Veikko Huuska

Kaikki blogit puheenaiheesta Työllisyysaste

Työllisyyslukemia 1900-luvun alusta näihin päiviin

Amos Aholan blogissa vilahti kuva Suomen työttömyysasteesta alkaen vuodesta 1900. Lähdin kyselemään kuvan lukujen perään ja sainkin lähteen, kiitos Tilastokeskukselle. Luvut olivat peräisin Pekka Tiaisen väitöskirjasta Taloudellisen kasvun tekijät suomessa: Työvoiman, päa͏̈oman ja kokonaistuottavuuden osuus vuosina 1900-90 (s.188-190).

Luontaisen työnteon mahdollisuus

Monien ihmisten luonteeseen kuuluu tehdä jotain nyky-yhteiskunnassa työksi luokiteltavaa asiaa ihan omaksi ilokseen. Monet ovat sellaisissa vapaaehtoistöissä vapaa-ajallaan, josta muille maksetaan palkkaa. Tästä voi johtaa yhtälön, jossa työn vaatimustasoa alennetaan vapaaehtoistöissä muutenkin viihtyvien tasolle, ja samalla voidaan kuitenkin hoitaa työtehtäviä ja maksaa palkkaa. Pieni palkanmaksu voi innostaa tekemään lisääkin niitä tehtäviä, joissa oikeasti viihtyy.

Hallituksen työllisyystavoite

Nykyinen hallitus on asettanut itsensä puun ja kuoren väliin ja ilmaissut asemansa siinä varsin selvästi.

Hallituspuolueet ovat antaneet varsin haasteellisia vaalilupauksia, jotka voivat toteutua vain jos budjetissa on niihin varaa.  Jos budjetissa ei ole varaa, vaalilupauksista ei tule mitään, koska Suomella ei ole varaa velkaantua, kuten Italialla näyttää olevan, eijä Suomessa ole populistihallitusta joka ei kaihda velanottoa rahoittaakseen vaalilupauksensa.

Menot muuttuvat tuloiksi

 

 

Palataan vielä hallitusohjelman kimppuun. On oikeastaan sama, mistä aloittaa, mutta aloitetaan nyt puolustuspolitiikasta. Numeroliitteessä kohta 1 sanoo: ”Puolustushallinnolle turvataan riittävät resurssit: puolustushallinnon henkilöstöä lisätään hallituskaudella noin 100 tehtävällä. Maksaa 7 miljoona euroa”. Ohoh, miten halpaa tämä on, riittävät resurssit seitsemällä miljoonalla.

Tärkeinta asiaa ei mainittu hallitussopimuksessa

 

Se tärkein asia on tietenkin se, että työikäisen väestön määrän väheneminen pitäisi pysäyttää, ja mielummin saada ainakin loivasti nousemaan

Rinteen hallitusohjelman peruskivet ovat savea

Rinteen hallitusohjelman peruskivet ovat savea

*

Antti Rinteen muodostumassa olevan hallituksen 3.6.2019 julkaistun hallitusohjelman mukaan hallituskauden 2019-2023 keskeiset talouspoliittiset tavoitteet ovat:

ENSINNÄKIN:

Työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin ja työllisen määrä vahvistuu vähintään 60.000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä.

TOISEKSI:

Toimeentulotuki, ulosoton suojaosuus, velkojen vanhentuminen - miljardisäästöt

Toimeentulotuen ja ulosoton suojaosuuden yhdistämisellä sekä velkojen vanhentumisajan lyhentämisellä miljardisäästöt yhteiskunnalle

Äkkiä ajatellen pikavippifirmat syytävät holtittomasti rahaa antamalla pikavippilainoja tarkistamatta millään tavalla asiakkaan maksukykyä. Maksukyvytön kiertää pikavippifirmasta toiseen ottamalla uuden vipin jolla maksetaan edellinen vippi. Tätä voi jatkua yli 50.000 euroon saakka.

Työurien pidentämisestä pikakaista työllisyysasteen nostoon?

 

Kun Suomessa lasketaan aamukammalla eläkepäivien alkuun, länsinaapurissa Ruotsissa lasketaan samoin, mutta näköpiirissä on usein työelämän muutos eikä sen loppuminen. Monelle virallinen eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa siirtymisestä kokoaikatyöstä osa-aikaiseen työhön ja työtuntien vähenemistä. Myös työnkuvaa muokataan ja nimenomaan eläkkeelle siirtyvän henkilön toivomuksesta.

 

Epätyöllisyysaste

Eurostatin sivuilta katsastin erinäisiä työllisyystilastoja. Se mitä noista löysin tällä kertaa, oli työvoimaan kuulumattomien perustelut. Siihen kun lisäsin työttömien määrän, niin sain "epätyöllisyysasteen".

 

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä