Veikko Huuska

Eurovaalit

Mitä sinä aiot?

Voi sitä itkua ja hammastenkiristystä joka syntyy, kun huomataan talouskasvuun perustuvan maailmanjärjestyksen loppu. Meidän esi-isämme unelmoivat vaurauden perään, mutta eivät osanneet aavistaa kuinka tylsämielisiksi roboteiksi se ihmisen muuntaa. (Totisesti, paljon on jo robotteja jotka kelpaavat korvaamaan ihmisen.

Periaatteellinen kynnyskysymys

Meneillään käytävissä hallitusneuvoitteluissa on jälleen viljelty sanaa "kynnyskysymys". Kaikesta muusta voidaan keskustella paitsi periaatteista. Keskusteluista tekee erityisen mielenkiintoisen se, että jokaisella osapuolella on tietty oma periaatekysymyksensä, 

Meillä on pitkään haikailtu sitä, kuinka tarpeellista on tehdä poliittisesti fiksuja päätöksiä ja kuinka tärkeää olisi myös työ- ja yrityselämässä kehittyä eteenpäin vauhdikkaammin. Yleensä syyksi esitetään sitä, että olemme liian muutoshaluttomia. 

Spitzenkandidaten: 4 kpl

Ilman muuta aion äänestää eurovaaleissa, mutta itse äänestystapahtumasta en ole ollenkaan niin varma kuin Sixten Korkman, Mikael Hernesniemi jne.

Olen aika kansainvälinen eurooppalainen ja vaikka vuonna 1994 äänestinkin (kaukoviisaasti) Suomen liittymistä vastaan, niin nyt ollaan sen kyydissä eikä fixit tunnu järkevältä. MUTTA: haluanko Macronin yhä tiivimpää EU:ta ("transferunionia") tai peräti liittovaltiota? Siihen on helppo vastata: EN! Olenko samantien kansallismielinen fasisti/rasisti? Siihen on yhtä helppoa vastata: EN!

Kentän hyytävä viesti kepun johdolle: emme äänestä...tai äänestämme persuja

Minulla on paljon tuttavia ja jopa ystäviä kepusta.

Joskus on aivan hupaisaa ja hyödyllistä pitää suunsa kiinni ja kuunnella mitä heillä on sanottavaa. Siinä voi oppia.

Tällä kertaa keskusteluissa oli uusi sävy: suuttumus.

Eräs kepulainen tuttavani totesi, että nyt puolueelle käy huonosti!

Se, että mennään puna-hallitukseen on alkanut hiertämään kovasti kengässä samalla kuin useat vanhat asiat ovat alkaneet ärsyttämään uudestaan.

Hesari ja Korkman: EU on itsenäisyytensä säilyttäneiden valtioiden liitto

 Huhtikuun alussa Sixten Korkman kirjoitti Hesariin kolumnin, jossa suomi populismia ja puolusti EU:ta, mutta varsin heikoin tuloksin: http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273196-korkman-suomii-populismia-heikoin-tuloksin.  Nykymuodin mukaan hän kirjoitti myös ilmastonmuutoksesta.

Miksi äänestän eurovaaleissa?

Huomenna alkaa eurovaalien ennakkoäänestys. Eurooppaan, myös Suomeen, on noussut puolueita, jotka haluavat hajottaa unionin. Sixten Korkmanin HS-kolumnista sain kimmokkeen kirjoittaa omat perusteluni sille, miksi tulen äänestämään Eu-vaaleissa liberaalin Eu:n puolesta. Perusteluja tuli mieleeni paljon, mutta tässä tärkeimmät.

Rauha

EU-parlamentti: vastakkainasettelua vai yhteistyötä

Euroopan parlamentin viime vaalikaudet voivat tarjota mielenkiintoisen näkökulman puoluekentän pirstoutumiseen Suomessa ja muuallakin Euroopassa. Vaikka europarlamentissakin ovat edustettuina karkeasti samat ryhmät kuin jäsenmaissa kansallisesti – keskustaoikeisto, sosialidemokraatit, liberaalit, vihreät, kansallismieliset - jako vasemmistoon ja oikeistoon on alkanut näyttää yhä vanhentuneemmalta koko 2000-luvun. Väitän, että jako EU-yhteistyön kannattajien ja vastustajien välillä on jo pitkään syrjäyttänyt sen.

Eduskuntavaaleista EU-vaaleihin: vastakkainasettelua vai yhteistyötä

Suomen eduskuntavaalien tulosta voi lukea kolmen eri suunnan voittona. Näistä kaksi edustivat tyytymättömyyttä ja yksi tyytyväisyyttä. Mielenkiintoinen voittajien kolmio.

Maallistuneen Euroopan menestys pohjaa kristilliseen kulttuuriin

Euroopan menestys perustuu kritillisyyden muovaamaan kulttuuriin. 

Uskontoa ja politiikkaa ei pidä sotkea. Tämä tarkoittaa, että maallisia päätöksiä ei tule perustella henkilökohtaisella vakaumuksella eikä vakaumusta tule käyttää poliittisten päämäärien edistämiseen. Eurooppalainen ajattelutapa ja koko kulttuuri on kuitenkin kristillisen ajattelun kyllästämä eikä sitä pidä kieltää tai väheksyä. Kristilisessä opissa on  perustavanlaatuista viisautta, jota monista nykytrendeistä puuttuu. 

Nuoria tarvitaan yhteistyössä

Pohjola-Nordenin liittokokous pidettiin 4.-5.5. Tornio-Haaparannassa. Pohjola-Norden edistää pohjoismaista yhteistyötä ja tekee toiminnallaan Pohjoismaita tunnetuksi Suomessa.

Pohjoismainen yhteistyö kohtaa monia haasteita. Kaksi suurinta haastetta ovat jäsenkunnan uudistaminen nuorilla ja uusilla jäsenillä sekä näkyvyyden puute Suomessa. Pohjola-Nordenin jäsenten keski-ikä on melko korkea. Yhdistystoiminnan on vaikea jatkua ilman nuoria ja työssäkäyviä jäseniä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä