Veikko Huuska

Muinaislöytö 1919: sattumalta järven pohjasta löytyi 10.8.1669 valettu tykki

Muinaislöytö 1919: sattumalta järven pohjasta löytyi 10.8.1669 valettu tykki

Kaksi Ruotsin aikuista pronssikanuunaan paljastunut järven pohjasta. 

Omistan tämän blogin tykki-löydön 350- ja 100-vuotismuistolle.

 

Kun Hausjärvellä viime kuun 25 pnä mutauskoneella syvennettiin pohjaa Pirttilän laiturin luona Arolammin järvellä, löytyi pohjasta kaksi Ruotsin valtakunnan aikuista pronssikanuunaa, joista toisessa oli päiväys ja vuosiluku 10.8.1669, sekä kirjoitus ”Sant Larn”.

Tykkien lisäksi löytyi 5 kpl 1½ leiviskän painoista tykinkuulaa, joista kaksi oli ketjulla yhdistetty toisiinsa.  Kuulat ovat paksussa ruosteessa; tykit sitä vastoin ovat hyvin säilyneet.

Vanha, paikkakunnalla säilynyt taru kertoo, että kenraali Klingsporin ollessa jäitse peräytymisretkellä 1808 osa hänen tykistöstään upposi mainittuun järven.  Nähtävästi löydetyt tykit ovat samoja aseita.

Löydetyt esineet tullaan luovuttamaan Suomen muinaismuistoyhdistykselle.  Ennen poissiirtoa on yleisöllä tilaisuus nähdä tykit mainitussa löytöpaikassa elokuun 10 päivänä.  ¨

Omituinen sattuma on, että silloin tulee kuluneeksi ummelleen 250 vuotta tuon Pyhän Laurin nimellä varustetun tykin valamisesta.

Lähde:

Suur-Karjala, Tiistaina 5 p:nä Elokuuta 1919.

*

Kuten tarkkaavainen lukija voi havaita, elokuun 10. päivänä 2019 tulee ”ummelleen täyteen” 350 vuotta kyseisen tykin valamisesta

Ja tasan 100 vuotta on kulunut siitä, kun sattumalta löytynyt Pyhän Laurin nimelle omistetun tykin esillepanosta löytöpaikallaan.

 

Missä lienee nämä löytötykit tänään?

 

*

Runeberginsa lukeneet muistavat Klingsporin vähemmän maireittelevassa valossa nähtynä sotapäällikkönä:

”(Suomen-)Sodan syttyessä Kustaa IV Aadolf määräsi Klingsporin Suomen joukkojen ylipäälliköksi. Hän saapui Hämeenlinnaan, jonne hänen sijaisensa, kenraali Carl Nathanael af Klercker oli koonnut Suomen joukot. Suunnitelmien mukaisesti ylipäällikkö Klingspor veti suomalaisia joukkoja Pohjanmaalle odottamaan Itämeren sulamista ja Ruotsista tulevia apujoukkoja. Jatkuvalla perääntymisellä ja myöhemmin hitaalla etenemisellään hän teki kuitenkin mahdottomaksi Suomen tarmokkaan puolustuksen vuonna 1808. Varovaisen sodankäyntinsä vuoksi Klingspor sai suomalaisten keskuudessa kykenemättömän ja pelkurimaisen johtajan maineen erityisesti J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden ansiosta.

»Silloin Klingspor saapuu, marski, ylpeä kuin kuningas,
kaks on leukaa, yksi silmä, sydäntä vain puolikas.
Silloin Klingspor saapuu, ottaa arvollansa komennon,
antaa käskyjä kuin Klercker, mutta käskee pakohon.»
(J. L. Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat, suom. Paavo Cajander)

Lähde: Wikipedia; https://fi.wikipedia.org/wiki/Wilhelm_Mauritz_Klingspor

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset