Äänislinnan viimeiset päivät kesäkuussa 1944 SA-kuvien valossa
Petroskoissa vaihtui isäntä 75 vuotta sitten – 28.6.1944
eli Äänislinnan viimeiset päivät SA-kuvien valossa…
*
Helsingin Sanomat to 27.6.2019 noteerasi Petroskoin historian erään merkkipäivän 28.6.1944 näkyvästi aukeaman jutulla:
”Onko Äänislinnasta mitään jäljellä? Suomalaismiehityksen päättymisestä Petroskoissa on kulunut 75 vuotta, eikä teatteriin enää tahdo riittää suomalaisia näyttelijöitä
Petroskoissa julkaistaan kolmea suomenkielistä lehteä, tehdään televisio-ohjelmia ja esitetään suomenkielistä teatteria, vaikka lukijoita ja katsojia ei juuri ole.”
Suomalaiset vaihtoivat Petroskoin kaupungin nimen Äänislinnaksi lokakuussa 1941 valloitettuaan kaupungin.
https://www.hs.fi/paivanlehti/27062019/art-2000006154976.html (maksullinen artikkeli)
Selailemalla SA-kuva-arkistoa voimme todeta: paljon kuvia ainakin jäi jäljelle.
*
Jatkosodan kalenteri kertoo:
Jatkosodan loppuvaihe käynnistyi 9.6.1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksellä Karjalankannaksella. Parin päivän päästä suomalaisten pääasema murtui. Alkoi suomalaisten joukkojen useita päiviä kestävä vetäytyminen.
Viipuri menetettiin venäläisille 20.6.1944 ja Petroskoi runsaan viikon päästä 28.6.1944. Neuvostoliitto vaati Suomen ehdotonta antautumista ja Moskovassa laadittiin suunnitelmia maan miehittämiseksi.
YLE, Reijo Perälä; 8.9.2006, päivitetty 3.4.2018.: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/rintama-murtuu
*
ÄÄNISLINNAN viimeiset päivät 1944
Kesäkuu
1.6.1944 – 6.6.1844 SA-kuvia nolla: tuon vajaan viikon aikana ennen suurhyökkäystä ei otettu kaupungissa yhtään SA-kuvaa.
7.6.1944: Lämmittäjä työssään
Äänislinna 7.6.1944. SA-kuva/Sot.virk. Unto Hämäläinen. Mikä mahtoi olla tämän kuvan tarina? Miksi Unto otti juuri tämän yhden ainokaisen kuvan, mysteeri? Kiireinen mies ”kahden vaunun välissä”.
*
8.6.1944 – 17.6.1944: SA-kuvia nolla.
*
18.6.1944: SA-kuvia 10 kpl.
Pyhän Ristin kirkko Ääänislinnassa. 18.6.1944. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a25421f5db085d2ccb8b90f&archive=&zoom=YES
Seurakuntalaiset kirkon edustalla ennen Jumalanpalveluksen alkamista. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a25421ed8d60e244552b123&archive=&zoom=YES
Seurakuntalaiset kirjoittavat vainajiensa nimiä, joille papit nimiä mainitsematta rukoilevat siunausta. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a254d16843f31a06a257897&archive=&zoom=YES
Yleiskuvia Jumalanpalveluksesta. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a254d15286ed1a7d0951dbf&archive=&zoom=YES
Harrasta tunnelmaa. Vanhukset rukoukseen syventyneenä ikooniensa edessä. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a254d130fc747e4992d8600&archive=&zoom=YES
Jumalanpalvelus on päättynyt. Äänislinna 18.6.1944. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a254d10b8ef8cb7af282f93&archive=&zoom=YES
*
19.6.1944 – 21.6.1944: SA-kuvia nolla.
22.6.1944 Kolme vuotta kulunut Barbarossa-operaation alkamisesta – Saksan idänretki. Ei kuvia.
*
23.6.1944: 15 SA-kuvaa.
Jyrkässä alamäessä tykinvetohevonen sotkeutunut valjaisiinsa. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_large&lang=FIN&imgid=7aa7d2236a2a401066fdc7d9f05ccba3&docid=7aa7d352216b0553;&ddocid=7aa7d352216b0553&archive=
Päivää ennen Äänislinnan luovutusta paikalliset asukkaat harhailivat kaduilla suurina ryhminä. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a2a411ff63958d176e0f362&archive=&zoom=YES
Kaluston lastausta proomusta autoihin. Äänislinna, Uusiselän satama 23.6. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a244d146d3f881c5255d7f4&archive=&zoom=YES
Aunuksen radiota evakuoidaan. (2. oikealta, käkkäräpäinen radiomies Pekka Tiilikainen, huomaa myös suksivarasto, vh) http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a2a4014799858f6c433c4ef&archive=&zoom=YES
”Tiltun” huonekalut luutnantti Pekka Tiilikaisen käytössä Aunuksen radiossa. Äänislinna 23.6.1944. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a2a40123ad656056f246b68&archive=&zoom=YES
Pieni Itä-Karjalaispoika on evakuoinut enemmän kuin jaksaa kantaa. (paljasjalka”) http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a2a4011e748bb9ad81a0fee&archive=&zoom=YES
Puhelinkaapeli korjataan talteen. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a2a411e98852a5d6318d7ca&archive=&zoom=YES
Viimeisiä hevoskolonnia Äänislinnan hallintoaukealla. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a2a40130d2a33213597f020&archive=&zoom=YES
Lentokoneita tulossa. Evakkonainen peittämässä kärryjään koivunoksilla. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a2a41100882c41486f1509c&archive=&zoom=YES
Itä-Karjalaisia evakkoja syömässä. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a2a41112d6fd3ad7d1d6e82&archive=&zoom=YES
*
Juhannuspäivä
24.6.1944 : SA-kuvia 3 kpl
Aunuksen radion taiteilijoita lähdössä Äänislinnasta. (Näistä tillintalleista ei kyllä tiedä kumpi voittamassa Suomi vaiko Neuvostoliitto, vh) http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a244d11272d3255346937c0&archive=&zoom=YES
Kaluston lastausta rautatievaunuihin. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a244d10b9f90242ab7fb749&archive=&zoom=YES
Puhelin kaapelit korjataan talteen. (Vert. eiliseen kuvaan; ehkä loivat liikkeet tai pirun pitkät kaapelit? vh) http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a244d1f791830681cdd354b&archive=&zoom=YES
*
25.6.1944: SA-kuvia nolla.
*
26.6.1944: SA-kuvia 6.
Sotasaaliiksi saatuja kalastusveneitä evakuoidaan, veneet kuormataan vaunuihin suksitehtaan laiturilta. Äänislinna 26.6.1944. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a25471e172645f89c9019ed&archive=&zoom=YES
Vartiotykkivene VTV 1 rautatievaunussa Uusiselän satamassa. Äänislinna, Uusiselän satama. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a254615c30f61f455ade8f7&archive=&zoom=YES
Moottoriveneiden kuormausta Uusiselän satamassa. Äänislinna. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a2546141bc51e417dddc1f3&archive=&zoom=YES
Pohjoispisteen insinöörien ja teknikkojen asuntokompleksi. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a254613b8451377e874b5c6&archive=&zoom=YES
*
Päivä ennen ”livohkaa”
27.6.1944: SA-kuvia 55 kpl
Viimeiset Äänislinna-kuvat. Äänislinnan aika on loppu.
(tässä esitettään ottava näytesarja: ks. alla linkki sarjaesitykseen)
Erosyleily. Toinen lähtee – toinen jää. Miten käy? http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22462214d178ac283f9078c786a&archive=&zoom=YES
Tauno Palo (vas.), Uuno Ollikainen ja Hannes Häyrinen saunan lämmityspuuhissa. (Lähtölöylyt, vaikka rautaa ilmassa? vh). Äänislinna, 27.5.1944. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22462214d155caac7b5318da8e4&archive=&zoom=YES
Aunuksen radion evakuointia. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22462214d1494007c5aaf41a354&archive=&zoom=YES
Lentolehtisten levitystä Äänislinnassa. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a244c15032280e34af7648e&archive=&zoom=YES
Lentolehtiset lentää… http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a244c1331cc08d82105a350&archive=&zoom=YES
..lentolehtisten pitää lentää… http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a254610956bc160de075798&archive=&zoom=YES
Proomu hinataan upotuspaikalle. Äänislinna 27.6.1944. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22462264512153024bd0dbc48a5&archive=&zoom=YES
Matkustajalaiva ””Syväriä”” hinataan kaupungin ulkopuolelle Luukkosaaren läheisyyteen upottamista varten. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22462214d123880c7d418f4658b&archive=&zoom=YES
Matkustajalaiva Syväri on upotettu. Veden pinnalla kelluu räjähdyksessä irtirepeytyneitä puunosia. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22462214c1307f9f787ec192549&archive=&zoom=YES
Matkustajalaiva Syväri on upotettu. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22462214c127e8987897450fd0a&archive=&zoom=YES
Hinaajia upotetaan. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22462214c11a94e22bb65bebaf1&archive=&zoom=YES
Hinaajia upotetaan. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2246226451657558e6b4ccd9731&archive=&zoom=YES
Äänisen Tulituskomppanian päällikkö, kapteeni T.I. Vartia hyvästelee erästä vepsäläisvaimoa. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a254612acb22e3a4ff6bc5e&archive=&zoom=YES
Varuskuntakirkko. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a254d1fde384e1794c92257&archive=&zoom=YES
Upseerimaja. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a254c17551da677187065b1&archive=&zoom=YES
Kuusisen hallituspalatsi. (Kontulan esikunta), Äänislinna 27.6.1944. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a254c16dd5641b563ac75c3&archive=&zoom=YES
Komsomolskajan asuntokasarmit Jääkärinkadun varrella. Äänislinna. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a254c154e2aa701520c9beb&archive=&zoom=YES
Itä-Kar.SE:n metsätoimisto Keskuskadun ja Karjalankadun kulmauksessa. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a254c14bdba2c1661fca316&archive=&zoom=YES
Kansallis-Osake-Pankki KOP. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a254c13528e097fedff9d7e&archive=&zoom=YES
Severnaja-Hotelli. Pohjola. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a254c1219ee7fa416cdcfcb&archive=&zoom=YES
Osuuskassa Karjalankadulla. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a254c1135cc26aabc00d5cc&archive=&zoom=YES
Vakon kirjakauppa. (Myös parturi-kampaamo, vh) http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a254c10a054bac33fdcadb8&archive=&zoom=YES
Yleiskuva Karjalankadulta. http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236a254c1f6990eba92154017c&archive=&zoom=YES
*
28.6.1944: SA-kuvia nolla.
Suomalaisten nimeämä Äänislinna palasi isännän vaihdoksen yhteydessä Petroskoiksi. Kuvia kuvia kuvia paljon Petroskoista (Petrozavodsk), mutta ei enää ainoatakaan SA-kuvaa arkistossa.
*
SA-kuvat (90 kpl);
ÄÄNISLINNAN viimeiset päivät 7.6.1944 – 28.6.1944:
*
Kävisiköhän tämä kuva symboliksi:
http://sa-kuva.fi/neo2?tem=webneo_inform_userules&…
Ilmoita asiaton viesti
Äänislinna. Mikä mahtipontinen nimi, joka tänäkin päivänä olisi aakkostetun kaupunkiluettelon viimeinen! Ja tämä jälkipäänvalvojan status puolestaan alleviivaisi Äänislinnan merkitystä Lännen uloimpana vartioasemana suhteessa Isoon Pahaan Itään, jonka aikomukset ovat aina olleet vaarallisia.
No niin, patetia sikseen. Joskus meillä on valloitettuja alueita ja joskus ei, ja nyt on se ei. Oma asuinseutuni ei nauttisi karjalaisesta brändistään, jos Viipuri ja Petroskoi kuuluisivat Suomeen. Ruokolahti olisi epämääräisellä savolaissävyisellä vyöhykkeellä eteläisen Saimaan rantamilla, eikä venäläisturisteja pyörisi marketin parkkipaikalla. Jopa legenda Ruokolahden leijonasta olisi jäänyt syntymättä, ehkä.
Ilmoita asiaton viesti
Olipa siinä kuva poikineen. Klikkasin ne kaikki auki yksitellen.
Onhan siellä ihan kunnon kaupunki ollut verrattuna muihin Itä-Karjalan asuinkeskuksiin, jotka olivat lähinnä kyläpahasia.
Ilmoita asiaton viesti
Äänislinna – Äänisen kaupunki. Myönnän että nuorempana pidin sitä pröystäilevänä, antaa tuollainen nimi miehitetylle kaupungille, sodan vielä kestäessä. Mutta toisaalta; aika erikoista olisi tietysti ollut elää ja miehittää Petrozavodskia – Petroskoita? Ainahan kyltit vaihdetaan, joskus yhdessä yössä.
Sitä paitsi Äänisenkaupunki – Äänislinna on oikeastaan melko neutraali nimi, sikäli kuin syvällä Venäjän maalla sijaitsevan kaupungin nimittäminen suomalaisella nimellä voi koskaan olla neutraali toimenpide.
Toisaalta nimittäin voisi ajatella, että joku valopää olisi keksinyt esittää kaupungille valloittajan nimeä, eli jotain tyyliin: Mannerheim, Mannerheimlinna, Marsalkan kaupunki, Marskinlinna tms.
*
Aunus (myös Aunuksenkaupunki ja AUNUKSENLINNA, karjalaksi Anus eli Anuksenlinnu, ven. Оло́нец, Olonets)
pÄHKINÄLINNA (ven. Шлиссельбу́рг, Šlisselburg, vuoteen 1611 saakka Оре́шек, Orešek, vuosina 1611–1702 Нотебург, Noteburg ja vuosina 1944–1992 Петрокрепость, Petrokrepost, saks. Schlüsselburg, ruots. Nöteborg)
Tallinna (vir. Tallinn [ˈtɑlʲˑinˑ], venäjäksi Таллин, aikaisemmin saks. Reval eli suom. Rääveli, vanhassa suomessa joskus Kesoniemi tai Kesoi).
– Tallinnan nimen uskotaan tulevaan sanoista Taani linn, joka tarkoittaa tanskalaisten kaupunkia tai linnaa.
*
ps.
Petroskoista jotkut esittivät 1920-luvulla Gyllinggradia, silloin kun Kalmaan poika Edvard Gylling toimi siellä kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajana. Tämän suomalaiset tiesivät 1941.
Ilmoita asiaton viesti
Listastasi unohtui Nevanlinna!
Ilmoita asiaton viesti
Nyt hävettää..
Nevanlinna (ruots. Nyen; lat. Neovia; ven. Ниеншанц, Канцы, Nijenšants, Kantsy) on entinen kauppapaikka ja kaupunki Nevan ja Ohtajoen yhtymäkohdassa Inkerinmaalla Venäjällä nykyisen Pietarin kaupungin sijalla. Nevanlinnassa on ollut kauppapaikka ja vakituista asutusta jo ainakin 1200-luvun alkupuolella.
Nimittäin jo senkin vuoksi, että näihin aikoihin ja vähän aikaa vielä tästäkin 100 vuotta sitten Helsingissä – ja maailmalla – pohdittiin, ”ottaako Mannerheim” Pietarin, Nevanlinnan, ja kun ottaa, niin milloin hän ”marssii Pietariin” valkoisine sotilaineen. Kirjoittelen siitä parhaillaan Vapusta asti..
Ilmoita asiaton viesti
Äitini setä Tuomas (1911-1980; uskon muistavani vuosiluvut oikein) oli sodassa aikamoinen tekijä, jolla oli osin hullunrohkeitakin päähänpistoja. Hän palasi kuitenkin ehjänä rauhantöihin, ja kertoili myöhemmin sotajuttuja, joissa oli vahva kristillis-isänmaallinen vire. Häneltä muistan kuulleeni käsitteen ”Äänislinnan pikajuna”, joka todellakin merkitsi tiettyä junayhteyttä emä-Suomesta Petroskoihin. Sillä kyydillä isosetänikin palasi kotilomaltaan palvelukseen.
Juna oli täpö täysi, mutta siihen neuvokas sotilas oli osannut varautua. Tuomas oli lähtiessään napannut liiteristä leveän lankunpätkän, jonka hän asetti vaunussa hattuhyllyjen väliin, poikittain keskikäytävän yläpuolelle. Näin muodostuneelle ”petipaikalle” Tuomas paneutui makuulle, eikä hänen tarvinnut tungeksia sen enempää istuma- kuin seisomapaikoillakaan. Aika velikulta!
Ilmoita asiaton viesti
Hieno juttu, suomalainen sotilas ei jää sormi suussa odottamaan..
Olen etsinyt kuvia siitä, miten turusentäydessä junassa sotilaita kömpii juuri sinne hattuhullylle, joka siis useinkin oli verkkokassimainen asettamus. Olen lukenut ja pikkupoikana kuullutkin, miten Karhumäen ja Äänislinnan jermut nukkuivat siellä.. Kuvaa en ole vielä löytänyt/nähnyt. Jos joku, niin, please, kiitos.
Ahdas paikkahan se oli, ja lämmin sekä savuinen, mutta eipä paljon tönitty.
Ilmoita asiaton viesti
Itäkarjalasta oli junaratayhteys Suomeen. Esim. JR30 siirrettiin Syvärin takaa Talin taisteluihin siten, että ensimmäiset 50 km marssittiin pikamarssia junalle, joka vei ko. rykmentin reilun 10km etäisyydelle etulinjasta.
Ilmoita asiaton viesti
*
SA-kuvat:
Tässä esiteltyjen ”Äänislinnan viimeisten päivien” kuvaajat olivat:
Sot.virk. Unto Hämäläinen
Sot.virk. T.Ovaskainen
Sotamies Ensio Liesimaa
Sot.virk. J.M.Wuorela
Sot.virk. Martin J.Wuorela
Sot.virk. Martin Vuorela
Sot.virk. Lindeberg, Alexander
Eniten kuvia otti Vuorela/Wuorela, joka viipyi näköjään tyhjenevässä kaupungissa aina 27.6.1944 iltapäivään asti (varjon suunnista päätellen).
ps.
Muutamien kuvien päiväykset ovat hieman epätarkat. Mutta autioituvasta/autioituneesta kaupunkimiljööstä päätelleen Vuorela/Wuorela oli paikalla melko lailla loppuun asti.
*
Ilmoita asiaton viesti
Lentolehtisten levitystä Äänislinnassa.
Äänislinna 1944.06.27
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max…
Nyt en muista, minkälaista viestiä tässä kylvettiin urheilupuiston ja hallintokeskuksen alueelle?
Onko jollain mielessä/muistissa/linkin takana?
Ilmoita asiaton viesti
Olen vuodesta 2014 – Krimin venäläismiehitys – odotellut, milloin Sevastopolin nimi vaihdetaan muotoon Putinopol.
https://d32r1sh890xpii.cloudfront.net/news/718×300…
Ilmoita asiaton viesti
Kuka tuhosi Petroskoin ja milloin?
Hyvä kysymys.
Olen nähnyt Petroskoissa kansallisarkiston kuvakokoelmissa todella rajuja kuvia kaupunkinäkymistä; raunoita, murskaa, savua, tulta, tuhoa.
Tunnetusti puna-armeija irtautui ja evakuoi kaupunkia syyskuun lopussa 1941, ja myös tuhosi sitä.
Mielenkiintoisen kuvauksen aiheeseen antaa Ira Vihreälehto artikkelissaan, joka on Et-sivuilla, 19.10.2017;
https://www.etlehti.fi/blogit/kadonneen-suvun-mets…
Tutkija Vihreälehto kirjoittaa:
”Viime kesänä (siis 2017, vh) löysin kiinnostavaa aineistoa Kansallisarkistosta. Etsiskelin tietenkin tietoa sotavangeista ja lueskelin Sotavankileirien tutkimuskeskuksen materiaalia. Näitä materiaaleja on koottu siinä vaiheessa, kun sota oli jo hävitty ja valvontakomissio oli maassa. Venäläiset tutkijat selvittelivät suomalaisten syyllisyyttä erilaisiin asioihin, esimerkiksi leiriolosuhteissa kuolleiden sotavankien kohtaloita, erilaisia ilmiantoja jne.
Papereiden joukossa on suomalaisten omaa selvitystä Petroskoista. Neuvostoliitto syytti Suomea Petroskoin polttamisesta suomalaisvaltauksen yhteydessä ja suomalaiset ovat haastatelleet silminnäkijöitä vuonna 1944 todistaakseen, että he eivät kaupunkia tuhonneet, vaan päinvastoin jälleenrakensivat sitä.
Lukiessani raporttia muistelin selanneeni aiemmin SA-kuvia Äänislinnasta netissä monta iltaa, katselleeni kuvia kaupungista suomalaisten sinne saapuessa. Kuvien yhteydessä kerrotaan venäläisten jättäneen taakseen palavan kaupungin ja väestö on evakuoitu proomuilla yli Äänisen.”
”Mitä kaupungissa tapahtui viimeisinä aikoina ennen suomalaisten saapumista ja sen jälkeen? Keitä kaupungissa mahtoi olla suomalaisten saapuessa? Venäläisiä? Karjalaisia? Millaista oli elää kaupungissa, jonka omat joukot pistävät tuleen, etkä ole ihan varma, millainen valloittaja sieltä on seuraavaksi tulossa?”
”Ensimmäisenä on kuultu mielisairaanhoitaja Jeugenia Smolnikovia, jonka kerrotaan olevan venäläinen ja syntyneen Neuvostokarjalassa vuonna 1921. Hän kertoo: 27-30. päivänä syyskuuta 1941, jolloin venäläiset joukot alkoivat perääntyä kaupungin läpi pohjoiseen, oli kertoja enimmäkseen sotilaskadulla mielisairaalan pommisuojassa.
Kun kertoja oli käynyt ruokailemassa ja tavaroitaan kaupungilla katsomassa, oli hänen mukaansa keskustan suuria rakennuksia tulessa. Hänen mukaansa räjäytykset ja tulipalot oli pantu toimeen ns. hävityspataljoonien toimesta, joita oli muodostettu nuorista venäläisistä henkilöistä.
Hän kertoo lisäksi, että 25. päivänä sammuivat sähkövalot ja seuraavana päivänä ei sähkölaitosta enää ollut. Se oli räjäytetty.
Kertoja ei ole nähnyt suomalaisten polttavan eikä tuhoavan taloja.”
Lue koko artikkeli tästä:
Ira Vihreälehto: Äänislinna – ihmisiä sodan jaloissa.
https://www.etlehti.fi/blogit/kadonneen-suvun-mets…
Ilmoita asiaton viesti
Olin 15 vuotta sitten muutaman viikon Petroskoissa venäjän kielen kursseilla ja asuin venäläisessä perheessä Cevernaja hotellia vastapäätä Lenin Prospektilla.
Kaupunki oli tosi mielenkiitoinen suomalaisuutensa vuoksi. Perheen lapset opiskelivat suomen kieltä koulussa. Kadulla ja kaupoissa tapasin silloin tällöin ihmisiä, jotka halusivat ehdoin tahdoin puhua kanssani suomea. Suomenkielinen teatteri toimi aktiivisesti; näytelmät olivat lähinnä kalevalaista musiikkia ja laulua, mutta erittäin kaunista sellaista. Katujen nimiä oli edelleen suomeksi ja venäjäksi. TV 2:n suomenkielistä ohjelmaa tuli päivittäin. Minuakin haastateltiin TV 2 suomenkielisen toimituksen toimesta.
Tapaamani ihmiset olivat erittäin sivistyneitä ja hyvin koulutettuja, vieraanvaraisia ja sydämellisiä. Kaikki osasivat soittaa ja laulaa. Shakki oli lasten kanssa haasteellista. En pärjännyt. Kaiken kaikkiaan erittäin avartava kokemus venäläistä ihmisistä ja heidän arjestaan.
Ilmoita asiaton viesti
30-luvulla ennen Stalinin suuria puhdistuksia Petroskoi oli nimenomaan suomalaisten kaupunki. Sen kulttuurielämästä huolehtivat suomalaiset emigrantit, jotka olivat lähteneet joko Suomesta tai Kanadasta rakentamaan kommunistista yhteiskuntaa. Silloin ilmestyi myös lukuisia suomalaisia sanomalehtiä ja aikakausilehtiä. Maan nimikin oli silloin Suomalaiskarjalainen Neuvostotasavalta, joten sillä oli sama status Neuvostoliitossa kuin Venäjällä, Ukrainalla tai Valko-Venäjällä.
Ilmoita asiaton viesti