Veikko Huuska

Suomen talouskasvu hyytyi alkuvuonna - jobinpostia kapteeni Rinteelle

Suomen talouskasvu hyytyi alkuvuonna

Bruttokansantuote kasvoi vain vähän edellisestä vuosineljänneksestä.

Suomen kausivaihtelusta tasoitettu bruttokansantuote kasvoi tammi–maaliskuussa 0,2 prosenttia edellisestä loka-joulukuun vuosineljänneksestä, kertoo Tilastokeskus.

Viime vuoden vastaavaan vuosineljännekseen verrattuna kasvua oli 1,2 prosenttia.

HS/29.5.2019; https://www.hs.fi/talous/art-2000006124083.html

Myös viime vuoden viimeisen vuosineljänneksen talouskasvu tarkentui tuoreessa tilastojulkistuksessa hieman alaspäin 0,5 prosenttiin.

Suomen talous kasvaa vielä, mutta ollaan niin vedenpinnan tasolla, että kohta voi tulla jo ”pakkaslukemia”.

*

Tilastokeskus kertoo: https://www.stat.fi/til/ntp/2019/01/ntp_2019_01_2019-05-29_tie_001_fi.html

Yksityisen kulutuksen volyymi pieneni ensimmäisellä neljänneksellä 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Positiivisiakin numeroita löytyy:

Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä viennin volyymi kasvoi 3,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3,9 prosenttia vuodentakaisesta. Tuonti väheni 5,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,9 prosenttia vuodentakaisesta.

*

Vuoden 2018 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 1,2 prosenttia.

*

Johtopäätös

Hieman tukalampi paikka kapteeni Rinteellä tulee - täysin odotetusti - olemaan alenevan talouskasvun, ts. laskusuhdanteen aikaan ladatuissa valtion menoja olennaisesti ja pysyvästikin lisäävissä lupauksissaan.

1/2019 kasvu +0,2 %. Todella heikkoa. Kotitalouksien kulutuskysyntä kuihtunut, vaikka tulotason lievästi noussut. Sähköautosekoilut puree autokauppaan, mutta se ei selitä kaikkea. Ihmiset eivät ole tyhmiä; he tietävät, että edessä on tiukkenevia aikoja, ja siihen reagoidaan kulutustuotteiden hankinnan lykkäämisellä ja pienellä kiristyksellä päivittäiskulutuksessa.

Vuositason 2019 talouskasvun lukemat myös puolittuvat? Ellei etumerkki vaihdu, kuten Huuska on jo aikaa sitten kirjannut tänne.
Antti lähti soitellen sotaan.

"Kamreerit ei meitä komentele!"

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tilastokeskus toteaa:

"Vuoden 2018 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 1,2 prosenttia."

1,2 %:n kasvu on näissä olosuhteissa kohtuullinen, mutta senkin takaa löytyy pieni "pukinsorkka".
Neljännesvuodessa on 13 viikkoa; vuonna 2018 Q1:ssä oli 11 täyttä ehjää työviikkoa, kun uusivuosi ja pääsiäisviikko lyhensivät alussa ja lopussa ehjien työviikkojen määrää. Työpäivien määrä oli kumpanakin vuonna sama eli 63.

Tänä vuonna 2019 ehjiä työviikkoja oli 12, kun ainut rikkonainen viikko osui vuodenvaihteeseen (uudenvuodenpäivä oli tiistaina). Pääsiäinen oli vasta huhtikuun lopulla. Kaikki tuotantotaloutta tuntevat tietävät ehjien työviikkojen merkityksen tuotannon summan kannalta.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Yleensä uuden hallituksen ensimmäinen vuosi menee edeltäjän eväillä niin hyvässä kuin pahassakin. Tällä kertaa näyttää olevan toisin. Rinteen kohortit ovat julistaneet niin suureen ääneen talouslinjaansa, että erilaiset toimijat, niin tavalliset kansalaiset kuin yritysmaailmakin, ovat varautuneet ja reagoivat jopa hiukan ennakoiden. Kun nyt on toteutumassa se Kataisen hallituksen aikainen tauti, jossa budjetit tehdään epärealististen toiveiden varaan, menolisäykset toteutuvat, mutta talouskasvu onkin miinusmerkkinen ja sen tuloksena työllisyys putoaa, odotettavissa on talouden syöksy.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Yleisen elämänkokemuksen perusteella voimme sanoa, että julkisessa toiminnassa ja erityisesti valtakunnan hallituksen narratiossa, asemoinnissa ja toiminnassa on sitä parempi, mitä lähempänä ajatusmaailma on reaalimaailmaa, niin akuutisti kuin tulevaisuuttakin (1-4 vuotta eteenpäin) koskien.

Nyt klappi johtavien toimijoiden ajatusmaailman ja reaalitodellisuuden välillä on poikkeuksellisen suuri. Se on niin suuri, että se kyntömiehen järjellä ajatellen on aivan kestämätön.

Tämä tulee näkymään kaikessa, mitä tästä eteenpäin tapahtuu.

Olen samaa mieltä, että markkina ja yrityskenttä ja kansalaiset (osa heistä) reagoi jo, siis toimii proaktiivisesti (ennakoiden) ja se näkyy nyt jo. Mutta suuri enemmistö toimii re-aktiivisesti, siis töyssyjen tullen. Nämä yhdessä tulevat näkymään numeroissa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

"Kun nyt on toteutumassa se Kataisen hallituksen aikainen tauti, jossa budjetit tehdään epärealististen toiveiden varaan, menolisäykset toteutuvat, mutta talouskasvu onkin miinusmerkkinen ja sen tuloksena työllisyys putoaa, odotettavissa on talouden syöksy."

Katainen pääsi pakoon Brysseliin, mihin lähtee sitten Rinne?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kun puhumme talouskasvusta ja talousnäkymistä, olennaisena ja oikeastaan täysin perustavana asiana nostetaan esiin väestö ja siinä tapahtuvat muutokset.

Niinpä nostan tähän viimeisimmän Tilastokeskuksen väestötilaston. Se ilmestyi eilen 28.5.2019 ja käsittää väestönkasvua koskevat tiedot 1-4/2019:

"Suomen ennakkoväkiluku huhtikuun lopussa 5 518 752

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli huhtikuun lopussa 5 518 752. Maamme väkiluku kasvoi tammi-huhtikuun aikana 833 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 5 050 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli
3 825 vähemmän kuin kuolleita.

Tammi-huhtikuun aikana syntyi 14 647 lasta eli 980 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2018. Kuolleiden määrä oli 18 472, mikä on 1 287 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Huhtikuun ennakkotilaston mukaan ulkomailta muutti Suomeen tammi-huhtikuussa 9 189 henkeä ja Suomesta muutti pois 4 139 henkeä. Maahanmuuttoja oli 76 vähemmän ja maastamuuttoja 792 vähemmän kuin edellisvuoden tammi-huhtikuussa. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 2 094 ja maastamuuttajista 2 741 henkeä.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi tammi-huhtikuun aikana 75 375. Edellisen vuoden tammi-huhtikuuhun verrattuna kuntien väliset muutot vähenivät 2 557 muutolla vuoden 2019 kuntajaon mukaan.

Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus; https://www.stat.fi/til/vamuu/2019/04/vamuu_2019_0...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kiinnitän huomiota syntyvyyden edelleenkin varsin jyrkkään alenemiseen:

tammi-huhtikuussa 2018 syntyi 15.627 lasta
tammi-huhtikuussa 2019 syntyi 14.647 lasta

siis 980 lasta vähemmän kuin vuosi sitten.

Syntyvyyden lasku 1-4/2019 edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden
on peräti 6,3 %.
Se on paljon.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ilmastonmuutospropaganda yms. ja ilmainen ehkäisy näköjään toimivat Suomessa.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Periaatteessa kai talousarvion voi kirjoittaa kuinka epärealistiseksi tahansa ja sitten paikkailla sitä lisätalousarvioilla eli ottamalla velkaa. Kunhan saavat virallisen version aikaan se oikea paikka tivata lapun realismia on VM. Voisi siltä tietysti jo nyt kysyä kantaa jos joku toimittaja älyäisi.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Ruotsin uutiset kertoivat laskun siellä alkaneen.
Kyllä valtio ja politikot aina selviää kansalaisilla lasku voi tuntua.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Ruotsin talous kasvoi alku­vuonna selvästi ennakoitua enemmän heikon kruunun vauhdittamana

Ruotsin kausivaihtelusta tasoitettu bruttokansantuote kasvoi tammi–maaliskuussa 0,6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Suomessa talous kasvoi samalla vertailuajanjaksolla 0,2 prosenttia.

Ruotsin talouskasvu oli selvästi voimakkaampaa kuin Suomessa.

Talouskasvu Ruotsissa oli selvästi ekonomistien ennakkoarvioita voimakkaampaa etenkin viennin verraten voimakkaan kasvun takia. Uutistoimisto Reutersin kyselyssä ekonomistit arvioivat, että Ruotsin bruttokansantuote olisi kasvanut 0,2 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.
Lähde: HS 29.5.2019, ei maksumuuria; https://www.hs.fi/talous/art-2000006124291.html

Viennin 0,8 prosentin kasvua alkuvuonna selittää todennäköisesti se, että Ruotsin kruunu on heikentynyt.

*

Niin. Eihän + 0,6 mikään mahtava kasvu ole, vuosineljänneksen aikana, mutta tekisi se "tasaisen vauhdin taulukolla" jotain about 1,8 vuosikasvuksi, tosin paljon ehtii tapahtua touko-joulukuun aikana.
Mutta siis Suomeen nähden kolminkertainen kasvuluku; siitä päästää joka tapauksessa aivan eri tason vuosikasvuun kuin meillä.

Hyvä että edes Ruotsissa menee noinkin hyvin. Saksa jo ehti toissaviikolla laskea numeroitaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomen vienti on ollut alakuloista jo vuosia, eikä valoa sillä puolen ole tunnelin päässä näkyvissä.

Totutuista säännöllisistä 2000-luvun alun yli 10 miljardin euron ylijäämistä - joille hyvinvoinnin rahoitus on todellisuudessa laskettu - on tiputtu viime vuoden 2,4 miljardin euron miinukselle, joka onkin sitten jo ikävämpi juttu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset