Veikko Huuska

Italian talous uhkaa kaatua käsiin – mitä tekee EU ja mitä Suomi?

Italian talous uhkaa kaatua käsiin – mitä tekee EU ja mitä Suomi?

Euroopan Unionin parlamenttivaalit käytiin, ilman että hiiskuttiinkaan Italiaa koskevasta moraalikadosta ja muiden syliin kaatuvista miljardeista; tuo keskustelu suorastaan torpattiin EU:n sädekehää halventavana ja tosiasioita vääristelevänä aiheena. Kunnes sitten YLE vihdoin pari päivää vaalien jälkeen avasi koko ”matolaatikon”.

*

EU-vaalikeskusteluissa silmiinpistävää oli seitsemän puolueen ryhmittyminen siilipuolustukseen.  Kun eurokriittisen puolueen edustaja Huhtasaari sanoi, että on olemassa vaara, että joudumme maksamaan Italian pankkien tappioita, niin yhtenä kuorona muut nousivat kuittaamaan, että ei se ole mahdollista, ei se niin mene.

Mutta sopivasti pari päivää vaaliruljanssin jälkeen YLE rohkeni vihdoin ottaa esille vakavaksi käyneen Italian talouskysymyksen. 

*

Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius ja valtiotieteiden tohtori Pekka Korpinen olivat Radion Ykkösaamussa toimittaja Maria Ala-Kokon haastateltavana Italian ja sen talouden tilanteesta. Keskustelu oli todella kiinnostava ja silmiä avaava. Tässä joitain kohokohtia siitä.

*

Vikuroiva Italia

Italia on pahasti veloissa, saako se jatkaa velkaantumista ja EU:ko sen hädän tullen pelastaa?

Yksi suurimmista mielenkiinnon ja huolen aiheista EU-vaalien jäljiltä on Italia.  Oikeistopopulistit etenevät ja maa on viis veisannut EU:n vaatimasta talouskurista. Mitä on odotettavissa, sitä pohtivat HB:n pääekonomisti Tiina Helenius ja pankkimies, Italian tuntija Pekka Korpinen. Kansallismielinen Lega voitti, siltä lähtee Brysseliin 34 parlamentaarikkoa (+18 vuoden 2014 vaaleihin nähden).  Viiden tähden liike menetti paikkoja (puolittui ja sai 17); itseasiassa ne vaihtoivat paikkoja.  Legan (alk. Pohjoisen liitto) asema vahvistuu ja Peppe Grillon asema heikkenee.

Legalla on mahdollisuus kaataa hallitus ja hajoitusvaaleissa oikeistovoimien tukemana saada Italian kummallisen vaalijärjestelmän turvin todella vahva asema.   Viiden tähden liike jää Legan panttivangiksi; niin kauan kuin Lega saa tahtonsa läpi Grillo voi jatkaa, mutta toisin käydessä Lega voi kaataa hallituksen. Legan johtaja Salvini on korostanut, että hallitussopimus pitää heidän puoleltaa, joten pinteessä on Grillo. Hän joutuu tekemään muutoksia ohjelmaansa selvitäkseen.

Salvini sai vahvistetun mandaatin kansalta ja se kertoo siitä, että tälle vyönkiristyspolitiikalle ei tällä hetkellä tukea liiemmin ole. Näin keskustelut Italian ja EU:n komission väliset keskustelut Italian talouden vakauttamisesta eivät suinkaan helpotu.

*

EU:n velkaisin maa

Italia on Euroopan Unionin velkaisin maa. Se on velkaa yli 130 % BKT:taan.  Nykyhallituksen toiminta ei ole asiaa auttanut tähän astikaan, pikemminkin päinvastoin. 

Miten paha Italian taloustilanne on?

Jos ajatellaan julkisen talouden tilaa, niin Komissio on jo arvioinut uudelleen tätä julkisen hallinnon alijäämää, ja nykyisen arvion mukaan ensi vuoden 2020 alijäämä kasvaisi 3,5 prosenttiin BKT:stä. Eli reippaasti yli aikaisemmin sovitun vakaussopimuksessa märitetyn 3,0 %:n rajan.

Syy tähän on se, että aiemmat kasvuodotukset Italian kohdalla ovat täysin pettäneet.  Talous ei kasva niin kuin hallitus on uumoillut, eikä alijäämä sen avulla pysy hallinnassa.

Mistä talouden jumittaminen johtuu?  Mitkä ovat Italian ongelmat? 

Italia on aika takapajuinen maa, loppujen lopuksi”, pamauttaa ekonomisti Pekka Korpinen, sikasyklien keksijä.

Kun katsotaan Euroopan tilastoja, he ovat monissa asioissa maanosan häntäpäässä, viimeisenä; koulutuksessa, ylioppilaiden määrissä, tutkimuksessa ja kehitysvaroissa.  Meillä Sipilän hallitus oli vähän samoilla linjoilla; se yritti saada Suomea tasapainoon leikkaamalla.  Mutta ei nykyaikaisessa taloudessa pärjätä, ellei panosteta osaamiseen ja satsata TK-toimintaan koko ajan hellittämättä.

”Italia ei ole oikein kansallisvaltio ollut, se on monien paikallisuuksien summa.  Ja on erittäin vaikea saada mitään yhtenäistä ohjelmaa aikaiseksi siellä.    

Italia on pudokas.  Sen velka on Kreikan jälkeen suuri, ja Kreikkahan joutui aikamoiseen kurimukseen velkojensa kanssa.  Jos korot nousevat, - niin kuin ne joskus nousevat – niin Italialla on silloin 2.300 miljardia euroa velkaa.  Valtiolla siis yksistään. Sitten on muut velat päälle”, pohdiskeli Pekka Korpinen. 

*

Korot, Komissio ja Sanktiot

Korot ovat olleet nousussa; mikä tilanne nyt on? Jatkuuko trendi.

Minkälaista korkoa Italia joutuu maksamaan lainastaan tällä hetkellä?

Korkoero Saksaan nähden on ollut hienoisessa nosteessa, liittyen siihen, että Komissio julkaisee ensi viikolla Italian talouteen ja alijäämään liittyvän arvionsa.    On odotettavissa että alijäämäennuste nousee, ja Komissio kehottaa Italiaa pienentämään alijäämäänsä. 

On mahdollista, että Italia joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn.  Tämä tarkoittaa että seuraa sanktioita, jos maa ei ryhdy päättäväisiin toimiin.  Italian lehdistössä on mainittu 3,5 miljardin euron mahdolliset sanktiot.  Se ei Italian kokoiselle maalle ole mikään mahdoton rangaistus, mutta aika harmittava.

Mutta jos koko ajan velka kasvaa ja korot nousevat, eikö 3,5 mrd ole silloin merkittävä?  Onhan se, ja ennen kaikkea markkinapaine, joka jo nyt on hallitusta ruotuun laittanut. 

Kun korkoero nousee tuonne lähelle 4 prosenttiyksikköä verrattuna Saksaan, niin se on hälyttävänä kriittinen taso.  Viimeksikin nähtiin, että silloin peräännyttiin näistä menolupauksista ja Italia vetäytyi merkittävistä budjettimenoja kasvattavista hankkeista.

Markkinapaine on lopulta se voima, joka nämä rajaehdot määrittää.

Kun korko asettuu sinne neljän prosentin tasolle, tarkoittaako se sitä, että lainahanat sulkeutuvat?  Että Italia ei enää saa lainaa?

Ensisijaisesti se tarkoittaa sitä, että velan hoitamisen kustannukset kasvavat rajusti.  Tämä on primääri seuraus.  Kun rahoitusolosuhteet tätä kautta kiristyvät Italiassa, se vaikuttaa hyvin suoraan talouskasvuun, joka muutenkin kuten todettu, on ollut nihkeää.

*

Mitä Italia voi tehdä?

Pekka Korpinen pohtii:

”Mistä hallitus voi alkaa säästää tai leikata?  Vaalien jälkeen molemmat hallituspuolueet, sekä Lega että Viidentähden puolue ovat sanoneet, että Legan vaatimukset tasaverosta ja verojen alentamisesta on otettava vakavasti.  Eli siellä ollaan edelleen tulojen heikentämispuolelle enemmän kuin menojen supistamisen puolella tässä tasapainon etsimisessä!

Italialla oli aikaisemmin pääministeri Prodin suunnitelma, jossa ajatus on, kun Euroopan Keskuspankki (EKP)  on ostanut voimakkaasti Italian valtion velkapapereita, ja pitänyt sitä myötä korkoja matalalla, - viimeksi kun näin lukuja niin se oli 400 miljardia euroa – mutta se vaihtelee jossain määrin.

Nyt sitten kun tämä niin sanottu Quantitative Easing  eli määrällinen kevennys on loppumassa, EKP:n pitäisi myydä näitä Italian valtion papereita, ja italialaiset ovat hyvin huolissaan, että miten nyt korkotasolle tapahtuu, koska se on keinotekoisesti pidetty matalalla.

Ex-pääministeri Prodi ehdotti, että Euroopan vakausmekanismin, missä mekin Suomi olemme mukana, pitäisi ostaa nämä Italian paperit, ettei markkinoille tule tällaista Italian valtionvelkakirjojen liikatarjontaa. 

Nykyinen Triia-niminen valtiovarainministeri on ehdottanut, että miksipä näin mutkikas toimenpide, vaan että jätetään ne (Italian valtion joukkovelkakirjat) suoraan sinne Keskuspankkiin EKP:iin.  Eli suoritetaan suora setelirahoitus.  Niin että jätetään ikuisiksi ajoiksi ne Italian velkapaperit sinne EKP:n holviin.  Ja jätetään hoitamatta ne.”

Näin siis Italian tuntija, taiteenharrastaja Pekka Korpinen, entinen Suomen Pankin mies, ja sikasyklin keksijä.

*

Mutta näinhän kaikki EU-maat voisivat sitten tehdä! huudahtaa hämmentynyt toimittaja Maria Ala-Kokko. Ja aiheesta.

Sittenhän tämä velkaantuminen ilmeisesti… (voisi jatkua ja laajeta loputtomiin…?).

Pekka: Se on sitä että setelipainolla hoidettaisiin näitä asioita.  Minäkin, joka olen entinen keskuspankki-ihminen Suomen Pankissa, pidän sitä äärimmäisen epäterveenä ajatuksena.  Kaikki vaikeudet ratkaistaisiin seteleitä painamalla.

*

Näyttävätkö Italian vaikeudet niin isoilta, että …

Kun Kreikka kaatui Keskuspankin syliin, siitä oli aikamoinen keskustelu, että miten nämä hoidetaan ja jatkossa estetään.  Mutta Italialla ei ilmeisesti ole varaa kaatua? 

Italia laskee, että se on liian suuri kaatumaan.   Jonka vuoksi se voi turvallisesti ajaa tällaisia linjoja.  Aina joku on auttanut ja lutvitaan eteenpäin.  He ovat aika  huolettomia kokonsa turvin”, Pekka sanoi. 

Helenius yhtyi Korpisen näkemyksiin, ja totesi, että Italian velkamassa on niin suuri, että Italian velanhoitohalukkuuteen kohdistuu rankkaa epäilyä, mikä aiheuttaa aikamoisen turbulenssin globaaleilla sijoitusmarkkinoilla. Nämä vaikutukset leviävät joka puolelle.  Että kyllä se on ”Too Big to Fail” –ongelma, liian suuri kaatumaan.  

Mutta jos tällaisesta setelirahoituksesta jo keskustellaan, eikö tämä anna Italialle lisää aseita olla noudattamatta niitä EU:n vaatimuksia, mitkä koskevat muita maita? kysyi Ala-Kokko.

”Henkisesti ilman muuta”, Pekka Korpinen totesi, ja jatkoi: Jo se että on pakoportti tekee tuon.

”Kerran seurasin Italian televisiosta keskustelua.  Se oli ihan vakava ekonomisti, joka sanoi: Kuten kaikki tietää, emmehän me näitä velkoja maksa takaisin”, Pekka sanoi.  (seurasi pitkä hiljaisuus)

On pitkä tie tasapainottaa julkista taloutta, laskea velkaa. Luoda kasvun edellytyksiä, sillä ei ole kannatusta Italiassa, kuten ei monessa muussakaan paikassa.

Italialaiset eivät alistu siihen, mihin Kreikan oli pakko alistua. Sipraksen hallitus menetti suosionsa ja erosi kun se yritti hoitaa asioita. Italiassa oli hetken Mario Montin hallitus, joka yritti hoitaa taloutta, mutta se tuli oikein vihatuksi, suorastaan kirosanaksi. Montin hallitus mm. nosti eläkeikää, tämä nykyinen laski sen takaisin, ja perunut Montin rakenteellisia uudistuksia.  

Mutta jos Italian pankit antavat lainaa löyhin perustein jatkossakin, niin mitä tässä tapahtuu koko EU:n pankkijärjestelmälle? Ala-Kokko kysyi.  Eikö tämä ole aika huikea näkymä, että näin iso valtio Euroopassa menettelee näin?

Helenius totesi, että Italian pankit antoivat lainaa. Mutta jos katsotaan italian pankkisektoria nyt, niin luottokanta yksityiselle sektorille – pois sijoitustoiminta – luottokanta ei kasva, vaan päinvastoin supistuu.  Että tämä itseasiassa on yksi ongelma Italiassa, että yksityissektori ei saa lainaa.  Eli pankkisektori toimii huonosti.  Tämän vuoksi EKP on ottanut uudelleen pöydälleen nämä pitkän ajan rahoitusoperaatiot, koska siellä on talouksia, Italia mukaan lukien, joiden pankkisysteemi on riippuvainen Keskuspankin pitkäaikaisesta rahoituksesta.    

Kun EU:ssa on mietitty tätä velkojen yhteisvastuuta, - jota Suomi syvästi vastustaa – mutta tämä Italian Salviini kannattaa sitä.  Olisko tämä että laitetaan osa veloista sinne syrjään, setelelirahoitus, osa tätä yhteisvastuuta?  Koska jos tämä menee sinne Vakausmekanismin piikkiin, niin onko mahdollista Vakausmekanismilla hoitaa Italian velkoja?

Pekka Korpinen: Sitähän ollaan kehittämässä. Presidentti Macron on esittänyt huomattavaa resurssien lisäämistä tähän Vakausmekanismiin, ja muuttaa se Euroopan valuuttarahastoksiSitä ikään kuin mitoitetaan Italialle sopivaksi.  Nyt summat seillä ovat liian pieniä, mutta tuota jos nyt ruvetaan puhumaan tuhannesta miljardista – tai jostain tämmöisestä, se vaatii huomattavaa resurssien lisäystä.  Ja tietysti potentiaalisten maksajien suostumusta!  Ja se voi olla vaikeata.  Keskuspankki-linjahan ei vaadi muuta kuin että tämä    Coverne Council – EKP:n Halliintoneuvosto – hyväksyy sellaisen linjan.  Tämä on siis tämän nykyisen hallituksen valtiovarainministerin ehdotus, että se kuitattaisiin Euroopan Keskuspankin (EKP) kautta tämä (Italian jättimäisen velkamassan) jäädyttäminen. Näin siis Pekka.

Toimittaja kysyy: Mitä tämä vaikuttaa Euroopan Unionin taloudelle niin kuin isommassa mittakaavassa?

Ja siis kaikelle taloudelliselle yhteistyölle? jos toimitaan eri tavoin?

Pekka: Kyllä kai yhdenvertaisuutta vaaditaan ja sitten jonoon tulee muitakin maita varmasti.  Mutta esimerkiksi Suomen valtion velasta taitaa olla kolmannes Keskuspankin salkussa tällä hetkellä

 Helenius: Kyllä tämä on uudellekin EU:n parlamentille, Komissiolle, järjestelmälle iso iso ongelma ja kysymys, miten ratkaistaan näitä perittyjä velkaongelmia tulevaisuudessa, jos ajatellaan vaikkapa Pankkiunionia, se on hyvä esimerkki, miten tämä on hyvin jakautunut, ei ole halukkuutta lähteä sinne yhteisen talouden pitoon etc. Niin kauan kuin ei ole luottamusta ja varmuutta ikään kuin kaikilla siitä, että nämä perityt ongelmat on sulatettu sieltä pois.

Lopuksi vielä: Italiaa pidetään kuitenkin rikkaana maana? Ihmisillä on rahaa; italialaiset ovat rikkaita verrattuna muihin EU-maihin.

Pekka Korpinen: Berlusconi aina sanoi, että Saksalaiset on köyhiä ja italialaiset ovat rikkaita varallisuudella mitaten, mutta saksalaisilla on suuret tulot mutta vähän omaisuutta; heillä taas on päinvastoin. Siellä on niin valtava veronkierto ja kaikki mafiat ja harmaat taloudet, eli varallisuutta kertyy muullakin tavalla kuin mikä tulee meidän silmiimme tilastoissa.  Näin lopuksi Pekka Korpinen.

*

Kommentti

Että tallaista puhetta EU:sta ja Italiasta.  EU on kaunis ja virheetön kuin sotkan muna.  Se on meidän sydäntemme käpynen ja unelmiemme kehto.  Euroopan Unioniin me uskomme. Tuohon johtotähteemme ja arvoyhteisöömme.  Arvokallioon kiinnitämme kaikkemme.

Kiitos YLE:lle tästä varsin valaisevasta aamunavauksesta, joka ansaitsee saada myös litteroitu versio, kiitos Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius ja valtiotieteiden tohtori Pekka Korpinen, ja kiitos toimittaja Maria Ala-Kokko. 

Vahinko vain, että tämä ei tullut ennen EU-vaaleja, silloin olisi ollut sen paikka.  Mutta parempi nyt vaalien jälkeen, kuin ei milloinkaan.

*

Ohjelma kuunneltavissa täällä: YLE R1 ykkösaamu, tiistaina 28.5.2019, Areena, ajassa: 04:00 – 20:00.

https://areena.yle.fi/1-50111362

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Eikös tämä Quantitative Easing ole jo loppunut?
https://www.ts.fi/uutiset/maailma/4416009/EKP+lope...

Asiantuntijoiden mielestä se on se viimeinen keino, mutta silläkään ei ole varmaa vaikutusta. Sitä sanotaan hukkuvan oljenkorreksi.

Nyt pian nähdään miten Italia itse (sitä kautta EU) pysyy oljenkorren jo katkettua pinnalla.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

EKP käyttää ostoihin sen, mitä se saa lyhennyksiä. Kokonaissumma ei siis enää kasva, mutta ei myöskään lyhene. Tämä pitää Italiaa pystyssä, mutta ei poista syveneviä ongelmia.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Epäilemättä salkun laatu tämän myötä heikkenee heikkemistään.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Tilintarkastajan loppukaneetti italialaisessa tarkastuspöytäkirjassa:

--kirjanpidossa olevia virheitä en havainnut.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Minähän vuonna Henri Alakylä kirjoitti yksistään puheenvuoroon Italiasta (ja Espanjasta)? Aika hurjaa, että kaikki tämä tulee juontaja Marja Ala-Kokolle yllätyksenä, yhä. Eli hyvä ohjelma mutta tosi vanhaa juttua tämä on tiedetty vuosia.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Ei tämä ongelma happane. Pätevä toimittaja osaa esittää hyviä kysymyksiä hyvin painotuksin, luulen että siitä kyse.
Mutta edestämme nämä löydämme.

Oli kiva kuunnella Pekka Korpista pitkästä aikaa, hänen puheensa oli avointa ja siinä ei pidätelty tarpeettoman korrektiuden nimissä. Onhan tämä soppa kertakaikkiaan niin paksua.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Niin, olennaista tässä oli, vaalien jälkeen, tässä ja nyt tilanteessa, päivittää Italiaa koskevat talousnäkymät.

Kun totean, että tätä olisi pitänyt asiapohjalta ja ihan numeroiden ja maan tapaa tuntien selvitellä ennen vaaleja, niin näen talousanalyysin puutteen suurena virheenä suomalaiselta medialta. Melkein kaikki tuppasi kohdistumaan kansallismielisten edesottamusten kauhisteluun ja ilmastokysymyksiin.
Kuitenkin Italian talouskriisi on käsillä varsin kohta, ja millä orientaatiolla Suomi omassa kansantaloudessaan ja EU-järjestelmien tasolla reagoi siihen, jäi nyt käytännössä taysin avoimeksi.

Mitä tulee Italian tilanteeseen, niin tokikin on tiedetty vuosia, mutta ohjelman fokus oli siinä, miten tästä eteenpäin, vaalien jälkeen. Ja siltä osinhan tuli aika hyvää selkoa; vanhoja ex-pääministerien aikana tehtyjä, sinänsä vähiä ja riittämättömiä, tasapainotustoimia puretaan, eläkeikää lasketaan, etuuksia palautetaan. Mitään erityistoimia verovälttelyn ja muun harmaan talouden vähentämiseksi ja toiminnan vaikeuttamiseksi ei tehdä. Velkaa otetaan surutta. Siis teemana: "Kamreerit ei meitä määräile". ...onkohan tuossa jotain tuttua Suomessakin? Huh.

Ja kultamunana harakanpesän pohjalla: nämä nyt jo aika pitkälle viritetyt ja pohjustetut toimet Italian valtion joukkovelkakirjojen hautaamiseksi EKP:n komeroihin, setelirahoitus, kaiken moraalikadon syvimpiä mujuja.

Kyllä Eu-pos -ryhmät pystyivät paikkavartioinnilla ja ylenkatseisella ylipuhumisella pitämään äänestäjien tajunnan kankaalla.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Medioiden näkemys kaiketi on, että faktat ei kansaa kiinnosta, vaan sirkushuvit. Sitten voi voi olla kahta mieltä siitä millaisia sirkushuveja tarjotaan joko faktuaalisesti tärkeitä asioita taikka agendajournalismia. Mikä tämäkin on?

%Synkkä ennustus särkyi: Totaalinen lamaannus ja kaaos vältetään – Jussi Halla-ahon ja EU-kriitikkojen aalto vaimeni
Minna Karkkola (Usari)
Luotu: 27.5.2019 13:26

Jostain syystä eu:ta tulee ilmeisesti vain ylistää(?) ja vaikea aiheet jättää vähemmälle kuten talous jossa nyt vaikka Italia saa tehdä mitä lystää kun taas Suomi on totinen jeesmies. Edes näistä äärioikestojutuista ei päästä siihen asti, että kerrottaisiin kuinka erilaisia kaikki ryhmät ovat. Eilisessä a-studiossa oli edes pientä yritystä sen suhteen kuinka kummallinen kuvio nyt edes Suomen komissaarin valinta on kun demarit epämääräisellä mandaatilla esittävät sopivaa naista (tai naista ja miestä, tai miestä ...) eu-parlamentin pohdittavaksi (jonka taas eu komission presidentti voi vielä estää jos siltä tuntuu)

Eli on se nyt kummallista jos sanoo, että missä eu siellä ongelma, kun niitä ongelmia on ja yleensä ongelmiin koitetaan etsiä ratkaisuja eikä kerrota, että tämän sanoja on fasistinatsi ja siinä se ...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

"Italian hallitus ei näytä murehtivan maan pitkään jatkunutta talouden anemiaa. Maan hallitus olettaa, että sen riuskat ja avokätiset talousohjelmat nostavat maan kasvuun. Muualla Euroopassa päätökset viittaavat kuitenkin paljon kolkompaan näkymään. Muu Eurooppa yrittää suojautua Italian mahdolliselta syöksykierteeltä. Talousasiantuntija Lorenzo Codognon mukaan Italia on ajautumassa mahdollisesti jopa konkurssiin.

– Me emme voi pitää edes euroeroa mahdottomana, Codogno täräyttää Politicolle. Hän toimii Lorenzo Codogno Macro Advisorsissa pääekonomistina."

Lisää; SU/Henri Alakylä, keskiviikkona 22.5.2019;
https://www.suomenuutiset.fi/italia-ei-murehdi-tal...
Linkit kannatta lukea läpi

ps.
Kovin monelle suomalaiselle medialle ei tällainen päivitys maittanut EU-vaalien alla.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Okei, inhan tästä kirjoitettu, viimeisten parin vuoden aikana US:n palstoilla mm. tällaisia ryppyjä otsalle tuovia otsikoita ja artikkeleja:

https://www.uusisuomi.fi/asiasanat/italian-talous

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Italia on erikoinen maa. Julkinen velka on korkea, mutta yksityinen velkaantuminen hyvin matalaa muihin EMU- maihin verraten. Pohjois-Italia on eräs koko Euroopan rikkaimmista alueista, kun taas etelä on suhteellisen köyhää.

Italian julkinen velka on sekin erikoinen. Se on valtaosaltaan kotimaisista rahoituslähteistä, eikä EKP:n taseessa ole paljoakaan Italiaa, esim tulevaan kriisimaahan Ranskaan nähden. Suomen julkinen velka on käytännössä kaikki ulkomaan velkaa ulkomaisista rahoituslähteistä.

Käyttäjän askolampikari kuva
Asko Lampikari

Kiinnität olennaiseen asiaan huomiota Italian julkisen velan rakenteesta. On aika tavalla eri asia mistä lähteistä ja keille velka on. Italian julkinen velka on 80 prosenttisesti kotimaisista lähteistä, kun esimerkiksi Suomen julkinen velka on kokonaan ulkomaista velkaa. Italia on tavallaan velkaa itselleen ja Suomi kuten Kreikkakin ulkomaille. Italian julkisella velalla ei ole läheskään yhtä suuria taloudellisia vaikutuksia muiden maiden talouteen kuin siinä tapauksessa, jos velka olisi lähes kokonaan ulkomaista. Kotimainen julkinen velka voi heikentää Italian taloudellista toimeliaisuutta, jos lisävelkaa ei oteta ja nostaa korkotasoa, mutta sillä ei ole samanlaisia vaikutuksia muiden maiden kannalta. Siitä syystä on ymmärrettävää, että Italian julkisesta velasta ei olla erityisen huolissaan eikä sen hoitamiseen esimerkiksi vakautusmekanismin kautta ole perusteltua.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
”Kovaa brexitiä pahempi Euroopalle” – Italian riski huolettaa. Italian talouskasvu hyytyy tänä vuonna lähelle nollaa, eikä ensi vuosi (2020) tuo tullessaan merkittävää parannusta. EU-vaaleihin valmistautuva mana hallitus ei kuitenkaan aio kiristää vyötä. EU:n kolmanneksi suurimman kansantalouden julkinen vaje repeää tänä vuonan vääjäämättä lähelle 2,5 prosenttia kansantuotteesta.
– US/16.4.2019
*
Arvostetulta ekonomistilta hyytävä varoitus: ”Italia on ajamassa suoraan seinään”. Tunnettu italialainen ekonomisti, ranskalaispankki Société Genéralen hallituksen puheenjohtaja ja Harvardin yliopiston vieraileva tutkija Lorenzo Bini Smaghi varoittaa Italian hallitusta maan tilanteesta.
– US, 28.10.2018
*
Tunnetut taloustieteilijät varoittavat täysin uudesta Italia-riskistä: ”Todellinen uhka seuraavina vuosina”. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n entinen pääekonomisti Olivier Blanchard ja saksalainen ekonomisti Jeromin Zettelmayer eivät pidä Italian populistihallituksen yhteenotto Euroopan komission kanssa kovin merkittävänä uhkana. He eivät myöskään kuvaile Italian valtionvelan paisumista kovin huolestuttavaksi.
– US, 27.101.2018
*
Italialla edessään totuuden hetki maanantaina: ”Tartuntariskeihin ei ole varaa”, Euroopan komissio aloittaa Italian populistihallituksen budjettiesityksen käsittelyn maanantaina. Sveitsiläinen varainhoitoyhtiö Pictet´in ekonomisti Nadia Gharbi ennakoi, ettei Italian hallitus tule antamaan periksi, vaikka komission odotetaan vaativan vähintään viilauksia alijämäiseen budjettiesitykseen.
- US, 13.10.2018
*
Vakava huoli Italian pankeista leviää Euroopassa: ”Edessä on siperialainen talvi”. Huoli Italian pankkien tilanteesta on levinnyt sijoitusmarkkinoille, kun Italian populistihallituksen budjettiesitys eri muunnelmineen veti Italian valtionlainojen korot nousuun viime ja tällä viikolla. Tilanteen vakavuutta lisää se, että Euroopan keskuspankki EKP ajaa parhaillaan velkakirjojen osto-ohjelmaa alas.
- US, 7.10.2018
*
Italialaisen jättipankin pääekonomisti: Tämä asia huolestuttaa eniten. Italian suurimman pankin UniCreditin pääekonomisti Erik Nielsen kuvailee Italian poliittista tilannetta juuri nyt ”äärimmäisen huolestuttavaksi”. Sen sijaan maan talous huolettaa Nielseniä yllättäen vähemmän.
– US, 30.9.2018
*
Italia-rytinän odotetaan vain pahenevan: ”Pankkien kaatuminen ja konkurssiaalto voivat olla varovaisia tulevaisuudennäkymiä”. Asiantuntija odottavat Italian valtionlainojen korkojen jatkavan nousussa, kun markkinat avautuvat huomenna maanantaina. sijoittajien huomio kohdistuu nyt Italian luottoluokituksiin.
- US, 30.9.2018
*
Ekonomistit laskivat: Italialaisille tulossa jopa 100 miljardin vuosittainen lisälasku uudelta hallitukselta. Investointipankki ABN Amron ja Oxford Economicsin ekonomistien mukaan Italian eurokriittisten populistipuolueiden Viiden tähden liikkeen ja La Legan alustava hallitusohjelma aiheuttaisi maalle jopa 100 miljardin euron lisäkustannukset toteutuessaan.
– US, 15.5.2018
*
”Italia on kuin Ferrari, joka tarvitsee paremman moottorin”. Italian parlamentille tänään puhunut talouskomissaari ja komission varapuheenjohtaja Olli Rehn on saanut paljon palstatilaa Italialaislehdissä verrattuaan saapasmaata Ferrariin.
– US, 17.9.2013
*
Hurja visio euron uudesta kriisimaasta – kun Suomessa. Italia on varoittava esimerkki siitä, kuinka EU:n ytimeen kuuluva suuri teollisuusmaa rapautuu peruuttamattomasti taantuman kierteessä. Näin kävi viimeksi Argentiinalle, joka ajautui kymmenen vuotta sitten rajuun velkasaneeraukseen hitaan talouskasvun vuoksi.
US, 6.7.2011
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Tämä vielä,
epädemokraattista ja kaikkien pimennettyjen verhojen takana tapahtuvaa. Taatusti arvopohjamme mukaista!
Näin toimii Euroopan eliitti.

"Suomen Pankin entinen pääjohtaja ja ex-komissaari Erkki Liikanen on kutsuttu tämänvuotiseen Bilderberg-kokoukseen.
Nelipäiväinen kokous käynnistyy Montreux'n kaupungissa Sveitsissä torstaina.
Kokouksen asialistalla ovat muun muassa ilmastonmuutos, kyberuhat, Venäjän ja Kiinan rooli sekä brexit ja Euroopan tulevaisuus.

Kokouksessa käsitellään lisäksi talouskysymyksiä. Päätöksiä Bilderberg-ryhmässä ei tehdä, vaan tilaisuudet ovat luonteeltaan taustatapaamisia.

Osallistujalistan mukaan Liikanen on ainoa suomalaisedustaja tämän vuoden kokouksessa.

Lähde: Turun Sanomat/Lännen Media, tänään 28.5.2019 klo 14:11
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4593627/Suomen+P...

*

ps.
aihekokonaisuus "Euroopan tulevaisuus" - mitähän tässä käsitellään? EKP:n tulevan pääjohtajan henkilöä ja nimeä? Ekistä paavi paavin paikalle? Taatusti luetettava mies. Mutta kenen kannalta "luottopakki"?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

”Kerran seurasin Italian televisiosta keskustelua. Se oli ihan vakava ekonomisti, joka sanoi: Kuten kaikki tietää, emmehän me näitä velkoja maksa takaisin”, Pekka sanoi.

------

Miksi ei voida puhua asioista niiden oikeilla nimillä, petoksena tai varastamisena?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

#12,
Tuo on tietysti aika vahvasti sanottu. Mutta toisaalta ekonomistipiireissä ja alan harrastajienkin tiedossa on jo pitkään, varmaan 2008 finanssikriisin päivistä lähtien ollut se, että valtioiden velat ovat suureita, joita ei oikeasti makseta takaisin. Jos talousraami ei riitä vanhojen velkojen lyhennyksiin, niin sitten niitä ei lyhennetä.

Tässä on kyseessä karmea optinen harha: tämän uskonkäsityksen omaksumista perustellaan sillä, että talouskasvu hoitaa asiaa siten, että lisävelalla kuorrutetun velkamassan summan osuus BKT:stä pysyy jossain suhteessa järjellisissä mitoissa. Mikä sitten on järjellinen %-osuus? Sen pitäisi nykyisten sitoumusten ja sopimusten mukaan olla maximissaa 60 % BKt:stä. Mutta kuinka monen EU-maan tai Euro-maan velkasuhde on pysynyt tuossa raamissa? Ei kovinkaan monen.

Tällä apparaatilla, aina vain lisääntyvällä velan määrällä ja BKT-osuusprosentin nousulla taataan se, että julkinen talous joten kuten toimii, ja ennen kaikkea on olemassa todella massiivinen rahoittajien imupesä, kunhan korot nousevat, niin siitäpä sitten hyvillä koroilla tuottoja koitiuttamaan. Etenkin kun korkojen nousu ei välttämättä merkitse inflaation olennaista kiihtymistä. Näin ollen nimelliskorot tulisivat pysymään varsin lähellä nettokoron tasoa, tai päinvastoin.

Mitä tietäisi korkojen nouseminen vaikkapa 8 prosenttiin Italian kansantaloudelle? Yli 2.000 euron velkamassasta 8 % on 160 miljardia/v. Vaikka Italia onkin iso maa, ja rikas, ja koko Unionin kolmanneksi suurin talous, niin onhan tuo elinvoimaa vakavasti kuivattava pakkorako.

*

Olennaista tuon velkaantumis-opin kannalta on lopulta se, miten hyvin ja pystyykö lainkaan maa hoitamaan velanhoitokustannukset.
Lopultahan tämäkin johtaa umpikujaan, jos talous ei kasva, ja lisävelkaantumisesta pääosa menee velkasumman korkoihin.

#14,
Valtion velkaa ei ole tarkoitettu takaisinmaksettavaksi -oppisuunnan kannattajat ajautuvat lopulta ongelmiin, mutta ovat tuhlanneet huomattavan velanhinnan maksuina velkojille.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ketkä käytännössä rahoittavat Italian velkaantumista sen nykyisillä lainoilla – amerikkalaiset eläkeläiset ja muut kansainväliset sijoittajatko? Mikä on Italian nykyinen luottoluokitus?

Lainoittajat ilmeisesti koettavat hinnoitella riskin kalliimmilla koroilla, mutta jos Italia jonakin päivänä yksipuolisesti ilmoittaa lopettavansa velkojensa lyhennykset, mitä velkojat voivat tehdä ilman konkreettisia vakuuksia?

- Toki sellaisessa tilanteessa uusien lainojen saanti loppuisi kuin seinään. Tullaanko siinä vaiheessa asiansa hoitaneiden EU-maiden veronmaksajien kukkarolle?

Kyllä tämä jonkinlaiselta ketjukirjeeltä tai pyramidihuijaukselta haiskahtaa. Viimeksi mukaan tulleet eivät hyödy järjestelystä mitään sen lopulta pettäessä, vaan heille jää käteen Musta Pekka?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Onko kukaan oikea ekonomisti koskaan sanonut, että EU valtioiden pitää joskus maksaa velat pois?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Käytännössä EKP on jo siirtynyt suoraan setelirahoitukseen, sillä tuskin kukaan uskoo, että se voi enää poistaa QE-ohjelmassa ostettuja velkakirjoja taseestaan. Seuraavassa taantumassa ostoja aletaan taas jatkamaan.

Yhteinen piikki on siis auki, joten haaveet budjettikurista euroalueella voidaan unohtaa.

Valtionvelkoja ei makseta koskaan pois, mutta euroalueella ongelma on velan muuttuminen yhteisvastuulliseksi, mikä johtaa jäsenvaltioiden moraalikatoon. Pirulle annettiin pikkusormi v 2013 LTRO:n alkaessa ja nyt se on viemässä koko käden.

Itsenäisten valtioiden rahaliitot eivät ole koskaan toimineet, eikä sellainen toimi tälläkään kertaa.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Italian äärimmäisen vakava tilanne pimitettiin tietoisesti eurovaalikeskusteluissa. Se oli edesvastuutonta ja äänestäjien huijaamista.

EU ja EKP antoivat tietoisesti Italian hallitusten velkaannuttaa talouttaan vuosikymmenten ajan. Vastuu holtittomuudesta kuuluu mm. sosialistipääministeri Mario Montille ja kokoomuksen veljespuolueeseen kuuluneelle Silvio Berlusconille. Nyt Contin hallitus on ollut vallassa tasan vuoden. Se ei ole velkaantumista aiheuttanut, mutta ei ole vuodessa saanut kehitystä kääntymäänkään.

Edessä on Italian konkurssi, hajoaminen tai ero EU:sta/euroalueesta. Kuka maksaa valtavan laskun? Siihen on hyvä saada vastaus. Vapaaehtoisia tuskin löytyy.

Jos syyllisiä halutaan etsiä, ne löytyvät Italian sosialistien ja porvarien ohella EU-komissiosta ja EKP:sta. Suomessa katse kohdistuu niihin, jotka veivät meidät euroalueeseen ja yhteisvastuuseen 1990-luvun lopulla.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ranska on tulossa kriisimaaksi heti Italian perässä.

Maan julkinen velka on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana yli biljoona euroa ( yli 1.000 miljardia euroa ) ja ranskapapereita on rutkasti EKP:n taseessa.

Monista yrittäjistä huolimatta maata ei ole pystytty uudistamaan alijäämättömäksi taloudeksi, vaan meno on jatkunut ennallaan jo reilusti yli vuosikymmenen verran.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Mainio kirjoitus Veikko, maailma ei tosiaan ole Lannister.

Kun tämä joku päivä napsahtaa näpeille, niin taas kysellään että miten kukaan ei nähnyt tätä tulevaksi.

Näki, mutta heitä ei kuunneltu.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Nyt yrittävät saada vietyä pankkiunionin loppuun, mutta se ei ehdi. Italia romahtaa ennen. Toisaalta pankkiunionikaan ei pelasta Italiaa, vaikka ehtisi loppuun pian. Italia on liian suuri.

Kreikka oli pikku juttu Italiaan verrattuna ja sekin maksoi valtavasti ja maksaminen jatkuu vielä yli 60 vuotta.

Eiköhän Frankfurtin tornissa ole tunteet jo kuumina, kun mietitään, miten kriisi ratkaistaan. Pankit on jo osin pelastettu, mutta euromaiden veronmaksajat saattavat olla vaarassa. Siksi eurovaalitkin piti hoitaa hiljaisuudessa.... onnistuivat siinä! Mutta tuskin Italian hoitamisessa!

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Suomen Pankin vuosikertomuksessa 2018 kerotaan suunnitelmista luopua "epätavanomaisesta talouspolitiikasta".
Kysymys vain kuuluu, mitennä se oikeasti tapahtuu. Alenevassa taloudellisessa suhdanteessa, ja huomioiden jo pitkäksi muodostunut "epätavanomaisuus".
Onko enää paluuta tavanomaisuuteen?
SP kehoittaa Tässä muuntautumistilanteessa varovaisuuteen.

https://vuosikertomus.suomenpankki.fi/2018/toimint...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Onhan se kovin lohdullista, että "kehoitetaan varovaisuuteen". Mutta tekeekö kukaan korkeapalkkaisista vallanpitäjistämme mitään konkreettista sen eteen, että Suomen kansantalous suojattaisiin joutumasta jonakin päivänä välimerellisen löperyyden maksumieheksi? Onko se enää edes mahdollista muuten kuin irrottautumalla kokonaan eurosta ja palaamalla kansalliseen valuuttaan, vai pitäisikö siinä mennä radikaaliille Brexit-linjalle asti?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

ITALIALLE ehkä 3.500.000.000 euron sanktiot?

Euroopan komissio harkitsee kurinpitotoimien esittämistä Italialle ensi viikolla, koska maa on epäonnistunut saamaan velkansa kuriin. Asiasta kertoo uutistoimisto Bloomberg, jonka lähteen mukaan rangaistus voisi olla 3,5 miljardin euron suuruinen.

Kurinpitotoimet voisivat tulla osana EU:n tavanomaista budjetinvalvontaprosessia todennäköisesti 5. kesäkuuta. Se tarkoittaisi Italian ja EU:n välisen budjettikamppailun kärjistymistä, mikä sekoitti markkinoita vuoden 2018 lopulla.

Italian varapääministeri Matteo Salvini sanoi maanantaina iskevänsä takaisin EU:n vaatimuksille luonnostellessaan maan seuraavaa budjettia.

Taloelämä, 25.5.2019;

https://www.talouselama.fi/uutiset/bloomberg-eu-ko...

PS.
Italian lehdistö spekuloi tällä 3,5 miljardilla jo viime viikolla.
Myös yllä blogissa tämä mainitaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset