Veikko Huuska

Rinteen hallitusohjelman peruskivet ovat savea

Rinteen hallitusohjelman peruskivet ovat savea

*

Antti Rinteen muodostumassa olevan hallituksen 3.6.2019 julkaistun hallitusohjelman mukaan hallituskauden 2019-2023 keskeiset talouspoliittiset tavoitteet ovat:

ENSINNÄKIN:

Työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin ja työllisen määrä vahvistuu vähintään 60.000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä.

TOISEKSI:

Normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023.

KOLMANNEKSI:

Hallituksen päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot pienenevät.

NELJÄNNEKSI:

Hallituksen päätöksillä Suomi kulkee kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.

Näitä ”neljää pilaria” voi pitää ”kivijalkana”, jolle koko hallitus-Viisikko toimintansa rakentaa.  Jos yksi pilari pettää, kaikki pettävät.  Jos kivijalat pettävät, koko hallituksen olemassaolo pettää ja hallitus hajoaa.

Vertaa: Tilastokeskus, tilastoja työmarkkinoilta, päivitetty 12.2.2019 ja 8.5.2019; https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_tyoelama.html#työttömyysaste

*

Joitakin yleisiä huomioita

Hallitusohjelman tavoitteet on asetettu korkealle.  Itseasiassa selkeästi epärealistiselle tasolle.  Mikään nähtävissä oleva realismi ei puolla esitetyn kaltaisten tavoitteiden saavuttamista.  Ja kuitenkin koko ohjelman olennaiset tavoitteet on kirjattu toteutettaviksi sillä ehdolla, että nämä perustavat talouspoliittiset perustukset toteutuvat ja pysyvät. 

Vakava vauhtisokeus ja revanssin toteuttamisen vimma Sipilän-Bernerin omalla tavallaan omalaatuisen hallituskauden jälkeen on johtanut kapteeni Rinteen viisikon vaarallisille vesille.  Karikot uhkaavat jo satamalaiturin lähellä.

*

Hajahuomioita tavoitteista

Kun Suomi ”menetetyn vuosikymmenen” (2008-2017) taloudellisen näivetyksen ja sutimisen jälkeen 2017 vihdoin sai ”rattaansa pyörimään”, perustava tekijä oli pääsy vihdoinkin kansainvälisen pitkän kasvukauden jalaksille.  Suomen kasvupyrähdystä vauhditti lisäksi raskaana jatkunut sekä julkinen että yksityinen velkaantuminen (velkaantumalla elvyttäminen, ratkaisevasti kulutuskysyntää ylläpitäen), pitkä investointilama sekä  - kieltämättä – eräät työmarkkinoita koskevat sopimukset.  Tässä ”vuosikymmenen saumassa” Suomi pääsi 72,4 prosentin työllisyysasteeseen ja naftin 2 prosentin BKT-kasvuun, joka sekin kohta jo alkoi tyrehtyä.

Miten realistista ja mahdollista on tavoitella työllisyysasteen kohottamista 75 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä?  Tuntien toimintatilanteen ja paikalleen juuttuneen sopimuskäytännön, alenevan taloussuhdanteen ja työvoiman painopisteen vanhenemisen, sekä kaikki ne kotoista talouttamme näkyvästi uhkaavat vaarat, joita Suomen, Euroopan ja Maailman talouden epävakaustekijät muodostavat, ei tosiasiallisia edellytyksiä saavuttaa Rinteen tavoite 75 %:n työllisyysasteesta ole nähtävissä. 

*

Työttömyysaste

Tilastokeskuksen tilaston mukaan Suomen työttömyysaste vuonna 2018 oli 7,4 %.  Silloin elettiin jo hapuilevasti alenevaan suhdanteeseen ajautuvassa tilanteessa.  Monet työmarkkinoiden indikaattorit näyttivät että suhdanteen huippu on ohitettu ja kuljetaan kohti hämärää.

Talouden yskiessä ja erilaisten riskipilvien tummentaessa tulevaisuuden taivaanrantaa, vakava pyrkimys alentaa Suomen työttömyysaste 4,8 prosenttiin vuoden 2023 kevääseen mennessä on sinänsä kunnioitettava, mutta mahdoton.  Viimeksi Suomi oli oikeasti kovassa työmarkkinoiden kliimaksitilassa 2008, vähän ennen lamaa, ja silloin saavutettiin 6,4 % työttömyys.  Työllisten määrä ylitti silloin toisen kerran Suomen historiassa 2½ miljoonan rajan.  Edellisen kerran se tapahtui 1989-1990 juuri ennen suurta 90-luvun lamaa.  https://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2009/12/tyti_2009_12_2010-01-26_tie_001_fi.html

Silloin oli silloin.  Väestörakenne oli toinen ja myös työelämän rakenne, työpaikkojen tarjonta ja työvoiman tarjonta.  Nykyisillä lähtökohdilla tuo viimevuotinen 7,4 % vaikuttaa jo ihan käypäiseltä tulokselta.  Sen parantaminen edes muutamalla kymmenyksellä on kiven takana. Saati, että neljässä vuodessa saisimme kurottua nykytasosta peräti 2,5 %-yksikköä.  Mitenkähän se oikein tapahtuu?  Sitä ei kukaan ole avannut meille.  Se taisi mennä ”kolmikannan pöytiin”.

Heikkenevissä olosuhteissa, heikkenevällä materiaalilla, kovenevassa kilpailussa, väsyneiden ja alisuorittavien suomalaisten toimesta pitäisi tehdä epätasaisella kentällä uusi SE (Suomen ennätys).  Jokainen tietää, miten vaikeaa se on. Etenkin kun toinen käsi pitää sitoa selän taakse.

*

Julkisen talouden nettovelanotto nolla –tasolle 2023

Jos edellä olevat kaksi Rinteen hallituksen kivijalkaa ovat kovan takana, tämä on täysin mahdoton.

Kuntien velka 2018 joulukuussa oli yhteensä 34,6 miljardia euroa. Summaan sisältyi tytäryhtiöiden konsernilainat. Tästä syntyvä keskimääräinen asukaskohtainen konsernivelka on 6 314 euroa.

Vuotta aiemmin kunnilla oli konsernivelkaa 33,7 miljardia euroa. Vuodessa velkamäärä kasvoi liki miljardi euroa. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuntien-velat-kasvoivat-miljardilla-eurolla/0b295f0f-16df-4488-95cc-ace3dde5154c

Valtion budjettialijäämä  de facto on niin raju, että sitä ei Sipilän-Bernerin hallitus kestänyt julkistaa, niinpä valtion omaisuuden myynneillä ja vientitakuiden takaisinmaksun aikaistumisella pelaten budjetti saatiin näennäiseen – hetkelliseen – tasapainoon, josta kyllä revittiin kaikki ilo irti. Tosiasiassa valtiontalous oli 2-3 miljardia alijäämäinen 2018.  Vakaussopimuksen rajat paukkuisivat.

Mitä se on tänä vuonna, kun mennään Orpon budjetin varassa.  Ei kuivilla kuitenkaan.

Nyt Rinteen hallitus lisää laskennallisesti 1,2 mrd eurolla valtion kiinteitä kuluja, ja erinäisiä kertaeriä hieman kourakaupalla.  Tulopohjaa ei pystytä eikä ehditäkään vahvistaa ajatellussa aikataulussa, ja sitten taloussuhdanteen heikkeneminen viimeistelee tuloksen.  Näillä sivustoilla on pätevästi laskettu väistämättömäksi valtion budjettialijäämäksi Rinteen hallintokauden ajalle 5-6 miljardia.

Se on realismia.

Tavoite nollatason velkaantumisesta 2023 keväällä on pelkkää hyvää unta, ei totta.  Mainittuun 5-6 miljardin alijäämään ei sisälly vielä edes niitä talouskuoppia, joita neljän vuoden aikana riskien miinakentässä polkiessa hyvinkin ilmaantuu.

*

Hallitusohjelma puhuu keskeisillä riveillään käsitteestä jota ei ole. Ohjelmassa määritetään keskeinen velkaantumistavoite näin:

Normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa” julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023.

Ei ole mitään ”normaalia kansainvälisen talouden tilannetta”.  Muutos, riski ja romahdus on normaalia. Mutta sitä ei ilmiötalouden lumoihin joutunut hallitusohjelman kirjoittaja tunnista eikä tunnusta.

Mutta sekin hetki on edessä.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Seppo-Juha Pietikäinen, 22.5.2019 blogissaan, johon tekstissä epäsuorasti viittasin:

****

Otin valtiovarainministeriön tästä (julkisen talouden suunnitelma vuosille 2020-2023) julkaisusta pohjaluvuksi 1,5 mrd:n alijäämäluvun (s. 39) ja päättelen velanottotarpeen lähivuosiksi (jos Rinteen hallitusohjelman julkisuudessa olleet suunnitelmat pitävät paikkansa) näin:

v. 2020 ainakin 3-3,5 mrd

v. 2021 ainakin 3,5-4 mrd

v. 2022 ainakin 4-4,5 mrd

v. 2023 ainakin 4,5-5 mrd

Valtion budjetti ei ole vuonna 2023 likimainkaan tasapainossa (mm. keskustan kynnyskysymys).

****
Lue koko teksti; http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276302-antt...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Jukka Tarkka näkee Viisikko-hallituksen ohjelmassa ja budjettisuunnittelussa oikeistopopulismin pukinsorkan:

Pikakommentti 4.6.2019: Oikeistopopulismin uudet vaatteet

" ... kasapäin ihanien asioiden lupauksia ilman tosipohjaista näkymää niiden rahoituksesta ja toteutustavasta. Tämä älyllinen laiskuus perustuu siihen löyhään kuvitelmaan, että joku joskus myöhemmin ratkoo nämä ikävät yksityiskohdat tavalla tai toisella – ja maksaa viulut.

Tätä asennetta on totuttu sanomaan oikeistopopulismiksi."

http://jukkatarkka.blogspot.com/

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Hallitusohjelman pääryhmässä "Kestävän talouden Suomi", yksi neljästä perusteesistä kuuluu näin:

"Hallituksen päätöksillä eriarvoisuus ja tuloerot pienenevät".

Jossain määrin saatan hahmottaa sen ajatuksellisen ja näkemyksellisen avaruuden, jossa tämä teesi voidaan nähdä ns. "hyvässä valossa". Siihen sisältyy sellaisena runsaasti humanismia ja lähtökohtaisesti suomalaiseksi, pohjoismaiseksi sosialidemokraattiseksi kansankoti-ajatteluksi määritettävää tavoitteellista politiikkaa: politiikka on tahdon asia. Tahdomme kansakuntamme paikaksi maailmassa, jossa eriarvoisuus on yhteiskunnallisin toimin minimoitu ja tuloerot työstetty niin pieniksi kuin suinkin.

Mutta traktaatti voidaan nähdä myöskin heikommassa valaistuksessa, viistosti tai vääristyneesti sen esittäjän näkökulmasta katsoen. Kaikki ei ole niin kaunista ja hyvää, jaloa ja tavoiteltavaa. Tavallaan tässä on hyvää se, että valtio nähdään aktiivisena toimijana, pontentiaalisena hyvän tekijänä ja tavoitteellisena aktiivisena humanistina, mutta miten hyvin tällainen vahvan valtion kuva on sopusoinnussa reaalimaailman, aktiivisten yksilöiden ja gloabaalin ihmiskuvan kanssa?

Aamulla työmatkalla mieleeni pätkähti tilanne Helsingin Työväentalolla, kun Kari Laitinen, joka silloin oli SDP:n puoluesihteeri, tuli paikalle hieman myöhässä, ja innostuneena - hänelle poikkeuksellisen voimakkaasti, kertoi miten Lipposella ja heillä oli ollut tapaaminen Pohjolan kiertueella olleen Kiinan sos.dem. -puolueen pienen delegaation kanssa (!). Tapaamisen sävähdyttävin hetki oli ollut, kun Ruotsissa sikäläiseen atmokseen jo perehtyneet kiinalaiset olivat hiiskahtamatta kuunnelleet suomalaisten esityksen. Tilaisuuden ollessa päättymässä, kiinalaisen delgation henkinen johtaja oli sanonut: Paavo ja Kari! Te elätte sosialismissa, reaalisosialimissa. Te olette täällä Pohjolassa ja Suomessa toteuttaneet sosialismin. Teidän järjstelmänne on ehdottomasti sosialistinen ja paras. Tästä Kari kertoi, taisi olla viimeinen tapaamisemme.

Se oli 1990-lukua. Maailma ja paradigma on suuresti muuttunut sen jälkeen. Tuollaisia delegaatioita ei maailmalla kierrä. Tänään tulee 30 vuotta Tiananmein valkopaitaisen lippumiehen rehkimisestä tankkien keulalla. Olin silloin englantilaisella laivaalla, salonkilaivalla Laatokalla, päivälleen.

Mutta siis:
onko eriarvoisuus pahasta, mistä alkaen ja mihin päättyen? Eriarvoisuuden vähentäminen, onko se lähtökohtaisesti ja ehdottomasti hyvä? Miksi.
Onko tuloerojen pieneneminen tavoiteltavaa? Millä perusteella. Miksi. Miksi ei olla tyytyväisiä jos jotkut tekevät enemmän? Tuloveroista tulokkain desiili maksaa muistaakseni yli 40 %.

Täällä: 6-jakoisessa tuloluokituksessa kaksi ylintä tuloryhmää maksaa tuloveroista 45 %. https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotu...

Lisää tuloverotettavia tuloja: lisää tuloveroja: lisää Antin massiin.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

--onko eriarvoisuus pahasta, mistä alkaen ja mihin päättyen? Eriarvoisuuden vähentäminen, onko se lähtökohtaisesti ja ehdottomasti hyvä? Miksi.
Onko tuloerojen pieneneminen tavoiteltavaa? Millä perusteella. Miksi. Miksi ei olla tyytyväisiä jos jotkut tekevät enemmän? Tuloveroista tulokkain desiili maksaa muistaakseni yli 40 %.

Maksan itse 100 k€ vuodessa veroja. Eiköhän tuo lääkärin koulutus ole kohta yhteiskunnalle korvattu?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Nyt lainaa pankista niin paljon, kuin lähtee, kulutusluotot nollataan, ja ylijäämällä kassakaappiin Kiinan kultarahoja.

Muistan liian hyvin, kun asuntolainan korko oli 8%, monilla kuulemma enemmänkin.Virkaa ei saanut, joten pii perustaa yhtiö, mikä oli pitkällä tähtäimellä (mikä on pitkä tähtäin?) erinomainen ratkaisu.

Meidän jälkeemme vedenpaisumus!

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Varsinaisesti hallitusohjelma rakentuu käsitykselle siitä että neljänkymmenen kahdeksan kuunkierron ajan Suomen kansantalous kasvaa herkeämättä ns. normaalit 2 %.
Kun lähdössä ollaan jo tavoitetason alla, suunta alas ja viimeisin kausikasvu 0,2 %, kysymys kuuluu, miten rehevöität tämän kuihtuvan koneen tuohon ratamestarin ihannekasvuvauhtiin?

Onhan siinä taistossa jotain ihailtavaa, heittäytymistä ylivoimaisen tehtävän kimppuun, ei siihen kapuloita tee mieli heittää hankaloittamaan toimitusta, mutta järki sanoo, logiikka kuiskaa, kokemus puristaa: Toisinkin voisi tulevaisuuteen mennä!

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Antti Lindman teki tulevaisuusinvestoinnin.

Timo Harakka sai tarjouksen josta ei voi kieltäytyä - minuutin harkinta-ajalla.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kuuntelin radiosta Pentti Pesosen kertomusta Venezuelan alamäestä.
Tilanne on vakava, ja tunnetusti vääjäämättömästi heikentynyt sen jälkeen kun vallan sai "chavismi"*.

*) Chavismo,
chavinismi on aiemman Venezuelan presidentin Hugo Chávezin julistama sosialistinen aate. Sen tarkoituksena oli taistella Venezuelan yhteiskunnallisia ja taloudellisia ongelmia vastaan. Chavismon epäonnistumisen pääsyynä oli Venezuelan heittelehtivä talous, joka pohjautui pääosin öljyn vientiin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ch%C3%A1vismo

*

Näinköhän meillä joskus raportoidaan, miten Suomen alamäki jyrkkeni siinä vaiheessa kun valtaan astui "rinnesmi"*?

*) Rinnesmi,
pääministeri Antti Rinteen mukaan nimensä saanut politiikka, jossa jaetaan enemmän kuin leivotaan, eletään velaksi, valtion omaisuutta myymällä ja veroruuvia kiristämällä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Hallituksen lupaus politiikan uudistamisesta: Hallitusohjelma, sivu 9.
Vnk:n sivuilla; https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publis...

1.1 LUPAUKSEMME KANSALAISILLE
politiikan uudistamisesta

Haluamme uudistaa poliittista kulttuuria ja päätöksentekoa. Yhteiskunnan uudistaminen
ja tasa-arvon lisääminen on mahdollista vain vahvistamalla ihmisten luottamusta demokraattisen
järjestelmämme toimintakykyyn.

Siksi teemme seuraavat lupaukset kansalaisille politiikan uudistamisesta:

1. Lupaus hallinnon jatkuvasta oppimisesta
Jatkuvan muutoksen keskellä emme kuvittele tietävämme etukäteen, mikä toimii ja mikä ei. Sen sijaan etsimme tietoa ja kokeilemme, jotta osaamme toimia tavoilla, joista suomalaiset hyötyvät.

2. Lupaus uudenlaisesta vuorovaikutuksesta
Tarvitsemme enemmän poikkihallinnollista asioiden valmistelua ja päätöksentekoa.
Kehitämme tapoja tuoda yhä laajemman joukon osaksi yhteiskunnan uudistamista.
Uudenlainen vuorovaikutus tarkoittaa sekä ihmisten osallistumista julkisen hallinnon
toimintaan huomattavasti nykyistä vahvemmin että uusien vuorovaikutusmenetelmien
etsimistä ja kokeilemista.

3. Lupaus pitkän aikavälin politiikasta
Sitoudumme pitkän aikavälin tavoitteiden huomioon ottamiseen ja järjestelmälliseen
parlamentaariseen yhteistyöhön valtioneuvoston ja eduskunnan välillä. Kehittämällä
uusia eduskunnan ja valtioneuvoston välisiä yhteistoimintakäytäntöjä voidaan pitkän
aikavälin tavoitteet saada todeksi.

4. Lupaus tietopohjaisesta politiikasta
Laadukas lainvalmistelu on keskeistä politiikan uskottavuuden ja legitimiteetin näkökulmasta.
Sitoudumme tietopohjaisen politiikan tekoon sekä systemaattiseen vaikutusarviointiin
kaikessa lainvalmistelussa. Syvennämme yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa.

5. Lupaus syrjimättömyydestä
Ihmisoikeudet ja ihmisarvo kuuluvat meistä jokaiselle. Lupaamme rakentaa Suomea,
joka on suvaitsevainen sekä kunnioittaa ja edistää jokaisen ihmisoikeuksia. Meidän Suomessamme
on nollatoleranssi kiusaamiselle ja rasismille. Haluamme rakentaa tasa-arvoista Suomea, joka on esteetön ja tukee kaikkia."

*

Pari kommenttia:

1.1.1.
"Jatkuvan muutoksen keskellä emme kuvittele tietävämme etukäteen, mikä toimii ja mikä ei."

Jatkuvan muutoksen keskellä on kuitenkin myös pysyviä totuuksia, muuttumattomia tosiasioita, joista eräs ikävimmistä on "tyhjän lompakon diktatuuri". Sen joko tietää ja ymmärtää, tai sitten ei.
Ei sitä tarvitse erikseen etsiä tai kokeilla, malliin:

"Sen sijaan etsimme tietoa ja kokeilemme, jotta osaamme toimia tavoilla, joista suomalaiset hyötyvät."

Tuollaisen trivialiteetin "kokeileminen" tai "etsiminen" on liian iso ihmiskoe, liian kallis yhteiskuntakokeilu.

*

1.1.4.
"Lupaus tietopohjaisesta politiikasta"

"Sitoudumme tietopohjaisen politiikan tekoon sekä systemaattiseen vaikutusarviointiin kaikessa lainvalmistelussa. Syvennämme yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa."

Mutta, mutta, kun koko kampanja alkoi ja kiteytyi toteamukseen:

"Kamreerit ei meitä määräile".

Kamreerit tässä tapauksessa eivät olleet koomisia tyyppejä, ilonpilaajia, ja syrjään työnnettäviä ideologisesti horjahtaneita "kaiken maailman dosentteja", vaan kansantalouden ja kansainvälisen talouden asiantuntijoita, joista parhailla on jopa kokemusta muutamasta budjetista ja muutamasta globaalien markkinoiden suhdannesyklistä ja kriisistä. Nin, ja iso osa heistä osaa laskea.

Jos/Kun kättelyssä rikkoo omat teesinsä, ei voi muuta kuin todeta entisten tiedottajien lailla: eläkää kuten minä opetan, elkää eläkää niin kuin minä teen!

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

IMF warns U.S.-China tariffs to slash global growth in 2020.
1 hour ago (Jun 05, 2019 01:51PM ET)

WASHINGTON (Reuters) - Current and threatened U.S.-China tariffs could slash global economic output by 0.5% in 2020, the International Monetary Fund warned on Wednesday as world finance leaders prepare to meet in Japan this weekend.

Suomen talouskasvu jääneen tänä vuonna 1-1,2 prosenttiin.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

"Ekonomistien mukaan kauppakiistat Kiinan ja Meksikon kanssa ovat omiaan hidastamaan talouskasvua Yhdysvalloissa. Yhä useammat uskovat, että Fedin täytyy laskea ohjauskorkoaan myöhemmin tänä vuonna ruokkiakseen kasvua.
Fed nosti viime vuonna ohjauskorkoaan neljästi. Ohjauskorko on nyt 2,25-2,5 prosenttia."

Lähde: msn talous, 6.6.2019;
http://www.msn.com/fi-fi/talous/uutiset/usan-kesku...

*

Kauppakiistat & laimentuva talouskasvu, joka vaatii ”kasvun ruokkimista”. Näin siis USA:ssa.

Suomessa talous kasvaa ja jaettavaa piisaa? Siis ilman ”kasvun ruokkimista”.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

No,niin.
Paini alkaa ennen kuin muste nimityskirjassa on kuivunut ja varsinainen työ käynnistynyt.

"Uusi ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkonen on tyrmäämässä uudet sellutehdashankkeet: "Meillä ei vain yksinkertaisesti puu riitä" "

Lähde; 6.6.2019:
http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/uusi-ymp%...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kapteeni Rinteen romantica-risteilylle lähtenyt Keskusta uppoaa.

YLEn gallup 7.6.2019 antoi enää katastrofaaliset 12,4 %.
https://yle.fi/uutiset/3-10816424

Gallupin suurin puolue Ps.

Se ei kannata ruotsin kielen pakollisuutta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset