Veikko Huuska

Kaikki blogit puheenaiheesta Työllisyys

On sosialistilla otsaa

Hallituskauden alussa vasemmisto-oppositio piti hallituksen tavoitetta 110 000 uudesta työpaikasta mahdottomana. Kuinka kävikään? Sinisen työministerin Jari Lindströmin kaudella tavoite on toteutunut suunnitellusti.

Demareiden ja vasemmistoliiton ollessa viime hallituksessa Suomesta hävisi yli 100 000 työpaikkaa. Ja nyt kun syntyy yli 110 000 työpaikkaa, Li Andersson kehtaa väittää hallituksen työvoimapolitiikkaa huonoksi. On siinä sosialistilla otsaa.

Työllisyysihmeen taustat

Viime viikolla julkaistiin uudet työllisyysluvut alkuvuodelta. Niiden mukaan Suomen työllisyysaste oli kesäkuussa 71,8 %, mikä on enää 0,2 % päässä Sipilän hallituksen asettamasta 72 % työllisyysastetavoitteesta. Riitahan siitä sitten syntyi, kun hallituspuolueiden edustajat hehkuttivat tuloksia ja sovittelivat sulkaa hattuunsa, nyrpeämmät äänet oppositiosta muistuttelivat yli kahteensataantuhanteen jämähtäneistä työttömyysluvuista sekä siitä, että "työlliseksi" tilastossa lasketaan tarkastelujaksolla (viikko) yhdenkin työtunnin tehnyt palkansaaja.

Talouskasvusta ei ole pelastajaksi

Talouskasvu loi työtä ja hyvinvointia silloin, kun länsimaisia yhteiskuntia rakennettiin. Kaikki piti tehdä, kun juuri mitään ei ollut. Ei riittävää tieverkostoa, ei tarpeeksi kouluja, sairaaloita tai muuta infrastruktuuria. Myös teollisuus lisääntyi, ja teollisuuteen tarvittiin työntekijöitä. Vähitellen yhteiskuntien perustoiminnot valmistuivat, tehtaita automatisoitiin, ja työ luonnollisesti väheni. Mutta jo vain oli huomattu, että aina kun ihmiskunnalle tulee uusia tarpeita, todellisia tai varta vasten luotuja, syntyy talouskasvua. Ympäristön tilasta ei oltu huolissaan.

Mielekästä työtä vai masennusta?

Jokaisella pitäisi olla oikeus mielekkääseen työhön. Työhön, josta saa sellaista palkkaa, että pärjää ilman sosiaalietuuksia, tai ainakin ilman toimeentulotukea. Suomessa kuitenkin on paljon sellaisia työläisiä joiden palkka on niin mitätön, että palkan lisäksi pitää voimavaroja käyttää toimeentulotuen hakemiseen, ja monenlaiseen muuhun "kikkailuun", jotta pärjää.

Hallituksen toimet ovat vain pieni juonenkäänne työllisyyden paranemisessa

Nyt kun Suomen työmarkkinoilla ovat selvät nousukauden elkeet, on alkanut spekulaatio siitä, mikä Suomen on vetänyt ylös. Jos asiaa hieman yksinkertaistaa, jokainen joka kehuu, kuinka heidän oma porukkansa on tehnyt oikeita päätöksiä nousun aikaansaamiseksi, puhuu hieman turhan suurella suulla. 

Työntekijöille koulutusrahaa?

AKAVA on esittänyt, että töissä oleville pitäisi alkaa maksaa koulutusrahaa tonnin verran joka kolmas vuosi. Tuolla osaltaan taattaisiin se, että töissä olevien ammattitaito pysyy ajan tasalla. Toisaalta koulutusraha antaisi viestin, että ei pidä jäädä "tuleen makaamaan" vaan koko ajan pitää kouluttautua - se on nykyaikaa.

Työllisyys, työttömyys , tilastot ja hallitus

Korjatkaa ihmeessä jos tämä spekulaatio on väärässä.

Työllisyyden nousu on tietysti aina iloinen asia, mutta tilastoinnilla on aina oma roolinsa aina kun halutaan välittää jotain tiettyä viestiä.

Eikö ole niin että työllisyysprosentti lasketaan käytettävissä olevasta työvoimasta eikä koko populaatiosta. Eli "rehelliset työttömät", sellaiset jotka tilastoissa lasketaan työttömiksi vaikuttavat, mutta sellaiset "aktiiviset työttömät" tai vaikkapa karenssilla olevat työttömät eivät ole työttömyystilastoja rumentamassa.

 

Suomi on nousussa!

Tässä on menty jo jonkin aikaa kasvavien työllisyyslukujen aikaa. Myös perustettavien yritysten määrä on nousussa, Tilastokeskus tänään: https://www.stat.fi/til/aly/2018/01/aly_2018_01_2018-07-26_tie_001_fi.html

Perustulo vapauttaisi ihmiset toimimaan

Suomessa on keskusteltu 1980-luvun alusta lähtien, pitäisikö maassamme ottaa käyttöön perustulo korvaamaan suurin osa sosiaaliturvaa. Perustulolle on löytynyt puolustajia eri puolueista, mutta ei riittävän merkittävissä määrin. Yleistäen voidaan sanoa, että mitä enemmän valtaa puolueella on, sitä pienempää on perustulon kannatus puolueen kansanedustajien keskuudessa. Valtaa pitävät kun tekevät kovin harvoin vallankumouksellisia uudistuksia.

Hakusessa aktiivimallin kustannukset ja vaikutukset

Tehtiin poikien kanssa silleen vähän tyhmästi aktiivimalli kakkonen, että kustannus- ja työllisyysarvioita ei ole ollenkaan.

Työministeri Lindström toteaakin analyyttisesti että "Vaikea arvioida, mikä mahtaa olla se resurssitarve. Kyllä tässä pyrkimyksenä on vähentää byrokratiaa. Aina kun on byrokratiaa, se tarkoittaa, että siellä on paljon työntekijöitä tekemässä asioita."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä