voittoon.

Urheilutilaisuus ei ainoastaan todistanut Venäjän ja (nimi) diplomaattien hyvää fyysistä kuntoa, vaan siitä myös tuli askel eteenpäin maittemme välisten ystävyyssuhteiden- ja yhteisymmärryksen vahvistamisessa.”

BTW: niin, minkä maan diplomaattien kanssa Venäjä pelasi ystävyyskoripallo-ottelun?  Arvaapa!

Voin helpottaa: Se ei ollut Suomi.

]]>
1 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254009-mielenkiintoisia-tietoja-venajasta#comments Diplomaattien karkotus Kolmas sihteeri Skripal Suomi Venäjä Wed, 18 Apr 2018 13:00:02 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254009-mielenkiintoisia-tietoja-venajasta
USA on sotinut lähes koko olemassaolonsa ajan http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253906-usa-on-sotinut-lahes-koko-olemassaolonsa-ajan <p>Kuten <a href="http://washingtonsblog.com/2015/02/america-war-93-time-222-239-years-since-1776.html">tästä linkistä</a> käy ilmi, on Yhdysvallat sotinut lähes koko historiansa ajan. Ensimmäiset runsaat 100 vuotta se keskittyi intiaanien ja meksikolaisten kanssa sotimiseen, mutta 1900-luvulla taistelukenttänä on toiminut koko maailma.</p><p>Sotimiselle on aina motiivinsa. USA:n tapauksessa tärkeimpiä motiiveja ainakin 1900-luvun puolivälin jälkeen ovat olleet öljy ja sotateollisuuden tuotannon lisäys. Näitä on pyritty virallisesti verhoamaan viime vuosikymmeninä mm. Lähi-idässä terrorismin vastustamiseen ja länsimaisen demokratian edistämiseen. Uskokoon, ken tahtoo. Vaikea on nähdä USA:ta maailmanrauhan edistäjänä vaikka kuinka yrittäisi.</p><p>USA on merkittävin Nato-valtio. Tämä koskettaa valitettavasti nykyään Suomeakin läheisesti. Isäntämaasopimuksen myötä Nato/US-joukot <a href="http://www.reservilainen.fi/uutiset/yhdysvaltojen_merijalkavaki_saapuu_tankkeineen_suomeen_toukokuussa">ramppaavat täällä</a> vähän väliä, ja sitä pidetään ihan normaalina. Mielestäni se on kaukana normaalista. USA:lla (Natolla) on selkeä tavoite mielessään Suomen kohdalla: maa-, ilma- ja vesiyhteys Venäjälle.</p><p>Yleensä kahdenvälisissä sopimuksissa on niin, että molemmat jollain tavalla hyötyvät. Suomen ja Naton välisessä isäntämaasopimuksessa näin ei tunnu olevan. Ainakaan en ole Suomelle koituvaa hyötyä onnistunut keksimään, päinvastoin. Kun Suomi kuhertelee Naton ja amerikkalaisjoukkojen kanssa sekä asettaa Venäjä-pakotteita EU:n käskystä, meillä on edelleen yhteistä maarajaa Venäjän kanssa 1340 kilometriä. Venäjää on turha puolustella mistään, siihen ei ole tarvetta, mutta siitä ei ole kysekään. On kyse siitä, että se nyt vain on tuossa vieressä ja se on suurvalta.</p><p>Silloin kun Suomessa vielä tehtiin järkevää politiikkaa, muodostimme puskurin Venäjän ja Naton väliin, puolueettoman alueen, joka tasapainotti valtasuhteita ja edisti maailmanrauhaa. Nyt Natolla on käytännössä pääsy Venäjän rajalle meidän kauttamme, ja EU sanelee ulkopolitiikkamme. Tämä luo valtavia jännitteitä. Suomi on saanut korkeintaan sivustaseuraajan ja kärsijän roolin omalla typerällä politiikallaan. Mutta Nato ja ihan vähän EU:kin kuulemma pelastavat meidät tiukan paikan tullen. Uskokoon, ken tahtoo.</p><p>Viittaan lopuksi vielä tämän jutun otsikkoon. Tuollaisen maan kanssa olemme siis lähteneet leikkiin. Lienee selvää, että se leikki päättyy meidän osaltamme kyyneliin, ellei sitä hyvissä ajoin lopeteta.</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue r.p.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten tästä linkistä käy ilmi, on Yhdysvallat sotinut lähes koko historiansa ajan. Ensimmäiset runsaat 100 vuotta se keskittyi intiaanien ja meksikolaisten kanssa sotimiseen, mutta 1900-luvulla taistelukenttänä on toiminut koko maailma.

Sotimiselle on aina motiivinsa. USA:n tapauksessa tärkeimpiä motiiveja ainakin 1900-luvun puolivälin jälkeen ovat olleet öljy ja sotateollisuuden tuotannon lisäys. Näitä on pyritty virallisesti verhoamaan viime vuosikymmeninä mm. Lähi-idässä terrorismin vastustamiseen ja länsimaisen demokratian edistämiseen. Uskokoon, ken tahtoo. Vaikea on nähdä USA:ta maailmanrauhan edistäjänä vaikka kuinka yrittäisi.

USA on merkittävin Nato-valtio. Tämä koskettaa valitettavasti nykyään Suomeakin läheisesti. Isäntämaasopimuksen myötä Nato/US-joukot ramppaavat täällä vähän väliä, ja sitä pidetään ihan normaalina. Mielestäni se on kaukana normaalista. USA:lla (Natolla) on selkeä tavoite mielessään Suomen kohdalla: maa-, ilma- ja vesiyhteys Venäjälle.

Yleensä kahdenvälisissä sopimuksissa on niin, että molemmat jollain tavalla hyötyvät. Suomen ja Naton välisessä isäntämaasopimuksessa näin ei tunnu olevan. Ainakaan en ole Suomelle koituvaa hyötyä onnistunut keksimään, päinvastoin. Kun Suomi kuhertelee Naton ja amerikkalaisjoukkojen kanssa sekä asettaa Venäjä-pakotteita EU:n käskystä, meillä on edelleen yhteistä maarajaa Venäjän kanssa 1340 kilometriä. Venäjää on turha puolustella mistään, siihen ei ole tarvetta, mutta siitä ei ole kysekään. On kyse siitä, että se nyt vain on tuossa vieressä ja se on suurvalta.

Silloin kun Suomessa vielä tehtiin järkevää politiikkaa, muodostimme puskurin Venäjän ja Naton väliin, puolueettoman alueen, joka tasapainotti valtasuhteita ja edisti maailmanrauhaa. Nyt Natolla on käytännössä pääsy Venäjän rajalle meidän kauttamme, ja EU sanelee ulkopolitiikkamme. Tämä luo valtavia jännitteitä. Suomi on saanut korkeintaan sivustaseuraajan ja kärsijän roolin omalla typerällä politiikallaan. Mutta Nato ja ihan vähän EU:kin kuulemma pelastavat meidät tiukan paikan tullen. Uskokoon, ken tahtoo.

Viittaan lopuksi vielä tämän jutun otsikkoon. Tuollaisen maan kanssa olemme siis lähteneet leikkiin. Lienee selvää, että se leikki päättyy meidän osaltamme kyyneliin, ellei sitä hyvissä ajoin lopeteta.

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue r.p.

]]>
40 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253906-usa-on-sotinut-lahes-koko-olemassaolonsa-ajan#comments EU Maailmanrauha Nato Suomi USA Mon, 16 Apr 2018 19:08:10 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253906-usa-on-sotinut-lahes-koko-olemassaolonsa-ajan