Veikko Huuska

Suhteellisuus ei toimi vaaleissa: Parannusta kaivataan – ääniä valuu hukkaan

Suhteellisuus ei toimi vaaleissa: Parannusta kaivataan – ääniä valuu hukkaan

*

Lisää syntejä Sipilän-Bernerin hallitukselle – ei parantanut vaalijärjestelmää.

Eduskunta hyväksyi 2015 ponnen, jossa se edellytti vaalijärjestelmäuudistusta niin, että poliittinen suhteellisuus paranee ja alueellinen edustavuus toimii.  Hallitus ei toteuttanut Eduskunnan tahtoa. Saamattomuuden taustalla isojen puolueiden ”oma lehmä ojassa”.

*

”Lapin vaalipiirissä vihreistä ehdolla ollut 24-vuotias Riikka Karppinen keräsi koko maan vihreistä kolmanneksi eniten henkilökohtaisia ääniä, eli yhteensä 7818 ääntä. Tämä ei kuitenkaan riittänyt kansanedustajapaikkaan.” https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.412572

Ja mikä olennaisinta, hänen saamansa 7818 ääntä menivät ”hukkaan”.

*

Muuttoliikenne horjuttaa eduskuntavaalien vaalijärjestelmän toimivuutta Suomessa –

"Olemme ajassa, jossa suurille puolueille on kiusallista tarttua tällaiseen"

MTV uutiset/Jessica Helaskoski, 18.4.2019:  http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/muuttoliikenne-horjuttaa-eduskuntavaalien-vaalij%c3%a4rjestelm%c3%a4n-toimivuutta-suomessa-%e2%80%93olemme-ajassa-jossa-suurille-puolueille-on-kiusallista-tarttua-t%c3%a4llaiseen/ar-BBW34uY?ocid=ientp

 

”Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimon mukaan syy tähän piilee jatkuvassa muuttoliikenteessä.

– Kun muuttoliike on kasvattanut Etelä-Suomen vaalipiirien kokoa, niin sitten haja-asutusalueen vaalipiiristä valittavien kansanedustajien lukumäärä on tullut pieneksi, lapissa vain seitsemän (kansanedustajaa).”

”Jo useaan kertaan on Suomessa ehdotettu vaalijärjestelmän muuttamista siten, että poliittista suhteellisuutta saataisiin parannettua.

– Tämä on kuitenkin kaatunut useissa toimikunnissa nyt 2000-luvulla siihen, että puolueet eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, miten tämä uudistus pitäisi tehdä, kertoo Paloheimo.

Paloheimon mukaan viimeisimmässä uudistuksessa pyrittiin perustuslaissa muuttamaan vaalipiirien vähimmäismäärää 12:sta vaalipiiristä yhdeksään vaalipiiriin. Perustuslakimuutos kuitenkin kaatui vuonna 2015.*)

Eduskunta kuitenkin hyväksyi ponnen, jossa edellytettiin, että aloitetaan parlamentaarinen valmistelu vaalijärjestelmäuudistamiseksi niin, että poliittinen suhteellisuus paranee ja alueellinen edustavuus toimii. Vaalikauden aikana ei kuitenkaan mitään tehty. Ei edes työryhmää asetettu.

– Se kertoo juuri siitä, että olemme sellaisessa ajassa, jossa suurille puolueille on kiusallista tarttua tähän asiaan.”

Lue koko artikkeli tästä:  http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/muuttoliikenne-horjuttaa-eduskuntavaalien-vaalij%c3%a4rjestelm%c3%a4n-toimivuutta-suomessa-%e2%80%93olemme-ajassa-jossa-suurille-puolueille-on-kiusallista-tarttua-t%c3%a4llaiseen/ar-BBW34uY?ocid=ientp

*

Mitä tulisi tehdä?

Vastaus: Tasauspaikat käyttöön

Vaalijärjestelmän ongelmat kuvasi ja korjausmenettelyn kuvasi dosentti Erkka Railo erittäin hyvin jo vuonna 2016 artikkelissaan:  ”Suomalainen vaalijärjestelmä kaipaa remonttia”

”Suomen vaalijärjestelmän korjaaminen yhdistämällä vaalipiirejä on kuitenkin kehno tapa yrittää korjata olemassa olevia ongelmia. Vaalipiirien kasvattaminen johtaa tilanteeseen, jossa vaalikampanjan käyminen on kohtuuttoman hankalaa ja kallista. Lisäksi suuremmat vaalipiirit uhkaavat alueellista edustavuutta. Eduskuntaan pääsy on verrattomasti helpompaa sellaisille ehdokkaille, jotka ovat kotoisin vaalipiirien suurista asutuskeskuksista kuin niiden ulkopuolelta. Esimerkiksi Varsinais-Suomen vaalipiiristä kolmea lukuun ottamatta kaikki 17 kansanedustajaa olivat joko Turusta tai sen lähialueilta.

Tilanne on helposti korjattavissa. Suomessa tulisi ottaa käyttöön Ruotsin mallin mukainen tasauspaikkajärjestelmä. Tasauspaikkajärjestelmä tarkoittaa, että kaikki vaalipiireissä annetut äänet vaikuttaisivat vaalitulokseen. Kansanedustajapaikat jaettaisiin puolueiden valtakunnallisen äänituloksen ja vaalipiireissä saatujen henkilökohtaisten äänien mukaan. Ääniä ei enää menisi hukkaan, kuten nykyjärjestelmässä helposti käy. Se tekisi äänestämisestä mielekkäämpää.

Samalla alueellinen edustavuus kohenisi, kun vaalipiirejä voitaisiin pienentää. Vaalikamppailut olisivat yksittäisille ehdokkaille helpompia ja huokeampia, kun ne käytäisiin pienemmillä alueilla. Kansanedustajat tulisivat lähemmäs oman alueensa asukkaita, eivätkä suurten asutuskeskusten ehdokkaat saisi suhteetonta etulyöntiasemaa verrattuna muihin ehdokkaisiin.”

Lue dosentti Railon koko artikkeli tästä: https://blogit.utu.fi/ekeskus/2016/08/16/suomalainen-vaalijarjestelma-kaipaa-remonttia/

*

Kenelle asian eteenpäin vieminen kuuluu?

Eduskunnan ponsi vuodelta 2015 velvoittaa hallitusta käynnistämään ja viemään päätökseen valmistelu vaalijärjestelmän korjaamiseksi mainitussa asiassa.

Juha Sipilän hallitus on selkeästi osoittanut kollektiivisen haluttomuutensa korjata ilmiselvä epäkohta ja yhdenvartaisuuden vastainen vaalijärjestelmä.

Jossain määrin kummallista on, että asiasta kärsimään joutuneet tahot, ensisijassa pienet ja keskisuuret puolueet eivät ole tarmokkaammin ajanet asiaa.  Erityinen intressi ehdokkaiden Tarja Cronbergin ja Riikka Karppinen rannallejäännistä on tietysti Vihreällä liitolla. Miksi Pekka Haavisto ja kumppanit, eivät nostaneet haloota?  Ei ennen, mutta ei myöskään jälkeen vaalien.

*

Eduskuntavaalien vaalijärjestelmän kehittäminen

Johdanto: https://vaalit.fi/eduskuntavaalien-vaalijarjestelman-kehittaminen

*

Prof. Heikki Paloheimon edellä viittaama perustuslain muutosesitys*), koskien vaalipiirejä ja vaalijärjestystä löytyy täältä

EDUSKUNTA POHTI SUHTEELLISUUTTA 2015 – niukoin tuloksin

Lyhyt oppimäärä:

HE 55/2014 VP

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_55+2014.pdf

Ehdotetut muutokset:

Vaalipiirien lukumäärää koskevien pohdintojen lisäksi “ehdotetut muutokset” kohtaan sisältyy seuraava “pyöritys”:

Vaalipiirien suuret kokoerot aiheuttavat lähtökohtaisesti eroja myös vaalipiirien piilevissä

äänikynnyksissä. Vaalipiirien väestömäärien samansuuruisuus ja piilevien äänikynnysten

asettuminen täysin samalle tasolle ei ole nykyisessä vaalipiirijärjestelmässä toteuttamiskelpoinen

tavoite, sillä se edellyttäisi poikkeuksellisen laajoja vaalipiirejä. Äänikynnysten vaihteluväli vaalipiireittäin ei kuitenkaan saisi muodostua kohtuuttoman suureksi.

On arvioitavissa, että poliittinen suhteellisuus ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla, jos piilevä äänikynnys lähenee kymmentä prosenttia. Reilusti yli kymmenen prosentin menevä äänikynnys merkitsee jo eriarvoisuutta äänestäjien välillä eri vaalipiireissä.”

 

Kuten havaitaan Kataisen hallituksen esitys vaalijärjestelmän uudistamiseksi rajoittui käytännössä yksinomaan vaalipiirien lukumäärän 9-12 määrittelemiseen.  Lakiesitykseen antamassaan lausunnossa Perustuslakivaliokunta tarkasteli asiaa laajemmin, ja totesi mietinnössään mm. seuraavaa:

 

”(Hallituksen esitys HE]Esitys pohjautuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan, jossa sitoudutaan perustuslain muutokseen siten, että vaalipiirien määräksi Manner-Suomessa kirjataan 6—12. Esitystä on valmisteltu oikeusministeriön asettamassa parlamentaarisessa työryhmässä, jossa olivat edustettuina kaikki eduskuntaryhmät. Työryhmän ehdotus 9—12 vaalipiiristä ei ollut yksimielinen, vaan siihen jätettiin kolme eriävää mielipidettä.

Perustuslain asettamilla vaatimuksilla vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärästä turvataan yhtäältä alueellista edustavuutta vaaleissa ja toisaalta otetaan huomioon poliittisen suhteellisuuden toteutuminen.

Perustuslain esitöiden mukaan lähtökohtana on sellainen vaalipiirijako, joka kokonaisuutena täyttää perustuslaissa asetetun vaalien suhteellisuuden vaatimukset ja takaa vaalijärjestelmän samankaltaisen toiminnan koko maassa. Lisäksi vaalipiirijaon tulee turvata poliittisen suhteellisuuden ja alueellisen edustavuuden toteutuminen.”

Perustuslakivaliokunta on myös korostanut poliittisen ja alueellisen suhteellisuuden toteutumista eduskuntavaaleissa ja katsonut, että suhteellisuuden entistä parempi toteutuminen voi osaltaan parantaa myös politiikan uskottavuutta ja lisätä kansalaisten kiinnostusta vaaleja kohtaan (PeVM 5/1998 vp, s. 3/II, ks. myös PeVM 10/1998 vp ja PeVM 11/2010 vp).”

Demokratiapoliittista selontekoa koskevassa mietinnössään (PeVM 3/2014 vp) perustuslakivaliokunta katsoi suomalaisen vaalijärjestelmän huolehtivan kohtuudella alueellisesta edustavuudesta. Nykymuodossaan se ei kuitenkaan toteuta kovin hyvin suhteellisuutta, ja ns. piilevässä äänikynnyksessä vaalipiirien välillä oleva ero on kasvanut 1970-luvulta lähtien vaalipiirien kokoerojen suurentuessa. Suhteellisuuden toteutumiseen ja piilevään äänikynnykseen liittyvät ongelmat ovat olleet tiedossa jo parin vuosikymmenen ajan, mutta tehokkaista toimenpiteistä niiden korjaamiseksi ei ole päästy riittävään yksimielisyyteen puolueiden kesken.”

”(HE]Esityksen perustelujen mukaan Suomen kaltaisessa, maantieteelliseltä alueeltaan laajassa maassa vaalipiirien vähimmäismäärä ei voi asettua nykyiseen vaalipiirien lukumäärään nähden merkittävästi pienemmäksi, ilman että alueellinen edustavuus heikkenee ja vaalijärjestelmän sisältö muuttuu olennaisella tavalla. Perusteluissa katsotaan kuitenkin, että yhdeksän vaalipiirin alaraja turvaa riittävällä tavalla alueellisen edustavuuden säilymisen.”

*

Perustuslakivaliokunnan mietintöön asettivat vastalauseen Vesa-Matti Saarakkala/ps ja Tom Packàlen, todeten perusteluina mm:

”Vaalikaudella 2007—2010 eduskunnassa hyväksytyn ja vaalien yli lepäämään jätetyn, mutta tällä vaalikaudella eduskunnan enemmistön hylkäämän esityksen vaalijärjestelmämme uudistamisesta ns. vaalialuemallin/tasauspaikkajärjestelmän pohjalta olisi voitu katsoa toteuttavan esillä olleista malleista parhaiten samalla sekä suhteellisuutta että alueellisuutta.

Esityksen huonona puolena voitiin pitää kolmen prosentin äänikynnystä, jonka eduskunnan enemmistö viime vaalikaudella päätti perustuslakivaliokunnan kannasta poiketen sisällyttää lakiehdotukseen puoluekentän pirstoutumisen estämiseksi.

Esitys hylättiin myös perustellen sitä äänestäjien kannalta vaikeaselkoisena ja jopa sillä, että vaalituloksen laskemiseen ja paikkajaon selviämiseen saattaa kulua aikaa sen verran, ettei vaalitulos paikkajaon osalta olisi selvillä välttämättä heti vaalipäivänä, vaan esimerkiksi vasta sitä seuraavana päivänä.

Perustelut suhteellisuutta ja alueellisuutta kattavalla tavalla toteuttaneen vaalijärjestelmäuudistuksen hylkäämiseksi olivat varsin kevyitä ja kansalaisten käsityskykyä aliarvioivia. Perussuomalaisten mielestä vaalialuemalli olisi yhä kestävin tapa uudistaa vaalijärjestelmäämme, ja siksi emme katso mielekkääksi kannattaa esitystä, joka ei ole paras mahdollinen vaalijärjestelmän suhteellisuuden ja alueellisuuden toteuttamiseksi tasapainoisella tavalla. Lähtökohdaksi on otettava vaaliuudistus, joka kestää aikaa ja joka ei haittaa erilaisten alueellisten yhteiskuntarakenteiden uudistamista alueiden omista lähtökohdista ja ominaispiirteistä käsin. ” (korostukset vh).

Perustuslakivaliokunnan mietintö PvM14/2014 vp sekä vastalause 1:

https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=pevm+14/2014

*

Eduskunnan täysistunnossa 6.3.2015 > https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=ptk+166/2014

Mietintö pantiin pöydälle 9.3.2015 pidettävään täysistuntoon.

I käsittely 9.3.2015/167 oli läpihuutojuttu: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=PTK+167/2014+ke+p+4 Päätös

Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

II sisällön ratkaiseva Käsittely 12.3.2015/172:

Keskustelu tässä: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=PTK+172/2014+ke+p+4

Nostoja täysistuntokeskustelusta 12.3.2015;

Markus Lohi/kesk. totesi keskeisen seikan: ”Suomessa on perinteisesti vaalijärjestelmä eduskuntavaaleissa perustunut kahteen perusperiaatteeseen, ja niiden välillä on käyty tasapainottelua. Nämä periaatteet ovat alueellinen edustavuus ja vaalien suhteellisuus. Nyt hallitusohjelman kirjauksella ollaan muuttamassa kyllä järjestelmän suhteellisuutta merkittävästi, niin että se paranisi, mutta samalla ollaan viemässä tilanne siihen, että alueellinen edustavuus käytännössä lähes katoaisi.”

Kimmo Sasi/kok: ”Sanoisin kaikesta huolimatta, että olisi tärkeätä, että nyt vihdoinkin, kun tätä asiaa on nyt 90-luvun lopulta asti puitu, päästäisiin jonkinlaiseen ratkaisuun tässä suhteellisuusperiaatteessa ja sen toteuttamisessa, ettei siihen jouduta jatkuvasti joka vaalikaudella palaamaan. Mielestäni parempaakaan keinoa ei ole löydetty kuin se esitys, joka tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä on. Siitä syystä toivon, että tuo hallituksen esitys voitaisiin hyväksyä ehdotetussa muodossa.”

Markus Mustajärvi/vr. ”Jos ajatellaan, että Lapissa kuitenkin poliittinen perimä ja kannatusjakauma on tällä hetkellä, että seitsemästä kansanedustajasta se kolme — ja voi olla mahdollista seuraavissa vaaleissa, että jopa neljä — merkataan yhdelle puolueelle, niille muille puolueille jää kyllä tavattoman vähän jaettavaa.”

Osmo Soininvaara/vihr.: ”Mutta olen surullinen siitä, että se vaalialueratkaisu aikanaan hylättiin. Ensinnäkin semmoinen kuvitelma, että tietokoneet eivät osaisi laskea yhden illan aikana tuota tulosta, on kyllä joltakin helmitaulujen ajalta peräisin. Kyllä se tulee ihan yhtä nopeasti kuin kaikki muutkin tulokset.

Voihan sen tehdä sillä tavalla, että se koskee vain osaa maata, esimerkiksi sillä tavalla, että Oulun ja Lapin vaalipiirit yhdistetään yhdeksi vaalialueeksi mutta Uudellamaalla taas voisivat vaalipiiri ja vaalialue olla sama asia. Voisi tehdä sillä tavalla, että aina, kun vaalipiirin koko laskee alle 12:n tai alle 10:n, se pitää vaalialueena yhdistää johonkin lähimpään vaalipiiriin ja tällä tavalla taata tämä suhteellisuus.

Mutta täytyy muistaa, että perustuslaki lähtee myös vaalijärjestelmän suhteellisuudesta eikä ainoastaan uudesta edustavuudesta. Se suhteellisuus on kyllä viime aikoina ollut myös uhattuna.”

Mauri Pekkarinen/kesk.  ”Ja sitten jos tällainen alue-, maakuntavaalipiiri, mitä monet ovat näistä tällä hetkellä, yhdistetään johonkin huomattavasti tätä suurempaan, niin kyllä se paikallisuus siitä monella tavalla häiriintyy — käytän tällaista ilmaisua. Eli jos seuraava eduskunta lähtee — ja tämä on vähän kuin terveinen sille seuraavalle eduskunnalle minultakin — näitä asioita jatkokehittämään, niin minusta vielä kerran kannattaisi kuitenkin palata tähän vaalialuemalliin ja katsoa, eikö siitä kuitenkin löydy se tie, millä jatkossa mentäisiin eteenpäin.”

Risto Kalliorinne/vas. ”Tästä itse asiasta: Kyllä vasemmistoliiton eduskuntaryhmä aikoo äänestää tämän lain puolesta ja hallituksen esityksen puolesta, koska näemme, että poliittisen suhteellisuuden toteutuminen on erityisen tärkeää. Eihän tämä nykyinen tapa näissä kaikista pienimmissä vaalipiireissä, joissa isot puolueet saavat kaikki paikat ja pienten äänet pistetään roskakoriin, mitään demokratiaa toteuta: pitää saada toistakymmentä prosenttia äänistä, että saa edes yhden paikan. Sitä kautta sitä täytyy tarkastella tämän demokratian toteutumisen lähtökohdasta, ja tavoitteena pitää olla nimenomaan valintakynnyksen madaltaminen.”

Vesa-Matti Saarakkala/ps. ”Minä itse ihmettelen, minkä takia sitä kaikkein parhaiten suhteellisuutta toteuttavaa mallia kritisoidaan eikä sitä lähdetä toteuttamaan. Koska meillä joka tapauksessa on lähtökohtana nykyvaalijärjestelmässä, että ääni menee aina puolueelle, niin minä en näe mitään ongelmaa siinä, että jos se puolue ei siinä kyseisessä vaalipiirissä olisi saamassa kansanedustajaa, nämä äänet menisivät tämän saman puolueen hyväksi jossakin toisessa vaalipiirissä. Mielestäni se parantaa äänestäjän mahdollisuutta vaikuttaa asioihin.”

Markus Mustajärvi/vr: ”Viime eduskuntavaaleissa Lapissa tuli seutukunnittain arvioituna mielenkiintoinen tilanne. Vähäväkisimmältä seutukunnalta seitsemästä kansanedustajasta valittiin kolme, joista jokainen oli oman puolueensa ääniharava, mutta tämmöinen tulos on lähinnä sattumanvarainen ja tasoittuu kyllä ihan matemaattisten sääntöjenkin mukaan ajan oloon. Seuraavien vaalien jälkeen tämä alueellinen jakauma voi olla ihan muuta. Mutta sitten Lapin sisällä jo nyt, jos ajatellaan, että kolmasosa äänestäjistä on Rovaseudulta, kolmasosa Kemi—Tornion alueelta ja kolmasosa sitten kaikkialta muualta Lapista, jos siirryttäisiin tämmöiseen suureen yhdistettyyn vaalipiiriin, niin siinä varmasti tulisi vielä suurempia ongelmia ajan oloon tämän alueellisen edustavuuden mukaan.”

 

Kimmo Sasi /kok: ”Arvoisa puhemies! Mielestäni vaalijärjestelmän selkeys on äärimmäisen tärkeä ja arvokas asia. Jos me menemme parlamentarismin emämaahan Britanniaan, niin loppujen lopuksi se äänestäjän ja valitsijan suhde on siellä äärimmäisen tiivis, kun yhdestä vaalipiiristä valitaan yksi ihminen. Silloin tiedetään, kuka meidän aluetta edustaa. Mutta brittiläisessä järjestelmässä, kun traditiot ovat Britanniassa voimakkaita, tietysti suhteellisuusperiaate ei kauhean hyvin välttämättä toteudu.

No, Saksassahan on asia järjestetty oikeastaan aika älykkäällä tavalla. On yhden henkilön vaalipiirit, mutta sitten on puolueitten listat ja puolueet saavat edustajia kuitenkin oman suhteellisen äänimääränsä puitteissa. Se edustaa myöskin aika hyvin sitä alueellista edustavuutta ja toimii kohtalaisen hyvin. Tosin ongelma on sitten se, jota en pidä hyvänä, että kun meillä on puolueen lista, jonka puolue asettaa, niin loppujen lopuksi kansalaiset eivät voi vaikuttaa niihin, jotka siltä listalta tulevat valituiksi. Tietysti voidaan tehdä niin kuin Ruotsissa, että voidaan yliviivata nimiä, mutta jos meillä on sekä henkilövaali että listavaali, niin siitä alkaa tulla sitten aika komplisoitu, jos siihen listaan kaiken kaikkiaan sitten voi vaikuttaa.

Minun täytyy sanoa, että tämä Suomen järjestelmä, jolla on kuitenkin satavuotinen historia, on toiminut erittäin hyvin ja on erittäin arvokas. Meillä on tietty alue, jonka edustajat edustavat sitä aluetta. Ihmiset tietävät ne, tietävät, kehen ottaa yhteyttä, kehen pyrkiä vaikuttamaan, joka näissä paikallisasioissa voi sitten valtakunnallisella tasolla vaikuttaa. Siinä suhteessa haluaisin kyllä pitää tiukasti kiinni nykyisen vaalijärjestelmän perusrakenteesta.

Mutta välttämätöntä on se, että se suhteellisuusperiaate pitää toteuttaa, ja valitettavaa on se, että jos nyt seuraava eduskunta hylkäisi tämän esityksen, niin sen jälkeen aletaan taas etsiä uutta mallia. Meille tulee semmoinen ikiliikkuja, joka sitten ei vain etene, ja jossakin vaiheessa nämä asiat, jotka ovat olleet pitkään pöydällä, kuitenkin pitäisi kyetä ratkaisemaan. Tämä ratkaisumalli, joka tässä nyt on, on kaikkein yksinkertaisin ja selkein ja mielestäni kuitenkin kaikkien puolueittenkin kannalta varsin kohtuullinen.”

Vesa-Matti Saarakkala /ps: ”Arvoisa puhemies! Oli miten oli, niin mielestäni meidän vaalijärjestelmäämme pitäisi sisällöllisesti kehittää siihen suuntaan, että äänestäjällä olisi mahdollisuus äänestää joko nykyisellä tavalla, että siinä osoitetaan ääni sekä puolueelle että henkilölle, mutta pitäisi olla myös mahdollisuus äänestäjällä äänestää pelkkää puoluetta. Näin ollen puolueitten poliittiset linjat ehkä selkiytyisivät jonkun verran. Ne ovat ainakin takavuosina täällä olleet hyvinkin epäselviä, ja väitän, että esimerkiksi perussuomalaisten yksi nousun syy on se, että vanhoilla puolueilla on ollut listoilla keskenään enemmän eri mieltä olevia henkilöitä puolueen listan sisällä kuin näillä henkilöillä on mielipide-eroja jonkun toisen puolueen ehdokkaan kanssa. Näin ollen tämä on sekoittanut pakkaa paljon ja tehnyt tästä meidän äänestysprosentistamme näinkin alhaisen, mitä se nyt on. Siinä mielessä kannattaisin tällaista uudistusta, että voisi tosiaan äänestäjä valita sen, antaako äänensä, niin kuin nykyään, sekä henkilölle että puolueelle vai vain puolueelle. ”

Kimmo Sasi /kok: ”Arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä. En pidä hyvänä, että äänestetään puoluelistaa, koska puolueitten seinät ovat niin leveällä tänä päivänä, että jos äänestää Soinia ja saakin Halla-ahon, niin mielestäni saa aika lailla erilaisen ratkaisun siinä tilanteessa. No, eivät ole samassa vaalipiirissä, mutta jos olisivat, niin tämä olisi se tilanne.

Kaikissa puolueissa on hyvin eri profiililla olevia ihmisiä. On tärkeätä, että voi vaikuttaa siihen puolueen sisälläkin valittavaan henkilöön konkreettisella tavalla omalla äänellään.”

Osmo Soininvaara /vihr: ”Arvoisa puhemies! Ainahan voi tehdä myös niin kuin Saksassa, että äänestetään sekä henkilöä että puoluetta ja sen henkilön ei tarvitse olla samassa puolueessa. Tämä saattaisi johtaa hyvin toisenlaiseen eduskuntaan henkilöjakauman perusteella eikä välttämättä ollenkaan huonompaan. ”

Vesa-Matti Saarakkala /ps: ”Arvoisa herra puhemies! Minä en ymmärrä, mitä vaikeutta Sasi näki tässä minun ehdotuksessani, koska ainakaan siinä ei viedä ihmiseltä oikeutta antaa se ääni myös sille henkilölle vaan siinä tuodaan vain se mahdollisuus äänestäjälle perätä puolueelta tiettyä yhtenäisyyttä. Moni äänestäjä voi olla pahoillaan siitä, että jonkun puolueen linja voi olla epäselvä, ja silloin se viesti on se, että halutaan äänestämällä puoluetta saada sitä linjaa selvemmäksi. Tällä lailla se on mielestäni lisämahdollisuus. Mutta se ei nyt tietenkään suoranaisesti kuulu enää tähän nyt käsiteltävänä olevaan asiaan, mutta välillisesti näin on. Varmasti tämä esitys kyllä ensi vaalikaudella kaatuu ja näin ollen tähän asiaan palataan.”

Keskustelu päättyi.

PTK 172/2014vp

https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=PTK+172/2014+ke+p+4

*

Asian käsittely keskeytetään.

Asian käsittelyä jatketaan:  PTK 173/3/2014 > https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=ptk+173/2014#KOHTA3

Lakiesityksen toinen käsittely päättyi.

*

Eduskunnan vastaus 362/2014VP ; https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=ev+362/2014

PL 25 §:n muutosesityksen käsittely;

Käsittelytiedot ja asiakirjat: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+55/2014

*

*

EPILOGI

Onko järeämpien toimenpiteiden aika?

Nähdäkseni on ainakin kolme (3) vaihtoehtoa:

Kansalaisaloite vaalijärjestelmän muuttamiseksi paremmin vastaamaan kansalaisten vaaleissa ilmaisemaa tahtoa.

Vetoaminen Oikeuskansleriin ja pyyntö että hän ryhtyisi toimenpiteisiin korjauksen aikaansaamiseksi.

    Kantelu näiden toimien vedettyä vesiperän Euroopan Ihmisoikeustuomioisituimeen tai Eurooppa-       Oikeuteen tms. mikä viranomaisten näkemyksen mukaan olisi se oikea ylikansallinen valitus/vetoomuselin, johon tämänkaltaisessa asiassa voidaan asia viedä.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Juho Laatu laski koko maassa annettujen äänien mukaisen "oikean" jakautuman Eduskuntavaaleissa 2019;

http://juholaatu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274619-e...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Myös Tuure Piittinen katsoi, että

Valitun eduskunnan kokoonpano ei äänestäjien tahdon mukainen;

http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274614-...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Ns. hukkaäänet koostuvat ensinnäkin vaalipiireissä annetuista äänistä, joiden saajapuolueet eivät kyseisessä vaalipiirissä saa lainkaan edustajaa/edustajia läpi.

Lisäksi käytännössä jokaisen edustajia/edustajan läpi saaneiden puolueiden vaalipotit vaalipiireissä "vuotavat", koska ryhmän viimeisen läpimenneen suhdeluku ei koskaan ole juuri sen viimeisen läpimenneen tarvitseman suhdeluvun mukainen äänimäärä. Aina siinä vähän menee yli, joskus paljonkin (eniten silloin, kun seuraava läpimenijä on kaukana läpimenosta).

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

TARASTIN työryhmä 2008:
Esitys: Suomeen yksi vaalialue
Eduskuntavaalien uudistamista pohtinut hallintoneuvos Lauri Tarastin johtama työryhmä on päättänyt työnsä erimielisenä. Pääosin puoluesihteereistä muodostunut työryhmä ei saanut aikaiseksi yksimielistä esitystä. Työryhmän enemmistö esittää, että tulevaisuudessa koko maa olisi yhtenä vaalialueena.
Valtakunnallinen äänikynnys olisi 3,5 prosenttia. Lisäksi käyttöön otettaisiin piirikohtainen äänikynnys, joka olisi 12 prosenttia. Näin ollen puolue joka saisi vähintään 12 prosenttia tietyn vaalipiirin äänistä, saisi kansanedustajan.
SDP ja RKP vastustavat tätä mallia. SDP:n puoluesihteerin Maarit Feldt-Rannan mukaan malli on liian monimutkainen.
- Hallituksen ehdotuksessa esimerkiksi Oulun vaalipiirissä annettu ääni voisi vaikuttaa Kymen vaalipiirissä ehdolla olevan ehdokkaan valintaan. Vaalialuemalli tekisi eduskuntavaaleista sekä äänestäjien että ehdokkaiden kannalta selvästi nykyistä sekavamman, SDP:n puoluesihteeri arvostelee.
Lähde: YLE, 22.4.2008: https://yle.fi/uutiset/3-5832629

Vastakkain:
selkeä – sekava
suhteellinen – vähemmän suhteellinen

PS. ÄÄNIKYNNYS 3,4 PROSENTTIA kuulostaa jo sellaisenaan komitean tekemältä kompromissilta.
JO puhdas 3,o % olisi kohtuullisen korkea, - ellei tarkoitus ole tulpata sisään pyrkivien pienryhmien määrää.

Tulisi laskea koeponnistuksena 2000-luvun vaalien tulokset näiden äänikynnysten perusteella. Todellisuuteen sovellettuina lopputulos voisi hieman poiketa nyt toteutuneista?
*

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> SDP:n puoluesihteerin Maarit Feldt-Rannan mukaan malli on liian monimutkainen.
> - Hallituksen ehdotuksessa esimerkiksi Oulun vaalipiirissä annettu ääni voisi vaikuttaa Kymen vaalipiirissä ehdolla olevan ehdokkaan valintaan.

Feldt-Ranta on siinä mielessä oikeassa, että kaikki suhteellisuutta parantavat ja alueellisenkin suhteellisuuden säilyttävät mallit olisivat nykyistä järjestelmää monimutkaisempia. On kuuitenkin mahdollista, että tuo on vain tekosyy, ja SDP:n vastustus johtuu muista (vaalitaktisemmista) syistä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Vuonna 2013 yhdisteltiin Itä-Suomen tiettyjä vaalipiirejä hieman empivien ja kitkerienkin tuntojen saattelemana:

”Markku Rossin (kesk.) mukaan kaikki kitisevät uudistusta vastaan, mutta koska se on hallitusohjelmassa, se menee kuin juna jytisemällä eteenpäin.

- Joskus ennen tämäntyyppisiä kokeita tehtiin koe-eläimillä, nyt tämä tehdään savolaisilla.

Rossi sanoi, että uudistuksella loukataan syvästi itäsuomalaisten ihmisten tuntoja erityisesti sen vuoksi, että Etelä-Savo yhdistetään tiukasta vastustuksesta huolimatta Kaakkois-Suomen vaalipiiriin. Samalla perinteinen Savo tullaan hajottamaan

- Olen aivan varma, että Etelä-Savolle tämä kehitys tulee olemaan kohtalokas, arvioi Rossi.

Jari Leppä (kesk.) ihmetteli, miksi viime vaalikaudella sorvattu vaalialuemalli ei kelvannut uudistuksen pohjaksi, vaan nyt hajotetaan luontaisia, vuosisataisia yhteistoiminta-alueita, joita Itä-Suomessa on ollut.”

Linkki: YLE 5.3.2013; https://yle.fi/uutiset/3-6525322
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Veli Liikkanen arvioi 5.11.2014 Savon vaalipiirijärjesteljä:
”Länsi-Savon pääkirjoituksessa 5.11.2014 toimittaja Jukka Ahdelma kirjoittaa vaalipiiriuudistuksesta otsikolla ”Vaalipiirimuutos sortaa Etelä-Savon edustusta”.
Vaalijärjestelmän uudistuksen tavoitteena on vaalien suhteellisuuden parantaminen ja paikkajakoa vääristävien piilevien äänikynnysten alentaminen. Länsi-Savokin on aikoinaan pääkirjoituksessaan todennut, että ”kansanvallan uskottavuus edellyttää järjestelmän uusimista”.
Uudessa vaalipiirissä on tosiaan Etelä-Savon (ja vastaavien pienempien maakuntien) kansanedustajamäärään osalta aito riski.
Tällaiselta asemalta olisi vältytty, jos vaaliuudistus olisi tehty viime vaalikaudella oikeusministeri Tuija Braxin valmisteleman vaalialuemallin mukaisesti.
Siinä mallissa vaalipiirit olisi pidetty ennallaan, mutta puolueiden valtakunnallinen paikkamäärä olisi tasattu valtakunnallisen kannatuksen mukaan. Käytännössä joka vaalipiiri olisi siis saanut oman paikkamääränsä, mutta viimeisten läpimenijöiden osalta nimet olisivat voineet vaihtua isomman puolueen edustajasta sellaiseen pienempään puolueeseen, jota äänikynnykset ovat sortaneet.
Tämä järjestelmä olisi ollut reilumpi ja taannut alueellisen edustavuuden.

Vaalipiirien yhdistely on sen sijaan osin epäkäytännöllistä purkalla korjaamista. Tähän lopputulokseen jouduttiin, koska demarit torppasivat vaalialuemallin hallitusneuvotteluissa. Lopulta demarit olivat myös ratkaisijoina siinä, mitä vaalipiirejä yhdistettiin.
No, nyt mennään sitten tällä järjestelmällä. Jos eteläsavolainen edustus halutaan säilyttää, silloin eteläsavolaisten kannattaa äänestää aktiivisesti ja eteläsavolaisia. Kansanedustajamäärän putoaminen kuudesta alaspäin on mahdollista, mutta riippuu äänestäjien valinnoista.”

Linkki: https://veliliikanen.fi/2014/11/05/vaalijarjestelm...
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN
mietinnön perusteluissa 2013 todetaan huomionarvoinen seikka:

”Vaalilain uudistaminen vaalipiirijaon osalta vain hallituspuolueiden tuen voimalla olisi omiaan nakertamaan koko vaalijärjestelmämme yleistä hyväksyttävyyttä ja uskottavuutta.

Jos jokainen hallitus kulloinkin toimisi vastaavalla tavalla, heräisi silloin väkisinkin oikeutettu kysymys
siitä, onko uudistusten takana muitakin motiiveja kuin vain vaalien suhteellisuuden lisääminen.

Siksi vaalien suhteellisuutta lisättäessäkin olisi pyrittävä hallitus-oppositiorajan ylittäviin vaalilainuudistusesityksiin, kuten viime vaalikaudella, kun eduskunta hyväksyi lepäämään lain ns. vaalialuemallista.

Vaalialuemallin hyväksymisellä myös vaalien jälkeisillä valtiopäivillä olisi saavutettu koko maan kattava
oikeudenmukainen, suhteellinen, tasavertainen ja kestävä vaalilainuudistus.”

Lähde: PeVM 1/2013 vp — HE 123/2012 vp https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documen...

Tässä siis ikään kuin ennakoitiin Yhdysvaltain vaalijärjestelmää jäytävää yhtä ongelmaa;
siellä kun vaalipiirirajat on tunnetusti nykyisin vedetty varsin selkeää tarkoituksenmukaisuusharkintaa käyttäen:

näin varmistetaan vahvoja omia alueita ja ”syödään” vastapuolen vahvoja alueita minimaalisin menetyksin.
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
V-M Saarakkala kiinnitti 20.2.2013 huomiota osaratkaisujen varjopuoliin:

”Kaiken kaikkiaan on varsin arveluttavaa lähteä puuttumaan vaalijärjestelmään siten, että vaalien suhteellisuutta lisättäisiin yhdessä osassa maata, mutta jätettäisiin mahdolliset samankaltaiset epäkohdat korkean piilevän äänikynnyksen muodossa muualla huomiotta.”

https://www.saarakkala.fi/blogi/2013/02/20/277
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Lauri Tarastin vaalilain uudistamista 2008 pohtineen toimikunnan jäsenenä toiminut valtio-opin dosentti Kaisa Herne, Åbo Akademi, pohti tuota työskentelyä Turun Sanomissa 25.6.2008;
”Vaalijärjestelmän muuttaminen poliittista kädenvääntöä”.

Artikkelilla oli varsin osuva otsake. Siihen kiteytyvät monet seikat tässä savotassa, joka nyt 11 vuotta myöhemmin on yhä vaiheessa.

Työn tuloksia hän kuvaa näin:

”Vaalialuetoimikunta teki sikäli historiaa, että sen onnistui laatia uudistusta esittävä mietintö. Tosin mietintöön jätettiin kolme eriävää mielipidettä.
Mietinnössä esitetään, että uudistetussa vaalijärjestelmässä vaalien tulosta laskettaessa koko maa on yhtenä vaalialueena. Tämä tarkoittaa sitä, että kunkin puolueen saamat äänet kaikissa vaalipiireissä lasketaan yhteen ja puolueen paikkamäärä eduskunnassa määräytyy tämän yhteenlasketun äänimäärän perusteella.

Esitykseen sisältyy lisäksi vaalipiirikohtainen 12 prosentin äänikynnys. Ehdokasasettelu tapahtuu edelleen vaalipiireittäin ja äänestäjät voivat äänestää vain omassa vaalipiirissään asetettuja ehdokkaita. Vaaliliitot kielletään.
Suhteellisuus lisääntyisi
Siirtyminen laskennassa valtakunnalliselle tasolle vaalipiirien sijaan kasvattaisi vaalien suhteellisuutta. Tällöin kunkin puolueen suhteellinen paikkamäärä eduskunnassa vastaisi suunnilleen sen saamaa suhteellista äänimäärää.

Toimikunnan ehdotukseen sisältyy kuitenkin myös niin kutsuttu juridinen äänikynnys, jonka suuruus on kolme ja puoli prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että saadakseen ensimmäisen edustajan läpi vaaleissa puolueen on saatava vähintään 3,5 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Nykyisin tämä tarkoittaisi noin sataatuhatta ääntä.

Monet toimikunnan esitystä arvioineet ovat pitäneet esitettyä äänikynnystä liian korkeana.

Arvostelijat epäilevät, että äänikynnys johtaa nykyisenkaltaisen puoluejärjestelmän museoitumiseen, koska uusien tulokkaiden on hyvin vaikea ylittää esitettyä äänikynnystä.

Voidaankin sanoa, että korkea äänikynnys pienentää suhteellisuutta, eli toimii vastakkaiseen suuntaan kuin esitetty yhden vaalialueen järjestelmä.”

Lue artikkeli täältä:

https://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/1074291060/Vaa...
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

No, niin tulipahan pläjäys.
Kun kerran rupesin, niin yritin kaapia taikinatiinun pohjat mahdollisimman tarkkaan:

Tässä nyt olisi tällainen perustava kansanpainos aiheesta Suomen vaalijärjestelmän vaalipiirijaon ja vaalien suhteellisuuden optimoinnin alkeet.

Ei tätä nyt Pääsiäisen aikaan ole tarkoitus nakuttaa ja pohtia. Onpahan pohjapaperina arjen pöllytyksiin.

Olin havaitsevinani, miten hyvin noissa aiemmissa valmistelukierroksissa onnistuttiin kiteyttämään olennaiset seikat.

Tästä on hyvä jatkaa.

Tarvitaan vain hihojen kääriminen...?

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

"Kansalaisaloite vaalijärjestelmän muuttamiseksi paremmin vastaamaan kansalaisten vaaleissa ilmaisemaa tahtoa.

Vetoaminen Oikeuskansleriin ja pyyntö että hän ryhtyisi toimenpiteisiin korjauksen aikaansaamiseksi."

Paljon vaivaa olet nähnyt asiaan liittyvän historian penkomisessa. Läheskään kaikkia linkkejä en vielä tähän hätään avannut, mutta toisaalta osa lukemastani oli tuttua asiaa entuudestaan.

Puolueista olisi löydyttävä aktiivisuutta asian esille nostamiseksi ja tällä kertaa sen ajamiseksi aivan loppuun asti. Henkilökohtaisesti en kannata vaalipiirien suurentamista, koska esimerkiksi Lapin vaalipiiri on jo nykyisellään niin laaja, että ehdokkaiden kampanjat tulevat pitkien etäisyyksien vuoksi kalliikisi ja iso osa ajasta kuluu tien päällä.

Kansalaisaloite on yksi mahdollisuus, ja mikäli joku osaava "pykäläkettu" laatii sopivan aloitteen allekirjoitan sen oitis. On tietenkin eri asia etenisikö sekään, vaikka se saisi 300 000 allekirjoitusta, mitä pidän täysin mahdollisena määränä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Joo, hyviä huomioita!

Kirjaisin tähän seuraavaa:

Vaalipiirien yhdistely ja muu suurentelu ei varmaankaan saa kannatusta. Kokemukset viime kerrasta eivät ratkaisuina ja seurauksiltaan mitenkään erityisemmin häikäise.
Demarit olivat viimeksi pelipaikoilla, jossa torppasivat eräiden muiden tuella tasauspaikkajärjestelmän, ja "fuusiokohteet". Ei hyvin käynyt jälkimmäisenkään kohdalla, tosin kannatuskatoon oli muitakin syitä.
Vaalipiirien laajentamisen sijasta paine kodistuu enemmänkin Uudenmaan jakamiseen - tai jopa kolmioimiseen.
Tuo viimekertainen "Savon jako" toteutui loppujen lopuksi siksi että se oli hallitusohjelmassa.

Niin pitäisi olla tälläkin kertaa: Rinne eu sitä sinne halua, mutta Haavisto voisi ottaa ohjelmatavoitteisiinsa. RKP vatusi viimeksi, ja Orpolla on muuta paimennettavaa, joten enuste eu Ole häävi.
Poliittisen järjestelmän legitimiteetin, äänestäjien mielenkiinnon, jokaisen annetun äänen merkityksen todentamisen ja vaalijärjestelmän yhtäläisyyden kannalta tämä pitää hoita. Muutoin " ne tekevät sen itse" - Eli hapattavat politiikan julkikuvaa ja toimintamallin reiluutta.
Vielä: Vaalilipiirien alueiden ja rajojen olisi hyvä mukailla talousmaantieteellisiä kokonaisuuksia ja rajoja.
Tämä oli erittäin keskeinen peruste kun olin aikoinaan tekemässä aloitetta kuntaryppäämme siirtymiseksi Satakunnasta Pirkanmaalle 1980-1990 -lukujen tienoilla.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tässä kun kiirastorstain myöhäisiltaa seuraava täydenkuun pitkäperjantaihin päätyvä yö jo hamuilee syliotetta, onpaikallaan muistuttaa seikasta, johon harvemmin vedotaan:

Yhtäläinen äänioikeus ei Ole mikä tahansa fraasi, vaan perustava oikeus, jonka meille turvaa Suomen perustuslaki.

Perustuslain 25. pykälässä todetaan:

"Jokaisella äänioikeutetulla on vaaleissa yhtäläinen äänioikeus."

Tämä on perustuslaillinen oikeus, Se on valtiovaltaa velvoittava, se velvoittaa eduskunnan toteuttamaan käytönnössä tuo oikeuden. Ei siis vain viisaana ja tarkoituksenmukaisena poliittisena toimena, vaan perustuslain velvoitteella suoretettavana ratkaisuna, jota ei voi laistaa.

Yhtäläinen äänioikeus ei nykyusellävaalijärjestyksellä toteudu. Se pitää muuttaa. Se pitää korjata niin että yhtäläinen äänioikeus toteutuu. Jokainen annettu ääni pitää huomioida. Ei voi olla ohivuotoja, jossa annetut äänet mitätöityvät. Sanokaamme mitätöidään. Se ei Ole oikein.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Miksi Pekka Haavisto ja kumppanit, eivät nostaneet haloota? Ei ennen, mutta ei myöskään jälkeen vaalien.

Vallikeskusteluissa Sari Essayah nosti vaalijärjestelmän ongelmat esiin. Muut eivät reagoineet. Asiaa voi selittää valitettavasti niin, että asia kiinnostaa vain sitä tai niitä puolueita, jotka ovat jo vaarassa menettää kokonaan edustajansa. Muut puolueet ovat sen verran kaukana tuosta rajasta, että niiden kannalta voi olla taktisesti edullisempaa pitää eduskunnan ulkopuolellle jääneet pienpuolueet eduskunnan ulkopuolella ja jakaa niiden paikat keskenään, kuin tähdätä täyteen suhteellisuuteen. Vihreät saivat jo Pohjois-Karjalan ongelmansa jossain mielessä ratkaistua.

Pienten vaalipiirien äänikynnysongelmat voisi aika hyvin poistaa ilman vaalipiirien suurentamistakin. Viimeaikaiset kikkailut vaalipiirien rajoilla voivat heijastaa myös sitä, että joidenkin mielestä alueellisella edustuksella ei ole arvoa, tai että maakunnat ovat vain keskustan omaisuutta. Vaalipiirien alkuperäinen tarkoitus on kuitenkin kai noudattaa luonnollisia, ihmisten omikseen kokemia rajoja. Jos vaalipiirejä voisi jakaa nykyistä pienemmiksi, usein luonteva jako voisi olla maakunnan keskuskaupunki vs. reuna-alueet.

Kommenteissa kaivattiin myös puolueiden sisäistä suhteellisuutta. Sitä voisi järjestää helposti sallimalla puolueiden sisäiset (suhteelliset) valiliitot. Moni puolue voisi kuitenkin vierastaa ajatusta puolueen jakamisesta keskenään kilpaileviin osiin. Ehkä jokin siirtoäänijärjestelmän tyylinen mekanismi voisi toimia (vaikka lisääkin järjestelmän monimutkaisuutta).

> Onko järeämpien toimenpiteiden aika?

Asian tiimoilla pyörivät keskustelut ajautuvat helposti poliittiseksi taktikoinniksi. Siksi voisi olla hyvä kehitellä sopiva malli ensin valmiiksi, ja etsiä sille eri puolueiden tukea taustalla.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Hiljaisuus aiheen ympärillä on tosiaan paljonpuhuva kommentti ja selitys. Itsekullakin on omat intressit toimia niin kuin toimivat.
Vihreiden suhdetta luen niin, että he jo nykyisin näkevät että heidän puoluueensa tulevaisuudessa tulee vakiinnuttamaan asemansa valtakunnallisena vähintään keskisuurena puolueena, jolla on vahva kannatus yliopistokaupungeissa, eikä tällä nimenomaan suhteellisuus-/tasausäänijärjestelmällä Ole enää heille merkutystä.
Lappi tulee olemaan jatkossakin ongelmallinen paikka, kaikille, mutta sielläkin on kyse vain yhdestä paikasta kullekin ja vain silloin kun se osuu kohdalle.
Kuvaavaa tuossa aiemmassa lainmuutoshankkeessa oli se että selkeimmin sitä vastustivat SDP ja Rkp. Demareille muutos tasauspaikkajärjestelmääm olisi tiennyt varmimmin 1-2 paikan menetystä. Rkp: lle asia ei ollut akuutti, rannikkoseuduille keskittyvä kannatus oli kyseisilöä omilla alueilla niin vahva ettei akuutia ongelmaa ollut.
Vastapainona esitetty europppalismallinen 3,5 % äänikynnys sensijaan saattli kavahduttaa Rkö:tä demografinen kehitys huomioiden?

Eli tullaan klassiseen ongelmanratkaisuparadoksiin.
Kun ratkaistaan tai korjataan yksi ongelma, synnytetään 1-2 uutta ongelmaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Vielä vähän paikkojen jakamisesta. Tarastin työryhmän ehdotuksissa parissa oli mukana täyden suhteellisuuden kannalta kiinnostavia komponentteja. Myös se mahdollisuus käytiin läpi, että valtakunnan tasolla laskettavan suhteellisen tuloksen selvittyä paikat jaetaan vaalipiireihin. Pidän tästä mallista sen loogisen ja siistin lopputuleman vuoksi. Algoritmi on periaatteessa aika yksinkertainen, mutta sen täytyy käsitellä myös erikoistapaukset, kuten ehdokkaiden loppuminen jossain vaalipiirissä, mikä lisää monimutkaisuutta. Nuo ovat kuitenkin poikkeustapauksia, jotka eivät yleensä tule esiin.

Peruskuvio toimii niin, että sen jälkeen kun puolueiden paikkamäärät on laskettu valtakunnalliseslla tasolla, puolueille voi antaa vaalipiireissä suoraan ne paikat, joihin niillä on (kunkin vaalipiirin) kokonaisen kvootin verran ääniä. Tämän jälkeen jokaisella puolueella voi olla vielä jokaisessa vaalipiirissä toive saada yksi lisäpaikka (käyttämättä jääneillä äänillä, joita sillä voi olla vajaan kvootin verran).

Nuo viimeiset paikat voi jakaa esimerkiksi niin, että otetaan käsittelyyn yksi puolue kerrallaan, ehkä pienimmästä alkaen, ja annetaan sen ottaa sille vielä kuuluva määrä paikkoja niistä vaalipiireistä, joissa sillä on niihin suurin oikeus (esim. suhteellisesti suurin osuus vaalipiirin kvootista). Tietenkin paikkoja voi antaa vain niistä vaalipiireistä, joissa jaettavia paikkoja on vielä jäljellä. Näin käydään puolueet läpi, kunnes viimeinen puolue joutuu ottamaan viimeisen paikan siitä vaalipiiristä, jossa sattuu olemaan yksi paikka vielä jakamatta.

On mahdollista, että tuo viimeinen paikka tulee äänimäärällä, joka on suhteellisen pieni. Tällaiset tulosta hieman vääristävät "pyöristysvirheet" jäävät tässä mallissa kuitenkin kokonaisuutena varsin vähiin, verrattuna esimerkiksi nykyjärjestelmään.

Algoritmi tarvitsee vielä lisäsääntöjä sellaisten tilanteiden varalle, jossa paikkojen jako ei jostain syystä onnistu (esim. puolueella ei ole ehdokkaita niissä vaalipiireissä, joissa on vielä paikkoja jäljellä). Tällöin on mahdollista, että algoritmi joutuu peruuttamaan ja muuttamaan aiempia valintoja, jotta kaikki paikat saadaan jaettua sääntöjen mukaan. Toinen vaihtoehto on olla tylympi, ja antaa tuo paikka jollekin muulle puolueelle. Nämä yksityiskohdat tulee sopia vedenpitävästi ennalta, vaikka näiden tapausten todennäköisyys ääntenlaskussa olisikin pieni. Edellä jako aloitettiin pienimmästä puolueesta siksi, että viimeisenä käsiteltävillä suurilla puolueilla on varmasti riittävä määrä ehdokkaita joka vaalipiirissä (paitsi Suomen tapauksessa ehkä Ahvenanmaalla, joka tosin sai edustajansa todennäköisesti valittua ensimmäisten joukossa), ja paikat voi näin jakaa suoraviivaisesti ja kerralla kaikille.

Kävin tämän algoritmin perusrungon läpi siksi, että tämän esityksen perusteella on helpompi nähdä, onko algoritmi riittävän ymmärrettävä ja "poliittisesti hyväksyttävä", ja ovatko nuo viimeisten paikkojen jakamiseen liittyvät erikoistapaukset riittävän ymmärrettäviä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset