Veikko Huuska

Puolan Itämeren kaasuputkelle vahva EU:n rahoitus – kapuloita NS2:lle?

Puolan Itämeren kaasuputkelle vahva EU:n rahoitus – kapuloita NS2:lle?

*

Samaan aikaan, kun Suomessa ruodittiin hartiavoimin ”ilmastovaalien” 2019 tulosta ja seurauksia, Euroopan Komissio allekirjoitti (ma 15.4.2019) satojen miljoonien eurojen avustuspäätöksen Puolan voimakkaasti ajamalle Itämeren kaasuputkihankkeelle (Baltic Pipe Line – BPL).  Putki rakennetaan Tanskan ja Puolan välille ja se kulkee Itämeren pohjassa.  Tätä suurhanketta pidetään Puolan vastauksena venäläis-saksalaiselle Nord Stream 2 –kaasuputkelle.

*

Norjan kaasua Puolaan Itämeren kaasuputkella

Puolan suuresti kehuttu Baltic Pipe –kaasuputki etenee nyt vauhdilla sen saatua Euroopan Unionin jättimäisen 215 miljoonan euron (243 US$) alkutukirahoituksen.

Puolalaisen kaasuputken rakentajayhtiön Gaz-Systemin edustajat ja Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki osallistuivat seremoniaan Euroopan komission pääkonttorissa Brysselissä maanantaina sen jälkeen, kun EU:n jäsenvaltio olivat sopineet tuen myöntämisestä tammikuussa.

Puolan ja Tanskan välillä kulkeva kaksisuuntainen merenalainen kaasuputki yhdistää Pohjanmeren-Tanskan-Itämeren linjan, mikä mahdollistaa Norjalaisen Pohjanmeren-kaasun toimitukset Puolaan jopa 10 miljardin kuutiometrin (353,1 mrd kuutiojalkaa) vuotuisina määrinä.

Kaasulinja valmistuu vuonna 2022 ja sen investointikustannukset ovat kaikkiaan 1,6 miljardia euroa, josta (vain) puolesta vastaa Puola.

*

Varsovan uusi asema herättelee toivoa

EU toivoo, että uusi putkilinja muodostuisi ”tärkeäksi Euroopan energiainfrastruktuurihankkeeksi, jolla tulee olemaan merkittäviä rajat ylittäviä etuja”.

Pääministeri Morawiezki, puolestaan tähdensi Baltic Pipe –linjan kykyä lisätä Puolan energiavarmutta, kun sen sijaan yksi sen läheisimmistä naapureista, Saksa, hankkiutuu yhä enemmän Venäjä- riippuvaiseksi kiistanalaisen Nord Stream 2 –putken myötä, jota parhaillaan rakennetaan Itämereen.

*

EU pyrkii kontrolloimaan NS2 –hankkeen kautta tapahtuvaa Venäjän kaasunjakelua

Nyt allekirjoitettu EU:n ja Puolan välinen sopimus on ”strateginen läpimurto Puolalle.  Energiakysymyksemme näyttää täysin erilaiselta.  Baltic Pipe Line on vastapaino Nord Stream 2:lle, koska se kasvattaa EU:hun suuntautuvan energian toimitusten monimuotoisuutta”, Puolan pääministeri hehkutti.

Varsovan ja Kööpenhaminan väliset pitkäkestoiset ja osittain jo unohdetut riidat on otettu huomioon Itämeren putken rakentamisen valmistelussa.  Molemmat maat allekirjoittivat viime vuonna sopimuksen aluevesirajojen linjaamisesta (demarcation of water boundaries) Tanskalle kuuluvan Bornholmin saaren eteläpuolella, minne putkilinja sijoitetaan.

EU:n talousarvion ensimmäiset avustukset hankkeen elinkelpoisuutta koskeville tutkimuksille myönnettiin vuonna 2015 ja viime syksynä Puolan ja Tanskan kaasuputkiyritysten johtajat allekirjoittivat sopimuksen kaasuputken rakentamiseen liittyvistä keskinäisistä investoinneista.

*

Kapuloita putkistoon?

Maanantaina eli eilen allekirjoitettiin uusi päätös avustusrahoituksesta, kun Eurooppa-neuvosto hyväksyi muutoksen EU:n kaasudirektiiviin, joka todennäköisesti vaikeuttaa ja viivästyttää Nord Stream 2:n rakentamista, jota useat Itämeren ja Keski-Euroopan valtiot vastustavat. 

Kaikki muut EU:n jäsenvaltiot, Puola mukaan lukien, - paitsi Bulgaria, joka pidättyi – hyväksyivät viime kuussa mainitut säädösmuutokset, vaikkakin Bryssel lisäsi erityisen porsaanreiän tähän soppaan, jotta Venäjän ja Saksan yhteinen hanke voisi jatkua.

*

Voiko EU leikata Nord Streamin siivet?

Muutetussa kaasudirektiivissä annetaan Euroopan Komissiolle valtuudet valvoa, - joskin varsin harkinnanvaraiset -, että Saksa joutuu todistamaan, ettei Nord Stream 2 vanhingoita kilpailua alalla.

”Tänään olen kertonut Euroopan Komissiolle, myös sen Energia-Unioinin varapuheenjohtajalle Marso Sefcovicille, että etsimme keinoja energiadirektiiviin täytäntöönpanemiseksi Nord Stream 2:n osalta”, pääministeri Morawiecki sanoi maanantaisten keskustelujen jälkeen Brysselissä.

Puola vastustaa Nord Stream 2:sta kolmesta syystä:

Varsova on huolissaan EU:n energiariippuvuuden lisääntymisestä Venäjästä, mikä johtuu pääasiassa Saksan riippuvuudesta Venäjän kaasusta;

Edelleen NS 2:n vastustajat uskovat, että se voi muuttua poliittiseksi riippuvuudeksi.  Joskin Berliini puolestaan väittää, että Saksan ja Venäjän – ja aiemmin Neuvostoliitto – ovat pitäneet energiakaupan ja energiapolitiikan erillään toisistaan vuosikymmenten ajan.

Kolmanneksi Saksa rakentaa myös nestemäisen maakaasun (LNG) vastaanottamiseksi Yhdysvalloista viime vuonna tehdyn sopimuksen mukaisesti, mikä edistää kaasun toimitusten monipuolistamista Euroopan suurimpaan talouteen.

Näiden toimien seurauksena Ukrainan keskeinen rooli kaasun transitiomaana heikkenee edelleen.

*

Kommentteja

Puhuttu Baltic Pipe Line monipuolistaa Europan energian hankinnan reittejä, samalla se EU:n vahvasti rahoittamana kohteena on taloudellinen kädenojennus paitsi Puolalle – myöskin Norjan vauraalle öljy- ja kaasusektorille.  Mitähän EU saa vastapainoksi tälle panokselle Norjalta? Liittyykö se jotenkin energiakentän monimuotoistamiseen vaiko mahdollisesti NATOn rooliin Euroopassa?

Muodostaako BPL uuden lähentymistä markkeeraavan liikkeen Brysselin ja Varsovan välillä? Vai ottaako Puola väliaplodein tämän kokonaisuudessaan liki miljardin euron investoinnin vastaan ja juoksee toiseen suuntaan?

Ilmeisesti välittömät intressit kohtaavat EU:n pyrkimyksissä pitää ”Puola lännessä” ja toisaalta potkia Putinia nilkoille.  Mikä sitten on Saksan asema ja asenne tämän pelin tiimellyksessä?  Miten Brysselin operaatiot vaikuttavat Berliinin asemoitumiseen jatkossa, vai vaikuttavatko ne?

Mitä tästä kaikesta on ajateltava Suomessa, joka, Suomi, on mukana täysin tässä energiavirtojen ohjailussa ja Itämerenpohjainvestoinneissa, ja miten suhtautuu tähän Suomenlahden seudun LNG-terminaali ja Tallinna-tunneli yms. sekä tietenkin ns. idänsuhteemme? – Entä tämä ”suuri ilmastonmuutos”?

Tätä hetken aikaa pohtiaksemme.

*

Lähde: DW, 15.4.2019; Poland's Baltic Pipe project pumped full of EU cash

 https://www.dw.com/cda/en/polands-baltic-pipe-project-pumped-full-of-eu-cash/a-48332337

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tekniikka ja Talous/Kauppalehti kertoi tästä hankkeesta pari vuotta sitten.
Sillon hankkeen nimi oli Northern Gate - Pohjoinen Portti.

KL/30.5.2017;

Puola suunnittelee vastaiskua Venäjän kaasulle rakentamalla oman kaasuputken Norjasta Tanskan läpi Itämerelle ja sieltä Puolaan.

Hanke on saanut nimekseen Northern Gate eli Pohjoinen portti. Putki voisi olla toiminnassa vuonna 2022. Silloin päättyy puolalaisten kaasusopimus Venäjän Gazpromin kanssa.

Puolalaisten tarkoituksena on saada kaasua Norjan Pohjanmeren kaasukentiltä 10 miljardia kuutiometriä vuodessa.

Vaihtoehtona uudelle putkelle voisi olla myös suuren kelluvan nesteytetyn maakaasun eli lng:n terminaalin rakentaminen Gdanskin edustalle. Sinne kaasu ostettaisiin markkinoilta eri lähteistä.

Viime vuonna käyttöön otettu lng-terminaali sijaitsee Świnoujściessä Saksan rajan läheisyydessä. Sen suunniteltu kapasiteetti olisi viisi miljardia kuutiometriä. Tämä voitaisiin tarvittaessa tuplata.

Puolaan tuodaan noin 14 miljardia kuutiometriä kaasua vuosittain. Siitä kaksi kolmasosaa tulee Jamal–Eurooppa-kaasuputkea pitkin Ukrainan kautta Venäjältä.

Kaasuputken tai lng-terminaalin rakentamisella Puola vähentäisi riippuvuuttaan Venäjän kaasusta. Tämän takia se on jo nyt tehnyt merkittävän sopimuksen esimerkiksi Qatar Gasin kanssa.

Puolan poliitikot ovat olleet raivoissaan Gazpromin hinnoittelusta. Puolan valtio-omisteinen kaasuyhtiö PGNiG on vienyt Gazpromin hinnoittelun Tukholman välimiesoikeuteen, koska sen maksama kaasun hinta on ollut Euroopan korkein.

”Vaikka kaasun osuus Puolan energiankäytöstä on verrattain pieni, on teollisuus merkittävä kaasun käyttäjä”, kertoo lähetystösihteeri Santeri Eriksson Suomen Varsovan suurlähetystöstä. Suurin kaasun käyttäjä on lannoiteteollisuus.

Jos kaikki projektit toteutuvat, kaasusta tulee todennäköisesti ylitarjontaa. Puolalla onkin kunnianhimoisia lisäsuunnitelmia. Se haluaa toimia myös kaasun jakelijana naapurimaihin kuten Ukrainaan ja muihin itäisen Euroopan maihin.
https://www.tekniikkatalous.fi/ttpaiva/puola-suunn...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Northern Gate

Kaasuputki Puolasta Norjan Pohjanmeren kaasukentille koostuu useista eri osuuksista.

Yksistään Puolasta Tanskaan kulkeva merenalainen putki, Baltic Pipe, olisi 200–290 km pitkä ja maksaisi noin 350 miljoonaa euroa.

Arvio kapasiteetista 2–10 miljardia kuutiometriä vuodessa.

Pietarista Saksaan rakennettava Nord Stream 2:n kaasuputkipari on kapasiteetiltaan 55 miljardia kuutiometriä ja maksaa 8 miljardia euroa.

Lähde: KL, 30.5.2017;
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vastaisku-venaj...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Wikipedian vanha, viimeksi 20.6.2018 päivitetty esittely:

https://en.wikipedia.org/wiki/Baltic_Pipe

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Baltic Pipe: Gas pipeline, connecting Denmark and Poland with Norway's gas fields

Baltic Pipe is a future gas pipeline that will provide Denmark and Poland with a direct access to Norway’s gas fields.

Tanskalainen sivusto:

https://en.energinet.dk/Infrastructure-Projects/Pr...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

EU
Euroopan Unioini
Komissio
Energia Unioni

15.4.2019 eilen:
Energy Union: Commission to endorse Baltic Pipe project, a pipeline that unites creating a new gas supply corridor in the European market

This morning, a signature ceremony of the agreement for the €214.9 million Connecting Europe Facility grant for works for the Baltic Pipe project connecting Poland and Denmark with Norway took place at the European Commission headquarters in the Berlaymont building. Vice-President in charge of the Energy Union, Maroš Šefčovič, and Commissioner for Climate Action and Energy, Miguel Arias Cañete, witnessed the signature together with the Polish Prime Minister Mateusz Morawiecki and Polish Minister Piotr Naimski, plenipotentiary of the Polish Government for Strategic Energy Infrastructure. The Baltic Pipe Project is a gas infrastructure project aiming at creating a new gas supply corridor in the European market. The new pipeline will allow, as of 2022, the shipment of gas from the North Sea to the Polish market and further to the Baltic States, as well as to end-users in neighbouring countries. At the same time, it will enable the supply of gas from Poland, including from Liquefied Natural Gas imports, to the Danish and Swedish markets. This new pipeline is a European Project of Common Interest (PCI) and parts of this project – analysis of economic feasibility and technical feasibility study and other preparatory studies – are already co-financed by CEF Energy.

Linkki: https://ec.europa.eu/info/news/energy-union-commis...

Share this page:

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska
Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Suomesta on tulossa EU:n puheenjohtajavaltio ja pääministeristämme, ken liekään sitten kun aika koittaa, niin sanottu EU:n puheenjohtaja.

Voi olla paikallaan noteerata tässä Baltic Pipe -asian yhteydessä myöskin seuraava seikka.

Puolan pääministerin eilisen (15.4.2019) twitter-viestin kautta löytynyt teksti (konekäännetty, valittavasti, kiire) kertoo, että

EU:n kautta EU:n nettomaksajat maksavat Puolalle menossa olevan rahoituskauden 2014-2020 aikana koheesiomaksuja (unionin keskinäisen yhteysvoiman edistämiseksi) peräti tähän malliin (cit.):

"Pääministeri Matthias Morawiecki totesi, että uusi komissio neuvottelee lopullisesta talousarviosta, mutta "on parasta valmistella tämä viimeinen neuvotteluvaihe parhaalla mahdollisella tavalla, joka tapahtuu marraskuussa, joulukuussa, tammikuussa, helmikuussa seuraavana vuonna" ja - kuten hän selitti - Siksi se menee Brysseliin. Hän vakuutti, että "hän pyrkii siihen, että budjettisehdot olisivat Puolan paras."

Nykyisissä rahoitusnäkymissä koheesiorahastojen odotetaan Puolassa vuosina 2014–2020 nousevan 83,9 MILJARDIIN euroon vuodesta 2018 alkaen. Euroopan komission esittämä ehdotus osoittaa, että vuosina 2021–2027 se olisi yli 23 prosenttia. vähemmän. EY: n laskelmat, jotka osoittavat leikkauksia absoluuttisesti, osoittavat suurta etäisyyttä Puolan ja muun EU: n välillä. Jos maamme saisi uuden rahoituskehyksen alle 19,5 miljardia euroa, tässä suhteessa Unkari on 5,7 miljardia vähemmän, Tšekin tasavalta - 5,6 miljardia euroa ja Saksa 4,1 miljardia euroa.

EU: n koheesiopolitiikan kokonaisbudjetti 2021-2027 on 373 miljardia euroa lyhytaikaisina velkoina ja hintoina (inflaatio mukaan luettuna). Puola, joka on suurin uusi EU-maa, saa suurimman osan näistä varoista, eli 64,39 miljardia euroa vuoden 2018 hinnoista tai 72,7 miljardia euroa kiinteinä hintoina (ottaen huomioon tulevan inflaation). Pitkän aikavälin talousarvio vuodelle 2021-2027 on oltava Euroopan unionille ensimmäinen Ison-Britannian irtautumisen jälkeen ja siten 27 jäsenvaltioon."

Polska Agencja Prasowa / KPRM / BiznesAlert.pl ; https://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=pl&...

Toistettuna, hidastettuna mutta ei takaperin:

lähes 90 miljardia euroa Puolalle!...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

todetaan, ellei se käynyt yllä esille:

PUolan/EU:n Baltic Pipe -linja Tanskan Själlannista Puolan Gdanskin suunnan lahdelle ylittää siis Nord Stream 1 ja 2 putkilinjat jossain kansainvälisen merialueen kohdassa.

Mielenkiintoinen "risteys" asema.

https://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=pl&...

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Kaasua tunkee EU alueelle joka tuutista. LNG valtaa alaa ja terminaaleja syntyy strategisiin pisteisiin ympäri euroopan rannkion.

Exxon Mobile löysi kuukausi sitten valtavan kaasuesiintymän Cyproksen ulkopuolelta Välimerestä.

Eu ilmoitti heti tukevansa tuon kaasulöydön hyödyntämistä mittavalla rahoituksella kaasuputkenja/sekä LNG terminaalin rakennushankkeeseen.

Based on preliminary interpretation of the well data, the discovery could represent a natural gas resource of approximately 5 trillion to 8 trillion cubic feet.

The EU is considering developing a gas hub in the Mediterranean key to diversifying its energy sources and reducing its dependence on Russia.

Italialainen jättiyhtiö ENI löysi kaasua itäiseltä Välimereltä ja tuon hankkeen valmistelu on käynnissä.

Persianlahdelle on syntymässä yksi maailman suurimmista LNG kaasun terminaalien keskittymä.

Olen aikasemmin maininnut näissä blogeissa, että NS2 on Venäjän viimeinen kaasuputki EU alueelle. Venäjällä alkaa investointiherkkyys kadota, kun LNG kaasu on kilpailukykyista ja jopa halvempaa kuin Venäjän kaasu.

Suomikin pääsee osalliseksi tuosta Puolan kaasuputkesta.

Taistelu markkinaosuuksista on julmaa !Kaasuputken rakentaminen Viroon vähentää Suomen energiariippuvuutta Venäjästä ja todennäköisesti alentaa jatkossa kaasun hintaa. Venäjältä loppuu kaasun tuonti ellei se ole halvempaa kuin Puolan kautta tullut kaasu.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kyllä.
Eu osallistuu koko yhteisen rahamassinsa voimalla tähän vyörytykseen.

Itäisen Välimeren massiiviset kaasukentät ovat, kuten varmasti tiedätkin, olleet jo tosi pitkään tiedossa;
niiden lähempi geologis-hyödyntävä analysointi on ollut menossa, ja samoin on käyty kissanhännänvetoa merenalaisen mannerjalustan ja merialueen kenttien rajoista, sekä tietysti myös yhteistyökombinaatioista.
Kaasua pukkaa, komisario Palmu!

Esim. V-P Kortelainen, 2012; http://turjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111481...

ym.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

"... kun LNG kaasu on kilpailukykyista ja jopa halvempaa kuin Venäjän kaasu"

Maakaasulle ei ole olemassa mitään "oikeaa" hintaa vaan se on hyödyke siinä missä muutkin, ja kaasun hinta määräytyy markkinatasapainon mukaan.

Eli Venäjä myy Länsi-Eurooppaan kaasuaan niin kallilla kuin pystyy, eikä myyntihinta heijastele kaasun tuotanto- ja siirtokustannusta kovinkaan läheisesti. Jos nyt eurooppalaiselle kaasumarkkinalle rakennetaan lisää LNG:n vastaanottokapasiteettia, niin markkinatasapaino voi muuttua, ja Venäjä joutuu alentamaan taksojaan.

USAssa markkina muuttui hiljattain totaalisesti särötyskaasun tulvittua paikallisille markkinoille, minkä seurauksena siellä putkikaasun hinta on nykyään alle puolet eurooppalaisen markkinan hinnasta. Siksi kaasun nesteytys ja rahti Eurooppaan kannattaa ainakin nykyisillä hinnoilla hyvin.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Joku ongelma jollekin? Ihan normaalia energian toimittajariippumattomuuden varmistamista minun mielestäni vain.

Luuleeko joku ihan oikeasti monopolin olevan hyväksi markkinoiden toiminnalle. Jos nyt on sellainen asenne jollakin, että muualta kuin Venäjältä tuleva kaasun monopolitoimittaja tarjoaa halvalla kaasua Eurooppaan vain siksi, että ei ole venäläinen, niin miettikää nyt vähän.

Samalla tavalla kuin sähkön myynti- ja siirtohinnoittelu on eriytetty Pohjoismaissa, tulee tapahtumaan kaasulle EU-alueella. Kaasun siirtohinnoittelua yhteismarkkinalla rajoittaa direktiivit EU:ssa, jolloin kaasua pystyy hankkimaan miltä toimittajalta haluaa. NS2 on vain putki mitä pitkin kaasua tulee EU-alueelle.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Puolan saamat EU:n tuet; https://europa.eu/european-union/about-eu/countrie...

Kuinka paljon rahaa Puola antaa ja saa?

"Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti kykynsä mukaan. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa. EU:n talousarvion tarkoituksena ei ole vaurauden jakaminen uudelleen, vaan siinä keskitytään kokonaisvaltaisesti kaikkien eurooppalaisten tarpeisiin.

Puolan osuus EU-rahoituksesta vuonna 2017:
•Puolan saama EU-rahoitus: 11,921 miljardia euroa
•Puolan saama EU-rahoitus suhteessa maan bruttokansantuloon (BKTL): 2,67 %
•Puolan maksut EU:n talousarvioon: 3,048 miljardia euroa
•Puolan EU-maksujen osuus suhteessa maan bruttokansantuloon: 0,68 %"

Eli:
Puola saa (sai 2017) melkein 12 mrd euroa EU:lta ja
Maksoi EU:lle vain 3,0 mrd euroa. Melko hyvä tase!

VERTAA:
Suomi:
Suomen osuus EU-rahoituksesta vuonna 2017:
•EU-rahoitus Suomessa: 1,501 miljardia euroa
•EU-rahoitus suhteessa Suomen bruttokansantuloon (BKTL): 0,66 %
•Suomen maksut EU:n talousarvioon: 1,595 miljardia euroa
•Suomen EU-maksujen osuus suhteessa maan bruttokansantuloon: 0,70 %
https://europa.eu/european-union/about-eu/countrie...
*

Puolan-Tanskan kaasuputki Baltic Pipe -hanke on kaiketi myönnetty näillä perusteilla:
"Euroopan laajuisten liikenne, sähkö- ja kaasuverkostojen yhteenliittäminen, yhteentoimivuus ja kehittäminen on välttämätöntä sekä energian sisämarkkinoiden että EU:n sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta." https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?ur...
*
Sellaisena (Euroopan laajuisten kaasuverkostojen yhteenliittäminen, yhteentoimivuus ja kehittäminen on välttämätöntä sekä energian sisämarkkinoiden että EU:n sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta") mainittu hanke kuuluu laajempaan kokonaisuuteen, kuten edellä jo todettiin, nimittäin EU:n KOHEESIORAHASTON HANKKEISIIN;

"Siihen (Koheesiorahasto-kohteeseen) sovelletaan nyt samoja ohjelmasuunnittelu-, hallinnointi- ja valvontasääntöjä kuin EAKR:ään ja ESR:ään yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen nojalla.
Kaudella 2014-2020 koheesiorahasto koski Bulgariaa, Kroatiaa, Kreikkaa, Kyprosta, Latviaa, Liettuaa, Maltaa, Portugalia, Puolaa, Romaniaa, Slovakiaa, Sloveniaa, Tšekin tasavaltaa, Unkaria ja Viroa.
Koheesiorahastosta osoitetaan yhteensä 63.4 miljardia euroa seuraaviin luokkiin kuuluviin toimiin:
•Euroopan laajuiset liikenneverkot, erityisesti EU:n määrittelemät Euroopan etua koskevat ensisijaiset hankkeet. Koheesiorahastosta tuetaan Verkkojen Eurooppa -välineeseen kuuluvia hankkeita.
•ympäristö: koheesiorahastosta voidaan tukea myös energiaan tai liikenteeseen liittyviä hankkeita, mikäli ne selkeästi hyödyttävät ympäristöä energiatehokkuuden, uusiutuvan energian käytön, raideliikenteen kehittämisen, intermodaalisuuden tukemisen, julkisen liikenteen kehittämisen tai muun sellaisen osalta.

Koheesiorahaston taloudellinen tuki voidaan keskeyttää neuvoston päätöksellä (tehdään määräenemmistöllä), jos jäsenvaltion julkisen talouden alijäämä on liian suuri ja jos jäsenvaltio ei ole ratkaissut tilannetta tai ei ole ryhtynyt asianmukaisiin toimenpiteisiin sen ratkaisemiseksi."
https://ec.europa.eu/regional_policy/fi/funding/co...

Poimin vielä tuosta tekstimassasta rahoituskauden Koheesio-summan:

Koheesiorahastosta osoitetaan yhteensä 63.4 miljardia euroa

SE on enemmän kuin Suomen valtion budjetin loppusumma. Ei ihan pieni.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kokosin edellä pienen summauksen PUOLAn EU:lta saamista vuosittaisista etuisuuksista ja koheesio-elementeistä.
Ei ihan vähän.

En nyt ehdi kaivella enempää, esimerkiksi sen selvittämiseksi, onko EU myöntänyt hankerahoitusta (Koheesiorahasto tms.) NS 1:n tai NS 2:n investointeihin. Oletan, ettei, mutta kuka tietää, niin voisi kertoa!

*

Välillä voimakkaasti on käyty keskustelua, tulisiko Puolan, Unkarin tms. muiden maiden saamia EU-tukia leikata tai jäädyttää, koska kyseisten kansallisvaltioiden sisäinen lainsäädäntö ei miellytä Brysselissä kaikkia.
Nyt viime aikoina tällä suunnalla on ollut hieman hiljaisempaa.

Miten asemoituu tämä Baltic Pipe tuohon keskusteluun, ja siihen pohdintaan, tulisiko EU:n ottaa jämäkämpi ote rahoituksensa myöntämisehtoihin ym. vastaaviin elementteihin?

Onko Baltic Pipe -rahoitus jotenkin erillinen asia, irrallaan tuosta yleisemmästä rahoitusehtoja koskevasta keskustelusta? Vai koskeeko tätä hanketta ja rahoitusta samat näkökannat kuin Puolan saamaa (ks. edellä) noin 11-12 mrd euron pottia?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

En usko EU:lta heruvan tukea mistään rahastosta venäläisten kaasuntuontibisnekselle. Ainakin tässä vaiheessa olen taipuvainen uskomaan EU:n antavan tukea EU:n sisäisiin hankkeisiin.

Jos minulle tukihakemus lähetettäisiin, ilmoittaisin Venäjä saavan hoitaa omien kaasuputkiensa tukemisen. Tanskan ja Puolan välisellä putkella vahvistetaan EU:n sisäistä siirtokapasiteettia.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

EU Observer julkaisi uutisen aamupäivällä:

Poland-Norway gas connection supported with €215m EU grantToday, 09:28

The European Commission and Poland signed an agreement Monday under

By EUOBSERVER

which the EU provides the eastern European country with a €214.9m grant to invest in a natural gas pipeline between Denmark and Poland, to import Norwegian gas. The project benefits from fast-track procedures as a project of common interest. The pipeline is due to become operational in 2022 and is aimed at making the region less dependent on Russia

https://euobserver.com/tickers/144675

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset