Veikko Huuska

Luottoluokitus kalibroinnin tarpeessa

Jotain häikkää siinä täytyy olla.  Kansainvälisessä luottoluokituksessa siis. 

Tämä on tietysti jo moneen kertaan todettu, muun muassa Yhdysvaltain asuntokuplan yhteydessä ja sittemmin Euroopassa.  Luottoluokittajien viisari näyttää heiluvan melko mielivaltaisesti.  Yleensä se tuntuu antavan ”kymppejä” eli tripla-A:ta sinnekin, missä ei niiden paikka ole.  Toisaalta myöskin miinuksia alkaa ropista kenties enemmän poliittisen paineen kuin tosiasiallisen maksukyvyn ja luottokestävyyden perusteella.

Luottoluokituslaitokset arvioivat yrityksiä, pankkeja ja valtioita samaa arvosana-asteikkoa käyttäen. Asteikoissa on yleensä noin 20 erilaista kelpoisuusluokkaa.

Paras arvosana on erinomaisen luottokelpoisuuden taso eli kolme A:ta (AAA). Sen alapuolella on erittäin hyvän luottokelpoisuuden taso AA luokka (AA+, AA ja AA-). Seuraavaksi on vahvan luottokelpoisuuden taso A luokka (A+, A ja A-). Tämän alapuolella ovat välttävän luottokelpoisuuden tasot, BBB luokat (BBB+, BBB ja BBB-). Näitä kymmentä luottokelpoisuusluokkaa kutsutaan yhteisnimellä investointitaso (AAA:sta BBB-:een). Tämän alapuolella on spekulatiivinen taso (BB luokat), erittäin spekulatiivinen taso (B luokat), suuren maksuhäiriöriskin taso (CCC, CC ja C) sekä maksuhäiriötaso (D, SD).

Voisi siis sanoa, että luottoluokittajat ovat kuin mäkihyppytuomareita, jotka tornistaan nostavat näkyville kylttinsä ja antavat pisteitä yhdestä 20:een. 

Mielestäni tuo nykyinen aakkospeli hieman hämärtää tämän pisteytyksen selkeyttä ja havainnollisuutta.  Paljon parempi olisi antaa suoraan numerot.  Jos jollekin maalle annetaan paras luottokelpoisuuden arvio eli 20, niin sitten vain 20 tauluun!

Mutta niin kuin mäkihypyssäkin maksimipisteet ovat todella tiukassa.  Sellaisen saa vain kolmella edellytyksellä: teet pitkän hypyn, upealla tyylillä ja olet tunnettu ”nimi”.  Jos jokin näistä ”klikkaa”, ei toivoakaan huippupisteistä.  Tätä kaikki pitävät selviönä.

Mutta annas olla kansainvälisten luottoluokituslaitosten ”mäkihyppypisteet”.  Niissä maksimit ropisevat melko monenlaisille maille.

Niin kuin nyt Suomelle.  Maalle, joka tekee hurjaa syömävelkaa keskellä suhdanneylänköä.  Emme ole taloudellisessa noususuhdanteessa, emmekä (vielä) laskusuhdanteessakaan, vaan varsin kirjaimellisesti ”suhdanneylängöllä”.  Viime viikkojen aikana eri taloustahot ovat hilanneet 3+ %:n kasvuennusteitaan alemmas ja alemmas, ja nyt ruvetaan olemaan siinä +- -tasolla.  Eli ei kasva, mutta ei kutistukaan.  Eilen näytettiin televisiouutisissa Suomen velkakäyrää, joka kertoi että kahdessa- kolmessa vuodessa Suomen velka on kasvanut käyrältä lukien 25 mrd €.  Siis hurja summa.  Huomattavasti enemmän kuin mitä sanomalehdet ovat kertoneet.  (Kenties, ja toivottavasti, käyränpiirtäjän viiteluvut ovat olleet jotenkin kumulatiiviset tms. tilastollista mättöä, mutta näin käyrä näytti). 

Juuri julkaistun budjettiesityksen mukaan Suomi ottaa ensi vuonna lisää lainaa 7,1 mrd €.  Ja koska menosupistukset lakaistiin nyt maton alle, ja niihin palataan ”aikaisintaan keväällä”, ensi vuoden menoja ei juurikaan pystytä supistamaan, koska esim. heikkenevä työllisyys tulee aiheuttamaan välillisiä ja välittömiä lisämenoja.  Niinpä lisävelanotto saattaa ylittää 7 mrd:n rajan jopa reilusti. 

Miten tällainen selkeästi vakaat tulonsa ylittävä ja tunnetusti perin hitaalla aikataululla menotalouttaan sopeuttamaan kykenevä yhteiskunta voi saada täydet ”20 pistettä” luottoluokittajalta?  Velaton, budjettitasapainossa elävä yhteiskunta voisi ansaita maksimit, mutta ei mielestäni Suomi.

Suomi peilailee AAA-luokituksen laihassa lainavalossa kuin paraskin mannekiini.  Nykyinen epäkelpo luottoluokitusskaala tuudittaa meidät petolliseen itsetyytyväisyyteen.

Luottoluokituksesta: http://www.vm.fi/vm/fi/09_valtiontalous/08_valtionvelka/03_valtion_luottoluokitus/index.jsp

Vuoden 1912 lainanotto: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/01_budjetit/20110822Valtio34182/os15.pdf.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset