Veikko Huuska

Mitä meidän pitää tehdä vaalidemokratian lisäämiseksi?

​Suomessa on yleinen, yhtäläinen ja suhteellinen vaalitapa.

Paitsi että ei ole.

Ei läheskään.

Suomessa ei ole yleinen äänioikeus. Äänioikeus puuttuu juuri niiltä, joiden elämään kaikkein enemmän ja pitkäaikaisemmin vaikuttavat ne päätökset, joita vaaleissa valittavat kansanedustajat tekevät tai jättävät tekemättä.

Äänioikeus puuttuu 0 - 17 -vuotiailta.

Kaikilla muilla, siis 18 - noin 110 -vuotiailla se on.

Sanomme, että jokaisen ääni on arvokas ja huomioidaan.

Tämä ei pidä paikkaansa. Tuhottoman paljon ääniä menee hukkaa, niillä ei ole mitään vaikutusta valittujen määrään tai henkilöön. Kaikki äänet, jotka on annettu puolueille tai ryhmittymille, jotka eivät saa vaalipiiristä edustajaa valituksi, nollautuvat. Ne mitätöityvät pihinöittä.

Samoin käy äänille, jotka joka puolueessa ja ryhmittymässä menevät viimeisen läpimenneen suhdeluvun yli.

Mitä tuhlausta! Mikä vääryys. Oikaistava asia.

Miksi tästä ei mölytä ja mekkaloida, kirjoiteta ja nousta pöydälle?

​*

Omat ehdotukseni Suomen vaalidemokratian kehittämiseksi, oikeudenmukaistamiseksi ja - tekemiseksi kauniita puheita paremmin vastaavaksi:

1.) Toteutetaan todellinen yleinen äänioikeus, ensimmäisenä maailmassa. Äänioikeus kaikille, iästä riippumatta.

Eversti Aimo Pajunen esitti jo sukupolvi sitten, että jokaisesta alle 16-vuotiaasta lapsesta vanhemmille yksi lisä-ääni. Täytettyään 16 vuotta nuori pääsee itse vaaliuurnille.

2.) Toteutetaan yhtäläinen ja suhteellinen ottamalla käyttöön valtakunnallinen tasausääni-järjestelmä. Näin päästään siihen, että jokainen ääni vaikuttaa. Eduskuntaan tulee koko Suomessa annettujen äänien mukainen määrä edustajia. Ei hukkaääniä. Ei äänioikeuden dissausta ja mitätöintiä.

3.) Vaalipäiväksi arkipäivä, ehkä perjantai. Samalla vaalipäivästä kansallinen vapaapäivä. Äänestys keskiöön! Tästä kirjoitti oivallisesti Matti Mörttinen (AL14.4.2019). Yhdysvalloissa äänestetään aina tiistaina. Israelissa äänestettiin mennä viikon keskiviikkona. Vaalipäivä oli vapaa kaikille. Sopii ottaa oppia.

4.) Suomella on yksikamarinen eduskunta, 200 edustajaa. Aina 200, oli äänestysprosentti miten alhainen tahansa. Poliitikot eivät ole kyenneet järjestämään itselleen perustavaa tulospalkkausta.

Minä esitän että Eduskuntaan valitaan äänestysprosentin mukainen osuus kansanedustajia. Jos äänestysvilkkaus on 70 % niin edustajia valitaan 70 % eli 140 kansanedustaja.

Pikkuisen keppiä ja porkkanaa kansanedustajille ja koko poliiittiselle seka- ja huutokuorolle.

5.) Vielä laajentaisin poliittisen vaalin alaa siten, että eduskuntavaalien yhteydessä jatkossa valitaan Kansankamari, esimerkiksi 2000 jäsentä. Tai 10.000.

He muodostavat eräänlaisen kansalaisfoorumin, joilta kysytään moninaisia asioita, ensi sijassa poliittisia, mutta myös muita kiinnostavia kysymyksiä.

Kansankamari on osa eduskuntaa ja se valitaan yksilöehdokkaista, ilman puolueita tai yhdistyksiä.

Nythän koko valtakunta pysähtyy kuulemaan kuukausittaisia gallup- laitosten kasvottomien otantaihmisten oikaisukerroin-korjailtuja mielipiteitä - lähinnä "mitä puoluetta äänestäisit jos vaalit olisivat nyt" - kysymyksiin.

Tätä mielipiteen kyselyä - ja sen kautta vaikuttamista voisi todella jalostaa, kehittää ja viedä eteenpäin.

Kun puoluelaitos vanhanee, sen jäsenten mediaani-ikä käy seitsemättäkymmentä, sen perusta vanhasta sääty- ja maaseutuyhteiskunnasta muotoutuneena on vuosi vuodelta entistä pahemmin epäajanmukainen.

Väistämätön johtopäätös on oleva:

tätä järjestelmää täytyy kehittää, on kertakaikkiaan pakko, kohden nykyhetken reaalielämää, tätä päivää ja tulevaisuuden päälle kaatuvaa taivaanrantaa.

Emme voi loputtomiin olla sidottuja pystyynkuolleeseen puoluelaitokseen, eivätkä nämä hätäpaskat, Hjalliksen ja Paavon katkeransuloiset yhdenäijän liikkeet ja tätisikermät, joista hetki sitten kukaan ei tiennyt mitään, siitä aiheellisesta syystä, ettei niitä ollut, eikä kohtakai enää ole, - eivät ole ratkaisun

Tarvitsemme mielipiteenilmaisun joukkoistamista. Mutta ei se välttämättä toteudu turhautuneiden irtiottojen kautta, tarvitaan yleinen, yhteiskunnallinen järjestelmä, vaalit joissa yksilöt esittäytyvät, ja kansalaiset valitsevat, valitut välittävät tuntoja ja tahtoja, eivät päättävänä elimenä, mutta mielipidevaikuttajana ja kollektiivia, asiallisesti ottaen jossain kansalaisalotteen ja gallupin välisellä väljällä pellolla.

Kansankamari voisi olla askel kehityksen tikapuilla, pieni liike johonkin uuteen, jonka tarkkaa muotoa ja sisältöä emme vielä tiedä - eikä tarvitsekaan. Sitä parempi ja tarkoitustaan vastaavampi tulevaisuuden demokratiatyökalu on, mitä jiukkoistetummin ja konkreettisemmin sitävkehitetään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

..... niin ..... miljoona jättää tas äänestämättä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Niinpä.

Mitkä kaikki ovatkaan syynä tähän?

Voimme myös ajatella: Äänestäminen ei ole velvollisuus. Sen voi myös jättää syömättä... tai siis käyttämättä.

Vapaiden kansalaisten keskuudessa se on mahdollista ja okoo.

Tietyllä lailla toisella sektorilla ollaan silloin kun äänestäjä antaa äänensä, ja kun se ainokainen ääni ikäänkuin tussahtaa tyhjiin - "syynä vaalijärjestelmämme tää".

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#1

Puolueet eivät juurikaan ole kiinnostuneista tästä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Demokratia = kansan valta

Vaalidemokratia = kansan valta sellaisena kuin se toteutuu vaaleissa

Toteutuuko?

Epätäydellisessä maailmassa tietysti epätäydellisesti. Mutta - mikä kannustavaa ja aktivoivaa- tätä vajavaista kansan vallan toteutumista voidaan petrata kohden parempaa.

Vaalidemokratisaation puolesta!

Käyttäjän TaskinenMika kuva
Taskinen Mika

Demokratia on kuollu, kaikkista arvoista tietyt sanotaanko anarkistiset tahot on tehneet laittomia. Tämä jos mikä on todella vihamielistä suhtautumista yksilöön, yheiskuntaan ja koko maailmaan.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Kaikki äänet, jotka on annettu puolueille tai ryhmittymille, jotka eivät saa vaalipiiristä edustajaa valituksi, nollautuvat. Ne mitätöityvät pihinöittä.»

Ongelma on ehkä hieman sama kuin kuvarasteroinnissa, jossa esimerkiksi arvo 0-255 täytyy rasteroida mustiksi ja valkoisiksi kuvapisteiksi. Olen aikoinaan kerran toteuttanut moisen rasterointialgoritmin, jossa käytiin iteroitiin kuvapisteitä vasemmalta oikealle, akkumuloitiin arvoja ja kun kumuloitu arvo oli vähintään 255, pisteestä tuli musta ja luvusta vähennettiin 255.

Siis pikaisesti Pythonilla:

a=[random.randint(0,255) for i in range(10)] # Dataa
acc=0
b=[]
for i in range(len(a)):
    acc += a[i]
    b.append(acc >= 255)
    acc%=256;

Ehdotankin siten ratkaisuksi äänitiliä, jossa annetut äänet säilyvät vaalista seuraavaan. Valituksi tulee, kun äänitilin äänet riittävät valintaan, jonka jälkeen tili nollautuu (yksien vaalien kovalla tuloksella ei pitäisi saada mitään pysyväispaikkaa). Jos ei hakeudu ehdokkaaksi seuraavalla kerralla, voisi äänitilin testamentata jollekulle toiselle.

Äänitili olisi varmastikin hyvä suunnitella yhteensopivaksi d'Hondtin järjestelmän kanssa, jolloin se korostaisi puolueiden kannatusta ja toisaalta valituksi tulleiden yli menevät äänet eivät menisi hukkaan.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Arvelinkin, että kommentoija Grönroos on Python-miehiä :)
Eikö tuo rasteroinnin arvoon pitäisi ottaa huomoioon naapuripikselien arvot myös ylhäällä ja alhaalla (tai oikeammin vähintään 3x3 matriiissa)?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

No, noita rasterointialgoritmeja on paljon ja monet tosiaan käyttävät matriisia, mutta hieman eri tavalla kuin ehkä ajattelit. Itse kun en tuolloin tiennyt paremmasta, olin tuossa omassa algoritmissani siirtänyt kumuloituneen ylijäämän aina seuraavaan pisteeseen oikealla, mutta monet algoritmit käyttävät siihen matriisia, jolla siirtävät ylijäämän useampaan naapuripisteeseen (error diffusion).

Naapuripikselien arvot 3x3-matriisissa eivät taida riittää, kun se olisi vain kynnysarvollinen rasterointi sumeutettuna. Siksi käytetään tuota diffuusiota.

Jestas mikä testikuva mulla oli tuohon aikoinaan, paljon säädyttömämpi kuin perinteinen Lena, edes alkuperäinen täysikokoinen. Tahrat ovat varmaan teetä, tms...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Yli jääneiden äänien periyttäminen seuraavaan vaaliin on tosiaan yksi mahdollinen keino lisätä suhteellisuuden tarkkuutta ja vähentää hukkaan menevien äänten määrää. Ehkä vähän mutkikas menetelmä kuitenkin, ja siirtää myös tavallaan lievästi vanhentunutta informaatiota tuleviin vaaleihin.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kolme Suomen YK-nuorten hallituksen jäsentä kirjoittaa: "Nuoret rakentavat tulevaisuutta, jos siihen annetaan mahdollisuus" (HS 14.4.2019);

"...osallisuus ja mahdollisuudet vaikuttaa lisäävät nuorten luottamusta paitsi omaan tulevaisuuteen myös yhteiskunnallisten rakenteiden toimivuuteen."

"Jos haluamme, että nuorista kasvaa aktiivisia ja yhteiskuntaa rakentavia kansalaisia, vaikuttaminen on mahdollistettava jo varhain "

Näinpä.
Kirjoittajat eivät konkreettisemmin määritä tavoittelemiensa vaikutusmahdollisuuksien käytännöllisiä muotoja.
Mutta mikäs sen lähtökohtaisempi vaikutamisen mahdollisuus olisi kuin riittävän varhainen äänioikeus.
Äänioikeusikärajan pudottaminen 16 vuoteen - puhumattakaan aiempiin ikäluokkiin liittyvä piilevä äänioikeus, Aimo Pajusen mallisesti toteutettuna, mikä sekin toisi valveutuneille nuorille aktivitoitumisen mahdollisuuksia?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Toisaalla tässä blogistanissa Olli-Pekka Salminen vaatii demokratian nimissä d'Hondtin menetelmästä luopumista, ja - yksilövaaliin siirtymistä. Siis täyteen yksilölistaan. http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi...

Melko radikaali esitys.
Se johtaisi väistämättä tietynlaisiin virityksiin; vanhastaan tulemme äänten jkeskitykset, vahvimmin varmaankin vaaliliittojen sisällä. Nyt Salmisen esittämä malli johtaisi epäilemättä samanmielistenkeskinäiseen äänien tasaukseen, miten se se käytännössä sitten toteutuisikaan?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

D'Hondtin menetelmä suosii hieman suuria puolueita. Jos jotain, sen voisi korvata aritmeettisella suhteellisuudella, jossa viimeinen paikka annetaan sille, joka on kerännyt suurimman osan viimeiseen ylimääräiseen paikkaan vaadittavasta äänimäärästä. Tämän enempää D'Hondtin vuoksi vaalijärjestelmää ei tarvitse muuttaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

1.) Ei erityisen tarpeen. Lapset eivät vielä ymmärrä riittävästl, eivätkä vanhemmat välttämättä edusta heidän mielipiteitään. Lastentekoon kannustamisestakaan tässä ei kai ollut kyse.

2.) Sunteellisuuden laskeminen valtakunnan tasolla on hyvä idea. Toteutustapoja on monia. Mieluiten niin, että nuo valtakunnalliset paikat allokoitaisiin takaisin vaalipiireihin paikoiksi jollain algoritmilla. Valtakunnallinen suhteellisuus autaisi uusi puolueita pääsemään mukaan. Se myös tasaisi nykyistä paikallisten (parin vaalipiirin) ja valtakunnallisten (tasaisesti jakautuneiden) pienten puolueiden epätasa-arvoa.

3.) Ennakkoäänestäminen on nousussa ja se on joustavaa. Voisi ajatella, että (ennakko)äänestys jatkuu sunnuntaihin tai mihin tahansa valittuun päivään asti. Vapaapäiviä ei välttämättä tarvita. Moni voisi käyttää tuon päivän lomailuun.

4.) Hauska ja ehkä kannustavalkin kikka, mutta ehkä 200 edustajaa on kuitenkin hyvä juttu.

5.) Voisi valita myös 2000 täysivaltaista kansanedustajaa, joista suurin osa kuitenkin äänestäisi ja kuuntelisi istuntoja omasta maakunnastaan etänä. Näin edustajat edustaisivat enemmän kansaa, ja vähän vähemmän juonittelevia puoluetoimistoja.

Lisäksi:

- Jos halutaan vähentää hukkaan menevien äänten määrää vielä lisää, voisi sallia suhteelliset vaaliliitot, joissa toisiaan lähellä olevien puolueiden äänet tukisivat toisiaan, eivätkä menisi hukkaan. Tämä auttaisi erityisesti pikkupuolueita.

- Puolueiden sisällä ei nykyään ole kunnollista suhteellisuutta. Sitä voisi parantaa esimerkiksi puolueen sisäisillä siirtoäänillä (STV). Toinen tyylli (ehkä puolueille epämieluisampi) olisi sallia suhteellinen ryhmittyminen osiin puolueen sisällä.

- Jos suuhteellisuus lasketaan valtakunnallisesti, vaalipiirien kokoa voi taas pienentääkin. Edustavuus paranee, jos vaalipiirit palautetaan sellaisiksi, että ne edustavat hyvin kansalaisten omaa kokemusta siitä, mihin yhteisöön he kuuluvat.

- Kansalaisaloitteet ja kansanäänestyksetkään eivät ole poissuljettuja, eikä myöskään aktiivisempi ja virallisempi netin käyttö politiikan pyörittämisessä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Vaali-ilta klo 21.20
58% äänistä laskettu:

Selvin tulos tähän mennessä:

"Veret seisauttava vaalitappio".

Siis Keskustalle.

Mahdollista jopa, että Vihreät ahdistelevat loputuloksissa Keskustaa. Jopa ohitus mhdollinen..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset