Ns. journalistit näpertelevät pikkuasioita, kuva, ymmärtämättä isoja asioita:
Tekes on 30 vuoden ajan kysellyt yrityksiltä hankkeiden vaikutuksista ja luonut niiden perusteella joukon myyttejä, joiden päätarkoitus lienee tehdä vaikutus poliitikkoihin.
Myytti 1:
52 prosenttia Tekesin rahoittamista pienten ja keskisuurten yritysten projekteista lisäsi yrityksen liiketoiminnan kansainvälistymistä.
Mikä tahansa demon lähettäminen ulkomaille tai messuesittely on tuota "kansainvälistymistä".
Iltalehti uutisoi tänään työ- ja elinkeinoministeriön alaisen innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin (ent. Tekes) ostaneen tutulta 59 900 euron raportin. Lain mukaan 60 000 euroa on rajana sille, että hankinta pitää kilpailuttaa.
Tekes perustettiin 1983 vauhdittamaan Suomen kehitystä teknologiamaaksi. Teknologian ja Innovaatioiden kehityskeskus, nykyisin Innovaatiorahoituskeskus Tekes ehti 34 vuoden ikäiseksi ennen kuin se hallituksen päätöksellä päätettiin lakkauttaa. Tilalle perustettiin Tekesistä ja Finprosta koostuva osakeyhtiön ja viraston muodostama hybridi Business Finland. Jos hakee syytä tähän muutokseen, jää käteen vain se oletus, että hybridi olisi tehokkaampi kuin kaksi oman selkeän toiminta-ajatuksen omaavaa yhteistyötä tekevää organisaatiota.
Tekes on rahoittanut 460 miljoonalla eurolla Nuoret innovatiiviset yritykset -ohjelmaa. Kriteeri 8 on kuvassa. Kuitenkin mukana ovat olleet mm. soitonopetusohjelman laatinut Yousician ja pelejä laatinut Supercell. Pelit ja opetusohjelmat ovat sisältötuotteita siinä missä kirjat, sävellykset ja elokuvatkin. Ne eivät ole tutkimusta ja kehitystä eivätkä voi tulla innovaatioiksi. Nuo yritykset eivät siis täytä kriteeriä 8.
Hesarin kolumnissa 27.10. ministerit Lintilä ja Mykkänen perustelivat Tekesin ja Finpron yhdistämistä uudeksi Business Finlandiksi suomalaisen myynnin ja markkinoinnin heikkoudella. Kuulemma häviämme tässä kansainvälisille kilpailijoille.
Pelaako hallitus uhkapeliä panostaessaan ja uskoessaan niin vahvasti biotalouteen ja cleantechiin? Hallituksen toimintaohjelman ja kärkihankkeiden puolivälitarkastelun tulokset eivät itseäni oikein vakuuta. Veikataanko varmasti oikeaa hevosta vai voivatko kasvun avaimet löytyä muualta? Riskienhallinnan ja -hajautuksen kannalta näen tässä Suomen kasvun kannalta merkittäviä ongelmia.
Hallituksen toimintaohjelman ja kärkihankkeiden puolivälitarkastelu
Elina Lepomäki – kirjoitat ensi vuoden budjettia käsittelevässä blogissasi ”Budjettiriihi ilman päätöksiä” aivan aiheellisesti tarpeesta poistaa kaikki yritystuet. Se on hyvä se. Kuitenkin asian tiimoilta herää kysymyksiä. Allekirjoittanut on monen suomalaisen tavoin oppinut olemaan liikoja luottamatta kenenkään 18-vuotiaasta asti (valta)puolueessa olleen tekemisiin. Kyse on motivaatiostasi kyseisessä asiassa, sen alkulähteistä.
Hallituksen puolivälitarkastelun tuloksena hallitus ilmoittaa TEM:n sivuilla, että
..” Lisäksi Suomen Akatemiaa ja Tekesiä varaudutaan pääomittamaan kumpaakin 60 miljoonalla eurolla.Tekesin pääomittamisella tuetaan yritysten, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeita, eli niin sanottuja kasvun moottoreita. Niillä tavoitellaan uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja 3–5 vuoden aikajänteellä..”
FinPro siirretään Tekesin alaisuuteen. Muistuu mieleen asia, jota ministeri Lintilä tuskin muistaa:
Vuoden 1984 alussa Tekesiin siirrettiin teollisuussihteeritoiminta, jota siihen asti oli hoitanut VTT. Eri maissa toimivien teollisuussihteerien tehtävä oli hankkia asemapaikoiltaan tietoa, jota suomalainen teollisuus voisi hyödyntää. Ulkomaanverkostossa oli laajimmillaan 17 toimipistettä.
Perusteluna teollisuussihteeritoiminnan lakkauttamiselle aikoinaan oli, että yritykset pystyvät jo itse hankkimaan tietonsa.