Veikko Huuska

Kaikki blogit puheenaiheesta Matalapalkka-alat

Työvoiman saatavuusharkinta-aloite ja irtisanomislaki yhdessä harkintaan?

 

KUINKA KALLIIKSI HALPATYÖVOIMA TULEE? ULKOMAISEN TYÖVOIMAN SAATAVUUSHARKINTA, TYÖMARKKINAT JA JULKINEN TALOUS, Samuli Salminen, Suomen Perusta –ajatuspaja (Sivut 94 – 95):

 

- - ”11.5.2 Poliittiset jakolinjat eduskuntapuolueiden välillä ja sisällä

Matalan tuottavuuden työpaikat

Suomesta löytyy paljon  korkean tuottavuuden työpaikkoja. Sellaisia työpaikkoka joista työnantaja voi maksaa hyvää palkkaa on  runsaasti tarjolla.

Ongelma on siinä että ettei Suomesta löydy riittävästi sellaista työvoimaa joita työnantaja uskaltaisi palkata näihin avoinna oleviin tehtäviin. Työnantajat eivät usko siihen että tarjolla oleva työvoima olisi tarpeeksi tuottavaa näihin tarjolla oleviin vaativiin ja hyvin palkattuihin tehtäviin.

Näkökulma: Valtakunnansovittelija Piekkala unohtaa jotain oleellista

Uusi valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala onnistui suututtamaan palkansaajajärjestöt ennen kuin hän ehti edes aloittaa töitään. Piekkala totesi maanantaina Ylellä, että häneltä ei kannata tulla hakemaan liittokierroksen avannutta alaa korkeampia palkankorotusprosentteja.

Hän huomautti myös, että palkkaus on vain osa palkitsemista, sillä työmotivaatioon vaikuttavat myös muun muassa joustava työaika, kehittymismahdollisuudet ja työterveyshuollon palvelut.

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi tarttui hänen puheisiinsa välittömästi.

Pätkätyöt ja matalapalkka - väistämätön tulevaisuus vai elinkeinoelämän tavoite?

Minua on usein mietityttänyt onko työelämän kehityssuunta väistämätöntä tulevaisuutta vai onko se elinkeinoelämän vaikuttajien sekä omistajien etuja ajavien tavoite. Digitalisaatio ja robotisaatio tarkoittaa tulevaisuudessa yrityksien osalta kasvavaa määrää kiinteiksi katsottavia investointeja, jotka eivät jousta kysynnän ja menestyksen mukaan. Tällöin on sinällään luonnollista, että joustoja haetaan kaikkialta mistä niitä on saatavissa. Yhdeksi merkittävimmäksi vaikuttaisi valitettavasti olevan muodostumassa työvoima - yrityksille töitä tekevät ihmiset.

Miesten eläke-euro on suurempi kuin naisten

Helsingin Sanomat uutisoi 10.9 eläkelaskuristaan. Jutussa korostettiin miehen eläke-euron olevan naisten eläkettä pienemmän. Tekstissä kyllä tuli ilmi (mikäli jaksoi lukea koko jutun), että kyseessä on koko elämän aikana kertynyt eläkemäärä. Naiset elävät miehiä pitempään ja siten eläkevuosia heille kertyy enemmän.

Kaikkea palkkatyötä pitää arvostaa!

Keskiluokkaisen duunarin asianajaminen on myös yhteiskunnallisesti hyvin tärkeää, että yhteiskunnassa säilyy joku parempi taloudellinen tila jota kansalaiset voivat mahdollisimman yhdenvertaisesti tavoitella.

Ei tietenkään pidä unohtaa matalapalkkaduunareita ja siksi olen itse minimipalkkalain kannalla, kuten vasemmistoliiton eduskunta-vaaliohjelmassa luki taannoin. Alle 10 euron tuntipalkan ei pitäisi kenenkään tehdä töitä Suomessa, vaikka nyt on pakko vielä tehdä.

Lääkkeitä tonnilla, lähihoitajan palkalla.

Hallitusohjelmassa päätettiin, että Kelan lääkekorvausmenoja leikataan 150 miljoonalla eurolla vuodesta 2017 lukien. Yhdeksi uudeksi säästökeinoksi on otettu lääkejätteen vähentäminen. Muutokset tulivat voimaan vuoden 2017 alussa.

Korvattavien lääkevalmisteiden toimitusvälien seurantaan kiinnitetään aiempaa tarkempaa huomiota. Muutosten tavoitteena on vähentää kotiin kertyvien lääkkeiden ja lääkehävikin määrää.

Tasa-arvoa työelämässä?

Hallitus on pitkään jo rummuttanut sen puolesta että nyt on syytä keskittää rahaa ja tukea yrityksiin jotta Suomi saadaan nousuun ja työllisyys kasvamaan. Tähänhän se Kikykin perustui, leikataan toisilta jotta voidaan siirtää mm. juuri yrityksille rahaa jotta ne voisivat palkata lisää henkilökuntaa. Näin piti tulla lisää työpaikkoja, lisää vientiä, lisää hyvinvointia. Kaikille meille parempaa tulevaisuutta.

Duunarin vappu - matalapalkka-alojen liksoissa ei ole leikkausvaraa

Erityisesti matalapalkka-alojen duunarin vappu on tänä vuonna kylmä ja hyytävä.

Syksystä lähtien hallituksen pakkomielle on ollut ajaa kilpailukykypaketin sisältämiä palkkaleikkauksia muodossa jos toisessa kuin käärmettä pyssyyn.

Ostovoiman heikennykset koettelevat työmarkkinoiden luottamusta ja duunarin käsitystä oikeudenmukaisuudesta.

Köyhä duunari on näiden päätösten jälkeen vielä köyhempi.

Yöt ja päivät kaupoilla

Vuoden alusta kauppojen aukioloaikojen sääntely loppui. Kaupat avaavat ovensa maksaville asiakkaillensa aiemmin, tai sitten ne suljetaan myöhemmin. Iisalmessakin osa kaupoista tarttui tähän mahdollisuuteen. Prisma näyttää olevan tänäänkin auki yhteentoista, mutta Citymarket tuttuun ja turvalliseen tapaan yhdeksään. Miten mahtaa käydä kauppa Parkatilla yhdeksän jälkeen, pitäisiköhän minunkin käydä katsomassa?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä