Veikko Huuska

Kansainvälinen työjärjestö ILO täyttää 100 vuotta tänään

Kansainvälinen työjärjestö ILO täyttää 100 vuotta tänään

*

ILO 100 vuotta : https://tem.fi/ilo-100-vuotta

*

Päivälleen tänään 100 vuotta sitten, 11.4.1919, perustettiin Kansainvälinen työjärjestö (the International Labor Organization – ILO) Pariisissa, varhemmin tammikuussa 1919 perustetun Kansainliiton (League of Nations) alajärjestöksi. ILO:n synty liittyi ensimmäisen maailmansodan rauhanneuvotteluihin Pariisissa, ja osana ”Ei koskaan enää sotia” –aatteen elähdyttämää kansainvälisen järjestelmän rakennustyötä.

Hirvittävässä sodassa (Great War – Maailmansota) olivat vuosikausia kymmenien maiden työläiset ja muut rintamalle komennetut surmanneet toisiaan.  ILO:n perustajat, ja järjestön aatteellisen perustan luojat olivat 1800-luvun jälkipuoliskon ajattelijoita ja sellaisina ehdottomasti aikaansa edellä.  Nyt vuosien 1914-1918 Ison sodan ennennäkemätön tuho johti siihen, että maailman johtajat – riittävän monet ja vaikutusvaltaiset heistä – tukivat juuri tällaisen organisaation perustamista.  Järjestön, jonka tehtävänä ei ollut vain säädellä työvoimanormeja tasaisesti kasvavalle kansainvälisen kaupan markkinoille, ja luoda sinne normeja työntekijöiden suojelemiseksi, vaan järjestön kutsumuksena oli myös niinkin kunnianhimoinen tavoite, kuin omalta osaltaan turvata rauha sodanjälkeisessä uudessa maailmassa.  Erityisesti Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonin näkökentässä tämä rauhanorganisaatio – Kansainliitto, ja sen alajärjestöt – olivat tärkein osa Versailles-neuvotteluja.

*

Perustajat pitivät kansainvälisen työjärjestön perustamista erillisenä, mutta olennaisena ja välttämättömänä osana Versaillesin rauhansopimuksen kokonaisuutta ja Kansainliiton perustamista. 

ILO:n perussääntö kirjoitettiin tammikuun ja huhtikuun 1919 välisenä aikana yhdeksän maan – Belgian, Kuuban, Tsekkoslovakian, Ranskan, Italian, Japanin, Puolan, Iso-Britannian ja Yhdysvaltain – edustajien toimesta, perustavan komitean puheenjohtajan Samuel Gompersin johdolla. Amerikan Työväenliitto (American Federation of Labour - AFL) tuli allekirjoitusten yhteydessä Versailles-sopimuksen kolmanneksitoista osapuoleksi.

*

ILO:n perustamisen tarkoitus oli jylhä; – sen, kuten Kansainliiton tavoitteena oli yleismaailmallisen rauhantilan luominen, ja tällainen pysyvä rauha voidaan perustaa vain, jos se rakentuu sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen – ja kivijalkana oli kolme motiivia:

Ensinnäkin oli välttämätöntä parantaa niiden tavallisten työläisten olosuhteita, jotka siihen saakka täysin vailla mitään säätelyä joutuivat yhä rankemmin kantamaan teollisuuden hallinnon heille sälyttämät velvoitteet, kuten pitkät työtunnit, matalat palkat ja ankara kohtelu.

Toisekseen oli myöskin poliittinen motiivi: mikäli olosuhteet eivät parane, maailman työntekijöiden lisääntynyt tyytymättömyys uhkaa räjähtää laajoihin levottomuuksiin ja mahdollisesti aina vastaaviin vallankumouksellisiin mielenilmaisuihin, kuten Venäjällä tapahtui vuonna 1917, ja vähäisemmässä määrin Saksassa ja Itävallassa, sekä Unkarissa sodan loppuvaiheissa.

Kolmanneksi; ilman yleisiä työvoimanormeja, joita voitaisiin panna täytäntöön kansainvälisinä rajat ylittävinä järjestelminä, jokainen sosiaaliset uudistukset aloittava maa olisi taloudellisesti epäedullisessa asemassa.

*

Huhtikuun 11. päivänä 1919 perustettu ILO oli kolmikantainen järjestö: puolet sen hallintoelimen jäsenistä, toimeenpaneva neuvosto, koostui eri hallitusten edustajista, neljäsosa oli työnantajien edustajia ja neljäsosa työntekijöiden edustajia.

Ensimmäinen vuosittainen Kansainvälinen työkonferenssi, joka kokoontui Washingtonissa lokakuussa 1919, antoi organisaation ensimmäiset kuusi yleissopimusta, joissa käsiteltiin muun muassa työajan rajoituksia, työttömyyttä, äitiyssuojaa ja nuorten työntekijöiden vähimmäisikää.

Seuraavana kesänä 1920 Genevessä perustettiin Kansainvälisen työjärjestön ILO:n pysyvä sihteeristö, ja näin Genevestä tuli ILO:n päämajakaupunki.

*

Suomi liittyi ILO:n jäseneksi jo niinkin varhain, kuin vuonna 1920.  ILO:n jäsenyys avautui samassa yhteydessä, kuin sen pääjärjestön, Kansainliiton, jäsenyyskin:

Suomesta tuli Kansainliiton jäsen joulukuussa vuonna 1920. Suomi koki liittymisen Kansainliittoon tärkeäksi vaikeaksi koetun geopoliittisen asemansa takia. Liittyminen ei kuitenkaan ollut yksioikoista, sillä se tuli ajankohtaiseksi kesken Ahvenanmaan kysymyksen käsittelyn. Vuoden 1920 syksyllä Kansainliitto oli asettanut puolueettoman tutkimuskomission selvittämään Ahvenanmaan tilannetta ja sen mahdollista liittämistä Ruotsiin. Suomen pelättiin Kansainliiton jäseneksi tultuaan vetoavan jäsenmaalle kuuluvaan alueelliseen koskemattomuuteen. Kun Suomen hallitus lupasi, ettei näin tule tapahtumaan, voitiin jäsenyys hyväksyä Kansainliiton neuvostossa.” (Wiki)

Kansainliitto oli – samoin kuin sen alajärjestöt – eräänlainen I Maailmansodan voittajien klubi, sen laativat ja järjestivät Versaillesin rauhan voittajavallat. 

Maailmansodan häviäjävaltio Saksa pääsi Kansainliittoon mukaan vasta vuonna 1926. Neuvostoliitto puolestaan ei halunnut liittyä ”kapitalistien klubina” pitämäänsä Kansainliittoon ennen vuotta 1934, jolloin anglofiili Maksim Litvinov oli ulkoasiainkansankomissaarina eli ulkoministerinä.

https://tem.fi/documents/1410877/2934378/Kansainv%C3%A4linen+ty%C3%B6j%C3%A4rjest%C3%B6+ILO

*

Kansainliiton yhteydessä toimi Kansainvälinen tuomioistuin sekä useita muita järjestöjä ja komissioita. Näitä olivat Aseriisuntakomissio, Kansainvälinen työjärjestö ILO, Maailman terveysjärjestö, Mandaatti-komissio, Pakolaiskomissio, Orjuuden vastaisen työn komissio, Älyllisen yhteistyön kansainvälinen komissio sekä Pysyvä oopiumin vastaisen työn lautakunta. Vaikka Kansainliiton toimintaa pidetään yleensä tehottomana, useat sen yhteydessä toimineista toimielimistä tekivät tärkeää ja uraauurtavaa työtä, joka jatkuu yhä. (Wiki).

*

Kansainliitto mureni 1930-luvun myötä diktatoristen valtojen kukkoilun kiihtyessä.  Suomalaiset muistavat, miten Neuvostoliitto erotettiin KL:stä sen hyökättyä Antinpäivänä 30.11.1939 Suomeen valloitustarkoituksin.

Toisen maailmansodan myrskyissä Kansainliitto murtui lopullisesti, mutta ILO kukoisti, ja niinpä sen tehtävä laajeni yleismaailmallisten työstandardien asettamisesta suojelemaan maailmanlaajuisesti ihmisiä yleisempiä ihmisoikeusloukkauksia vastaan sekä helpottamaan teknistä yhteistyötä kehitysmaiden – kuten silloin yleisesti sanottiin – auttamiseksi.

Toisen maailmansodan jälkeen ILO:sta tuli ensimmäinen erityisjärjestö, joka liittyi Kansainliiton korvanneen Yhdistyneiden Kansakuntien YK:n (United Nations – UN) jäsenjärjestöksi.

Huhtikuussa 1969 ILO:n täyttäessä 50 vuotta, järjestölle myönnettiin Nobelin rauhanpalkintohttps://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Nobelin_rauhanpalkinnon_saaneista

*

Katso myös: ILO:n Historia; https://www.ilo.org/global/about-the-ilo/history/lang--en/index.htm

*

ILO:n jäsenmaita 1919 oli 45 valtiota;

vuonna 1971 maita oli 121 ja

nykyisin ILO:n jäseninä on 187 valtiotahttps://www.ilo.org/public/english/standards/relm/country.htm

*

ILO:n kotisivut: https://www.ilo.org/global/lang--en/index.htm

ILO 100 Vuotta – The ILO Centenary: https://www.ilo.org/100/en/

ILO – Decent Work (Säädyllinen työ):

https://www.ilo.org/empent/units/multinational-enterprises/lang--en/index.htm

*

Suomessa 100-vuotiasta ILO:a juhlitaan ainakin seuraavasti;

Iltapäiväseminaareja järjestetään juhlavuonan:

Tampereella torstaina 9.5.2019

Rovaniemellä torstaina 19.9.2019

Helsingissä korkean tason tilaisuus keskiviikkona 11.12.2019

https://tem.fi/kansainvalinen-tyojarjesto-ilo1

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tässä vielä tiivis ILO-paketti;

Kansainvälinen työjärjestö ILO

Kansainvälinen työjärjestö ILO, International Labour Organization, on työelämän kehittämiseen ja yhteiskunnallisten olojen parantamiseen erikoistunut järjestö.

ILO:n toimintastrategiat ovat:
taata työntekijöiden perusoikeudet
turvata ihmisarvon mukainen työ ja ansiot
laajentaa toimiva sosiaaliturva yhä useammalle
vahvistaa kolmikantaa ja yhteiskunnallista vuoropuhelua.

ILO luo ja valvoo työelämän normeja ja laatii kansainvälisiä yleissopimuksia ja suosituksia. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee sen toimialaan kuuluvat ILO-yleissopimuksiin ja suosituksiin liittyvät asiat.

Suomen ILO-yhteistyötä koordinoi valtioneuvoston ILO-neuvottelukunta ja työ- ja elinkeinoministeriö.
Kansainvälinen työjärjestö ILO (Työ- ja elinkeinoministeriö)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Globaalissa maailmassa ja markkinataloudessa 100-vuotiaan ILOn prinsiippien vieminen käytäntöön on tärkeämpää, kuin koskaan.
Kun näiden periaatteiden vaatimukset ja valvonta ei valtavirtaistunut kylmän sodan jälkeisessä länsivetoisessa globaalistumisessa, niin nyt, kun maailma kiinasoituu (chinadization)ja globaalin kanssakäymisen ja vaihdannan poljento tulee idästä.

Jokohan alkaa lännen kapitalistille maistumaan Versaillesin 1919 -työelämälinjausten suuntaviivat?

Nyt on yhdestoista hetki vaikuttaa markkinamenon inhimillisyyden ja ihmismäisen työelämän puolesta. Kohta se on myöhäistä, peli menetetty, kun chinadisazion etenee ja vahvistuu murtamattomuuden valtavirtaistumisen tasolle.

Olen varma, että me emme halua sellaista hikipaja-tulevaisuutta.
Mutta, hei, sen paremman tulevaisuuden puolesta on taisteltava.

Taisteltava!
Ei tule hyvä tulevaisuus taistelutta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset