Veikko Huuska

Kaikki blogit puheenaiheesta Miten me näemme Venäjän

Nykyinen järjestelmäkriisi ja arat tšuhnat

Sanon sinulle suoraan, että tällaisen horjuvan hallinnon palveluun eivät voimani riitä; kädet lamaantuvat ja kaikki tahto ja energia katoavat……ystäväni, olen niin ahdistuneessa mielentilassa, etten voi sitä Sinulle sanoin ilmaista. Missä on voima, missä on tahto?”

Edellinen huokaisu sisältyi Nikolai II:sen äärikonservatiivisen sedän suuriruhtinas Sergei Aleksandrovitšin kirjeeseen nuoremmalle veljelleen Pavelille.

Anteeksipyyntö ukrainalaisille ja venäläisille

Yhdelle sotamiehelle ei ollut kuuloa annettu. Sotamies ei koskaan mennyt istualtaan alemmaksi. Kerran kun venäläinen paahtoi kohti suon reunaan ja marjavarvikossa Iuodit vinkuivat kuin hiiret pesää polkisivat, toinen sotamies pyysi sotilasta menemään alas. Hän vastasi, etteivät Iuodit häneen satu. Sotilas kävi läpi sodan, eikä häneen sattunut kertaakaan.

Venäjä

Koska venäjän homoilla nykyään on se asema, mikä heillä on. Ja koska Venäjä kohtelee kansalaisjärjestöjä, miten kohtelee, ei Venäjää ole enää sivistysvaltio. 

Ei edes upeasta taiteestaan, ruoastaan, historiastaan ja kulttuuristaan huolimatta. Valtion sivistystaso mitataan sillä, miten se kohtelee kansalaisiaan. Näin ollen Venäjää ei voi enää pitää sivistys- ja oikeusvaltiona.

Siksi Venäjää kohtaan voidaan käydä minkälaista kauppa- ja propagandasotaa tahansa, joka ei sodi omia arvojamme vastaan, eikä aiheuta kohtuuttomia vaikeuksia.

Putin - "kejsari ja itzewaldias yli koko Ryssänmaan, Suuri Ruhtinas Suomesa"

Vertaillaanpa venäläisten maakauppoja Suomessa ennen ja nyt. Olimme tottuneet pitämään tsaari Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutuksen vuodelta 1809 maamme asemaa koskevaa sanamuotoa jo jotensakin pätemättömänä muutenkin kuin suomen kielen oikeinkirjoituksen sekä parin sosiaalisen ja etnisen määritteen poliittisen korrektiuden osalta. http://www.histdoc.net/historia/alex1.html

Lähialueprojektien rahoitus kannattaisi miettiä uudelleen

Kehitysapurahojen käyttö on tullut puheenaiheeksi suurlähettiläs Matti Kääriäisen otettua asian esille.  Lyhyesti referoituna  hän toteaa kehitysapurahojen menneen suurelta osin täysin hukkaan.

Moni meistä on koko ajan epäillyt asian olevan juuri näin.  Toinen asia, mistä ei jostain syystä ole keskusteltu, on lähialueyhteistyö, lähinnä Venäjän hankkeisiin kulutetut miljoonat.

Naapuri päätti, nyt pelataan paskahousua

Venäjän federaation sotilasoppi on virallinen asiakirja jonka pohjalta ensi vuonna jo toimitaan.

Siinä on selvitetty näkemykset siitä miten toimitaan ja valmistaudutaan aseelliseen puolustukseen. Ja miten aseellisesti suojellaan federaation etuja.

Venäjän federaation perustuslaillinen oikeus ja kansainväliset sopimukset huomioiden liittovaltion sotilasoppi toimii ainakin vuoteen 2020, jolloin ilmeisesti seuraava pitkän aikavälin kehityssuunnitelma astuu voimaan.

Tärkein sisäinen uhka on terrorismi ja tärkein ulkoinen uhka on Nato.

Fennovoiman ydinvoimala vähentää Suomen riippuvuutta Venäjästä

Kansainvälinen vihreä liike on pitkälti syntynyt ydinvoiman vastustamisen ympärille. Ydinvoiman vastustamisessa on nähty hyväksyttäväksi käyttää kaikkia mahdollisia keinoja valehtelusta terrorismiin. Eduskunnan myönnettyä Fennovoimalle luvan rakentaa uusi ydinvoimala, Vihreät ryhtyivät vastustamaan sillä perusteella, että se lisäisi meidän riippuvuuttamme Venäjästä.

Venäjän hyvyys

Olen huomannut, että Suomen ja länsimaiden mediassa Venäjän ylistäminen pidetään huonona tyylinä. Jokainen Venäjästä myönteisesti puhuva henkilö leimataan ”putinistiksi”, ”kommunistiksi” ja hänen kirjoitustaan pidetään ”Venäjän propagandana”. Joku on jopa keksinyt salaliittoteorian, että Pietarin lähellä sijaitsee toimisto, jossa työntekijät kirjoittavat myönteisiä kommentteja Venäjästä ja saavat siitä palkan ilmeisesti Venäjän valtiosta. Muistaakseni se ensimmäiseksi mainittiin lehdessä nimeltä ”Novaya Gazeta”.

Valtaa mellakoinnilla vai kansanäänestyksillä - Kiovassa ja Krimillä

Lännenmiehen hyväksymä demokratia on yhdelta osaltansa yleiset ja yhtäläiset vaalit. Usein vaaleissa valitaan edustajat, jotka sitten enemmän tai vähemmän noudattavat vaalilupauksiaan 1]. Demokratiaa kestää yleensä vaalikampanjan ajan.

Saako Venäjää ymmärtää?

Otsikossa on enemmän haastetta kuin poleemisuutta meille suomalaisille. Niin minulle kuin monille muillekin, lähinaapurimme tulee olemaan kiinnostuksen kohde loppuikään. Pari vuotta sitten yritin hahmotella miksi venäläiset käyttäytyvät kuten käyttäytyvät; samaa asiaa pohdin nyt entistä enemmän. Edustan tässä sellaista lähestymistapaa, että Venäjän ymmärtämisen yrittäminen ei ole sama kuin sen toimien hyväksyminen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä