Eduskunta http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132413/all Thu, 24 May 2018 17:58:18 +0300 fi Tiina Elovaara on politiikan koulukiusaaja http://vilhelmjunnila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255782-tiina-elovaara-on-politiikan-koulukiusaaja <p>Perussuomalaisista kesällä loikannut kansanedustaja Tiina Elovaara on puhunut paljon koulukiusaamisesta ja esittänyt erilaisia toimenpiteitä siihen puuttumiseen. Ehdotukset ovat olleet hyviä ja kannatettavia.</p><p>Valitettavasti hän ei elä niin kuin opettaa. Elovaara on useaan otteeseen väittänyt, että perussuomalaisten puoluekokouksessa esiintyi natsitervehdyksiä, vaikka jopa toimittajat todistivat, että kyseessä oli kokouksessa suoritettu käsiäänestys. Tilanteista on lisäksi kuvatodisteita.</p><p>Tänään hän jatkoi tutulla linjallaan yrittäessään edelleen rakentaa aasinsiltaa natseihin omilla kotisivuillaan ja täällä puheenvuorossa olevassa kirjoituksessaan. Elovaara totesi lisäksi, että kaikki terveet voimat ja poliitikot ovat perussuomalaisista poistuneet.</p><p>Kun koulussa pieni oppilas jää ryhmässä vähemmistöön, hän usein saa kokea sekä henkistä, että fyysistä kiusaamista. Toisten ryhmien tai henkilökohtaisten ominaisuuksien jatkuva arvostelu ovat malliesimerkkejä yhteisöön pesiytyneestä kiusaamisesta. Tiedän miltä koulukiusatusta tuntuu ja tiedän myös millainen ihminen asettaa itsensä muiden yläpuolelle ja kokee oikeudekseen kiusata muita. Harmillisen usein henkilö näkee itsensä loukattuna ja kokee pelkoa ja vihaa eri tavalla ajattelevia ihmisiä kohtaan.</p><p>Elovaara voi pitää minuakin epäterveenä tapauksena, mutta puolustan ylpeästi omiani ja aatettani. Vaikka puolue yritettiin tuhota, on jäsenmäärä vain kasvanut.</p><p>Kun Elovaara kansanedustajan avustajana toimiessaan joutui aikoinaan tehtävät jättämään, hän tuli lähtiessään Pikkuparlamentin F-kerroksen keittiötilaan valistamaan meitä muita avustajia.</p><p>&rdquo;Hei, tulen sitten takaisin vähän erilaisella mandaatilla&rdquo;, Elovaara sanoi ylpeänä ja käveli ovesta ulos.</p><p>Timo Soinin tuella hänet valittiinkin eduskuntaan, mutta kunpa hän kohtelisi muita siten, kuin hän haluaa itseään kohdeltavan. Kansanedustajan asema ei ole etuoikeus unohtaa omat juurensa ja ryhtyä politiikan koulukiusaajaksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaisista kesällä loikannut kansanedustaja Tiina Elovaara on puhunut paljon koulukiusaamisesta ja esittänyt erilaisia toimenpiteitä siihen puuttumiseen. Ehdotukset ovat olleet hyviä ja kannatettavia.

Valitettavasti hän ei elä niin kuin opettaa. Elovaara on useaan otteeseen väittänyt, että perussuomalaisten puoluekokouksessa esiintyi natsitervehdyksiä, vaikka jopa toimittajat todistivat, että kyseessä oli kokouksessa suoritettu käsiäänestys. Tilanteista on lisäksi kuvatodisteita.

Tänään hän jatkoi tutulla linjallaan yrittäessään edelleen rakentaa aasinsiltaa natseihin omilla kotisivuillaan ja täällä puheenvuorossa olevassa kirjoituksessaan. Elovaara totesi lisäksi, että kaikki terveet voimat ja poliitikot ovat perussuomalaisista poistuneet.

Kun koulussa pieni oppilas jää ryhmässä vähemmistöön, hän usein saa kokea sekä henkistä, että fyysistä kiusaamista. Toisten ryhmien tai henkilökohtaisten ominaisuuksien jatkuva arvostelu ovat malliesimerkkejä yhteisöön pesiytyneestä kiusaamisesta. Tiedän miltä koulukiusatusta tuntuu ja tiedän myös millainen ihminen asettaa itsensä muiden yläpuolelle ja kokee oikeudekseen kiusata muita. Harmillisen usein henkilö näkee itsensä loukattuna ja kokee pelkoa ja vihaa eri tavalla ajattelevia ihmisiä kohtaan.

Elovaara voi pitää minuakin epäterveenä tapauksena, mutta puolustan ylpeästi omiani ja aatettani. Vaikka puolue yritettiin tuhota, on jäsenmäärä vain kasvanut.

Kun Elovaara kansanedustajan avustajana toimiessaan joutui aikoinaan tehtävät jättämään, hän tuli lähtiessään Pikkuparlamentin F-kerroksen keittiötilaan valistamaan meitä muita avustajia.

”Hei, tulen sitten takaisin vähän erilaisella mandaatilla”, Elovaara sanoi ylpeänä ja käveli ovesta ulos.

Timo Soinin tuella hänet valittiinkin eduskuntaan, mutta kunpa hän kohtelisi muita siten, kuin hän haluaa itseään kohdeltavan. Kansanedustajan asema ei ole etuoikeus unohtaa omat juurensa ja ryhtyä politiikan koulukiusaajaksi.

]]>
46 http://vilhelmjunnila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255782-tiina-elovaara-on-politiikan-koulukiusaaja#comments Eduskunta koulukiusaaminen Natsi Puoluekokous Tiina elovaara Thu, 24 May 2018 14:58:18 +0000 Vilhelm Junnila http://vilhelmjunnila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255782-tiina-elovaara-on-politiikan-koulukiusaaja
Sopeutumiseläke on historiaa http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255501-sopeutumiselake-on-historiaa <p>Kahdeksan eduskuntaryhmää päätyi tänään kansan oikeustajun mukaiseen ratkaisuun lakkauttaessaan kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmän. Olen kritisoinut <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201803142200811340_pi.shtml">ilmenneitä väärinkäytöksiä</a> ja nyt niistä tehdään loppu.</p><p>Edustin sinistä eduskuntaryhmää puheenjohtajien välisissä neuvotteluissa. Yhteiseen esitykseen sitoutuivat kaikki muut paitsi perussuomalaiset.</p><p>Jatkossa kaikki kansanedustajat saavat tehtävänsä jälkeen sopeutumisrahaa, joka on ollut jo käytössä vuonna 2011 ja sen jälkeen valituilla kansanedustajilla.&nbsp;Sopeutumisrahaa maksetaan 1-3 vuotta sen perusteella kuinka pitkään on ollut kansanedustajan tehtävässä. Tämä perustuu neuvottelujen aikana saamiimme perustuslakiasiantuntijoiden lausuntoihin.</p><p>Sopeutumisrahaa maksettaessa otetaan huomioon ansio- ja yrittäjätulojen lisäksi myös pääomatulot, joten mahdolliset väärinkäytökset estetään.</p><p>Edellinen puhemies <strong>Maria Lohela</strong> (sin.) aloitti työn sopeutumiseläkkeiden lakkauttamiseksi ja nykyinen puhemies <strong>Paula Risikko</strong> (kok.) vei työn ansiokkaasti loppuun. Kiitos kuuluu heille molemmille.</p><p>Eduskuntaryhmien puheenjohtajat poislukien perussuomalaiset tekevät uudistuksesta yhteisen lakialoitteen.</p> Kahdeksan eduskuntaryhmää päätyi tänään kansan oikeustajun mukaiseen ratkaisuun lakkauttaessaan kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmän. Olen kritisoinut ilmenneitä väärinkäytöksiä ja nyt niistä tehdään loppu.

Edustin sinistä eduskuntaryhmää puheenjohtajien välisissä neuvotteluissa. Yhteiseen esitykseen sitoutuivat kaikki muut paitsi perussuomalaiset.

Jatkossa kaikki kansanedustajat saavat tehtävänsä jälkeen sopeutumisrahaa, joka on ollut jo käytössä vuonna 2011 ja sen jälkeen valituilla kansanedustajilla. Sopeutumisrahaa maksetaan 1-3 vuotta sen perusteella kuinka pitkään on ollut kansanedustajan tehtävässä. Tämä perustuu neuvottelujen aikana saamiimme perustuslakiasiantuntijoiden lausuntoihin.

Sopeutumisrahaa maksettaessa otetaan huomioon ansio- ja yrittäjätulojen lisäksi myös pääomatulot, joten mahdolliset väärinkäytökset estetään.

Edellinen puhemies Maria Lohela (sin.) aloitti työn sopeutumiseläkkeiden lakkauttamiseksi ja nykyinen puhemies Paula Risikko (kok.) vei työn ansiokkaasti loppuun. Kiitos kuuluu heille molemmille.

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat poislukien perussuomalaiset tekevät uudistuksesta yhteisen lakialoitteen.

]]>
0 Kotimaa Eduskunta Sopeutumiseläke Fri, 18 May 2018 12:56:06 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255501-sopeutumiselake-on-historiaa
Eduskunta päättää sopeutumiseläkkeestä - luvassa reilusti uusia etuuksia? http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255478-eduskunta-paattaa-sopeutumiselakkeesta-luvassa-reilusti-uusia-etuuksia <p>Eduskunnassa päätetään tänään, kuinka kansanedustajien parjattujen sopeutumiseläkkeiden oikein käy. Puolueiden johtajat kokoontuvat eduskunnan puhemies <strong>Paula Risikon</strong> (kok.) johdolla keskustelemaan sopeutumiseläkkeiden muutoksista.</p> <p>Ilta-Sanomien <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005684455.html">saamien</a> ennakkotietojen mukaan esityksessä ei ole lainkaan kyse siitä, mistä alun perin puhuttiin, joka on herättänyt tyytymättömyyttä puolueiden johtajien keskuudessa.</p> <p>Kansanedustajille esitetään&nbsp; niin ikään <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/is-kansanedustajien-sopeutumiselake-loppumassa/6914258#gs.tMUneoY">uusia etuja</a> sekä useiden satojen eurojen korotuksia ensimmäisen ja toisen kauden kansanedustajien palkkioihin.</p> <p>Lisäksi entisille, yli 15 vuoden takaisille ministereille tulisi mahdolliseksi hakea harkinnanvaraista ylimääräistä eläkettä, jotta kokoomuksen entinen kulttuuriministeri <strong>Suvi Lindén</strong>&nbsp;ei&nbsp;jäisi täysin puille paljaille konsulttifirmojensa kanssa.</p> <p><strong>Kansanedustajat ylimitoittavat ongelmansa - &quot;Ei tämä ole sen vaikeampaa&quot;</strong></p> <p>Eduskunnassa <a href="https://www.verkkouutiset.fi/okyeliitti-porskuttaa-suojatuloilla-eduskunta-ratkaisee-sopeutumiselakkeiden-kohtalon/">käsiteltiin</a>&nbsp;kansanedustajien sopeutumiseläkkeiden poistamista vaativaa kansalaisaloitetta ensimmäisen kerran viime maaliskuussa. Suurinta osaa kansanedustajista ei kuitenkaan <a href="https://m.iltalehti.fi/politiikka/201803152200814506_pi.shtml">kiinnostanut</a> jäädä keskustelemaan omien etujensa leikkaamisesta. Sali tyhjeni lähes heti kyselytunnin jälkeen.</p> <p>Paikalle jääneistä kansanedustajista selkeä enemmistö vastusti nykyistä sopeutumiseläkemallia, mutta myös <a href="https://m.iltalehti.fi/politiikka/201803152200815415_pi.shtml">kannatusta</a> löytyi. Puheenvuoroja käyttäneet kansanedustajat toivoivat kuitenkin puoluerajoja katsomatta, että törkeimpiin väärinkäytöksiin puututtaisiin ja mallia uudistettaisiin vastaamaan nykypäivää.</p> <p>Keskustelussa kuultiin myös jonkin verran muunneltua totuutta, kun keskustan edustaja&nbsp;<strong>Hannu Hoskonen</strong>&nbsp;(kesk.) kertoi kansanedustajan putoavan tyhjän päälle, mikäli sopeutumiseläke ja nykyinen sopeutumisraha poistetaan.</p> <p>Hoskosen mukaan kansanedustaja ei pääse koskaan ansiosidonnaiselle eläkkeelle eikä työmarkkinatuelle, jos hän jää eläkkeelle tai tipahtaa muuten pois eduskunnasta.</p> <p>Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Kansanedustajilla on aivan samalainen oikeus ansiosidonnaiseen työeläkkeeseen ja työmarkkinatukeen kuin jokaisella muullakin suomalaisella.&nbsp;Hoskonen on silti oikeassa siinä, että maksussa olevat eläkkeet nauttivat perustuslain suojaa. Tämä tosin ei tarkoita sitä, etteikö eläkettä voisi silti leikata. Samalla tavoinhan meille tavallisille, nuoremmille kansalaisillekin on tehty.</p> <p>Eduskunta ja kansanedustajat voidaan myös asettaa maksamaan työttömyysvakuutus- ja työeläkevakuutusmaksua, jolloin määräaikaisen työn päätyttyä kansanedustaja pääsee normaalin ansiosidonnaisen piiriin. Tai kun eläkeikä täyttyy, niin he saavat normaalia työeläkettä, kuten kaikki muutkin suomalaiset. Ei tämä ole sen vaikeampaa. &nbsp;</p> <p>Sosialidemokraattien kansanedustaja&nbsp;<strong>Johanna Ojala-Niemelä</strong>&nbsp;taas pohti alustavassa istunnossa sitä, miten varsinkin pitkän kansanedustajakauden jälkeen voi olla vaikea palata vanhaan ammattiin, sillä oma ammattitaito ei välttämättä vastaa enää työelämän vaatimuksia.</p> <p>Tosin voisi helposti kuvitella, että kansanedustajana myös oppii jotain, jolla voi olla arvoa työmarkkinoilla.&nbsp;Kyse on kuitenkin äärimmäisen rajatusta ja arvostetusta ammattikunnasta.</p> <p>En näe sille mitään estettä, miksi yhteiskunta ei voisi tarjota entisille kansanedustajille ammatillista täydennyskoulutusta ja tarvittaessa myös työkokeiluja, mikäli heidän ammatilliset valmiutensa ovat heikentyneet dramaattisesti edustuskauden aikana. Kuntouttavan työtoiminnankaan ei pitäisi olla pakkokeinojen ulottumattomissa, sillä ihmisiä ei tulisi koskaan asettaa eriarvoiseen asemaan.</p> <p><strong>Kokoomuksen Vartiainen: &quot;Sopeutumiseläkkeillä vaikutusta politiikan vastuullisuuteen&quot;</strong></p> <p>Kokoomuksen <strong>Juhana Vartiainen</strong> otti&nbsp;<a href="https://www.verkkouutiset.fi/juhana-vartiainen-nain-voi-kayda-jos-sopeutumiselake-poistuu/">maaliskuussa muiden tavoin kantaa</a> kansanedustajien sopeutumisetuihin, vaikka hän ei osallistunutkaan eduskunnassa käytyyn keskusteluun.</p> <p>Twitterissä kommentoineen Vartiaisen mukaan sopeutumiseduilla voi olla vaikutusta politiikan vastuullisuuteen. Hän katsoo etujen vaikuttavan edustajien kannustimiin tehdä pitkäjänteistä politiikkaa ja kantaa vastuuta.</p> <p>&ndash; Minulle on useampi kuin yksi edustajakollega sanonut, että jos ne poistetaan, on pakko ajatella enemmän uudelleenvalintaa ja on sitä vaikeampi ajaa pitkäjänteisiä ja kokonaisvastuullisia asioita, Vartiainen twiittasi.</p> <p>Hän ei kuitenkaan lähtenyt erittelemään sitä, millä tavoin sopeutumisetujen vaikutus vastuullisempaan politiikkaan realisoituu ja näkyy ihmisten arkipäivässä. Kokoomuksella ainakin on vakuuttavat näytöt siitä, mitä vastuullisempi ja pitkäjänteisempi politiikka ei ainakaan ole.&nbsp; Tai mistäpä minä tietäisin.</p> <p>Moni varmasti muistaa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana ja varakansanedustajan sijalta suoraan sosiaali- ja terveysministeriksi loikanneen <strong>Laura Rätyn</strong>&nbsp;uranvaihdon yksityisiä terveyspalveluja tarjoavan Terveystalon liiketoimintajohtajaksi.</p> <p>Rädyn pitkäaikainen siipimies ja ex-kansanedustaja <strong>Lasse Männistö</strong>&nbsp;puolestaan otti varaslähdön jo ennen häntä, ja siirtyi terveydenhuoltopalveluja tuottavan Mehiläinen -konsernin palvelukseen. Entinen kulttuuriministeri <strong>Suvi Lindén</strong> puolestaan junaili valtionavustusta oululaiselle golf-seuralle, jossa hän oli sukulaistensa kanssa itse osakkaana.</p> <p>Silloisen oikeuskanslerin mielestä valtionavun myöntäminen vaaransi Lindénin puolueettomuuden. Lindénin ei kuitenkaan havaittu menetelleen puolueellisesti hänen päättäessään &quot;pitkäjänteisesti ja kokonaisvastuullisesti&quot; osittain omistamansa golfkentän rahallisesta avustuksesta.&nbsp;Jos poliittinen vastuullisuus tarkoittaa kerran tätä, niin miltä se vastuuttomuus silloin näyttää?</p> <p><strong>Sopeutumisen hinnassa on kyse periaatteista</strong></p> <p>Kansanedustajien sopeutumiseläkkeet sotivat kansan oikeustajua vastaan. Suomalaisten on vaikea käsittää sitä, miten esimerkiksi<strong> </strong>entinen kansanedustaja <strong>Päivi Lipposen</strong> (sd.)&nbsp;voi edelleen nostaa sopeutumiseläkettä, vaikka hän toimii samaan aikaan ex-pääministeri Paavo Lipposen omistaman konsulttiyhtiö Cosmopoliksen toimitusjohtajana.</p> <p>Sopeutumiseläkejärjestelmän piirissä ovat kaikki ennen vuotta 2011 valitut kansanedustajat, jotka ovat toimineen kansanedustajana vähintään seitsemän vuotta.&nbsp;Uudet kansanedustajat eivät saa enää sopeutumiseläkettä, sillä se muutettiin eduskunnan entisen puhemiehen ja Suomen tasavallan nykyisen presidentti <strong>Sauli Niinistön</strong> (kok.) aloitteesta määräaikaiseksi sopeutumisrahaksi vuonna 2011.&nbsp;</p> <p>Sopeutumisrahaa maksetaan eduskunnasta tippuneille kansanedustajille 1 - 3 vuotta.&nbsp;Joidenkin mielestä sekin on liikaa.&nbsp;Järjestelmässä on selvästi puutteita, eivätkä ne katoa puhaltelemalla pussiin.</p> <p>Tiedän toki, ettei kyse ole mistään valtavista summista, mutta periaatetasolla etujen symbolinen merkitys on sitäkin huomattavampi.&nbsp;Kansanedustajan sopeutumiseläke on historiallinen jäänne, josta tulisi päästä välittömästi eroon.&nbsp;&nbsp;</p> <p>Jos kaikki muutkin joutuvat sopeutumaan notkean moderneille ja epävarmoille työmarkkinoille, niin minkä vuoksi kansanedustajien pitäisi saada joitain erityisoikeuksia työllistymisen suhteen? Eikö asian käsittely ja päätösvalta kannattaisi muutenkin siirtää eduskunnan ulkopuolelle?&nbsp;</p> <p>Eiväthän työntekijätkään saa päättää itse omista palkoistaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnassa päätetään tänään, kuinka kansanedustajien parjattujen sopeutumiseläkkeiden oikein käy. Puolueiden johtajat kokoontuvat eduskunnan puhemies Paula Risikon (kok.) johdolla keskustelemaan sopeutumiseläkkeiden muutoksista.

Ilta-Sanomien saamien ennakkotietojen mukaan esityksessä ei ole lainkaan kyse siitä, mistä alun perin puhuttiin, joka on herättänyt tyytymättömyyttä puolueiden johtajien keskuudessa.

Kansanedustajille esitetään  niin ikään uusia etuja sekä useiden satojen eurojen korotuksia ensimmäisen ja toisen kauden kansanedustajien palkkioihin.

Lisäksi entisille, yli 15 vuoden takaisille ministereille tulisi mahdolliseksi hakea harkinnanvaraista ylimääräistä eläkettä, jotta kokoomuksen entinen kulttuuriministeri Suvi Lindén ei jäisi täysin puille paljaille konsulttifirmojensa kanssa.

Kansanedustajat ylimitoittavat ongelmansa - "Ei tämä ole sen vaikeampaa"

Eduskunnassa käsiteltiin kansanedustajien sopeutumiseläkkeiden poistamista vaativaa kansalaisaloitetta ensimmäisen kerran viime maaliskuussa. Suurinta osaa kansanedustajista ei kuitenkaan kiinnostanut jäädä keskustelemaan omien etujensa leikkaamisesta. Sali tyhjeni lähes heti kyselytunnin jälkeen.

Paikalle jääneistä kansanedustajista selkeä enemmistö vastusti nykyistä sopeutumiseläkemallia, mutta myös kannatusta löytyi. Puheenvuoroja käyttäneet kansanedustajat toivoivat kuitenkin puoluerajoja katsomatta, että törkeimpiin väärinkäytöksiin puututtaisiin ja mallia uudistettaisiin vastaamaan nykypäivää.

Keskustelussa kuultiin myös jonkin verran muunneltua totuutta, kun keskustan edustaja Hannu Hoskonen (kesk.) kertoi kansanedustajan putoavan tyhjän päälle, mikäli sopeutumiseläke ja nykyinen sopeutumisraha poistetaan.

Hoskosen mukaan kansanedustaja ei pääse koskaan ansiosidonnaiselle eläkkeelle eikä työmarkkinatuelle, jos hän jää eläkkeelle tai tipahtaa muuten pois eduskunnasta.

Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Kansanedustajilla on aivan samalainen oikeus ansiosidonnaiseen työeläkkeeseen ja työmarkkinatukeen kuin jokaisella muullakin suomalaisella. Hoskonen on silti oikeassa siinä, että maksussa olevat eläkkeet nauttivat perustuslain suojaa. Tämä tosin ei tarkoita sitä, etteikö eläkettä voisi silti leikata. Samalla tavoinhan meille tavallisille, nuoremmille kansalaisillekin on tehty.

Eduskunta ja kansanedustajat voidaan myös asettaa maksamaan työttömyysvakuutus- ja työeläkevakuutusmaksua, jolloin määräaikaisen työn päätyttyä kansanedustaja pääsee normaalin ansiosidonnaisen piiriin. Tai kun eläkeikä täyttyy, niin he saavat normaalia työeläkettä, kuten kaikki muutkin suomalaiset. Ei tämä ole sen vaikeampaa.  

Sosialidemokraattien kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä taas pohti alustavassa istunnossa sitä, miten varsinkin pitkän kansanedustajakauden jälkeen voi olla vaikea palata vanhaan ammattiin, sillä oma ammattitaito ei välttämättä vastaa enää työelämän vaatimuksia.

Tosin voisi helposti kuvitella, että kansanedustajana myös oppii jotain, jolla voi olla arvoa työmarkkinoilla. Kyse on kuitenkin äärimmäisen rajatusta ja arvostetusta ammattikunnasta.

En näe sille mitään estettä, miksi yhteiskunta ei voisi tarjota entisille kansanedustajille ammatillista täydennyskoulutusta ja tarvittaessa myös työkokeiluja, mikäli heidän ammatilliset valmiutensa ovat heikentyneet dramaattisesti edustuskauden aikana. Kuntouttavan työtoiminnankaan ei pitäisi olla pakkokeinojen ulottumattomissa, sillä ihmisiä ei tulisi koskaan asettaa eriarvoiseen asemaan.

Kokoomuksen Vartiainen: "Sopeutumiseläkkeillä vaikutusta politiikan vastuullisuuteen"

Kokoomuksen Juhana Vartiainen otti maaliskuussa muiden tavoin kantaa kansanedustajien sopeutumisetuihin, vaikka hän ei osallistunutkaan eduskunnassa käytyyn keskusteluun.

Twitterissä kommentoineen Vartiaisen mukaan sopeutumiseduilla voi olla vaikutusta politiikan vastuullisuuteen. Hän katsoo etujen vaikuttavan edustajien kannustimiin tehdä pitkäjänteistä politiikkaa ja kantaa vastuuta.

– Minulle on useampi kuin yksi edustajakollega sanonut, että jos ne poistetaan, on pakko ajatella enemmän uudelleenvalintaa ja on sitä vaikeampi ajaa pitkäjänteisiä ja kokonaisvastuullisia asioita, Vartiainen twiittasi.

Hän ei kuitenkaan lähtenyt erittelemään sitä, millä tavoin sopeutumisetujen vaikutus vastuullisempaan politiikkaan realisoituu ja näkyy ihmisten arkipäivässä. Kokoomuksella ainakin on vakuuttavat näytöt siitä, mitä vastuullisempi ja pitkäjänteisempi politiikka ei ainakaan ole.  Tai mistäpä minä tietäisin.

Moni varmasti muistaa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana ja varakansanedustajan sijalta suoraan sosiaali- ja terveysministeriksi loikanneen Laura Rätyn uranvaihdon yksityisiä terveyspalveluja tarjoavan Terveystalon liiketoimintajohtajaksi.

Rädyn pitkäaikainen siipimies ja ex-kansanedustaja Lasse Männistö puolestaan otti varaslähdön jo ennen häntä, ja siirtyi terveydenhuoltopalveluja tuottavan Mehiläinen -konsernin palvelukseen. Entinen kulttuuriministeri Suvi Lindén puolestaan junaili valtionavustusta oululaiselle golf-seuralle, jossa hän oli sukulaistensa kanssa itse osakkaana.

Silloisen oikeuskanslerin mielestä valtionavun myöntäminen vaaransi Lindénin puolueettomuuden. Lindénin ei kuitenkaan havaittu menetelleen puolueellisesti hänen päättäessään "pitkäjänteisesti ja kokonaisvastuullisesti" osittain omistamansa golfkentän rahallisesta avustuksesta. Jos poliittinen vastuullisuus tarkoittaa kerran tätä, niin miltä se vastuuttomuus silloin näyttää?

Sopeutumisen hinnassa on kyse periaatteista

Kansanedustajien sopeutumiseläkkeet sotivat kansan oikeustajua vastaan. Suomalaisten on vaikea käsittää sitä, miten esimerkiksi entinen kansanedustaja Päivi Lipposen (sd.) voi edelleen nostaa sopeutumiseläkettä, vaikka hän toimii samaan aikaan ex-pääministeri Paavo Lipposen omistaman konsulttiyhtiö Cosmopoliksen toimitusjohtajana.

Sopeutumiseläkejärjestelmän piirissä ovat kaikki ennen vuotta 2011 valitut kansanedustajat, jotka ovat toimineen kansanedustajana vähintään seitsemän vuotta. Uudet kansanedustajat eivät saa enää sopeutumiseläkettä, sillä se muutettiin eduskunnan entisen puhemiehen ja Suomen tasavallan nykyisen presidentti Sauli Niinistön (kok.) aloitteesta määräaikaiseksi sopeutumisrahaksi vuonna 2011. 

Sopeutumisrahaa maksetaan eduskunnasta tippuneille kansanedustajille 1 - 3 vuotta. Joidenkin mielestä sekin on liikaa. Järjestelmässä on selvästi puutteita, eivätkä ne katoa puhaltelemalla pussiin.

Tiedän toki, ettei kyse ole mistään valtavista summista, mutta periaatetasolla etujen symbolinen merkitys on sitäkin huomattavampi. Kansanedustajan sopeutumiseläke on historiallinen jäänne, josta tulisi päästä välittömästi eroon.  

Jos kaikki muutkin joutuvat sopeutumaan notkean moderneille ja epävarmoille työmarkkinoille, niin minkä vuoksi kansanedustajien pitäisi saada joitain erityisoikeuksia työllistymisen suhteen? Eikö asian käsittely ja päätösvalta kannattaisi muutenkin siirtää eduskunnan ulkopuolelle? 

Eiväthän työntekijätkään saa päättää itse omista palkoistaan.

]]>
2 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255478-eduskunta-paattaa-sopeutumiselakkeesta-luvassa-reilusti-uusia-etuuksia#comments Eduskunta Kansanedustajat Palkkio Sopeutumiseläke Fri, 18 May 2018 07:37:37 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255478-eduskunta-paattaa-sopeutumiselakkeesta-luvassa-reilusti-uusia-etuuksia
CETA-sopimuksen riskit liian suuria http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255437-ceta-sopimuksen-riskit-liian-suuria <p>Eduskunnassa käsitellään monia isoja asioita, jotka eivät aina näy julkisuudessa. Tällä viikolla on esimerkiksi keskusteltu ja äänestetty EU:n ja Kanadan vapaakauppa- ja investointisopimuksesta CETA:sta. Esitimme sopimuksen hylkäämistä, mutta hävisimme äänestyksen. Hylkäämisen kannalla olivat Vasemmistoliitto, Vihreät ja Perussuomalaiset. Vaikka eduskunta hyväksyi sopimuksen, niin sopimus ei ole vielä taputeltu, sillä kaikkien EU-maiden tulee se hyväksyä.</p><p>Esitimme CETA-sopimuksen hylkäämistä, sillä vaikka kaupan edistäminen EU:n ja Kanadan välillä on myönteistä, liittyy CETA-sopimukseen perustavanlaatuisia ongelmia erityisesti siihen sisältyvän investointisuojan takia. Investointisuoja sellaisenaan on sinänsä erillinen osa kauppasopimuksessa, ja kauppasopimus voitaisiin aivan hyvin tehdä ilman investointisuojaakin. On siis ihmeellistä, että vaikka investointisuojaan sisältyy merkittäviä ongelmia, se halutaan silti runnoa tässä samassa yhteydessä läpi ja ottaa suuria riskejä verrattain pienien ja epävarmojen hyötyjen tähden.</p><p>Sopimukseen sisältyvä uusi versio pysyvästä investointituomioistuimesta on avoimempi ja parempi kuin aiempi versio välimiestuomioistuimesta, mutta investointisuojaan liittyviä keskeisiä ongelmia ei ole ratkaistu. CETA-sopimus ohittaa kansalliset tuomioistuimet ja antaa ulkomaisille sijoittajille oikeuksia, joita kotimaisilla sijoittajilla tai kansalaisilla ei ole. Kanadalaiselle sijoittajalle annetaan oikeus nostaa kanne investointituomioistuimeen EU-valtiota vastaan, mikäli se katsoo valtion toiminnan loukanneen sen oikeuksia, mutta kotimaisella sijoittajalla ei ole vastaavaa mahdollisuutta. Myöskään valtiot, kansalaiset tai muut toimijat eivät voi haastaa yrityksiä investointituomioistuimeen sopimusrikkomus- tai väärinkäytöstilanteissa.</p><p>EU ja Kanada ovat vakaita oikeudenkäyttöalueita. Ei ole kestäviä perusteita sille, miksi ulkomaisille sijoittajille luotaisiin kansallisen oikeuden ohittava tuomioistuinjärjestelmä. Vähintäänkin tulisi olla niin, että investointituomioistuin ottaisi asian käsiteltäväksi vasta, kun asia on ensin käynyt läpi kaikki kansalliset oikeusasteet, ja tuomioistuimeen tulisi olla yhtäläinen pääsy eri toimijoilla.</p><p>Vaikka sopimus teknisesti ottaen mahdollistaisi esimerkiksi ympäristö- ja työsuojelumääräysten kiristämisen, tosiasiallisesti ehdotettu järjestelmä uhkaa kaventaa demokraattista päätöksentekovaltaa. Riski kalliista ja pitkistä oikeusprosesseista voi vaikuttaa valtiolliseen tai alueelliseen päätöksentekoon, kun päättäjien ja virkamiesten pitää huomioida kanadalaisten sijoittajien intressi. Sopimukseen sisältyvä reilun kohtelun periaate on jäänyt edelleen niin epämääräiseksi, että se voi mahdollistaa myös ympäristön kannalta perusteltuun tai muuten yleisen edun mukaisen sääntelyyn puuttumisen.</p><p>Vaikka kanteet eivät menestyisi, muodostaa jo kalliiden ja hankalien oikeusprosessien uhka tilanteen, jossa demokraattisen päätöksenteon ala käytännössä voi kaventua. Uhka sääntelyvallan kapenemisesta ei ole täysin hypoteettinen, sillä useissa maissa on nähty, että esimerkiksi tupakka- ja kaivosyhtiöt nostavat kanteita toimialoja sääteleviä valtioita vastaan investointisopimusten nojalla. Suomessa kaivosteollisuutta on paljon, joten näin voi käydä täälläkin. Jos esimerkiksi kaivoslakia haluttaisiin tulevaisuudessa tiukentaa ympäristömääräyksien osalta, voidaan olla siinä tilanteessa, että lain tiukennus tulee testattavaksi kanadalaisten kaivosyhtiöiden toimesta, jotka nostavat kanteen Suomea vastaan. Ja vaikka kanne ei menestyisi, niin kanne jo itsessään luo kustannuksia ja voi sitä kautta myös estää uutta sääntelyä.</p><p>Jos mitään huolia sääntelyvallan kapenemisesta ei ole, niin miksi ulkoasiainvaliokunta on todennut lausumassaan, että kaivoslakia olisi muutettava pikaisesti ennen CETA:n sijoittajansuojan voimaatuloa? Tämä myös hallituspuolueiden jäsenten hyväksymä lausuma vahvistaa näkemyksen siitä, että säätelyvalta uhkaa kaventua ja siihen on olemassa tosiasiallinen riski.</p><p>Riski ei ole vain teoreettinen: Juuri tällä hetkellä Kanadan valtio on joutumassa maksamaan satojen miljoonien korvaukset yhdysvaltalaiselle kaivosfirmalle, joka haastoi Kanadan joitakin vuosia sitten välitystuomioistuimeen, kun maan viranomaiset olivat estäneet yrityksen ympäristölle tuhoisan hankkeen. Kanadan oikeuslaitos on todennut välitystuomioistuimen päätöksen kohtuuttomaksi, mutta kansalliselle tuomioistuimelle ei ole välitystuomioistuimen päätökseen sananvaltaa. Kanne on nostettu Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen Naftan nojalla, mutta siinä taustalla ovat samankaltaiset &rdquo;reilun ja tasapuolisen kohtelun&rdquo; periaatteet, jotka sisältyvät myös CETA:an.</p><p>CETA-sopimukseen sisältyy erityinen tulkintainstrumentti, jonka tarkoituksena on poistaa huoli liittyen valtioiden sääntelyoikeuteen. Tulkintainstrumentti on tervetullut, mutta on epäselvää, mikä sen sitovuus suhteessa itse sopimuksen kirjauksiin lopulta on ja kuinka sitä tullaan tulkitsemaan investointituomioistuimessa. Tulkintainstrumentti ei myöskään poista yrityksen mahdollisuutta nostaa kanteita ja siten vähintäänkin epäsuorasti vaikuttaa julkiseen valtaan.</p><p>Kokonaisuudessaan CETA-sopimuksessa tulisi saattaa yritysten oikeudet ja velvollisuudet nykyistä parempaan tasapainoon. On ongelmallista, että yritysten ja sijoittajien oikeudet ovat sitovaa sääntelyä mutta velvollisuudet koskien esimerkiksi ympäristöä ja työntekijöiden suojelua sisältyvät niin sanotun kestävän kehityksen kappaleisiin, joihin ei liity sanktiomenettelyä toisin kuin valtiolle asetettuihin velvoitteisiin.</p><p>Ceta-sopimus edistää alueiden välistä kauppaa ja taloudellisia suhteita ja voi siten hyödyttää alueiden yrityksiä ja taloutta. Kokonaisuutena vaikutus on kuitenkin hyvin pieni. Lisäksi hyödyt ja haitat jakaantuvat epätasaisesti: Kanada on tässä isompi voittaja, ja myös EU:n sisällä toiset maat hyötyvät enemmän kuin toiset. Mutta ennen kaikkea on muistettava, että CETA-sopimuksen mukanaan tuomat taloudelliset hyödyt olisivat saavutettavissa myös kestävämmällä ja demokraattisemmalla sopimuskokonaisuudella, mikäli sijoittajansuojaan ja kestävän kehityksen sopimusvelvoitteiden sitovuuteen liittyvät ongelmat ratkaistaisiin. Sopimuksen mahdollisia taloudellisia vaikutuksia ei voi pitää niin merkittävänä, etteikö demokratian ja kestävän kehityksen kannalta keskeisten ongelmien korjaamiseen olisi aikaa ja perusteita.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnassa käsitellään monia isoja asioita, jotka eivät aina näy julkisuudessa. Tällä viikolla on esimerkiksi keskusteltu ja äänestetty EU:n ja Kanadan vapaakauppa- ja investointisopimuksesta CETA:sta. Esitimme sopimuksen hylkäämistä, mutta hävisimme äänestyksen. Hylkäämisen kannalla olivat Vasemmistoliitto, Vihreät ja Perussuomalaiset. Vaikka eduskunta hyväksyi sopimuksen, niin sopimus ei ole vielä taputeltu, sillä kaikkien EU-maiden tulee se hyväksyä.

Esitimme CETA-sopimuksen hylkäämistä, sillä vaikka kaupan edistäminen EU:n ja Kanadan välillä on myönteistä, liittyy CETA-sopimukseen perustavanlaatuisia ongelmia erityisesti siihen sisältyvän investointisuojan takia. Investointisuoja sellaisenaan on sinänsä erillinen osa kauppasopimuksessa, ja kauppasopimus voitaisiin aivan hyvin tehdä ilman investointisuojaakin. On siis ihmeellistä, että vaikka investointisuojaan sisältyy merkittäviä ongelmia, se halutaan silti runnoa tässä samassa yhteydessä läpi ja ottaa suuria riskejä verrattain pienien ja epävarmojen hyötyjen tähden.

Sopimukseen sisältyvä uusi versio pysyvästä investointituomioistuimesta on avoimempi ja parempi kuin aiempi versio välimiestuomioistuimesta, mutta investointisuojaan liittyviä keskeisiä ongelmia ei ole ratkaistu. CETA-sopimus ohittaa kansalliset tuomioistuimet ja antaa ulkomaisille sijoittajille oikeuksia, joita kotimaisilla sijoittajilla tai kansalaisilla ei ole. Kanadalaiselle sijoittajalle annetaan oikeus nostaa kanne investointituomioistuimeen EU-valtiota vastaan, mikäli se katsoo valtion toiminnan loukanneen sen oikeuksia, mutta kotimaisella sijoittajalla ei ole vastaavaa mahdollisuutta. Myöskään valtiot, kansalaiset tai muut toimijat eivät voi haastaa yrityksiä investointituomioistuimeen sopimusrikkomus- tai väärinkäytöstilanteissa.

EU ja Kanada ovat vakaita oikeudenkäyttöalueita. Ei ole kestäviä perusteita sille, miksi ulkomaisille sijoittajille luotaisiin kansallisen oikeuden ohittava tuomioistuinjärjestelmä. Vähintäänkin tulisi olla niin, että investointituomioistuin ottaisi asian käsiteltäväksi vasta, kun asia on ensin käynyt läpi kaikki kansalliset oikeusasteet, ja tuomioistuimeen tulisi olla yhtäläinen pääsy eri toimijoilla.

Vaikka sopimus teknisesti ottaen mahdollistaisi esimerkiksi ympäristö- ja työsuojelumääräysten kiristämisen, tosiasiallisesti ehdotettu järjestelmä uhkaa kaventaa demokraattista päätöksentekovaltaa. Riski kalliista ja pitkistä oikeusprosesseista voi vaikuttaa valtiolliseen tai alueelliseen päätöksentekoon, kun päättäjien ja virkamiesten pitää huomioida kanadalaisten sijoittajien intressi. Sopimukseen sisältyvä reilun kohtelun periaate on jäänyt edelleen niin epämääräiseksi, että se voi mahdollistaa myös ympäristön kannalta perusteltuun tai muuten yleisen edun mukaisen sääntelyyn puuttumisen.

Vaikka kanteet eivät menestyisi, muodostaa jo kalliiden ja hankalien oikeusprosessien uhka tilanteen, jossa demokraattisen päätöksenteon ala käytännössä voi kaventua. Uhka sääntelyvallan kapenemisesta ei ole täysin hypoteettinen, sillä useissa maissa on nähty, että esimerkiksi tupakka- ja kaivosyhtiöt nostavat kanteita toimialoja sääteleviä valtioita vastaan investointisopimusten nojalla. Suomessa kaivosteollisuutta on paljon, joten näin voi käydä täälläkin. Jos esimerkiksi kaivoslakia haluttaisiin tulevaisuudessa tiukentaa ympäristömääräyksien osalta, voidaan olla siinä tilanteessa, että lain tiukennus tulee testattavaksi kanadalaisten kaivosyhtiöiden toimesta, jotka nostavat kanteen Suomea vastaan. Ja vaikka kanne ei menestyisi, niin kanne jo itsessään luo kustannuksia ja voi sitä kautta myös estää uutta sääntelyä.

Jos mitään huolia sääntelyvallan kapenemisesta ei ole, niin miksi ulkoasiainvaliokunta on todennut lausumassaan, että kaivoslakia olisi muutettava pikaisesti ennen CETA:n sijoittajansuojan voimaatuloa? Tämä myös hallituspuolueiden jäsenten hyväksymä lausuma vahvistaa näkemyksen siitä, että säätelyvalta uhkaa kaventua ja siihen on olemassa tosiasiallinen riski.

Riski ei ole vain teoreettinen: Juuri tällä hetkellä Kanadan valtio on joutumassa maksamaan satojen miljoonien korvaukset yhdysvaltalaiselle kaivosfirmalle, joka haastoi Kanadan joitakin vuosia sitten välitystuomioistuimeen, kun maan viranomaiset olivat estäneet yrityksen ympäristölle tuhoisan hankkeen. Kanadan oikeuslaitos on todennut välitystuomioistuimen päätöksen kohtuuttomaksi, mutta kansalliselle tuomioistuimelle ei ole välitystuomioistuimen päätökseen sananvaltaa. Kanne on nostettu Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen Naftan nojalla, mutta siinä taustalla ovat samankaltaiset ”reilun ja tasapuolisen kohtelun” periaatteet, jotka sisältyvät myös CETA:an.

CETA-sopimukseen sisältyy erityinen tulkintainstrumentti, jonka tarkoituksena on poistaa huoli liittyen valtioiden sääntelyoikeuteen. Tulkintainstrumentti on tervetullut, mutta on epäselvää, mikä sen sitovuus suhteessa itse sopimuksen kirjauksiin lopulta on ja kuinka sitä tullaan tulkitsemaan investointituomioistuimessa. Tulkintainstrumentti ei myöskään poista yrityksen mahdollisuutta nostaa kanteita ja siten vähintäänkin epäsuorasti vaikuttaa julkiseen valtaan.

Kokonaisuudessaan CETA-sopimuksessa tulisi saattaa yritysten oikeudet ja velvollisuudet nykyistä parempaan tasapainoon. On ongelmallista, että yritysten ja sijoittajien oikeudet ovat sitovaa sääntelyä mutta velvollisuudet koskien esimerkiksi ympäristöä ja työntekijöiden suojelua sisältyvät niin sanotun kestävän kehityksen kappaleisiin, joihin ei liity sanktiomenettelyä toisin kuin valtiolle asetettuihin velvoitteisiin.

Ceta-sopimus edistää alueiden välistä kauppaa ja taloudellisia suhteita ja voi siten hyödyttää alueiden yrityksiä ja taloutta. Kokonaisuutena vaikutus on kuitenkin hyvin pieni. Lisäksi hyödyt ja haitat jakaantuvat epätasaisesti: Kanada on tässä isompi voittaja, ja myös EU:n sisällä toiset maat hyötyvät enemmän kuin toiset. Mutta ennen kaikkea on muistettava, että CETA-sopimuksen mukanaan tuomat taloudelliset hyödyt olisivat saavutettavissa myös kestävämmällä ja demokraattisemmalla sopimuskokonaisuudella, mikäli sijoittajansuojaan ja kestävän kehityksen sopimusvelvoitteiden sitovuuteen liittyvät ongelmat ratkaistaisiin. Sopimuksen mahdollisia taloudellisia vaikutuksia ei voi pitää niin merkittävänä, etteikö demokratian ja kestävän kehityksen kannalta keskeisten ongelmien korjaamiseen olisi aikaa ja perusteita.

]]>
4 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255437-ceta-sopimuksen-riskit-liian-suuria#comments CETA Eduskunta Investointisuoja Kauppapolitiikka Thu, 17 May 2018 09:31:23 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255437-ceta-sopimuksen-riskit-liian-suuria
Paavo Väyrynen ja kirkkoherra Eija Nivala eduskuntaan kesäkuussa http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255283-paavo-vayrynen-ja-kirkkoherra-eija-nivala-eduskuntaan-kesakuussa <p>Nyt se on selvää. Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan kesäkuussa. Väyrysen tilalle EU-parlamenttiin lähtee kansanedustaja Mirja Vehkaperä. Väyrysen varamiehenä keväästä 2015 istunut Mikko Kärnä joutuu siirtymään sivuun.&nbsp;</p><p>Asiaan on saatu eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavolan mukaan varmuus kun eduskunta on kuullut asiassa perustuslakiasiantuntijoita. Heidän mukaansa Väyrysellä on laillinen oikeus palata hoitamaan kansanedustajan tehtäviä.&nbsp;&nbsp;</p><p>Elämme siis mielenkiintoisia aikoja, kuten kai aina kun Väyrynen on osallisena. Väyrynen ilmeisesti perustaa aluksi yhden miehen eduskuntaryhmän joka saattaa edustaa kansalaispuoluetta josta hänet on erotettu? Vai miten se on?</p><p>Väyrysen palaaminen eduskuntaan nostaa sinne myös kirkkoherra Eija Nivalan joka korvaa eduskunnasta EU-parlamenttiin siirtyvän Mirja Vehkaperän.</p><p>Montaa viikkoa ei ole kulunut siitä, kun <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/demokraatti-karna-harkitsee-vayrysen-valtakirjan-riitauttamista-oikeudessa/6881540#gs.9WeHjTA">Mikko Kärnä ilmoitti riitauttavansa</a> Paavo Väyrysen paluun eduskuntaan. Onko hän vielä samalla mielellä - vai onko mieli muuttunut kun hänkin lienee kuullut perustuslakiasiantuntijoiden mielipiteet?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt se on selvää. Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan kesäkuussa. Väyrysen tilalle EU-parlamenttiin lähtee kansanedustaja Mirja Vehkaperä. Väyrysen varamiehenä keväästä 2015 istunut Mikko Kärnä joutuu siirtymään sivuun. 

Asiaan on saatu eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavolan mukaan varmuus kun eduskunta on kuullut asiassa perustuslakiasiantuntijoita. Heidän mukaansa Väyrysellä on laillinen oikeus palata hoitamaan kansanedustajan tehtäviä.  

Elämme siis mielenkiintoisia aikoja, kuten kai aina kun Väyrynen on osallisena. Väyrynen ilmeisesti perustaa aluksi yhden miehen eduskuntaryhmän joka saattaa edustaa kansalaispuoluetta josta hänet on erotettu? Vai miten se on?

Väyrysen palaaminen eduskuntaan nostaa sinne myös kirkkoherra Eija Nivalan joka korvaa eduskunnasta EU-parlamenttiin siirtyvän Mirja Vehkaperän.

Montaa viikkoa ei ole kulunut siitä, kun Mikko Kärnä ilmoitti riitauttavansa Paavo Väyrysen paluun eduskuntaan. Onko hän vielä samalla mielellä - vai onko mieli muuttunut kun hänkin lienee kuullut perustuslakiasiantuntijoiden mielipiteet?

]]>
5 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255283-paavo-vayrynen-ja-kirkkoherra-eija-nivala-eduskuntaan-kesakuussa#comments Eduskunta Eija Nivala EU-parlamentti Kansanedustaja Paavo Väyrynen Mon, 14 May 2018 14:31:16 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255283-paavo-vayrynen-ja-kirkkoherra-eija-nivala-eduskuntaan-kesakuussa
Soten aikatauluahdistus http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255238-soten-aikatauluahdistus <p>Helatorstaita ja äitienpäiväviikonloppua on vuonna 2018 vietetty kesäisissä tunnelmissa. Kesä ja kesäloma on varmasti paitsi kansalaisten, myös kansanedustajien mielessä. Loman houkutuksen tietävät myös Sipilän hallituksen ministerit ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmien ryhmyrit, jotka ilmojen lämmittyä kiiruhtivat ilmoittamaan kansanedustajille, ettei lomia ole luvassa, ennen kuin sote- ja maakuntauudistus on eduskunnassa hyväksytty.</p><p>Ministerien ja ryhmyrien aikatauluahdistuksen ymmärtää hyvin, sillä vaalikausi on pikkuhiljaa kulumassa loppuun. Jotta Sipilän hallituksen suuret suunnitelmat toteutuisivat, pitäisi uudistusten aikatauluista pitää kiinni. Kiinni siitä huolimatta, että tiukkoihin aikatauluihin liittyy monia ongelmia.</p><p>Sipilän hallituksen tavoitteena on pitää ensimmäiset maakuntavaalit 28.10.2018. Jos maakuntauudistus on hyväksytty heinäkuun alussa, jää vaaleihin valmistautumiseen aikaa vain neljä kuukautta. Valmistautumisaika vaaleihin olisi poikkeuksellisen lyhyt. Euroopan neuvoston alaisena toimivan ns. Venetsian komission suosituksen mukaan vaaleja ei tulisi järjestää kuin aikaisintaan vuosi siitä, kun vaaleja koskeva lainsäädäntö on hyväksytty. Kun Suomen perustuslakia uudistettiin 90-luvulla, yhtenä uudistuksen tarkoituksena oli saattaa perusoikeussäännöksemme vastaamaan Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen vastaavia säännöksiä. Ihmisoikeussopimus takaa jäsenmaiden kansalaisille myös poliittiset osallistumisoikeudet, eikä mahdollisuus asettaa ehdokkaita vaaleihin ole suinkaan pelkkä oikeusteoreettinen kehitelmä. Viimeksi presidentinvaaleissa valitsijayhdistykset asettivat kaksi ehdokasta, jotka saivat yhteensä 69 % kaikista annetuista äänistä.</p><p>Sipilän hallituksen kannalta ajatus siitä, että eduskunnan perustuslakivaliokunta velvoittaisi hallituksen vaaliaikataulun suhteen noudattamaan Euroopan neuvoston suosittamia aikarajoja on pelottava vaihtoehto. Vaalit eivät vain siirtyisi seuraavien eduskuntavaalien ajankohtaan vaan vielä niitä myöhemmäksi. Hallituksen ajama 18 maakunnan malli perustuu aluejakoon, joka maksimoi Keskustan vaikutusvallan. Maakuntien määrän vähentäminen seuraavan hallituksen toimesta vähentäisi sitä. Vaalijärjestelmän manipulointi on toki muuallakin käytetty tapa hallituspuolueen vaikutusvallan turvaamiseksi &ndash; esimerkiksi Unkarin vaalijärjestelmä on saanut tästä paljon kritiikkiä.</p><p>Sote-uudistukselle toivottu aikataulu aiheuttaa myös ongelmia lainvalmistelulle sekä hallituksen esitysten käsittelylle eduskunnassa. Sipilän hallitus on sote-esityksissään edustanut linjaa, jonka mukaan ei ole niin väliä, vaikka esitykset ovat epäjohdonmukaisia eivätkä uudistuksen tavoitteet &nbsp;toteudu. Ministerit ilmoittavat osaltaan avoimesti julkisuuteen, että sote-lakeja on tarkoitus korjata myöhemmin. Tosin silloin unohtuu se, että nykyhallituksen mandaatti päättyy eduskuntavaaleihin eivätkä korjauksia välttämättä ole tekemässä nykyiset ministerit. Erityisesti kokoomukselle sote-lakien korjaaminen seuraavassa eduskunnassa on pelottava vaihtoehto. Pääoppositiopuolueet kun ovat avoimesti ilmoittaneet, että ne muuttavat vaalit voittaessaan merkittävästi valinnanvapauslainsäädäntöä. On&nbsp;jopa mahdollista, että seuraava eduskunta kumoaa valinnanvapauslainsäädännön, mutta jättää voimaan maakuntauudistuksen ainakin jossain muodossaan. Erityisesti Kokoomuksen uusimaalaisille äänestäjille jäisivät Sipilän hallituksen perintönä silloin&nbsp;käteen vain kohonneet verot kalliin uudistuksen seurauksena samalla kun oman alueen palvelut huononisivat.</p><p>Jotta seuraavalle eduskunnalle ja hallitukselle ei jäisi kunnon mahdollisuutta käyttää omaa poliittista harkintaansa uudistuksen suhteen, ovat hallituspuolueet pyrkineet toimeenpanemaan uudistusta jo ennen kuin lait on hyväksytty parlamentaarisessa menettelyssä. Suomessa oli aikanaan käytäntö, jossa tsaari ja sittemmin tasavallan presidentti ohjasi hallintoa ilman eduskuntalakien tuomaa demokraattista perustaa. Ilmiöstä pyrittiin eroon 1990-luvun valtiosääntöuudistuksilla, mutta Sipilän hallituksen aikana toimeenpanovalta on jälleen pyrkinyt ohittamaan kansanedustuslaitoksen. On mielenkiintoista nähdä, jääkö ilmiö pysyväksi samaan tapaan kuin monissa Itä-Euroopan maissa, vain palaammeko takaisin demokraattisen oikeusvaltion ideologiaan, jossa toimeenpanovallan toiminnan edellytyksenä on kansanedustuslaitoksen hyväksymä laki. Sote-lakien toimeenpano on lisäksi osoittautunut käytännössä vaikeaksi. Onkin hyvin todennäköistä, että jos eduskunta lait hyväksyy, niiden täytäntöönpanoaikataulu on huomattavasti hitaampi, kuin se aikataulu, mitä Kokoomus olisi toivonut. Käytännössä hidas aikataulu mahdollistaisi seuraavalle hallitukselle&nbsp;valinnanvapauslainsäädännön perumisen keskeisiltä osiltaan.</p><p>Sipilän hallituksen aikatauluvaatimukset sote- ja maakuntauudistuksen osalta ovat aiheuttaneet paljon keskustelua juristipiireissä. Huolta on kannettu paitsi valtiosääntömme tulevaisuudesta, myös lainvalmistelun tilasta. Vaikka eduskunnan valiokunnat käyvät läpi sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin osia lähes jokaisena arkipäivänä, on vaikea uskoa, että kansanedustajat ehtisivät kunnolla perehtyä lakiesitysten kaikkiin vaikutuksiin. Kuvaavaa asian käsittelylle on, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kutsui ke 9.5. iltapäivällä&nbsp;useita asiantuntijoita ma 14.5. pidettävään valiokunnan kokoukseen. Ennen valiokunnan kokousta olisi ollut yksi kokonainen työpäivä, jonka aikana asiantuntijat kai sitten olisivat lausuntonsa valmistelleet. Kovin moni asiantuntija tuskin tuolla aikataululla saa kunnon lausuntoa aikaiseksi. Liian kiireinen asian valmistelu eduskunnan valiokunnissa vaarantaa osaltaan lakien asianmukaisen eduskuntakäsittelyn. Tilanne on varmasti monelle kansanedustajallekin ahdistava, kun valtiosääntömme ei ainakaan vielä edellytä eduskunnan nauttivan hallituksen luottamusta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helatorstaita ja äitienpäiväviikonloppua on vuonna 2018 vietetty kesäisissä tunnelmissa. Kesä ja kesäloma on varmasti paitsi kansalaisten, myös kansanedustajien mielessä. Loman houkutuksen tietävät myös Sipilän hallituksen ministerit ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmien ryhmyrit, jotka ilmojen lämmittyä kiiruhtivat ilmoittamaan kansanedustajille, ettei lomia ole luvassa, ennen kuin sote- ja maakuntauudistus on eduskunnassa hyväksytty.

Ministerien ja ryhmyrien aikatauluahdistuksen ymmärtää hyvin, sillä vaalikausi on pikkuhiljaa kulumassa loppuun. Jotta Sipilän hallituksen suuret suunnitelmat toteutuisivat, pitäisi uudistusten aikatauluista pitää kiinni. Kiinni siitä huolimatta, että tiukkoihin aikatauluihin liittyy monia ongelmia.

Sipilän hallituksen tavoitteena on pitää ensimmäiset maakuntavaalit 28.10.2018. Jos maakuntauudistus on hyväksytty heinäkuun alussa, jää vaaleihin valmistautumiseen aikaa vain neljä kuukautta. Valmistautumisaika vaaleihin olisi poikkeuksellisen lyhyt. Euroopan neuvoston alaisena toimivan ns. Venetsian komission suosituksen mukaan vaaleja ei tulisi järjestää kuin aikaisintaan vuosi siitä, kun vaaleja koskeva lainsäädäntö on hyväksytty. Kun Suomen perustuslakia uudistettiin 90-luvulla, yhtenä uudistuksen tarkoituksena oli saattaa perusoikeussäännöksemme vastaamaan Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen vastaavia säännöksiä. Ihmisoikeussopimus takaa jäsenmaiden kansalaisille myös poliittiset osallistumisoikeudet, eikä mahdollisuus asettaa ehdokkaita vaaleihin ole suinkaan pelkkä oikeusteoreettinen kehitelmä. Viimeksi presidentinvaaleissa valitsijayhdistykset asettivat kaksi ehdokasta, jotka saivat yhteensä 69 % kaikista annetuista äänistä.

Sipilän hallituksen kannalta ajatus siitä, että eduskunnan perustuslakivaliokunta velvoittaisi hallituksen vaaliaikataulun suhteen noudattamaan Euroopan neuvoston suosittamia aikarajoja on pelottava vaihtoehto. Vaalit eivät vain siirtyisi seuraavien eduskuntavaalien ajankohtaan vaan vielä niitä myöhemmäksi. Hallituksen ajama 18 maakunnan malli perustuu aluejakoon, joka maksimoi Keskustan vaikutusvallan. Maakuntien määrän vähentäminen seuraavan hallituksen toimesta vähentäisi sitä. Vaalijärjestelmän manipulointi on toki muuallakin käytetty tapa hallituspuolueen vaikutusvallan turvaamiseksi – esimerkiksi Unkarin vaalijärjestelmä on saanut tästä paljon kritiikkiä.

Sote-uudistukselle toivottu aikataulu aiheuttaa myös ongelmia lainvalmistelulle sekä hallituksen esitysten käsittelylle eduskunnassa. Sipilän hallitus on sote-esityksissään edustanut linjaa, jonka mukaan ei ole niin väliä, vaikka esitykset ovat epäjohdonmukaisia eivätkä uudistuksen tavoitteet  toteudu. Ministerit ilmoittavat osaltaan avoimesti julkisuuteen, että sote-lakeja on tarkoitus korjata myöhemmin. Tosin silloin unohtuu se, että nykyhallituksen mandaatti päättyy eduskuntavaaleihin eivätkä korjauksia välttämättä ole tekemässä nykyiset ministerit. Erityisesti kokoomukselle sote-lakien korjaaminen seuraavassa eduskunnassa on pelottava vaihtoehto. Pääoppositiopuolueet kun ovat avoimesti ilmoittaneet, että ne muuttavat vaalit voittaessaan merkittävästi valinnanvapauslainsäädäntöä. On jopa mahdollista, että seuraava eduskunta kumoaa valinnanvapauslainsäädännön, mutta jättää voimaan maakuntauudistuksen ainakin jossain muodossaan. Erityisesti Kokoomuksen uusimaalaisille äänestäjille jäisivät Sipilän hallituksen perintönä silloin käteen vain kohonneet verot kalliin uudistuksen seurauksena samalla kun oman alueen palvelut huononisivat.

Jotta seuraavalle eduskunnalle ja hallitukselle ei jäisi kunnon mahdollisuutta käyttää omaa poliittista harkintaansa uudistuksen suhteen, ovat hallituspuolueet pyrkineet toimeenpanemaan uudistusta jo ennen kuin lait on hyväksytty parlamentaarisessa menettelyssä. Suomessa oli aikanaan käytäntö, jossa tsaari ja sittemmin tasavallan presidentti ohjasi hallintoa ilman eduskuntalakien tuomaa demokraattista perustaa. Ilmiöstä pyrittiin eroon 1990-luvun valtiosääntöuudistuksilla, mutta Sipilän hallituksen aikana toimeenpanovalta on jälleen pyrkinyt ohittamaan kansanedustuslaitoksen. On mielenkiintoista nähdä, jääkö ilmiö pysyväksi samaan tapaan kuin monissa Itä-Euroopan maissa, vain palaammeko takaisin demokraattisen oikeusvaltion ideologiaan, jossa toimeenpanovallan toiminnan edellytyksenä on kansanedustuslaitoksen hyväksymä laki. Sote-lakien toimeenpano on lisäksi osoittautunut käytännössä vaikeaksi. Onkin hyvin todennäköistä, että jos eduskunta lait hyväksyy, niiden täytäntöönpanoaikataulu on huomattavasti hitaampi, kuin se aikataulu, mitä Kokoomus olisi toivonut. Käytännössä hidas aikataulu mahdollistaisi seuraavalle hallitukselle valinnanvapauslainsäädännön perumisen keskeisiltä osiltaan.

Sipilän hallituksen aikatauluvaatimukset sote- ja maakuntauudistuksen osalta ovat aiheuttaneet paljon keskustelua juristipiireissä. Huolta on kannettu paitsi valtiosääntömme tulevaisuudesta, myös lainvalmistelun tilasta. Vaikka eduskunnan valiokunnat käyvät läpi sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin osia lähes jokaisena arkipäivänä, on vaikea uskoa, että kansanedustajat ehtisivät kunnolla perehtyä lakiesitysten kaikkiin vaikutuksiin. Kuvaavaa asian käsittelylle on, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kutsui ke 9.5. iltapäivällä useita asiantuntijoita ma 14.5. pidettävään valiokunnan kokoukseen. Ennen valiokunnan kokousta olisi ollut yksi kokonainen työpäivä, jonka aikana asiantuntijat kai sitten olisivat lausuntonsa valmistelleet. Kovin moni asiantuntija tuskin tuolla aikataululla saa kunnon lausuntoa aikaiseksi. Liian kiireinen asian valmistelu eduskunnan valiokunnissa vaarantaa osaltaan lakien asianmukaisen eduskuntakäsittelyn. Tilanne on varmasti monelle kansanedustajallekin ahdistava, kun valtiosääntömme ei ainakaan vielä edellytä eduskunnan nauttivan hallituksen luottamusta.

]]>
25 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255238-soten-aikatauluahdistus#comments Kotimaa Eduskunta Maakunta- ja soteuudistus Maakuntavaalit Valinnanvapaus Sun, 13 May 2018 07:17:32 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255238-soten-aikatauluahdistus
Aktiivimallista iloa ja riemua laajemminkin! http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255142-aktiivimallista-iloa-ja-riemua-laajemminkin <p><br />Aktiivimalli on nykyajan ihmeellinen innovaatio, joka sähköistää sohvan pohjalla löhöävän masentuneen työttömän ja saa hänet durasel-pupuna tehtailemaan työhakemuksia ja lörpöttelemään vilkkaasti työkkärin virkailijoiden kanssa sekä osallistumaan vapaaehtoistoimintaan hiki hatussa.</p><p><br />Työttömien uusi, virkeä elämä on totta! Mikä vahinko, että aktiivimalli keksittiin vasta nyt. Keksijälle pitää myöntää Nobelin palkinto. Menestyksen innostamana mallia on alettu laajentaa. Miksi ainoastaan työttömillä olisi oikeus päästä elämän syrjästä kiinni? Todellakin, tasa-arvokysymyshän tämä on. Kaikilla on oltava oikeus aktivoitua. Se on perustavanlaatuinen ihmisoikeus.&nbsp;</p><p><br />Ruokajonoissa vetelehtii kaikenlaisia myrtyneitä hahmoja, joista kaikki eivät ole työttömiä. Nyt on onneksi tajuttu, että heille voi järjestää hyppelyä musiikin tahdissa. Korkeimmalle hyppäävät saavat täydemmän ruokakassin! Kaikkein älykkäimmät heistä laitetaan tekemään yhdessä ruokaa ensimmäistä kertaa elämässään. Eihän heistä kukaan ole ennen tehnyt yhdessä ruokaa. (Joku on korkeintaan saattanut kärventää kalapuikkoja pannulla ankeassa vuokrayksiössä Jakomäessä.) Ihana energinen pöhinä huipentuu yhteisruokailuun!</p><p><br />Paperityöläiset vain litkivät kahvia ja yrittävät pysyä hereillä mekaanisten koneiden nappeja painellessaan, mikäli eivät ole tupakkatauolla. Onko laitaa siinä, että he tuottavat ihan tyhjää turhaa paperia? Eikö heilläkin pitäisi olla oikeus käyttää aivojaan? Tämä hoituu sillä, että jokaista kannustetaan kirjoittamaan tuottamalleen paperille edes yksi runo joka päivä työn hiljaisina hetkinä. Niiltä, jotka eivät&nbsp; saa runoja aikaiseksi, vähennetään tuntipalkasta 10 euroa.</p><p><br />Kaikkein tarpeellisin aktiivimalli olisi eduskunnassa. Siellä ne edustajat vain nukkuvat apeina torkkupeittoihin kääriytyneinä, joskus krapulassa, koska ovat pikkujouluissa kiskoneet kirkasta viinaa pari ämpärillistä. Jotkut heistä pystyvät kirkkaina hetkinään käymään saunassa ja altaassa lillumassa tai pohtimaan mahdollisuuksia perustaa eduskuntaan suomalais-ugrilainen ystävyysryhmä. Jotkut kirjoittavat plokeja, joissa kokonaiset lauseet on plagioitu älykkäämmän lukiokaverin aineesta. Miten nämä syrjäytyneet ja saamattomat pääsisivät oikein raittiin ja aktiivisen elämän syrjästä kiinni? Tässä pari ensiapupakettia:</p><p><br />1. Taksilla ajokielto voimaan! Taksilla ajavilta passiiveilta puolet palkkiosta pois. Kävellen liikkumiseen on kannustettava. Eihän ole mikään salaisuus, että syrjäytyneillä on melkoisia ylipaino-ongelmia on mielenterveyden ongelmien lisäksi. Syrjäytyminen synnyttää molempia.</p><p><br />2. Käsittämättömiä irrallisia mielleyhtymiä viljeleviltä plokisteilta samoin vähennetään 2000 euroa palkkiosta. Politiikan asiasisällön sijaan siitä, kuinka pahoitin mielini vuonna 1974 ja, kuinka harkitsen puolueen puheenjohtajuutta vuonna 2022, änkyttäviltä egoisteilta samoin. Sen sijaan niille, jotka tajuavat edes hörpätä kahvia, ennen kuin lysähtävät näppäimistölle, annetaan pikku bonus.</p><p><br />3. Edes kesällä näiden syrjäytyneiden olisi reipastuttava ihan itsensä vuoksi. Joka tuo itse kerättyjä tuotteita, 20 litraa mustikoita, 50 litraa puolukoita ja 100 litraa puutarhan tuotteita eduskunnan yhteiseen ruokapöytään syksyllä, säästyy sanktioilta. Pieni puuhastelu pitää työkykyisenä, että ei sitten tarvitse jäädä sopeutumiseläkkeelle.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Aktiivimalli on nykyajan ihmeellinen innovaatio, joka sähköistää sohvan pohjalla löhöävän masentuneen työttömän ja saa hänet durasel-pupuna tehtailemaan työhakemuksia ja lörpöttelemään vilkkaasti työkkärin virkailijoiden kanssa sekä osallistumaan vapaaehtoistoimintaan hiki hatussa.


Työttömien uusi, virkeä elämä on totta! Mikä vahinko, että aktiivimalli keksittiin vasta nyt. Keksijälle pitää myöntää Nobelin palkinto. Menestyksen innostamana mallia on alettu laajentaa. Miksi ainoastaan työttömillä olisi oikeus päästä elämän syrjästä kiinni? Todellakin, tasa-arvokysymyshän tämä on. Kaikilla on oltava oikeus aktivoitua. Se on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. 


Ruokajonoissa vetelehtii kaikenlaisia myrtyneitä hahmoja, joista kaikki eivät ole työttömiä. Nyt on onneksi tajuttu, että heille voi järjestää hyppelyä musiikin tahdissa. Korkeimmalle hyppäävät saavat täydemmän ruokakassin! Kaikkein älykkäimmät heistä laitetaan tekemään yhdessä ruokaa ensimmäistä kertaa elämässään. Eihän heistä kukaan ole ennen tehnyt yhdessä ruokaa. (Joku on korkeintaan saattanut kärventää kalapuikkoja pannulla ankeassa vuokrayksiössä Jakomäessä.) Ihana energinen pöhinä huipentuu yhteisruokailuun!


Paperityöläiset vain litkivät kahvia ja yrittävät pysyä hereillä mekaanisten koneiden nappeja painellessaan, mikäli eivät ole tupakkatauolla. Onko laitaa siinä, että he tuottavat ihan tyhjää turhaa paperia? Eikö heilläkin pitäisi olla oikeus käyttää aivojaan? Tämä hoituu sillä, että jokaista kannustetaan kirjoittamaan tuottamalleen paperille edes yksi runo joka päivä työn hiljaisina hetkinä. Niiltä, jotka eivät  saa runoja aikaiseksi, vähennetään tuntipalkasta 10 euroa.


Kaikkein tarpeellisin aktiivimalli olisi eduskunnassa. Siellä ne edustajat vain nukkuvat apeina torkkupeittoihin kääriytyneinä, joskus krapulassa, koska ovat pikkujouluissa kiskoneet kirkasta viinaa pari ämpärillistä. Jotkut heistä pystyvät kirkkaina hetkinään käymään saunassa ja altaassa lillumassa tai pohtimaan mahdollisuuksia perustaa eduskuntaan suomalais-ugrilainen ystävyysryhmä. Jotkut kirjoittavat plokeja, joissa kokonaiset lauseet on plagioitu älykkäämmän lukiokaverin aineesta. Miten nämä syrjäytyneet ja saamattomat pääsisivät oikein raittiin ja aktiivisen elämän syrjästä kiinni? Tässä pari ensiapupakettia:


1. Taksilla ajokielto voimaan! Taksilla ajavilta passiiveilta puolet palkkiosta pois. Kävellen liikkumiseen on kannustettava. Eihän ole mikään salaisuus, että syrjäytyneillä on melkoisia ylipaino-ongelmia on mielenterveyden ongelmien lisäksi. Syrjäytyminen synnyttää molempia.


2. Käsittämättömiä irrallisia mielleyhtymiä viljeleviltä plokisteilta samoin vähennetään 2000 euroa palkkiosta. Politiikan asiasisällön sijaan siitä, kuinka pahoitin mielini vuonna 1974 ja, kuinka harkitsen puolueen puheenjohtajuutta vuonna 2022, änkyttäviltä egoisteilta samoin. Sen sijaan niille, jotka tajuavat edes hörpätä kahvia, ennen kuin lysähtävät näppäimistölle, annetaan pikku bonus.


3. Edes kesällä näiden syrjäytyneiden olisi reipastuttava ihan itsensä vuoksi. Joka tuo itse kerättyjä tuotteita, 20 litraa mustikoita, 50 litraa puolukoita ja 100 litraa puutarhan tuotteita eduskunnan yhteiseen ruokapöytään syksyllä, säästyy sanktioilta. Pieni puuhastelu pitää työkykyisenä, että ei sitten tarvitse jäädä sopeutumiseläkkeelle. 

 

]]>
7 http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255142-aktiivimallista-iloa-ja-riemua-laajemminkin#comments Aktiivimalli Aktiivinen kansalaisuus Eduskunta Katastrofaalinen työttömyys Ruokajonot Thu, 10 May 2018 16:03:19 +0000 Esa-Jussi Salminen http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255142-aktiivimallista-iloa-ja-riemua-laajemminkin
Eutanasia – koska jokaisen tulee saada lähteä arvokkaasti http://liinaveronicaisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254933-eutanasia-koska-jokaisen-tulee-saada-lahtea-arvokkaasti <p>Eduskunta äänesti yli 63 000 kannatusilmoitusta keränneestä &quot;<a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2212">Eutanasia &ndash; aloite hyvän kuoleman puolesta</a>&quot; -kansalaisaloitteesta toissapäivänä. Edustaja Timo Heinosen lausumaehdotus lain läpimenosta mahdollisimman suoraviivaisesti<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005667515.html">&nbsp;meni nurin äänin 128-60</a>. Jotkut eutanasiaa vastustaneet ovat jo heittäneet serpentiinit ilmaan, ja monet aloitetta puoltaneet taas ovat luopuneet toivosta. Kumpaankaan ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa aihetta, koska asiaa ei olla käsitelty loppuun &ndash; eduskunta ainoastaan&nbsp;<a href="https://www.suomenuutiset.fi/aanestys-eutanasialausumasta-mustavalkoinen-lausumalle-tarkoita-ehdotonta-eita-eutanasialle/">hylkäsi lausuman, joka olisi velvoittanut lainvalmistelijat hyväksymään eutanasian ilman asiantuntijakuulemisiin perustuvaa harkintaa</a>.&nbsp;Asiantuntijatyöryhmän selvityksen jälkeen asia voidaan tuoda uudestaan eduskunnan käsittelyyn. Äänestyksen tulos sai joka tapauksessa aikaan raflaavia otsikoita sekä kuumana käyvän, tunnepitoisen keskustelun avustetusta itsemurhasta. Keskustelua on herättänyt myös se, etteivät kansanedustajien napinpainallukset ainakaan näennäisesti edustaneet kansaa, josta&nbsp;lähes kolme neljäsosaa olisi valmis sallimaan eutanasian.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustelua seuratessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, että osa ihmisistä tuntuu ymmärtäneen eutanasian merkityksen täysin väärin. Eutanasia nähdään virheellisesti vaihtoehtona, jota suorastaan tyrkytettäisiin pillerin tai piikin muodossa vanhoille tai sairaille ihmisille siten, että käytäntö muistuttaisi enemmän murhaa kuin armomurhaa.&nbsp;Joissakin kauhukuvissa eutanasia taas nähdään kärjistetysti syanidikapseleiden nakkeluna jokaiselle masentuneelle teinille, joka haluaa tehdä itsemurhan. Tosiasiassa jo eduskunnan äänestystulos kertoo, että eutanasiaan suhtaudutaan mieluummin ylivarovaisesti kuin vedetään yhtäkään mutkaa suoraksi. Jos laki säädetään asiantuntijoiden kuulemisen ja sen perusteella tehtyjen muutosten jälkeen, se on todennäköisesti hyvin tarkka sen suhteen, millä perusteilla eutanasiaa voidaan tarjota. Rajoituksia voidaan asettaa esimerkiksi harkinta-ajan, iän tai parantumisennusteen perusteella.</p><p>&nbsp;</p><p>Huoli siitä, kokisiko esimerkiksi parantumattomasti sairas ihminen velvollisuudekseen päättää elämänsä resursseja säästääkseen, on aiheellinen eikä sitä voi tehdä tyhjäksi millään eutanasiaa puoltavalla argumentilla. Lakia ei kuitenkaan voi jättää säätämättä kyseisellä perusteella, koska toisessa vaakakupissa on useita, painavampia asioita. Avustettu itsemurha tarkoittaisi laajennettua itsemääräämisoikeutta tilanteessa, jossa elämä ei ole henkilön itsensä mielestä elämisen arvoista. Se tarkoittaisi vähäisempiä kärsimyksiä jokaiselle, joka on parantumattomasti sairas ja elää jatkuvissa tuskissa. Se tarkoittaisi arvokasta lähtöä huonokuntoiselle vanhukselle, joka haluaa mieluummin kuolla kuin seurata omaa riutumistaan viikosta toiseen tietoisena siitä, että lopputulos on lopulta sama.</p><p>&nbsp;</p><p>Eutanasiaa ei tule saada kevyin perustein. Itsemurhaa ei voi peruuttaa, joten sen tulee olla aina viimeinen vaihtoehto. Sen tulee kuitenkin olla vaihtoehto. Sitä mieltä on myös suurin osa Suomen kansasta &ndash; 73 prosenttia Ylen ja Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneesta yli tuhannesta suomalaisesta toivoo, että ihmisellä olisi tarvittaessa oikeus saada kuolinapua. Jos eutanasialakia ei säädetä asiantuntijalausuntojen pohjalta tehtyjen muutosten jälkeen, eduskunta ei ainoastaan viittaa kintaalla kansalaisten oikeudelle lähteä tästä maailmasta arvokkaasti. Eduskunta ei silloin edusta kansaa, joka on valinnut, ketkä saavat edustaa sitä Arkadianmäellä.</p><p>&nbsp;</p><p>P.S. Toivoisin jokaisen eutanasiaa edelleen vastustavan lukevan linkin takaa löytyvän jutun 3-vuotiaasta Eino-pojasta. Eino sai aivoverenvuodon ja joutui kituuttamaan hengissä yli kaksi kuukautta sen jälkeen, kun elämä oli lakannut olemasta elämisen arvoista ja paranemisennuste oli nolla. Jos Einon elintoiminnot olisi saanut lopettaa tilanteen käytyä toivottomaksi, omaisten ei olisi tarvinnut katsoa kuukausia vierestä, kun pieni poika tekee hitaasti kuolemaa.</p><p><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005010252.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005010252.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunta äänesti yli 63 000 kannatusilmoitusta keränneestä "Eutanasia – aloite hyvän kuoleman puolesta" -kansalaisaloitteesta toissapäivänä. Edustaja Timo Heinosen lausumaehdotus lain läpimenosta mahdollisimman suoraviivaisesti meni nurin äänin 128-60. Jotkut eutanasiaa vastustaneet ovat jo heittäneet serpentiinit ilmaan, ja monet aloitetta puoltaneet taas ovat luopuneet toivosta. Kumpaankaan ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa aihetta, koska asiaa ei olla käsitelty loppuun – eduskunta ainoastaan hylkäsi lausuman, joka olisi velvoittanut lainvalmistelijat hyväksymään eutanasian ilman asiantuntijakuulemisiin perustuvaa harkintaa. Asiantuntijatyöryhmän selvityksen jälkeen asia voidaan tuoda uudestaan eduskunnan käsittelyyn. Äänestyksen tulos sai joka tapauksessa aikaan raflaavia otsikoita sekä kuumana käyvän, tunnepitoisen keskustelun avustetusta itsemurhasta. Keskustelua on herättänyt myös se, etteivät kansanedustajien napinpainallukset ainakaan näennäisesti edustaneet kansaa, josta lähes kolme neljäsosaa olisi valmis sallimaan eutanasian.

 

Keskustelua seuratessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, että osa ihmisistä tuntuu ymmärtäneen eutanasian merkityksen täysin väärin. Eutanasia nähdään virheellisesti vaihtoehtona, jota suorastaan tyrkytettäisiin pillerin tai piikin muodossa vanhoille tai sairaille ihmisille siten, että käytäntö muistuttaisi enemmän murhaa kuin armomurhaa. Joissakin kauhukuvissa eutanasia taas nähdään kärjistetysti syanidikapseleiden nakkeluna jokaiselle masentuneelle teinille, joka haluaa tehdä itsemurhan. Tosiasiassa jo eduskunnan äänestystulos kertoo, että eutanasiaan suhtaudutaan mieluummin ylivarovaisesti kuin vedetään yhtäkään mutkaa suoraksi. Jos laki säädetään asiantuntijoiden kuulemisen ja sen perusteella tehtyjen muutosten jälkeen, se on todennäköisesti hyvin tarkka sen suhteen, millä perusteilla eutanasiaa voidaan tarjota. Rajoituksia voidaan asettaa esimerkiksi harkinta-ajan, iän tai parantumisennusteen perusteella.

 

Huoli siitä, kokisiko esimerkiksi parantumattomasti sairas ihminen velvollisuudekseen päättää elämänsä resursseja säästääkseen, on aiheellinen eikä sitä voi tehdä tyhjäksi millään eutanasiaa puoltavalla argumentilla. Lakia ei kuitenkaan voi jättää säätämättä kyseisellä perusteella, koska toisessa vaakakupissa on useita, painavampia asioita. Avustettu itsemurha tarkoittaisi laajennettua itsemääräämisoikeutta tilanteessa, jossa elämä ei ole henkilön itsensä mielestä elämisen arvoista. Se tarkoittaisi vähäisempiä kärsimyksiä jokaiselle, joka on parantumattomasti sairas ja elää jatkuvissa tuskissa. Se tarkoittaisi arvokasta lähtöä huonokuntoiselle vanhukselle, joka haluaa mieluummin kuolla kuin seurata omaa riutumistaan viikosta toiseen tietoisena siitä, että lopputulos on lopulta sama.

 

Eutanasiaa ei tule saada kevyin perustein. Itsemurhaa ei voi peruuttaa, joten sen tulee olla aina viimeinen vaihtoehto. Sen tulee kuitenkin olla vaihtoehto. Sitä mieltä on myös suurin osa Suomen kansasta – 73 prosenttia Ylen ja Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneesta yli tuhannesta suomalaisesta toivoo, että ihmisellä olisi tarvittaessa oikeus saada kuolinapua. Jos eutanasialakia ei säädetä asiantuntijalausuntojen pohjalta tehtyjen muutosten jälkeen, eduskunta ei ainoastaan viittaa kintaalla kansalaisten oikeudelle lähteä tästä maailmasta arvokkaasti. Eduskunta ei silloin edusta kansaa, joka on valinnut, ketkä saavat edustaa sitä Arkadianmäellä.

 

P.S. Toivoisin jokaisen eutanasiaa edelleen vastustavan lukevan linkin takaa löytyvän jutun 3-vuotiaasta Eino-pojasta. Eino sai aivoverenvuodon ja joutui kituuttamaan hengissä yli kaksi kuukautta sen jälkeen, kun elämä oli lakannut olemasta elämisen arvoista ja paranemisennuste oli nolla. Jos Einon elintoiminnot olisi saanut lopettaa tilanteen käytyä toivottomaksi, omaisten ei olisi tarvinnut katsoa kuukausia vierestä, kun pieni poika tekee hitaasti kuolemaa.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005010252.html

]]>
0 http://liinaveronicaisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254933-eutanasia-koska-jokaisen-tulee-saada-lahtea-arvokkaasti#comments Eduskunta Eutanasia Kansalaisaloite Sun, 06 May 2018 15:08:26 +0000 Liina Isto http://liinaveronicaisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254933-eutanasia-koska-jokaisen-tulee-saada-lahtea-arvokkaasti
Hjallis Harkimo uskalsi kääntää uuden lehden http://mattitorvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254904-hjallis-harkimo-uskalsi-kaantaa-uuden-lehden <p>Eduskunnan (Ankkalinnan) tasapaino horjahti pahemman kerran, kun liike-elämän Hannu Hanhi, Hjallis Harkimo rikkoi tabut ja rohkeni loikkaamaan suuresta ja mahtavasta Kokoomuksesta. Lasinen katto romahti ja sirpaleita ryhdyttiin kokoamaan. Kokoamisen aikana lasipalaset paljastivat sen minkä Hannu (Hjallis) Hanhi osoitti. Suomalainen politiikka elää ja vaikuttaa värillisen lasikaton alla, kansa ei näe, eikä heille näytetä mitä katon alla on. Se meni hetkellisesti rikki.</p><p>Hannu Hanhi (yksi maailmankaikkeuden onnekkaimpia hahmoja) viipertää sarjakuvissa ja tapaa erilaisia ihmisiä, ilmiöitä ja maailmoja. Ankkalinna, Aku Ankka on 1900 luvun ajan tehokeino kertoa yhteiskunnan kulloisestakin tilasta. Kaupunki ja sen hahmot elävät kulloisenkin aikakauden ismien, tapojen ja epäluulojen kautta. Samalla kaupunki kertoi ja kertoo vallitsevan tilanteen.</p><p>Hjalliksen Hannu Hanhi hahmon kieltäminen, hänen sanomansa vähättely, onnistui suhteellisen hyvin. Onneksi epäilys jäi elämään. Hänen väitettiin vieroksuvan työntekoa, eihän se käy kokouksissa tai puhu eduskunnassa. Ei hän puhu koskaan (Eduskunnassa) mitään missään. Hjallis vetää vain omaa diili-rooliaan ja roikkuu tuolillaan, nuokkuu. Onneksi media meni vain osittain halpaan, joku Hannu Hanhi uskalsi sanoa, että politiikka on ihan oikeasti rikki, lasikatto on romahtanut.</p><p>Kokoomus ajoi median miinaan Turusen kortilla, politiikan Kroisos Eero Lehti Pennosen kaveri, Tero Tuhlari Turunen oli helppo kortti. Loistavasti ajoitettu irtiotto Sinisestä puolueesta oli kuin parasta Ankkalinnan teatteria. Nyt syyllistettiin Sininen puolue, jäihin vajoava uusi tulokas, Sinisen lippukunnan Veli Ponteva-partio. Tämä joukkue rikkoi lasikattoa edellisen kerran Eduskunnassa vuosi sitten. Tero Tuhlarista sai käteensä, Kulta Into Pii Orpo, loistavan, ähäkutti Siniset-luuserit kortin.</p><p>Pelle Sampo Peloton oivalsi Into Piin toimet viime hetkellä. Vielä aamulla Into Pii tuijotti Pelleä silmiin, minä vien pian sinun keksintösi. Onnekas Pelle Peloton keksi näytelmän, jossa Sinisten Suden pennut Tupu, Hupu ja Lupu näyttelivät keskeistä roolia. Touho serkku, Torvinen Ankka säesti tätä Sinisten partiolaisten kuoroa. Tupu Elo otti partiolaisena keskeisimmän roolin, Kokoomuksen huijauksen paljastamisessa. Sudenpennut eroavat Sipilän Lippukunnasta.</p><p>Ei voi myöskään olla huomioimatta, lasikaton kahta murtajaa Aaron Paavo Väyrynen Ankkaa ja Milla Lepomäki Magiaa. Heillekin kuuluu tärkeä rooli Ankkalinnan (Eduskunnan) lasikaton murtamisessa. He ansaitsevat myös erikoiskiitoksen.</p><p>Palataan nyt arkeen. Mikä Hjalliksen sanomassa on oleellista. Se että suomalaista politiikkaa pyörittää pienen pieni piiri. Se on loistava oivallus. Muutama mies on vallan kahvassa, naisia sieltä ette tapaa. Toki puolueet vetävät puheenjohtajistoonsa mieluusti, näytille naisia. Kuka nyt kulloinkin sattuu löytymään, &nbsp;mutta vähemmän oikeasti katu-uskottava kelpaa. Peli tarvitsee julkisuuskuvan, jota ylläpidetään näillä näennäisillä hahmoilla. Hjallis on oikeassa, johtaminen ontuu ja se keskittyy muutamaan ihmiseen. He pyörittävät ison koneiston avulla Suomea ja eduskuntaa.</p><p>Politiikkaa pyörittävä koneisto jää median huomion ulkopuolelle. Medialla ei ole aikaa, pitää luoda lööppejä ja otsikoita, klikkauksia. Ne vetävät huomion ja pomojen kiitokset. Tätä median toimeliasta joukkoa nämä muutaman miehen johtamat avustaja ja eritysasiantuntijajoukot pyörittävät huhuineen ja juttuineen. Katsokaa vaikka Kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksen uutisjuttuja. Jokainen haasteltavaksi valittu puhui samaa mantraa Hjallis ei ole koskaan ollut kokoomus. Tätä media toisti kuin rakkikoira. Uskallus puuttuu, isoja kohtaan.</p><p>Suomalainen politiikka on muulla kuin kansanedustajien käsissä. Se on Hjalliksen sanomassa oikein. Avustajat ja asiantuntijat ratkaisevat erilaiset kysymykset omissa palavereissaan. He eivät ole kansan valittuja mutta he toimivat kuin olisivat kansan valittuja. He eivät kerro kansanedustajille toimistaan ja tavoitteista, joita pienet piirit heidät on pannut tekemään. He ovat ottaneet suomalaisen politiikan tekemisessä liian keskeisen roolin. Tästä ei kukaan uskalla puhua, tai siis nyt uskalsi.</p><p>Suomalaisessa politiikassa on vihdoinkin alkanut puhaltamaan vapauden tuuli. Ensin aloittivat Siniset, Paavo Väyrynen seurasi, Lepomäki ravisteli ja Hjallis puhkaisi lopun katosta. Tuuli puhaltaa sisään ummehtuneeseen maailmaan. Maailmaan jossa elää sodan jälkeisen ajan mantra, väite että Suomi tarvitsee vain kolme suurta puoluetta, muuten yhteiskunta on kaaoksessa. Tätä ovat sukupolvet jakaneet edelleen, äidiltä pojille ja isältä tytöille. Nyt tuota kuplaa ollaan purkamassa, lasikaton sirpaleet kootaan yhteen.</p><p>Ihmiset kentillä ja kaduilla haluavat muutosta, vanhat suuret puolueet eivät tuo ratkaisua. Politiikassa on jo aika uusille mahdollisuuksille. Eurooppalainen kulttuuri, useiden puolueiden ja moninaisten arvojen kokoaminen yhteiseksi on alkanut Suomessa. Kokoonnutaan yhteen suureen politiikan pöytään, pyyhkäistään harvojen äijien valta Kolera-altaaseen. Toivotaan aikaa, jolloin puolueita on 15 joista yhdelläkään ei ole yli 15% kannatusta. Ehkäpä se aika on edessä ja kokoonnumme yhden suuren suomalaisen poliittisen pöydän äärelle.</p><p>Matti Torvinen</p><p>Kansanedustaja, puoluesihteeri</p><p>Sininen Tulevaisuus rp &nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan (Ankkalinnan) tasapaino horjahti pahemman kerran, kun liike-elämän Hannu Hanhi, Hjallis Harkimo rikkoi tabut ja rohkeni loikkaamaan suuresta ja mahtavasta Kokoomuksesta. Lasinen katto romahti ja sirpaleita ryhdyttiin kokoamaan. Kokoamisen aikana lasipalaset paljastivat sen minkä Hannu (Hjallis) Hanhi osoitti. Suomalainen politiikka elää ja vaikuttaa värillisen lasikaton alla, kansa ei näe, eikä heille näytetä mitä katon alla on. Se meni hetkellisesti rikki.

Hannu Hanhi (yksi maailmankaikkeuden onnekkaimpia hahmoja) viipertää sarjakuvissa ja tapaa erilaisia ihmisiä, ilmiöitä ja maailmoja. Ankkalinna, Aku Ankka on 1900 luvun ajan tehokeino kertoa yhteiskunnan kulloisestakin tilasta. Kaupunki ja sen hahmot elävät kulloisenkin aikakauden ismien, tapojen ja epäluulojen kautta. Samalla kaupunki kertoi ja kertoo vallitsevan tilanteen.

Hjalliksen Hannu Hanhi hahmon kieltäminen, hänen sanomansa vähättely, onnistui suhteellisen hyvin. Onneksi epäilys jäi elämään. Hänen väitettiin vieroksuvan työntekoa, eihän se käy kokouksissa tai puhu eduskunnassa. Ei hän puhu koskaan (Eduskunnassa) mitään missään. Hjallis vetää vain omaa diili-rooliaan ja roikkuu tuolillaan, nuokkuu. Onneksi media meni vain osittain halpaan, joku Hannu Hanhi uskalsi sanoa, että politiikka on ihan oikeasti rikki, lasikatto on romahtanut.

Kokoomus ajoi median miinaan Turusen kortilla, politiikan Kroisos Eero Lehti Pennosen kaveri, Tero Tuhlari Turunen oli helppo kortti. Loistavasti ajoitettu irtiotto Sinisestä puolueesta oli kuin parasta Ankkalinnan teatteria. Nyt syyllistettiin Sininen puolue, jäihin vajoava uusi tulokas, Sinisen lippukunnan Veli Ponteva-partio. Tämä joukkue rikkoi lasikattoa edellisen kerran Eduskunnassa vuosi sitten. Tero Tuhlarista sai käteensä, Kulta Into Pii Orpo, loistavan, ähäkutti Siniset-luuserit kortin.

Pelle Sampo Peloton oivalsi Into Piin toimet viime hetkellä. Vielä aamulla Into Pii tuijotti Pelleä silmiin, minä vien pian sinun keksintösi. Onnekas Pelle Peloton keksi näytelmän, jossa Sinisten Suden pennut Tupu, Hupu ja Lupu näyttelivät keskeistä roolia. Touho serkku, Torvinen Ankka säesti tätä Sinisten partiolaisten kuoroa. Tupu Elo otti partiolaisena keskeisimmän roolin, Kokoomuksen huijauksen paljastamisessa. Sudenpennut eroavat Sipilän Lippukunnasta.

Ei voi myöskään olla huomioimatta, lasikaton kahta murtajaa Aaron Paavo Väyrynen Ankkaa ja Milla Lepomäki Magiaa. Heillekin kuuluu tärkeä rooli Ankkalinnan (Eduskunnan) lasikaton murtamisessa. He ansaitsevat myös erikoiskiitoksen.

Palataan nyt arkeen. Mikä Hjalliksen sanomassa on oleellista. Se että suomalaista politiikkaa pyörittää pienen pieni piiri. Se on loistava oivallus. Muutama mies on vallan kahvassa, naisia sieltä ette tapaa. Toki puolueet vetävät puheenjohtajistoonsa mieluusti, näytille naisia. Kuka nyt kulloinkin sattuu löytymään,  mutta vähemmän oikeasti katu-uskottava kelpaa. Peli tarvitsee julkisuuskuvan, jota ylläpidetään näillä näennäisillä hahmoilla. Hjallis on oikeassa, johtaminen ontuu ja se keskittyy muutamaan ihmiseen. He pyörittävät ison koneiston avulla Suomea ja eduskuntaa.

Politiikkaa pyörittävä koneisto jää median huomion ulkopuolelle. Medialla ei ole aikaa, pitää luoda lööppejä ja otsikoita, klikkauksia. Ne vetävät huomion ja pomojen kiitokset. Tätä median toimeliasta joukkoa nämä muutaman miehen johtamat avustaja ja eritysasiantuntijajoukot pyörittävät huhuineen ja juttuineen. Katsokaa vaikka Kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksen uutisjuttuja. Jokainen haasteltavaksi valittu puhui samaa mantraa Hjallis ei ole koskaan ollut kokoomus. Tätä media toisti kuin rakkikoira. Uskallus puuttuu, isoja kohtaan.

Suomalainen politiikka on muulla kuin kansanedustajien käsissä. Se on Hjalliksen sanomassa oikein. Avustajat ja asiantuntijat ratkaisevat erilaiset kysymykset omissa palavereissaan. He eivät ole kansan valittuja mutta he toimivat kuin olisivat kansan valittuja. He eivät kerro kansanedustajille toimistaan ja tavoitteista, joita pienet piirit heidät on pannut tekemään. He ovat ottaneet suomalaisen politiikan tekemisessä liian keskeisen roolin. Tästä ei kukaan uskalla puhua, tai siis nyt uskalsi.

Suomalaisessa politiikassa on vihdoinkin alkanut puhaltamaan vapauden tuuli. Ensin aloittivat Siniset, Paavo Väyrynen seurasi, Lepomäki ravisteli ja Hjallis puhkaisi lopun katosta. Tuuli puhaltaa sisään ummehtuneeseen maailmaan. Maailmaan jossa elää sodan jälkeisen ajan mantra, väite että Suomi tarvitsee vain kolme suurta puoluetta, muuten yhteiskunta on kaaoksessa. Tätä ovat sukupolvet jakaneet edelleen, äidiltä pojille ja isältä tytöille. Nyt tuota kuplaa ollaan purkamassa, lasikaton sirpaleet kootaan yhteen.

Ihmiset kentillä ja kaduilla haluavat muutosta, vanhat suuret puolueet eivät tuo ratkaisua. Politiikassa on jo aika uusille mahdollisuuksille. Eurooppalainen kulttuuri, useiden puolueiden ja moninaisten arvojen kokoaminen yhteiseksi on alkanut Suomessa. Kokoonnutaan yhteen suureen politiikan pöytään, pyyhkäistään harvojen äijien valta Kolera-altaaseen. Toivotaan aikaa, jolloin puolueita on 15 joista yhdelläkään ei ole yli 15% kannatusta. Ehkäpä se aika on edessä ja kokoonnumme yhden suuren suomalaisen poliittisen pöydän äärelle.

Matti Torvinen

Kansanedustaja, puoluesihteeri

Sininen Tulevaisuus rp   

 

 

  

]]>
0 http://mattitorvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254904-hjallis-harkimo-uskalsi-kaantaa-uuden-lehden#comments Kotimaa Eduskunta Hjallis Harkimo Politiikka Puoluesihteeri Torvinen Sininen tulevaisuus Sun, 06 May 2018 05:55:51 +0000 Matti Torvinen http://mattitorvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254904-hjallis-harkimo-uskalsi-kaantaa-uuden-lehden
Eduskunnan päätös eutanasiasta pettymys, mutta toivoakin on. http://hoitaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254877-eduskunnan-paatos-eutanasiasta-pettymys-mutta-toivoakin-on <p>Eduskunnan päätös torpata eutanasia kansalaisaloite oli pettymys, mutta jokseenkin odotetun kaltainen. Sosiaali-ja terveysvaliokunta kuuli lukuisan määrän asiantuntijoita ja myös Exitus ry:n kantaa kysyttiin. Yhdistys antoi laajan ja perusteellisen lausunnon asiasta. Kaiken kaikkiaan valiokunta kuuli merkittävän määrän asiantuntijoita. Jopa poikkeuksellisen suuren määrän.</p><p>Eduskunnan päätös perustaa nyt asiantuntijatyöryhmä on sinällään hyvä asia. On hyvä laajasti selvittää ja tutkia saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tilaa Suomessa. Tunnustettu tosiahan on se, että saattohoidossa on ongelmia. Hoidon laatu ja sisältö on merkittävästi riippuvainen potilaan asuinkunnasta ja hoitoyksiköstä. Kuluvan vuoden alussa päivitetyt uudet käypähoitosuositukset saattohoitoon ja pallitiiviseen hoitoon on hyvin tehty ja toivoa sopii, että ne myös käytännössä näkyvät laajasti ja tasa-arvoisesti koko maassa.</p><p>Myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen vasta myöntämä 1,5-miljoonan euron suuruinen raha saattohoidon ja pallitiivisen koulutuksen kehittämiseen on hyvä asia.</p><p>Työ lain saamiseksi eutanasiasta Suomeen tulee kuitenkin jatkumaan ihan normaalisti. Eduskunnan päätös oli vastoin suomalaisten tahtoa. Tiedämme suomalaisten kannattavan eutanasiaa poikkeuksellisen laajalla kannatuksella. Jopa noin 80% suomalaisista kannattaa eutanasiaa ja tätä kannatusta on mitattu viimeisten vuosien aikana lukuisissa kyselyissä.</p><p>Kannatusta on myös lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan keskuudessa. Sairaanhoitajaliiton vuoden 2017 tutkimuksessa sairaanhoitajat antoivat merkittävän kannatuksen, sillä noin 64% sairaanhoitajista ilmoitti tutkimuksessa kannattavan eutanasiaa ja noin 48% heistä ilmoitti olevansa itse valmis olemaan osallisena eutanasia-prosessissa. Myös lääkäreissä kannatusta siis on, mutta määrällisesti vähemmän kuin hoitajien keskuudessa.</p><p>Nyt jäämme sitten mielenkiinnolla odottamaan millainen asiantuntijatyöryhmä tullaan perustamaan ja keitä siinä työryhmässä on mukana. Toivottavasti se ei perustu vain eutanasian vastustajiin.</p><p>Sosiaali-ja terveysvaliokunta jätti myös oven auki eutanasialle, joten synkkyyteen ei ole aihetta. Mahdolliset lainsäädännölliset uudistukset valiokunta jätti asiantuntijatyöryhmän selvitettäväksi. Olettaa sopii, että työryhmä tulee toiminaan tehokkaasti ja perusteellisesti ja työryhmään kutsutaan laajasti asiantuntijoita. Edustamani yhdistys on käytettävissä työryhmän jäseneksi jos kutsu käy.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan päätös torpata eutanasia kansalaisaloite oli pettymys, mutta jokseenkin odotetun kaltainen. Sosiaali-ja terveysvaliokunta kuuli lukuisan määrän asiantuntijoita ja myös Exitus ry:n kantaa kysyttiin. Yhdistys antoi laajan ja perusteellisen lausunnon asiasta. Kaiken kaikkiaan valiokunta kuuli merkittävän määrän asiantuntijoita. Jopa poikkeuksellisen suuren määrän.

Eduskunnan päätös perustaa nyt asiantuntijatyöryhmä on sinällään hyvä asia. On hyvä laajasti selvittää ja tutkia saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tilaa Suomessa. Tunnustettu tosiahan on se, että saattohoidossa on ongelmia. Hoidon laatu ja sisältö on merkittävästi riippuvainen potilaan asuinkunnasta ja hoitoyksiköstä. Kuluvan vuoden alussa päivitetyt uudet käypähoitosuositukset saattohoitoon ja pallitiiviseen hoitoon on hyvin tehty ja toivoa sopii, että ne myös käytännössä näkyvät laajasti ja tasa-arvoisesti koko maassa.

Myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen vasta myöntämä 1,5-miljoonan euron suuruinen raha saattohoidon ja pallitiivisen koulutuksen kehittämiseen on hyvä asia.

Työ lain saamiseksi eutanasiasta Suomeen tulee kuitenkin jatkumaan ihan normaalisti. Eduskunnan päätös oli vastoin suomalaisten tahtoa. Tiedämme suomalaisten kannattavan eutanasiaa poikkeuksellisen laajalla kannatuksella. Jopa noin 80% suomalaisista kannattaa eutanasiaa ja tätä kannatusta on mitattu viimeisten vuosien aikana lukuisissa kyselyissä.

Kannatusta on myös lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan keskuudessa. Sairaanhoitajaliiton vuoden 2017 tutkimuksessa sairaanhoitajat antoivat merkittävän kannatuksen, sillä noin 64% sairaanhoitajista ilmoitti tutkimuksessa kannattavan eutanasiaa ja noin 48% heistä ilmoitti olevansa itse valmis olemaan osallisena eutanasia-prosessissa. Myös lääkäreissä kannatusta siis on, mutta määrällisesti vähemmän kuin hoitajien keskuudessa.

Nyt jäämme sitten mielenkiinnolla odottamaan millainen asiantuntijatyöryhmä tullaan perustamaan ja keitä siinä työryhmässä on mukana. Toivottavasti se ei perustu vain eutanasian vastustajiin.

Sosiaali-ja terveysvaliokunta jätti myös oven auki eutanasialle, joten synkkyyteen ei ole aihetta. Mahdolliset lainsäädännölliset uudistukset valiokunta jätti asiantuntijatyöryhmän selvitettäväksi. Olettaa sopii, että työryhmä tulee toiminaan tehokkaasti ja perusteellisesti ja työryhmään kutsutaan laajasti asiantuntijoita. Edustamani yhdistys on käytettävissä työryhmän jäseneksi jos kutsu käy.

]]>
2 http://hoitaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254877-eduskunnan-paatos-eutanasiasta-pettymys-mutta-toivoakin-on#comments Eduskunta Eutanasia Itsemääräämisoikeus Saattohoito Sat, 05 May 2018 09:32:40 +0000 Kari Viholainen http://hoitaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254877-eduskunnan-paatos-eutanasiasta-pettymys-mutta-toivoakin-on
Natsi-, rasisti-, persu- ja kielirasimikortit jyllää. Hiljentyäkö pitäisi? http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254751-natsi-rasisti-persu-ja-kielirasimikortit-jyllaa-hiljentyako-pitaisi <p>Kaikki alkoi, kun tein pari blogia, koska tunsin, että tämä saamelaisten pilkkaaminen alkoi mennä jo yli. Mutta kappas, tämä kääntyikin täysin mua vastaan. Omat koirat purevat, koska tuon ilmi myös ikävempää asiaa, varsinki Inarista päin. Twitterissä on alettu nyt haukkumaan jo mua, kun tongin saamelaisten hyvinvointi asiaa ja tuon samalla ilmi, että enhän ymmärrä enää saamenkielestäkään mitään. Blogit ja twiittaukset ovat siis onnistuneet.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuo kieliasia on siellä rasismina esiintyvä pahe ja sen asian haluan korjauttaa. Siellä on haukuttu myös Sebastian Tynkkystä olioksi ivallisesti. Myös hänen seksuaalisesta suuntautumisesta ilkuttiin. Myös Inka Kangasniemi on saanut paskaa päällensä. Alkaakohan siima kiristyä? Tämä kaikki vain siksi, koska kaikki ei ole meidän kanssa samaa mieltä. Liekkö pelottaa asioiden julkitulokin?</p><p>&nbsp;</p><p>Olenko näiden saamelaisten mielestä kykenemätön hoitamaan asioita sen vuoksi, että sisäisen rasismin vuoksi en voi olla rehellinen saamelaisuudestani, vaan kielen menetys pitäisi piilottaa? #kielirasismi</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän porukan rasismi ja sorto kohdistuu juurikin omaan porukkaan ja mukana on henkilöitä, jotka ovat päättämässä meidän saamelaisten asioista.</p><p>Ehkä pelko sisäisen rasismin julkitulosta aiheuttaa persukortin, natsileiman, rasistileiman, lantalaisleiman ja tietenki kielettömyyskortin heiluttamisen.</p><p>Kun saamelaiskäräjälakityöryhmän muistio tulee julki, toivon, että päättäjät ovat valppaina tutustumaan saamelaisyhteisön sisällä vallitsevaan tilanteeseen. On aika ottaa poroa sarvista nyt kiinni.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaikki alkoi, kun tein pari blogia, koska tunsin, että tämä saamelaisten pilkkaaminen alkoi mennä jo yli. Mutta kappas, tämä kääntyikin täysin mua vastaan. Omat koirat purevat, koska tuon ilmi myös ikävempää asiaa, varsinki Inarista päin. Twitterissä on alettu nyt haukkumaan jo mua, kun tongin saamelaisten hyvinvointi asiaa ja tuon samalla ilmi, että enhän ymmärrä enää saamenkielestäkään mitään. Blogit ja twiittaukset ovat siis onnistuneet.

 

Tuo kieliasia on siellä rasismina esiintyvä pahe ja sen asian haluan korjauttaa. Siellä on haukuttu myös Sebastian Tynkkystä olioksi ivallisesti. Myös hänen seksuaalisesta suuntautumisesta ilkuttiin. Myös Inka Kangasniemi on saanut paskaa päällensä. Alkaakohan siima kiristyä? Tämä kaikki vain siksi, koska kaikki ei ole meidän kanssa samaa mieltä. Liekkö pelottaa asioiden julkitulokin?

 

Olenko näiden saamelaisten mielestä kykenemätön hoitamaan asioita sen vuoksi, että sisäisen rasismin vuoksi en voi olla rehellinen saamelaisuudestani, vaan kielen menetys pitäisi piilottaa? #kielirasismi

 

Tämän porukan rasismi ja sorto kohdistuu juurikin omaan porukkaan ja mukana on henkilöitä, jotka ovat päättämässä meidän saamelaisten asioista.

Ehkä pelko sisäisen rasismin julkitulosta aiheuttaa persukortin, natsileiman, rasistileiman, lantalaisleiman ja tietenki kielettömyyskortin heiluttamisen.

Kun saamelaiskäräjälakityöryhmän muistio tulee julki, toivon, että päättäjät ovat valppaina tutustumaan saamelaisyhteisön sisällä vallitsevaan tilanteeseen. On aika ottaa poroa sarvista nyt kiinni.

]]>
14 http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254751-natsi-rasisti-persu-ja-kielirasimikortit-jyllaa-hiljentyako-pitaisi#comments Eduskunta Rasismi saamelaiset Totuus Wed, 02 May 2018 13:17:22 +0000 Pekka Hetta http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254751-natsi-rasisti-persu-ja-kielirasimikortit-jyllaa-hiljentyako-pitaisi
Eduskunnan vierailijalistat http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254736-eduskunnan-vierailijalistat <p>Eduskuntalaitos tuli saaneeksi <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005657201.html">roppakaupalla moitteita</a> siitä, että ei toiminut lain mukaisesti. Aikoinaan salaamistarkoituksessa tehty päätös vierailijalistojen tuhoamisesta päivittäin oli virheellinen. Arkistolakiakaan eduskunta ei noudattanut. Virhe oli niin ikään hylätä ennalta tekemäni pyyntö saada tulevien päivien listoja.</p><p>Oikeusasiamies antoi asiassa moitteet 26.4.2018 tekemällään päätöksellä. Kaikkiaan asiasta oli tehty yhdeksän kantelua joiden joukossa oli minun lisäkseni kuusi muuta yksityishenkilöä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskuntalaitos tuli saaneeksi roppakaupalla moitteita siitä, että ei toiminut lain mukaisesti. Aikoinaan salaamistarkoituksessa tehty päätös vierailijalistojen tuhoamisesta päivittäin oli virheellinen. Arkistolakiakaan eduskunta ei noudattanut. Virhe oli niin ikään hylätä ennalta tekemäni pyyntö saada tulevien päivien listoja.

Oikeusasiamies antoi asiassa moitteet 26.4.2018 tekemällään päätöksellä. Kaikkiaan asiasta oli tehty yhdeksän kantelua joiden joukossa oli minun lisäkseni kuusi muuta yksityishenkilöä.

]]>
1 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254736-eduskunnan-vierailijalistat#comments Arkistolaki Eduskunta Julkisuuslaki Vierailijalistat Wed, 02 May 2018 08:48:06 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254736-eduskunnan-vierailijalistat
Kansanedustajakoulu http://juhawelling.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254709-kansanedustajakoulu <p><strong>Perustetaan koulu kansanedustajille.</strong></p><p>Olen pyörittänyt ajatusta muutaman vuoden itsekseni ja yhä tämä tuntuu kiehtovalta ajatukselta. Ymmärrän että asiaan liittyy paljon erilaisia realiteetteja,joten olen kiinnostunut kuulemaan ajatuksianne, mitä pitää ottaa huomioon kansanedustajakoulutuksessa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mihin tarpeeseen?</strong></p><p>1. Yhtenä toistuvana ongelmana esitetään, että poliitikot eivät ymmärrä tekemiensä päätösten kohdetta riittävän hyvin. Kansanedustajakoulussa on tarjolla valinnaisia opintoja ja tutustumista oman alansa kenttään. Esimerkiksi työharjoittelua lastentarhoissa, kouluissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa, maahanmuuttajien ja työttömien parissa jne. Työharjoittelussa tulot voivat vastata kohdealan ihmisten tuloja.</p><p>2. Koulutuksella lisätään kansanedustajien yleissivistystä mm. filosofiasta, yhteiskuntatieteistä, taloudesta, luonnontieteistä ja kulttuurista. Luentoja ja kursseja vetävät alojensa parhaat asiantuntijat.</p><p>3. Koulutuksella lisätään vastakkaisten poliittisten näkemysten ymmärrystä. Osan tästä ns. poliittisten näkökulmien koulutuksesta järjestävät puolueet ja osan poliittisesti mahdollisimman objektiiviset tahot. Tämä kehittää poliittista keskustelua, kun keskustelijat(kansanedustajat) ymmärtävät vastaväitteitä paremmin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miten tämä on mahdollista toteuttaa?</strong></p><p>1. Poliittiset nuorisojärjestöt voivat lähettää jäseniään koulutukseen.</p><p>2. Kansanedustajat ovat velvoitettuja osallistumaan tiettyyn määrään koulutusta vuosittain. Jos tämä vie liikaa resursseja eduskuntatyöltä, muutetaan vaalit käytäväksi viiden vuoden välein.</p><p>3. Jokaisella kansalaisella on oltava mahdollisuus hakea koulutukseen (mitkä ovat pääsykriteerit?) Ilman tätä koulutusta saa tietenkin hakea kansanedustajaksi kuten ennenkin.</p><p>&nbsp;</p><p>Ja kyllä, tämä maksaa paljon kuten muukin koulutus. Toisaalta nyky-yhteiskunta ja sen rakenne on monitahoinen sekä nopeasti muuttuva, joten kansaa edustavien ihmisten määrätietoinen kouluttaminen maksaa itseään takaisin onnistuneiden päätösten seurauksena. Koulutuksen tarkoitus ei siis ole lisätä kansanedustajien työtaakkaa kohtuuttomasti. Oikein järjestettynä tämä voi olla antoisaa ja virkistävää myös edustajille.</p><p>Itsestäni idea tuntuu toisaalta utopistiselta (liikaa isoja muuttujia, idea voi olla hyvä mutta siihen ei löydy toteuttavaa tahoa /varoja), mutta toisaalta ajattelen että miksi ei. No, miksi ei?</p><p>Kertokaa mielipiteitänne aiheesta,</p><p>T Juha W</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perustetaan koulu kansanedustajille.

Olen pyörittänyt ajatusta muutaman vuoden itsekseni ja yhä tämä tuntuu kiehtovalta ajatukselta. Ymmärrän että asiaan liittyy paljon erilaisia realiteetteja,joten olen kiinnostunut kuulemaan ajatuksianne, mitä pitää ottaa huomioon kansanedustajakoulutuksessa.

 

Mihin tarpeeseen?

1. Yhtenä toistuvana ongelmana esitetään, että poliitikot eivät ymmärrä tekemiensä päätösten kohdetta riittävän hyvin. Kansanedustajakoulussa on tarjolla valinnaisia opintoja ja tutustumista oman alansa kenttään. Esimerkiksi työharjoittelua lastentarhoissa, kouluissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa, maahanmuuttajien ja työttömien parissa jne. Työharjoittelussa tulot voivat vastata kohdealan ihmisten tuloja.

2. Koulutuksella lisätään kansanedustajien yleissivistystä mm. filosofiasta, yhteiskuntatieteistä, taloudesta, luonnontieteistä ja kulttuurista. Luentoja ja kursseja vetävät alojensa parhaat asiantuntijat.

3. Koulutuksella lisätään vastakkaisten poliittisten näkemysten ymmärrystä. Osan tästä ns. poliittisten näkökulmien koulutuksesta järjestävät puolueet ja osan poliittisesti mahdollisimman objektiiviset tahot. Tämä kehittää poliittista keskustelua, kun keskustelijat(kansanedustajat) ymmärtävät vastaväitteitä paremmin.

 

Miten tämä on mahdollista toteuttaa?

1. Poliittiset nuorisojärjestöt voivat lähettää jäseniään koulutukseen.

2. Kansanedustajat ovat velvoitettuja osallistumaan tiettyyn määrään koulutusta vuosittain. Jos tämä vie liikaa resursseja eduskuntatyöltä, muutetaan vaalit käytäväksi viiden vuoden välein.

3. Jokaisella kansalaisella on oltava mahdollisuus hakea koulutukseen (mitkä ovat pääsykriteerit?) Ilman tätä koulutusta saa tietenkin hakea kansanedustajaksi kuten ennenkin.

 

Ja kyllä, tämä maksaa paljon kuten muukin koulutus. Toisaalta nyky-yhteiskunta ja sen rakenne on monitahoinen sekä nopeasti muuttuva, joten kansaa edustavien ihmisten määrätietoinen kouluttaminen maksaa itseään takaisin onnistuneiden päätösten seurauksena. Koulutuksen tarkoitus ei siis ole lisätä kansanedustajien työtaakkaa kohtuuttomasti. Oikein järjestettynä tämä voi olla antoisaa ja virkistävää myös edustajille.

Itsestäni idea tuntuu toisaalta utopistiselta (liikaa isoja muuttujia, idea voi olla hyvä mutta siihen ei löydy toteuttavaa tahoa /varoja), mutta toisaalta ajattelen että miksi ei. No, miksi ei?

Kertokaa mielipiteitänne aiheesta,

T Juha W

]]>
5 http://juhawelling.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254709-kansanedustajakoulu#comments Eduskunta Kansanedustaja Koulutus Politiikka Tue, 01 May 2018 15:55:12 +0000 Juha Welling http://juhawelling.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254709-kansanedustajakoulu
Rehelliset Lapin vasemmistolaiset http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254632-rehelliset-lapin-vasemmistolaiset <p>Eduskunnan entisen talouspäällikön Pertti J. Rosilan muistelmakirja kertoo mielenkiintoisia asioita joidenkin kansanedustajien käyttäytymisestä eduskunnassa. Lappilaisesta näkökulmasta vasemmistolaiset kansanedustajat selviävät puhtain paperein, kun taas esimerkiksi keskustan joukoista löytyy petoksesta tuomion saanut Lasse Näsi.</p><p>Nyt jo entinen SKDL/Vasemmistoliiton edustaja Esko-Juhani Tennilä saa jopa mallikansanedustajan tittelin, koska kaikki oli aina kunnossa. Jopa verokortti tuli ajallaan. Myöskään nykyisen Vasemmistoliiton kansanedustajan Markus Mustajärven toimista ei löydy byrokatiamielessä huomautettavaa, mutta hän kuulemma juo lonkeroita eduskunnan saunassa. Olisiko vaihdettava olueen? Huumoriakin miehellä piisaa.</p><p>Myöskään 1987-1998 SKDL:n kansanedustajana toimineen Asko Apukan menneisyydestä ei eduskunnan hallintomieheltä muuta huomautettavaa löydy kuin saunan kovat löylyt. Lapin vasemmistolaisilla on tapana äänestää eduskuntaan rehellisiä lappilaisia ihmisiä, jotka eivät kikkaile ylimääräisiä korvauksia omaan pussiinsa.&nbsp; Lisää tällaisia!</p><p>Rehellistä Vappua kaikille!</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.lapinkansa.fi/lappi/lappilaiskansanedustajan-petos-valvotti-kikkailu-kulukorvauksilla-vei-kirstunvartijan-younet-ja-mustasi-eduskunnan-mainetta-200894355">https://www.lapinkansa.fi/lappi/lappilaiskansanedustajan-petos-valvotti-kikkailu-kulukorvauksilla-vei-kirstunvartijan-younet-ja-mustasi-eduskunnan-mainetta-200894355</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan entisen talouspäällikön Pertti J. Rosilan muistelmakirja kertoo mielenkiintoisia asioita joidenkin kansanedustajien käyttäytymisestä eduskunnassa. Lappilaisesta näkökulmasta vasemmistolaiset kansanedustajat selviävät puhtain paperein, kun taas esimerkiksi keskustan joukoista löytyy petoksesta tuomion saanut Lasse Näsi.

Nyt jo entinen SKDL/Vasemmistoliiton edustaja Esko-Juhani Tennilä saa jopa mallikansanedustajan tittelin, koska kaikki oli aina kunnossa. Jopa verokortti tuli ajallaan. Myöskään nykyisen Vasemmistoliiton kansanedustajan Markus Mustajärven toimista ei löydy byrokatiamielessä huomautettavaa, mutta hän kuulemma juo lonkeroita eduskunnan saunassa. Olisiko vaihdettava olueen? Huumoriakin miehellä piisaa.

Myöskään 1987-1998 SKDL:n kansanedustajana toimineen Asko Apukan menneisyydestä ei eduskunnan hallintomieheltä muuta huomautettavaa löydy kuin saunan kovat löylyt. Lapin vasemmistolaisilla on tapana äänestää eduskuntaan rehellisiä lappilaisia ihmisiä, jotka eivät kikkaile ylimääräisiä korvauksia omaan pussiinsa.  Lisää tällaisia!

Rehellistä Vappua kaikille!

 

https://www.lapinkansa.fi/lappi/lappilaiskansanedustajan-petos-valvotti-kikkailu-kulukorvauksilla-vei-kirstunvartijan-younet-ja-mustasi-eduskunnan-mainetta-200894355

]]>
3 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254632-rehelliset-lapin-vasemmistolaiset#comments Eduskunta Esko-Juhani Tennilä Korvaukset Markus Mustajärvi Vasemmistoliitto Mon, 30 Apr 2018 08:52:37 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254632-rehelliset-lapin-vasemmistolaiset
Taistelu sote-äänistä kiihtyy – Kärnä estää Väyrysen paluun? http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254450-taistelu-sote-aanista-kiihtyy-karna-estaa-vayrysen-paluun <p>Pakko oli pläjäyttää päivän kolmas teksti. Lupaan kuitenkin pitää taukoa vähintään koko tulevan viikonlopun. Asiaan. Mikko Kärnä (Kepu) harkitsee estävänsä Paavo Väyrysen paluun eduskuntaan oikeustoimin.</p><p>Lukijat voivat nyt pohtia onko kyseessä pelkästään Kärnän syvä kiintymys oman palkkaansa ja duuniinsa, vai käydäänkö taustalla veristä taistelua jokaisesta mahdollisesta sote-myönteisestä äänestä. Missään tapauksessa kukaan ei usko että kyseessä olisi Juha Sipilän kostotoimi.</p><p><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/demokraatti-karna-harkitsee-vayrysen-valtakirjan-riitauttamista-oikeudessa/6881540#gs.AzmopLI" title="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/demokraatti-karna-harkitsee-vayrysen-valtakirjan-riitauttamista-oikeudessa/6881540#gs.AzmopLI">https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/demokraatti-karna-harkitsee...</a></p><p>Simmottis.</p> Pakko oli pläjäyttää päivän kolmas teksti. Lupaan kuitenkin pitää taukoa vähintään koko tulevan viikonlopun. Asiaan. Mikko Kärnä (Kepu) harkitsee estävänsä Paavo Väyrysen paluun eduskuntaan oikeustoimin.

Lukijat voivat nyt pohtia onko kyseessä pelkästään Kärnän syvä kiintymys oman palkkaansa ja duuniinsa, vai käydäänkö taustalla veristä taistelua jokaisesta mahdollisesta sote-myönteisestä äänestä. Missään tapauksessa kukaan ei usko että kyseessä olisi Juha Sipilän kostotoimi.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/demokraatti-karna-harkitsee-vayrysen-valtakirjan-riitauttamista-oikeudessa/6881540#gs.AzmopLI

Simmottis.

]]>
83 http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254450-taistelu-sote-aanista-kiihtyy-karna-estaa-vayrysen-paluun#comments Kotimaa Eduskunta Juha Sipilän keskusta Kaksintaistelu Mikko Kärnä Paavo Väyrynen Thu, 26 Apr 2018 12:48:19 +0000 Pekka Siikala http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254450-taistelu-sote-aanista-kiihtyy-karna-estaa-vayrysen-paluun