Veikko Huuska

Kaikki blogit puheenaiheesta Äänestysaktiivisuus

Noin 1 400 000 jättäisi äänestämättä

1 376 389 jättäisi äänestämättä ja suurin puolue SDP saisi vain 664 904 ääntä.

 

Top 3 nousevat:

1. Perussuomalaiset +44 899 ääntä

2. SDP +44 692 ääntä

3. RKP +23 291 ääntä

 

Top 3 laskevat:

1. Keskusta -41 210 ääntä

2. Kokoomus -28 112 ääntä

3. Vihreät -22 841 ääntä

 

Siniset +12 990 ääntä

Vasemmistoliitto +12 460 ääntä

Kristillisdemokraatit -1 826 ääntä

Muut -5 272 ääntä

 

Helmikuun Alma-gallup ääninä

Eniten kannatusta kasvattivat:

1. Perussuomalaiset +59 225 ääntä

2. SDP +38 080 ääntä

3. Vihreät +24 082 ääntä

 

Eniten kannatusta menettivät:

1. Kokoomus -31 301 ääntä

2. RKP -1 516 ääntä

 

Vasemmistoliitto +15 172 ääntä

Siniset +9 864 ääntä

Keskusta +8 096 ääntä

Muut +6 824 ääntä

KD +1 914 ääntä

 

Helmikuun HS-gallup ääninä

Eniten kannatusta kasvattivat:

1. Perussuomalaiset +61 263 ääntä

2. Vihreät +37 243 ääntä

3. SDP +25 368 ääntä

 

Eniten kannatusta menettivät:

1. Vasemmistoliitto -7 151 ääntä

2. Keskusta -4 453 ääntä

3. Siniset - 1 350 ääntä

 

Muut +12 010 ääntä

RKP +5 802 ääntä

KD +5 398 ääntä

Kokoomus +810 ääntä

 

99,9 prosenttia ääniä

1 412 373 jättäisi äänestämättä ja suurin puolue SDP saisi vain 620 212 ääntä.

 

Huomasitteko, että kannatusprosenteista tulee vain 99,9 %?

 

Onko RKP:n kannatuksen muokkaaminen vaikuttanut asiaan?

 

Kaavioiden lähteenä Ylen vastausaineisto: http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/YLE_puoluekannatus_01_2019

 

Tämä on omaa vaalivaikuttamistani. Näytetään se mahdollisuus vaikuttaa äänestämisellä!

Nukkukaa, kaikki hyvin

"Fakta, Aktiivisimmat äänestäjät: Varmimmin äänestämässä käyvät yli 60-vuotiaat, ylemmät toimihenkilöt, yrittäjät sekä vasemmistoliiton ja kokoomuksen äänestäjät."

60 % ilmoitti äänestävänsä varmasti.

20 % ilmoitti äänestävänsä melko varmasti.

Sehän tarkoittaisi, että äänestysaktiivisuuden tulisi nousta lähelle 80 %.

Kirjoituksessa jätetään kuitenkin kertomatta, että 1 479 477 äänioikeutettua ei äänestänyt eduskuntavaaleissa 2015. Keskusta sai vaalivoiton 626 218 äänellä.

 

Prosentit ääninä YLE! Vaalivaikuttamista.

Vaalivaikuttamista YLE! Missä taas kerrottiin, että 1 340 405 jättäisi äänestämättä ja suurin puolue SDP saisi vain 669 411 ääntä?

 

Tämä on omaa vaalivaikuttamistani. Näytetään se mahdollisuus vaikuttaa äänestämisellä!

 

Laskin Uudenmaan vaalipiiristä, että 2 äänellä 100 äänestä pääsee jo eduskuntaan. Ei huonosti. Ja ehdokas saa eniten ääniä 4 äänellä 100 äänestä.

 

Yli 100 % ei voi olla, entä ääniä?

Minne ovat "prosentit ääninä"-puheenvuorot kadonneet? Ne ovat täällä taas. Myöhässä.

 

Prosentit ovat vaikeita. "Yli 100 % ei voi olla kuin Neuvostoliitossa." Kommentti vaalisivuistani. Tämänkö takia lukijat eivät näe äänestysmahdollisuutta puolueiden ulkopuolelta, kun kannatusmittaukset osoittavat 100 % äänistä olevan "käytetty"?

 

Protesti Uudenmaan vaalipiiristä

Asetun ehdolle eduskuntavaaleihin, koska olen kyllästynyt seuraamaan nykyisen hallituksen toimia ja politiikkaa. Tässä ovat kolme (3) tavoitettani.

(1) Haluan antaa mahdollisuuden äänestää hallitusta vastaan. Protestiäänistä ei ole apua, jos ne hylätään.

En halua nykyisen hallituksen jatkokautta. Poliittisia lehmänkauppoja on nähty tarpeeksi.

(2) Yritän parantaa äänestysaktiivisuutta. Nykyinen hallitus sai 37,87 % annetuista äänistä. Vajaalla 40 %:lla päätetään 122,9 %:n puolesta.

Vaaleissa voi käydä mitä vaan - Ylen kannatusmittaus

Äkkiseltään puolueiden kärki näyttäisi tasoittuvan. Huomiotta jää kuitenkin "muiden" 65 % nousu. Sosiaalidemokraateille sama nousu tarkoittaisi 1 105 804 äänestäjää seuraavaan kannatusmittaukseen.

Äänestysaktiivisuus

Eduskuntavaalit käydään pääsääntöisesti neljän vuoden välein. Äänestysprosentit vaaleissa antavat viitteitä siihen, miten kansalaiset uskovat vaalien vaikutukseen.  Kokemus on osoittanut sen, että vaalikaudella voidaan käsitellä suuria asioita, joita ei ole otettu vaalitaisteluissa esille.

Sotien jälkeinen vaalihistoriaa voidaan jakaa monella tavalla. Jaan eduskuntavaalit karkeasti neljään eri osaan.

1) Sodan jälkeinen aika (1945-1958 )

2) Presidentti Urho Kekkosen kausi (1962-1983)

3) Presidentti Maunu Koivoston kausi ( 1987-1995)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä