Veikko Huuska

Valheellinen voitto – eli ”meitä eivät kamreerit määräile”!

Valheellinen voitto – eli ”kamreerit eivät meitä määräile”!

*

Eduskuntavaalien 2019 muutamia nostoja ja pinnan-alaisuuksia.

Puheenjohtaja Antti Rinne lähes onnistui sulattamaan SDP:n tuhannen taalan paikan, suuren vaalivoiton, mutta ratas pysähtyi yhden paikan voittoon PS:stä ja 2 paikan voittoon Kokoomuksesta.  Hankalin voitto ikinä.  Syöttöjä sateli Rinteen lapaan, mutta hän teki niistä aivan jotain muuta kuin maaleja, - paitsi joitain pahoja omiin. 

Oman tiensä ovat siellä valinneet omalla valinnallaan, mutta että kartelleja purkavana (paine, pyrky ainakin siihen suuntaan) aikana iso puolue valitsee kabineteissa puheenjohtajakseen yhden kartellin edustajan, hintaa virheestä maksetaan vielä 2020-luvulla.

Rinne tulee seuraavan neljän vuoden aikana löytämään toistuvasti edestään vaalipuheidensa pointteja, niistä kovimpana tämän:

”Kamreerit eivät meitä määräile!” 

Eläköitynyt ja kokenut kassanvartija Erkki Virtanen ehti sopivasti vaaliaseuraavan aamun tuimiin pistämään tämän kuitin kohdalleen: Kyllä vain meitä 1990-luvun laman aikana kamreerit määräilivät, eivätkä ne puhuneet suomea.

Politiikka on mahdollisen taidetta, ja sen lisäksi myös tahdon asia; mutta kumpikaan taiteeksi kohoava taito ja todellisuudeksi mukautuva tahto eivät ole Antti Rinteen vahvoja puolia. Mitä ne muuten – itseasiassa ovat? Annetaan Rinteelle mahdollisuus näyttää ne. Edellyttäen, että hän saa hallituksen kokoon.

*

Miten tästä palapelistä kootaan toimiva hallitus, jolla on realiteettien taju ja kyky tehdä kansakunnan edun mukaisia päätöksiä?  Mitkä ne ovat, kansakunnan edun mukaiset päätökset?

Tullaan aivan perusasioihin: valtioon ja valtion tehtävään.  Se on pahasti unohtunut liian monilta.  Joku kiirehti hallituksen kokoamista, perusteenaan että ”tarvitsemme johtajan Euroopan Unionille”, tarkoittaen EU-puheenjohtajuutta. Voiko poliitikko enemmän erehtyä?

Suomen hallitus perustetaan Suomen kansalle, Suomen hallituksen tehtävä on hoitaa Suomen asioita, Suomen hallituksen velvollisuus on toteuttaa Suomen intressiä. Jos se tekee joutessaan jotain muuta, niin tehköön, mutta se muu ei saa olla ristiriidassa primäärien prinsiippien kanssa!

Tarvitsemme hallituksen Suomelle.

*

Sipilän-Bernerin anti-alkiolainen politiikka koki yli satavuotisen puolueen pahin-ikinä konkurssin.  Voiko Keskusta jatkaa hallituksessa, minkäänlaisessa? Löytyykö puolueesta vielä perustajaisiensä leivinjuurta, maauskoa ja työn moraalia? Oppositio on hyvä paikka rauhoittua, koota ajatuksia ja voimia.

Juha Sipilä pääsi vaali-iltana sanomaan vanhan viisauden:

Tiesimme miten meidän tulee toimia, mutta emme sitä miten sen tehtyämme saamme valtakirjan jatkaa. 

Kuulin nuorena (1960-luvulla) tämän lauseen liitettävän Ruotsin valtiovarainministeri Gunnar Strängiin  https://fi.wikipedia.org/wiki/Gunnar_Str%C3%A4ng .  Se on sikäli paradoksaalista, että Sträng toimi Ruotsin valtiovarainministerinä maailmanennätyspitkästi, nimittäin 21 vuotta (1955-1976), ja ministerinä peräti 31 vuotta.  Hänen ”paras” saavutuksensa oli, kun kruunun lisätulosta lopulta joutui maksamaan veroa 1 kruunun ja 2 äyriä, eli 102 %. Maailmanennätys sekin. Ja umpikuja, sen pidemmälle ei enää voi mennä – eikä lähellekään noin pitkälle.

Mutta edelleenkään kaikki eivät näytä tätä simplicissmusta ymmärtävän, myöntävän.

Muitakin isiä tälle viisaudelle on mainittu.  Viimeisimpänä nyt siis pääministeri Sipilä.

Historie tulee odottamaan seuraavaa lausujaa.

*

Vaalivoittajien valvojaisissa julistettiin, mikä on voittajien mielessä päällimmäisenä, mahdollisimman vilpitön poliittinen julistus siis:

Kunnianhimoinen ilmastopolitikka, kunnianhimoinen ihmisoikeuspolitiikka, kunniainhimoinen koulutuspolitiikka, kunnianhimoinen sosiaalipolitiikka.

Jokin tässä yhtälössä ei sulkeudu. Äänestäjän, veronmaksajan ja kansalaisen tehtävä on perehtyä alkeismatematikkaan.

Sekä valtiohistorian lähtökohtiin: miksi syntyi valtio, mihin tehtäviin, mitä puolustamaan?

*

Sinisen maan punavihreä hallitus syntymässä?

Meneekö Kokoomus seuraavaan hallitukseen punavihreän voittajatriplan panttivangiksi.  Järjen ääni on sen varassa, josko sitä löytyy. 

Eduskunta on porvarillinen – tätä vanhentunutta dimensiota käyttääksemme -, mutta hallitus tulee olemaan punavihreä.  Aivan erikoinen asetelma.

Mikä ihan oikeasti tulee olemaan sen kabinetin politiikan peruslinja?  Mitä se aikoo tehdä, ja mitä se tulee joutumaan tekemään? Miten se ylittää ja sovittlee tämän aaterajan?

Väistämättä Rinteen mahdollisesti syntyvä – näin täytyy sanoa – hallitus joutuu aivan identtiseen asemaan Esko Ahon hallituksen kanssa: väärä tulevaisuuskuva, väärä horisonttinäky, kylmä suihku ja realiteettien koulu.  Kestääkö Rinne sen, minkä vetreä Aho ja Viinanen kestivät? Jaksan epäillä.

*

Suomen suhde Euroopan Unioniin ja sen ”kehitykseen” nähden on pienen kansakunnan ja vähäisen valtion suhtautumisen arpomista suuren epävaltion suuntaan.

Historiassa tuttu asetelma meille sinänsä, mutta diktatuurin luonne ja epävakaus vain vaihtelee. Euroopan Unioni ja jättiläinen ilman päätä, diktatuuri ilman diktaattoria, joka on kuitenkin vallan keskus, mutta ilman persoonaa.  Reikäleipä ilman napaa. Suuri valta on vaarallisimmillaan juuri ennen romahdusta, kenen päälle se kaatuu? 

Mutta ennen loppua Eurooppa ehtii muutenkin luoda epävakautta, vahinkoa ja rahanreikiä.  Demokratia ei siis voittanut, eikä eurooppalainen kauppatapa ja sosialidemokratia, eikä kristinusko.  Euroopan tappio on totaalinen, kun Kiina nousee ja monet hyppäävät sen astinlaudoille.  Pahinta on historiattomuus, valtiottomuus ja epärehellisyys: ilmennämme muiden mukana, että EU:lle olisi käynyt se, että Yhdysvallat Naton kaavussa olisi mennyt Sevastopoliin, mutta ei se, että Venäjän ryöstämällä Krimin oikaisi ukrainalaisen Nikitan historiallisen väärinarvion. Hrustshevin olisi pitänyt lukea Katariina Suurta, oppi-isäänsä Stalinia ja katsoa karttaa. Dardanellit, Dardanellit.

Venäjään emme pysty vaikuttamaan, ainoastaan ajamaan sitä Kiinalaisen maailmanjärjestyksen sisään syvemmälle kuin olisi tarpeen ja etujemme mukaista, mutta Eurooppaan pystymme jotain vaikuttamaan, tosin vähän. Mutta mihin suuntaan yritämme? Nyt näyttäisi, että elämme vuoden 1943 kevättä.

Historia ja historiallinen voima puhuu: me joudumme käytännössä kuuntelemaan.

*

Kun puhumme valtiosta, meidän ensimmäinen tehtävämme on opiskella valtiota, oppia valtiosta.  Toiseksi voisimme ajatella valtion kassaa.  Se meillä on kuitenkin aina vuoteemme alla, uniemme uhkana.

*

Lopuksi, rakas kuulija, pyydän, että uhraisit tänä maanantai-päivänä kuusi (6) pientä minuuttia elämästäsi, ja kuuntelisit tämän ”kamreeri” Erkki Virtasen kolumnin:

Kolumni Erkki Virtanen: : Karu arki iskee päälle heti vaalien jälkeen

YLE, Radio1 Ykkösaamu, vaalienjälkeisenä aamuna, ma 15.4.2019 kello

https://areena.yle.fi/1-50092901

Kiitos YLE!

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

entinen budjettipomo ja "kamreeri" Erkki Virtanen puhui selkokieltä:

1990-luvun lamassa kamreerit määräilivät Suomea ja kovasti määräilivätkin.

Ne Kamreerit eivät vain puhuneet suomea.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Virtasen Erkin faktat ovat senlaatuiset, että niitä olisi kannattanut kuunnella ENNEN vaaleja, mutta kyllä ne ovat ihan hyvästä vaalien tultua vaaleilluiksi, vaikka karvaita monelle ovatkin:

VM:n (jo hyvissä ajoin ennen vaaleja) julkaiseman laskelman mukaan valtionvalouden kestävyysvaje on runsaat 10 miljardia euroa. Se on > 10.000 miljoonaa.

Valtion talouden sanoi Sipilä korjanneensa. Mutta siitä on täällä, Erkki Virtasen asiantuntemuksen pohjalta jo kirjoitettukin:
niin sanottu talouden tasapainotus oli feikki, joka rakentui (lue: rakennettiin) parin kertaluontoisen tuloerän varaan, jotka tulvat ja menivät. Vaje vain jäi.

Valtiontalouden vuotuinen vaje on noin 2 miljardia euroa.
Se on 2 mrd € sillä edellytyksellä, että mitään ikävää ei tapahdu.

Mutta on tuhoton määrä asioita, jotka voivat mennä ikävästi. Elämänkokemuksen perusteella talouteen liittyvät monet asiat, jotka voivat mennä ikävästi, ainakin joidenkin pointtien osalta myös menevät.
Ja pahinta on se, että kun keilat alkavat kaatua, kaikki tai melkein kaikki keilat voivat mennä samassa rytinässä nurin.

Sitten sitä onkin helvetti irti.

Eli parhaassakin tapauksessa velka karttuu nyt alkavan vaalikauden aikana 4 x 2 mrd = 8 miljardia.
Mutta henkilökohtaisesti en panisi kolikkoakaan likoon sen puolesta, että se tähän jäisi.

Lisää on tulossa. Tältä tämä nyt vain näyttää.

Kuuntele blogin lopussa olevan linkin takana kuuluva E. Virtasen kolumni, kommentoi.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Mitenkä tämän nyt sanoisi?

Mitä yhteistä on Väinö Tannerilla, Mauno Koivistolla, Paul Paavelalla, Raimo Sailaksella - ja Antti Rinteellä?

No, he kaikki puhuvat suomea, mutta eri kieltä.

Käyttäjän ToniVoutilainen kuva
Toni Voutilainen

Veikkaanpa että tässä maassa saadaan järjestää tänä vuonna kolmet vaalit, tai sitten Antti Rinne syö lupauksensa jotta pääsee patsastelemaan sekä esiintymään EU puheenjohtajamaan pääministerinä. Tätä kauhulla odotellessa koska Rinteen vahvuudet eivät ainakaan ole esiintymisessä tai väittelemisessä kuten vaalitulos todistaa.

Puolueista PS ja Kokoomus olivat lienee ainoita joilla oli suhteellisen realistinen talouslinja, eivätkä hekään näitä karuja tosiasioita pyrkineet esille tuomaan, ja hölmöjähän he olisivat olleet jos olisivat tuoneet.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Miten on sen poliittisen vastuun laita?
Onko kukaan kysynyt Anne Bernerin poliittisen vastuun perään?
Mitä hän maksaa tästä kaikesta?
Otti ja lähti.
Noinko helppoa se on?

Toimeksiantajansa ja kumisetänsä Juha Sipilä maksaa - ja Keskusta. JOs olisin keskustalainen, miten pysyisin nahoissani?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Niin, niistä kamreereista puheenollen.

Altian pääekonomisti Heidi Schauman kirjoitti lauantaina 13.4.2019:

”Tässä (kansainvälisessä, vh) vertailussa Suomen reilut 60 prosenttia vaikuttavat vaatimattomilta, mutta Suomen julkinen velka on kasvanut hyvin nopeasti viimeisten 10 vuoden aikana, ja ero muihin pohjoismaihin on kasvanut suureksi”, Schauman huomauttaa.

Suurimmalla osalla Suomen naapurimaista on Schaumanin mukaan kadehdittavan hyvä tilanne julkisen velkaantumisen suhteen. Baltian suhteellisen nuorten maiden ja erityisesti Viron velka on hyvin matala, samoin kuin Ruotsin, Tanskan ja Norjan, joissa velka liikkuu 30 ja 40 prosentin välillä BKT:stä. Myös Venäjällä on hyvin pieni julkinen velka muun muassa johtuen 90-luvun lopun kriisin jälkeisestä uudelleenjärjestelystä sekä vahvasta pyrkimyksestä pienentää julkista velkaantumista.

”Suomi on tässä lähialueanalyysissä suuri poikkeus”, Schauman sanoo.

Olennaista on myös se, kuka valtioiden velkapapereihin sijoittaa. Maiden välillä on valtavia eroja, jotka ovat Schaumanin mukaan tärkeitä erityisesti julkisen velan kestävyyttä mietittäessä. Suomen julkisen velan pitävät suurimmaksi osaksi hallussaan kansainväliset sijoittajat.

”Suomen rajojen ulkopuolella sijaitsevat tahot omistavat 73 prosenttia Suomen julkisesta velasta. Keskuspankista on viime vuosien valtavien tukiosto-ohjelmiensa seurauksena tullut toiseksi suurin omistaja 24 prosentin osuudella, kun taas kotimaiset pankit omistavat vain 1 prosentin ja muut kotimaiset tahot vain 2 prosenttia. Suomen osalta voidaan siis todeta, että meillä ei ole vahvaa yhteyttä kotimaisen pankkisektorin ja julkisen sektorin välillä, kuten Italiassa ja Saksassa, joissa kotimaiset pankit sekä muut kotimaiset toimijat omistavat todella suuria osia julkisesta velasta. Kotimaiset toimijat, pääasiassa pankit, omistavat 34 prosenttia Saksan julkisesta velasta, kun taas Italiassa tilanne on se, että pankit omistavat noin 20 prosenttia julkisesta velasta ja maan muut sijoittajat vajaat 30 prosenttia, joten Italian kokonaisluku on lähes 50 prosenttia”, Schauman kommentoi."

US/Katja Incoronato, 13.4.2019; https://www.uusisuomi.fi/raha/277500-paaekonomisti...

Heidi Shaumanin kolumni: "Julkinen velka on valtava, mutta mitä se tarkoittaa?"
https://talous.aktia.fi/fi/artikkelit/julkinen-vel...

*

Suomeen taitaa tulla pääministeriksi mies, joka ei pelkää "kamreereja"?

Terve pelko on terveellistä, mutta minkäs sille voi, jos joku on niin "viisas" ettei yhtään pelkää..

Kansa sen(kin pelottomuuden) maksaa.

Nämä kamreerit eivät, meinaan, puhu sitten suomea.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Yksi vaalikeskustelu enemmän, niin Rinteen demarit olisi jäänyt kakkoseksi ...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Pienet marginaalit - pienestä kiinni todella.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Ex-pääministeri Esko Aho Maikkarin aamu-tvssä:

Lupaukset jo historiaa

Ahon mielestä Suomella ei ole varaa siirtyä tiukan talouskurin politiikasta höllempään rahanjakoon.

– Ei mitään mahdollisuuksia.

Ahon mukaan mitään jakovaraa ei ole eikä tule, ja ikääntyminen vaikeuttaa asioita. Ilmastopolitiikassa isojen asioiden tekeminen ja lupausten täyttäminen ei tapahdu Suomessa ja yksin. Kolmantena ristiriitaisten lupausten aiheena Aho pitää maahanmuuttoa.

– Kaikissa kolmessa asiassa vaalitulos luo paineista aivan päinvastaiseen suuntaan.

Kysymykseen siitä, millaiselle politiikalle vaaleissa annettiin mahdaatti, Aholla on lyhyt vastaus.

– Ei minkäänlaiselle. Ei ole mitään mandaattia. Se tekee hallituksen muodostamisesta erityisen vaikean, Aho sanoo.
http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/entinen-p...

Linkin takana on Huomenta Suomen 11 minuutin haastattelu Esko Aholta:
Varsin asiallinen tilannekuva.
Allekirjoitan sen pitkälti, mitä nyt kohtalonyhteydestämme Euroopan Unionin kanssa jätän pukinsorkan vilauksen. Vaalikauden ajalle on vaikea nähdä, miten erityisen hyvää esim. ilmastopolitiikkaa voisi irrota EU:n suunnalta, siinä määrin sekaisin ja hajalla ja riidoin koko laitos on.

Mutta vaalikohinan jälkeen asiallista kuulla näin puntaroitua puhetta.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tähän on perusteltua liittää eräs näkökohta, jonka
professori Jukka Tarkka nosti esille, eilen myöhäisillasta suorittamassaan bloggauksessa.

Nimittäin Liike Nytin ykkösnyrkin asian.

"(Toinen) merkittävä tulos on se, Hjallis Harkimon kummallinen Liike jatkaa eduskunnassa. Tämä venäläisen oligarkian troijalainen hevonen on vaaran merkki Suomen demokratialle. Kaikkien eduskuntapuolueiden kannattaa ottaa se huomioon kaikissa asioissa."

Tarkka kritisoi Harkimon ja hänen liiketoimiensa Venäjä-kytköksiä, ja sitä ehkä veteenpiirrettyä viivaa, joka tältä janalta personoituu Liike Nyt:iin.

Suomalainen media ja muukaan julkisuus ei ole tähän kiinnittänyt huomiota, ei ainakaan eilisissä vaalitulosiltamissa, joita tuli seurattua simultaanisti noin puolenkymmenen kanavan välityksellä.

Tarkan ohje on tiukka:
"Kaikkien eduskuntapuolueiden kannattaa ottaa se huomioon kaikissa asioissa".

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset