Veikko Huuska

Kaikki blogit puheenaiheesta Toinen maailmansota

Tyypillisiä harhoja EU:sta

Tavallisesti EU:ta puolustellaan epämääräisin ja virheellisinkin väittämin:

 

"EU:n aikana on tapahtunut hyvää kehitystä, siispä se on EU:n ansiota."

Punatähden liitto hakaristin kanssa – Brestin salailtu voitonparaati 22.9.1939

Punatähden liitto hakaristin kanssa – Brestin salailtu voitonparaati 22.9.1939

Neuvostoliiton/Venäjän reparoitu historia on restusoinut Saksa-kumppanuuden 1939-1941.

*

Kun taannoin kävin Kremlissä, mielessäni aktualisoitui muuan vanha kysymys:

”Neuvostoliitto kävi näköjään sotansa 1941-1945.  Miksiköhän se isäukko lähti Sortanlahdesta Antinpäivänä 1939?”

Historian suomettuminen

Itsneäisyyspäivänä Suomen sotaveteraanit saivat jälleen ansaitsemaansa huomiota. Suomettumisen kaudella, kun elimme Neuvostoliiton varjossa, Suomen itsenäisyyden pelastajia ei ollut tapana muistella tai tuoda esiin.

 

Onko historiasta opittu?

Olemmeko oppineet jotain Euroopan 70 vuoden takaisista tapahtumista? Kuinka sivistynyt maailma onnistui mahdollistamaan miljoonien eurooppalaisten joukkotuhon? Toimisimmeko historiamme oppituntien valossa tänä päivänä eri tavalla, jos yhteiskunnalliset olosuhteet sattuisivat muuttumaan 1930- ja 40-luvun kaltaisiksi?

Sotakorvaukset, hyvä bisnes?

Suomen historiaan kuuluvat olennaisena osana sotakorvaukset, jotka maksettiin Neuvostoliitolle toisen maailmansodan päätteeksi. Maksettavaksi määrättiin 300 miljoonan dollarin arvosta korvausta, joka alennettiin myöhemmin 226,5 miljoonaa dollariin. Sotakorvaukset maksettiin muun muassa metalliteollisuuden tuotteina. Nykyrahassa sotakorvaukset vastaavat noin 4,5 miljardia euroa (4 500 miljoonaa euroa).

8.5.1945

Toisen maailmansodan päättymisestä Euroopassa tulee näinä päivinä kuluneeksi tasan 70 vuotta.  Konflikti vaati maanosamme arviolta 50 miljoonaa kuolonuhria ja aikaansai suunnatonta aineellista tuhoa. Nykyistä maailmantilannetta kuvaa se, että entisillä Saksaa vastaan taistelleilla liittoutuneilla on eri näkemys siitä, milloin sota Euroopassa oikeastaan edes päättyi.

Olisiko Saksa voinut voittaa toisen maailmansodan…

Olisiko Saksa voinut voittaa toisen maailmansodan…

 

tai olisiko sota ollut vältettävissä? jonkinsortin jossittelua…

 

Urho Kekkonen, joka jo varhaisista opiskeluvuosistaan lähtien tunsi aitoa mielenkiintoa Saksaa kohtaan, kirjoitti aikanaan esittelyn eräästä sotien alusvuosia käsittelevästä saksalaisen upseerin teoksesta.  Sekin ansaitsee huomion kiinnittämisen:

 

Saksalaista menneisyyttä

 

Suomi ei hyökännyt Leningradiin

On tunnettu asia, että Neuvostoliitto ja nyttemmin Vladimir Putin ovat käyttäneet historiaa vain ja ainoastaan ajankohtaisiin poliittisiin tarpeisiinsa. Historian tutkimus on siellä oleellinen osa poliittista vallankäyttöä. Suomettumisen seurauksena Suomessakin oli sotien jälkeen piirteitä alistaa poliittinen historia vallankäyttäjien pelinappulaksi. Ilmiö ei ole sinänsä harvinainen maailmalla. 

13.3.1940

Talvisodan päättymisestä 13.3.1940 on tänään tasan 75 vuotta. Tänä keväänä tulee kuluneeksi myös 70 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä. Suomen osalta sota päättyi Kilpisjärvellä saksalaisten vetäydyttä Norjan puolelle huhtikuun lopulla 1945 muutama päivä ennen Saksan lopullista antautumista.  Suomella on näin ollen takanaan pian 70 vuotta kestänyt yhtenäinen rauhanaika, mistä voimme olla kiitollisia. Vastaa ajanjaksoa ilman sotilaallista konfliktia, ei ole helppo löytää historiastamme.

Jos emme muista historiaa, joudumme elämään sen uudestaan.

Päivälleen 70 vuotta sitten 27.1.1945 Natsi-Saksan vastaiseen liittoumaan kuuluneet puna-armeijan Ensimmäisen Ukrainan rintaman 60. armeijan joukot saapuivat Puolassa Krakovan lähellä sijaitsevalle Natsi-Saksan pahamaineiselle Auschwitz-Birkenaun tuhoamisleirille ja vapauttivat elossa löytyneet noin 7 500 vankia. Tapahtuman johdosta vietetään tänään toisen maailmansodan kansanvainojen uhrien muistopäivää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä