Veikko Huuska

Juhannus 25 vuotta sitten – EU:n liittymissopimus allekirjoitettiin Korfulla

Mielenkiintoisina aikoina on kiinnostavaa lukea muutamista päiväkirjoista, miten asiat silloin – määrävuosia sitten – menivät. Tai miten ne koettiin, miltä tuntuivat.  Siis kyseisen päiväkirjan pitäjän kirjaamina.

*

Juhannus 25 vuotta sitten – EU:n liittymissopimus allekirjoitettiin Korfulla

Uusien EU-jäsenmaiden liittymistä koskeva sopimus allekirjoitettiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa, juhannuksena 24.6.1994 Korfulla.

Euroopan Unionin jäseneksi hakeutumisen rautaisannos, tiivis prosessikuvaus, on luettavissa Eduskunnan sivuilta: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/default.aspx

*

Itse liittymissopimus, Korfulla juhannuksena 1995 allekirjoitettu paperi, on nimeltään konstikas:

Sopimus

Sopimus Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan (Euroopan unionin jäsenvaltiot) ja Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan välillä Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin.”

Helsinki, [Ulkoasiainministeriö], 1994. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa > https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/eu-liittymissopimus.aspx

Päällimmäinen huomio on se, että Suomi ja muut uudet, jäsenyyttä hakevat, maat (Ruotsi ja Itävalta, ja vielä tuossa vaiheessa pelissä mukana ollut Norja) eivät siis allekirjoittaneet sopimusta liittymishankkeesta EU:n ja sen komission kanssa, vaan tuolloisten EU:n (joka taisi silloin vielä olla meikäläisittäin EY, vh) jäsenmaiden kanssa.  Mikä itseasiassa oli tietenkin luonnollista ja oikein, juridisesti pitävää, ja hyvä, sillä jäsenmaat olivat itsenäisiä valtioita, aivan kuin neljä hakevaa sopija-osapuolella ollutta valtiota.  

Norja harkitsi lopulta asian toisin, ja jäi omilleen.

Mutta se ei ole tämän blogin pääasia.

*

Päivät päiväkirjojen lehdillä

Olen tottunut erilaisissa tilanteissa ja konteksteissa, tai jopa ilman mitään nimettävissä olevaa yhteyttä, tottunut lukemana muutamia klassisia päiväkirjoja, sellaisia kuin Samuel Pepysin (kummallisen nuoruuteni huikaisevia lukuelämyksiä), Juho Kusti Paasikivi, Urho Kaleva Kekkonen – ja säästääksemme aikaa, jätän luetteloinnin vähemmälle, ja hyppään suoraan tämänkertaiseen lukukohteeseeni, Erkki Sakari Tuomiojan päiväkirjaan.

Mitä Erkki Tuomioja kertoo Korfusta neljännesvuosisata sitten?

Odotukset ovat korkealla, tosin tarkemmin määrittelemättömät, eivätkä tuota pettymystä.

Laatu korvaa määrän. Mitään perusteellista kontekstuaalista tapauskuvausta emme saa.  Saamme tämän, kauniin, lujan ja ehdottoman oireellisen kuvauksen Euroopan Unioniin liittymisen erään kulminaatiohetken kuvauksena:

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan ja puolueen neuvottelukokoonpanon ytimeen kuulunut Tuomioja kirjoittaa:

Keskiviikko, 22. kesäkuuta 1994;

Aamulla Finnairin koneella Ateenana, sitten on yli kuuden tunnin odotus ennen seuraavaa Korfun konetta.  Se on jonkin verran myöhässä ja kun vastaanottoseremoniat Korfun kentällä tarkoittavat pääasiassa norkoilemista VIP-huoneessa – jonne on tuotu myös Jeltsinin oma Venäjän vaakunalla varustettu erikoispuhelin huomista varten – ehdin perille PES:n kokoushotelliin juuri kun johtajat ovat menossa sisään illalliselleen.  Isäntänä on vanha ja sairas Andreas Papandreou, joka makaaberisti puuteroituine kasvoineen ja maalattuine huulineen tuo Conny Fredrissonin mielestä mieleen lähinnä amerikkalaisen hautaustoimiston sminkkaaman ruumiin.”

*

Torstai, 23. kesäkuuta 1994;

Aamukahvilla Mats Hellström ja Allan Larsson raportoivat eilisestä johtajaillallisesta.  Oli keskusteltu sosialistiryhmän valinnoista, joissa oli todettu Pauline Greenin olevan vahvin ehdokas ryhmän johtoon, ja että parlamentin puhemieheksi tarjotaan Cotia tai (Klaus) Hänchiä.  Tarkempi analyysi uudesta parlamentista kuitenkin osoittaa sen olevan edeltäjäänsä oikeistolaisempi eikä puna-vihreää enemmistöä enää ole, mutta oikeisto on myös vasemmistoa hajanaisempi, joten jotain mahdollisuuksia on.  Paljon riippuu jo (Silvio) Berlusconin Forza Italian ryhmittymisestä.  Myöhemmin päivällä Lipponen välittää heille kerrotun, että (Helmut) Kohl olisi tekemässä jotain diiliä Berlusconin kanssa FI:n ottamisesta EPP-ryhmään ja että pelinappulana olisi Italian maitokiintiön ylityksiä koskeva EU-lasku.

Kokouksessa on n. 60 osanottajaa.  Papandreou käy avaamassa, mutta lähtee pian pois jättäen PASOK:n puhemieheksi Pangalosin.  Pääministereistä ovat mukana Brundtland, Franz Vranitsky ja Paul Nyrop Rasmussen, mutta muuten puoluejohtajiakaan ei kovin montaa ole paikalla.  Ranskassa ei Michael Rocardin potkujen, Italiassa Acchile Occhetton eron ja Englannissa  John Smithin kuoleman jälkeen vielä sellaista edes olekaan, mutta poissa ovat myös mm. Scharping, Gonzales ja Carlsson.  Keskustelun pohjustavat Pangalos ja Delors.  Aiheina ovat huippukokouksen asiat, erityisesti valkoinen kirja, mutta kolmituntisessa keskustelussa puututaan kaikkeen muuhunkin sekä hyväksytään tavanomainen julkilausuma.

Minusta keskustelussa, jota seuraan tarkoin, ei kovin kuolemattomia ajatuksia esitetä.  Se tuo kuitenkin mielenkiintoisella tavalla esiin sen miten samat koko EU:ta halkaisevat jännitteet näkyvät vain astetta lievemmin tässä sosialistiporukassa.  Porukka ei esim. ole ilmeisesti yrittänytkään päätyä mihinkään sosialistien yhteiseen näkemykseen komission pj-kysymyksessä.  Tämänkin perusteella jään miettimään, kuinka pahasti me johdamme ihmisiä Pohjoismaissa harhaan kun koitamme antaa kuvan siitä miten Euroopassa sosialistit muka yhtenäisesti ajavat kaikkia meidän tärkeinä pitämiämme asioita.

Toinen täällä vahvistunut, jo jonkin aikaa itänyt epäilykseni kohdistuu siihen, miten vakavissaan pohjoismaat ovat vaatiessaan avoimuuden lisäämistä EU:n päätöksenteossa.  Sen kanssa ei ole kovin hyvässä sopusoinnussa se täälläkin useita kertoja milloin missäkin yhteydessä toistettu vetoomus, ettei tuota tai tätä asiaa pidä nyt ottaa ainakaan julkisesti esille ennen Pohjoismaiden kansanäänestyksiä sen vuoksi että se voisi vaikuttaa epäsuotuisasti tulokseen.

Paluulento Ateenaan.”

*

Tämä on niin terävä ja paljon paljastava teksti, että tätä ei tee mieli ruveta kummemmin kommentoimalla käpälöimään.  Viisaalle vähempikin riittää.

Yleensäkin on niin, että todistuksia kuunnellessa, on melkeinpä poikkeuksetta hedelmällisempi ja havainnollisempi kuunnella penseää kuin kuumaa.  Siis mieluummin epäuskoisen ja agnostisen todistusta kuin uskossaan vahvan. 

Tänä juhannuksena, jos aikaa jää, muistakaamme Suomen EU-jäsenyyden hakemisen 25-vuotispäivää, vaikkapa lukemalla Erkki Tuomiojan päiväkirjaa noilta ajoilta.

*

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Silloin oli sillin,
nyt on nyt.

Siispä:

*
Suomen strateginen toimintasuunnitelma EU:n piirissä keskittyy olennaisilta osin Suomen puheenjohtajuuskauteen 1.7.-31.12.2019.

Kuuden kuukauden rypistys.

”Suunnittelemme, että hyödynnämme puheenjohtamiamme kokouksia käynnistämään uuden strategisen ohjelman toimeenpanon”, kirjoittaa blogissaan EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvonen.

(Unionille uusi suunta, 12.4.2019;
https://vnk.fi/fi/suomen-eu-politiikka/alivaltiosi... )

Tuleva puheenjohtajuus on siis jo nyt tarjonnut meille hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mitä EU tekee ensi kesästä eteenpäin, hän toteaa.

”Kasvuagendassa olemme ottaneet vetovastuun Suomen kanssa samoin ajattelevien jäsenmaiden keskuudessa. Pääministeri (Juha Sipilä) on tavannut näissä merkeissä kahdenvälisesti lähes kaikki kollegansa. Työ- ja elinkeinoministeriö on jo saanut vetovastuun EU:n kasvustrategiaa pohjustavasta korkean tason työryhmästä.”

Niinpä;

”Maaliskuun Eurooppa-neuvoston alla maaryhmämme 17 pääministeriä lähettivät Suomen aloitteesta sisämarkkinoiden kehittämistä korostaneen kirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille. Tuosta kirjeestä ja sen jälkeen julkistetusta Ranskan ja Saksan teollisuuspoliittisesta julistuksesta muodostui pohja päämiesten hyväksymille päätelmille.”

17 pääministerin allekirjoittamassa Eurooppaneuvoston pj Donald Tuskille osoitetussa kirjelmässä seuraavien viiden vuoden kehityskohteina tähdennettiin 7:ää painopistettä, jotka ovat:

https://vnk.fi/documents/10616/334517/EU-johtajien...
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Seuraava kappale on mielenkiintoinen, ja tärkeä.

Siinä tiivistyy monessakin mielessä Suomen asema Euroopan Unionissa, ja Unionin asema globaaleilla markkiniolla. Kyseessä on ”kiinalainen juttu”, eli vahvaksi markkinaohjuriksi kehittyneen Kiinan ja muiden ”Ei niin vahvasti länsimaisiin sääntörakenteisiin sitoutuneiden” valtojen vaikutus maailman taloudessa ja kaupassa.

Kysymys on siis siitä, miten Eurooppa pitää puolensa ja asemansa uudenlaisessa markkinakentässä.

Alivaltiosihteeri Arvonen tiivistää asetelman varsin selkeästi:

”Ydinkysymys on, miten EU vastaa globaaliin haasteeseen, jossa kaikki kilpailijamme eivät toimi samojen sääntöjen pohjalta? Kiina haastaa Euroopan ja Yhdysvallat.
Saksa ja Ranska esittivät unionin sisäisten kilpailusääntöjen ja valtiontukiehtojen muokkaamista. Niiden tavoitteena on, että säännöt mahdollistaisivat helpommin suurten eurooppalaisten yritysten fuusiot. Suomi ja runsaat 16 muuta jäsenmaata puolestaan näkevät EU:n sisämarkkinoiden kehittämisen olevan paras väline kilpailuun vastaamiseksi.
Tämä asetelma leimaa unionin kilpailukyvystä käytävää lähiaikojen keskustelua. Me emme halua vaarantaa markkinoiden toimivuutta emmekä heikentää kilpailua ja kuluttajien asemaa. Päinvastoin kannatamme, että palvelumarkkinoita kehitetään edelleen ja digitaalista taloutta vahvistetaan. Se tuo uutta kasvua ja työtä unioniin.
Tämä ei tarkoita, etteikö meidän tulisi kehittää omaa pelisilmäämme. Tarvitsemme vahvempia keinoja globaalin kilpailutilanteen tasoittamiseksi. Niitä pitää etsiä paitsi omaa juoksua parantamalla myös määrätietoisesti kauppapolitiikan välineillä.”

*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Siihen nähden, mitä alivaltiosihteeri Arvonen toteaa, nimittäin että:

”Kenties kovimpaan koitokseen pääsee EUROOPPAMINISERI.

Pelkästään kokouspäiviä Brysselissä, Strasbourgissa ja Luxemburgissa näyttää vuoden loppuun mennessä kertyvän vähintään 30. Sen lisäksi hänen tulisi varata aikaa myös verkostoitumiselle ja kahdenvälisille tapaamisille muiden jäsenmaiden ministerien ja unionin toimielinten edustajien kanssa. Pääministeri esittelee Suomen puheenjohtajakauden tavoitteet Euroopan parlamentin täysistunnossa heinäkuun alussa.

Muuten neuvostoa parlamentissa edustaa eurooppaministeri, tarvittaessa myös joku muu valtioneuvoston jäsen.”

voimme todeta, että kova posti Eurooppaministerillä.

Mutta, kukas se olikaan tämän hallituksen eurooppaministeri?
ai, että Tytti Tuppurainen. Kova pesti hänellä.

Onko kukaan kuullut eurooppaministeri Tuppuraisesta sitten nimityspäivän? Ehkä hän on valmistautumassa ja prepattavana?
Pestin tärkeyteen nähden, olisi tietysti hyvä ja kiva saada hieman osviittaa, millä tavalla ja kuinka tässä eteneminen tapahtuu, siis asianomaisen ministerin ihan omasta suusta.

Kuka kysyisi?

P.S.: Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen tapasi komissaari Günther Öttingerin yleisten asioiden neuvostossa 18. kesäkuuta 2019.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Yleisten asioiden neuvosto

”Tänään (ti 18.6.2019) reissussa on eurooppaministeri Tytti Tuppurainen, joka alkaa pian johtaa yleisten asioiden neuvostoa. Ministerin mukana Luxemburgiin neuvoston kokoukseen matkusti kova joukko suomalaista virkamiesosaamista. Heidän joukossaan EU-erityisasiantuntija Heli Siivola, jolle yleisten asioiden neuvosto on tullut tutuksi jo monen ministerin ajalta.
Yleisten asioiden neuvoston kokous on Suomen EU-vaikuttamisen kannalta tärkeä vaihe ennen Eurooppa-neuvostoja. Silloin noustaan virkamiesvalmistelusta poliittiselle tasolle. Tapahtumat etenevät usein nopeasti, kun jäsenmaiden kannat ja neuvoston sihteeristön esitykset tarkentuvat aivan kokouksen alla. Silloin on monesti tarvittu Helin nopeaa reagointia ja yhteydenpitoa Helsingin kanssa.”

Tytti Tuppuraisen tärkeäksi luonnehdittua eurooppaministerin tehtäväkenttää kuvaa alivaltiosihteeri Arvonen.

”Yleisten asioiden neuvosto” tulee varmaankin puheenjohtajuuskauden heinä-joulukuu 2019 aikana meille kaikille hieman tutummaksi foorumiksi, jahka tämä Suomen kausi tästä pääsee toden teolla käyntiin?

Ihan hazardi-esimerkkinä voinemme ottaa tähän juuri kyseisen 18. päivän kokouksen
(Yleisen asioiden neuvoston) päätöspöytäkirjatiivistelmän:
https://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/gac/20...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Yleisten asioiden neuvosto:

Muistio on sen verran tiviistä kamaa, ja suomenkielinen lisäksi, että otetaanpa se malliksi tähän kokonaisuudessaan:

”EU:n neuvosto
Yleisten asioiden neuvosto 18.6.2019
Yleisten asioiden neuvoston pääkohdat, Luxemburg 18.6.2019

Tärkeimmät tulokset;

Laajentuminen

Neuvosto antoi päätelmät EU:n laajentumispolitiikasta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista.
Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2006 saavutetun laajentumista koskevan uuden yksimielisyyden ja sen perusteella annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti päätelmissä vahvistetaan neuvoston sitoutuminen laajentumiseen, joka kuuluu edelleen Euroopan unionin keskeisiin politiikkoihin.
Neuvosto toistaa pitävänsä laajentumista edelleen strategisena investointina rauhaan, demokratiaan, vaurauteen, turvallisuuteen ja vakauteen Euroopassa.
Neuvosto vahvistaa 26. kesäkuuta 2018 hyväksymänsä päätelmät ja panee tyytyväisenä merkille historiallisen ja uraauurtavan Prespan sopimuksen. Se panee merkille komission suosituksen aloittaa liittymisneuvottelut Pohjois-Makedonian tasavallan ja Albanian kanssa, mikä perustuu komission myönteiseen arvioon saavutetusta edistymisestä ja neuvoston määrittelemien ehtojen täyttämisestä. Aikaa on käytettävissä rajallisesti, ja asia on tärkeä, joten neuvosto palaa asiaan myöhemmin. Tavoitteena on saada aikaan selkeä ja perusteltu päätös mahdollisimman pian ja viimeistään lokakuussa 2019.
Kaikkien jäsenmaiden yksimielisesti hyväksymä ratkaisu on monimutkaisen neuvotteluprosessin puitteissa tehdyn intensiivisen työn tulos. Se on myönteinen viesti, joka takaa selkeän eurooppalaisen tulevaisuuden ja aikataulun kumppaneille, jotka noudattavat sitoumuksiaan. Neuvostossa tänään saavutettu tulos vahvistaa näkemyksemme siitä, että EU:n sisäiseen yhteenkuuluvuuteen perustuvan laajentumispolitiikan edistäminen parantaa välittömiltä naapurialueiltamme alkavan EU:n globaalin toiminnan johdonmukaisuutta ja relevanssia.
George Ciamba, Romanian Eurooppa-asioista vastaava ministeri
• Neuvoston päätelmät laajentumisesta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista
*
Seuraava monivuotinen rahoituskehys

Neuvosto kävi Eurooppa-neuvoston alla periaatekeskustelun seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2021–2027. Ministerit keskustelivat tarkistetusta ehdotuksesta neuvottelupaketiksi, jonka puheenjohtajamaa Romania on laatinut puolivuotiskaudellaan tehdyn intensiivisen työn tuloksena.
Asiakirjan tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa pöydällä olevia vaihtoehtoja johtajien tulevien keskustelujen helpottamiseksi. Periaatteena on, että mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu.
Suomen puheenjohtajakaudella on määrä jatkaa neuvottelupakettiehdotuksen käsittelyä EU-johtajien 20.–21. kesäkuuta pidettävässä kokouksessa antaman ohjauksen pohjalta.
Kauttamme neuvoston puheenjohtajana on leimannut intensiivinen työskentely monivuotisen rahoituskehyksen ja siihen liittyvien alakohtaisten ohjelmien parissa. Osana tätä työskentelyä olemme laatineet tarkistetun ehdotuksen neuvottelupaketiksi. Puheenjohtajamaa katsoo, että paketti on hyvä perusta suomalaisille kollegoillemme asian käsittelyn jatkamiseksi ja sopimuksen pikaisen muodostamisen helpottamiseksi.
George Ciamba, Romanian Eurooppa-asioista vastaava ministeri
• Puheenjohtajamaan laatima tarkistettu neuvottelupakettiehdotus (14.6.2019)
*
Kesäkuun Eurooppa-neuvosto

Neuvosto viimeisteli 20.–21. kesäkuuta 2019 pidettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen valmistelut keskustelemalla päätelmäehdotuksesta.
Kokouksessa EU-johtajien on tarkoitus
• tehdä päätöksiä seuraavan institutionaalisen syklin nimityksistä ja hyväksyä EU:n strateginen ohjelma 2019–2024
• jatkaa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen käsittelyä
• keskustella ilmastonmuutoksesta YK:n pääsihteerin 23. syyskuuta 2019 koolle kutsuman ilmastohuippukokouksen edellä
• keskustella maakohtaisista suosituksista eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä
• panna merkille disinformaatiota ja vaaleja koskeva raportti, jonka puheenjohtajamaa Romania on laatinut yhteistyössä komission ja ulkoasiainedustajan kanssa
• Eurooppa-neuvoston kokous 20.–21.6.2019
Eurooppalainen ohjausjakso
Neuvosto keskusteli maakohtaisia suosituksia koskevasta horisontaalisesta yhteenvetoraportista ja päätti toimittaa sen Eurooppa-neuvostolle.
• Eurooppalainen ohjausjakso – horisontaalinen yhteenvetoraportti maakohtaisista suosituksista
*
EU:n tilapäinen matkustusasiakirja

Neuvosto hyväksyi ilman keskustelua EU:n tilapäistä matkustusasiakirjaa koskevan direktiivin. Direktiivillä päivitetään EU:n tilapäistä matkustusasiakirjaa koskevat säännöt, muoto ja turvatekijät. Sillä yksinkertaistetaan menettelyjä, jotka koskevat kolmannessa maassa edustusta vailla olevia EU:n kansalaisia, joiden passi tai matkustusasiakirja on kadonnut, varastettu tai tuhoutunut.
• Neuvostolta direktiivi EU:n tilapäisestä matkustusasiakirjasta (lehdistötiedote 18.6.2019) ”
• *
*

Ehkä kuitenkin keskitymme Juhannuksen olennaiseen, ja palaamme mm. näihin asioihin ja muihinkin sitten keskikesän suurjuhlan mittumaarin jälkeen.
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Otetaanpa kerta kiellon päälle.
Eurooppa Neuvoston kotisivuilla esitellään Yleisten asioiden neuvosto tähän tapaan:

Yleisten asioiden neuvosto
Yleisten asioiden neuvosto koordinoi Eurooppa-neuvoston kokousten valmisteluja. Se vastaa myös tietyistä monialaisista politiikoista.
Miten yleisten asioiden neuvosto toimii?
Yleisten asioiden neuvosto koostuu pääasiassa kaikkien EU-maiden Eurooppa-ministereistä. Euroopan komissiota edustaa tavallisesti institutionaalisista suhteista vastaava komissaari, riippuen käsiteltävästä asiasta.
Yleisten asioiden neuvostolla on istuntoja kerran kuukaudessa.
Yleisten asioiden neuvosto vastaa neuvoston kaikkien kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta. Se valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset (EU:n jäsenmaiden valtion- tai hallitusten johtajien kokoukset) ja huolehtii niiden jatkotoimista.
Se vastaa useista monialaisista politiikoista, joihin kuuluvat muun muassa EU:n laajentuminen ja liittymisneuvottelut, monivuotisen rahoituskehyksen (EU:n 7-vuotinen budjetti) hyväksyminen, koheesiopolitiikka, EU:n toimielinrakenteeseen liittyvät kysymykset ja kaikki Eurooppa-neuvoston sille toimittamat asiat.
Linkki: https://www.consilium.europa.eu/fi/council-eu/conf...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Katsotaanpa vielä tämä Yleisten asioiden neuvoston kokouksen 18.6.2019 kirjaus:

"Neuvosto toistaa pitävänsä laajentumista edelleen STRATEGISENA INVESTOINTINA
rauhaan,
demokratiaan,
vaurauteen,
turvallisuuteen ja
vakauteen
EUROOPASSA."
(korostukset vh)

Toisekseen neuvosto panee merkille komission suosituksen aloittaa liittymisneuvottelut Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa. Aikaa on rajallisesti. Tavoitteena selkeä ja perusteltu päätös pian. Viimeistään lokakuussa 2019.

Että tällaista! Ja suomalaisen eurooppaministerin johdolla 1.7.-31.12.2019 välillä.

Luja on EU-vakaumuksellisten usko asiaansa.

Kun EU toisesta päästään murtuu ja murenee, niin toisaalla järkähtämättä jatketaan LAAJENTYMISTA - tuota unionin #strategista investointia.

Investointia riitamaalle ja talojdelliselle takamaalle!

Suomen asema Unionin Uskollisena jäsenenä, sen puheenjohtajamaana ja edelleen Yleisren asioiden neuvoston puheenjohtajana ei ole yksiselitteistä, saati yksiselitteisen ongelmatonta.

Markus Vuoristo

Suosittelen tutustumaan Jorma Jaakkolan kotisivuihin, avaa kenties Suomen Euroopan Unioniin liittymistä myös juridiselta kannalta... itse liittymisprosessin juridiikkaan siis...

http://jormajaakkola.fi

Ja vielä:

http://jormajaakkola.fi/Valtiopetokset%20Suomessa

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset