Veikko Huuska

Satavuotias suomalainen upseerikoulutus omaa pitkät ja kunniakkaat perinteet

Tammikuun 25. päivänä 2019 tuli täyteen 100 vuotta upseerikoulutusta itsenäisessä Suomessa.

Juhlapäivän tiimoilta järjestetyissä juhlissa esitettiin joitain huomioita ja ajatuksia, jotka ansaitsevat tulla toistetuiksi tässä vaatimattomassa blogissa.

Kadettikunnan 100-vuotispäivän juhlapuheen piti eversti evp., sotatieteen kunniatohtori h.c. Sampo Ahto.  Hän lausui puheessaan näin:

”Upseerin ammatti on ammateista ainoa, johon mahdollisuus omasta kuolemasta tehtävää toteutettaessa sisältyy itsestään selvänä tosiasiana.

Ei ole myöskään toista ammattia, jossa esimies voi antaa alaiselle käskyjä, joita toteutettaessa vaara tämän hengenmenosta on ilmeinen.  Kieltäytyminen ei tule kysymykseen, ja ainoa vaihtoehto on useimmissa armeijoissa ollut joutuminen teloituskomennuskunnan eteen.”

”Ollessani nuori kadetti meille suorastaan taottiin päähän iskulause: ”Simppu, älkää ajatelko!”  Se oli harvinaisen tyhmä lause, mutta sen tausta on ymmärrettävissä.  Sotilasorganisaatio saattaa toimia sodan kaaoksessa ainoastaan nojautumalla siihen, että käskyjä noudatetaan tinkimättömästi.  Niin sanottu sooloilu voi vain pahentaa tilannetta.  Mutta rautainenkaan kuri ei riitä, jos upseereilta puuttuu kyky luovaan ajatteluun, oma-aloitteiseen toimintaa, tilanteiden vaatimaan improvisointiin ja henkilökohtaiseen uskallukseen ja vastuunkantoon itsenäisistä päätöksistä.  Sotaa ei tulla koskaan voittamaan roboteilla, ei myöskään roboteiksi kasvatetuilla ihmisillä.”

”Itsenäisen Suomen Kadettikoulussa ei peritystä ole ainoastaan pidetty huolta, vaan sitä on kasvatettu paljon yli sen, mistä lähdettiin. Siitä ovat todisteena Kadettikoulun sankariaulassa olevat taulut, joissa on 465 kaatuneen kadettiupseerin nimet.  Se merkitsee sitä, että sotiimme osallistuneista kadettiupseereista antoi henkensä isänmaan puolesta yli kaksikymmentä prosenttia eli suhteellisesti enemmän kuin mistään muusta ammattiryhmästä.”

Näin siis puhui eversti Sampo Ahto.

*

Kadettikoulutuksen 100-vuotisjuhlan 1.2.2019  juhlapuheen Helsingin yliopiston juhlasalissa piti dosentti, kenttärovasti Seppo Kangas, mainiten mm. seuraavaa:

”Suomalaisen upseerikoulutuksen alkutahdit ajoittuvat vuoteen 1779, jolloin Savon joukkojen komentaja Göran Magnus Sprengtporten esitti kuningas Kustaa III:lle suomalaisen upseerikoulutuksen perustamista.  Tämä oli kaivattu valonpilkahdus isonvihan ja pikkuvihan hermostuttamille suomalaisille heitä vaivanneeseen huutolaiskansallistunteeseen, jossa Suomi oli vain talous- ja etupiirihyödyke Ruotsille.

Sprengtporten esitti, että upseeristo oli rakennettava kansalliselle pohjalle.  Samalla ehdotettiin luovuttavaksi akordijärjestelmästä, jossa upseerin virka oli varakkuuteen sidottu.  Koulutuspätevyyttä ei kysytty.  Tullakseen vänrikiksi oli maksettava 6.000 kuparitaalaria – suurehkon omakotitalon hinta – ja majuriksi 36.000 kuparitaalaria.”

”Haapaniemen sotakoulun suunnittelijana ja sittemmin johtajana ja hengen luojana oli Samuel Möller.  Hän oli valmistunut maisteriksi Turun akatemiasta, vihitty papiksi ja kouluttautunut Tukholmassa upseeriksi. …

Samuel Möller oli valistuksen kasvatti, mutta hän kritisoi yksilön hyödyn ihannoimista.  Möllerille hyve oli jotain syvempää.  Se oli ”Vaikutin, joka rangaistuksesta tai palkkiosta, kunniasta tai kiitoksista välittämättä johtaa ihmisen omasta tahdostaan tekemään sellaista, mihin ei mikään ulkopuolinen laki voi häntä pakottaa…”

”Möllerin hyveajattelu joutui ankaraan testiin Suomen sodassa 1808-1809.  Hän piti kiinni uskollisuudesta lailliselle esivallalle, eikä hän jakanut Sprengtportenin ajatusta siitä, että Suomi siirtyisi Venäjän alaisuuteen ja yhteistyöhön miehitysarmeijan kanssa.  Totaalisesti hävitystä sodasta historiankirjoitus on todennut: ”Puhuttiin Svartholmasta, luotettiin Viaporiin, mutta kun aika tuli, niiden muurit ja tykit osoittautuivat paljon heikommiksi kuin Samuel Möllerin henki… Haapaniemen Kadettikoulu oli vahvin, valloittamattomin ja pysyvin linnoitus, mitä Suomella milloinkaan on ollut… Ei yksikään näistä upseereista ollut pettänyt niitä periaatteita, joita Samuel Möller oli heihin istuttanut.”  Haapaniemen kadetit eivät olleet takinkääntäjiä.”

”Sprengtporten oli omaa etuaan ajava diilintekijä, joka vaihtoi puolta suhdanteiden mukaan.  Jotkut historiantutkijat perustelevat tätä itsenäistymismotiiveilla.  Pelin politiikka vaati myös veronsa. Porrassalmen taistelussa vuonna 1789 Venäjän riveissä taistellut Sprengtporten haavoittui itse suunnittelemansa kiväärin laukauksesta.  Ampujana oli Haapaniemen kadetti, joka luodin puutteessa oli ladannut kivääriinsä kadettipuvun napin.  Tästä Sprengtporten totesi: ”Den hund jag lärde skälla, bet mig.” Omat koirat purivat.”

”Tulipalon tuhottua Kenttämittauskoulun uusi Keisarillinen Suomen Kadettikoulu aloitti toimintansa Haminassa vuonna 1819.  Opettajina toimi edelleen Haapaniemen Kadettikoulun opettajia, jotka toivat mukanaan sen perinteen ja hengen.  Kertaalleen Haapaniemen henki sai haasteen, kun johtajaksi nimitetty Eberhard Dittmars toi kouluun venäläisen katsantokannan mukaisen urkinta- ja ilmiantojärjestelmän ja kielsi kadettien toverikuntatoiminnan.  Seuraava johtaja Johan Munck, Haapaniemen kadettikoulun kasvatti, lopetti tämän käytännön.”

”Sotaväen voima on summavoima, jossa johtajina ja johdettavina sitoudutaan yhteisellä arvopohjalla yhteiseen tehtävään. sotaväen päällikön vuonna 1926 pyytämää Helsingin yliopiston professori Antti J. Pietilän lausuntoa lainaten: ”Jos sotamiestä kerran vaaditaan uhraamaan henkensä tämän yhteiskunnan hyväksi, niin hänellä on oikeus tietää, minkä arvojen puolesta hän henkensä uhraa.”

”Kadettikoulun lipussa on tunnuslause Constantem decorat honor.  Olemme tottuneet suomentamaan sen ”kunnia kestävän palkka”.  Kirjaimellisesti se merkitsee kuitenkin jotain vielä syvempää.  Kantasana consto tarkoittaa yhdessä pysymistä.  Johtajat ja johdettavat rinnakkain, vahvat ja heikommat vierekkäin, toisiinsa luottaen yhteistä tehtävää suorittamassa.  Yhteishengessä piilee upseerikoulutuksemme menestystekijä.  Valammeko kandidaatti-, maisteri- tai peräti tohtoriformaatissa itsekeskeisiä tinasotilaita, jotka erottuvat toisistaan vain valuprosessin tuottamien ilmakuplien määrässä, vai kasvatammeko sotilasjohtajia, joiden laatu on yhdessä luottamista, yhdessä vastaamista ja yhdessä toimimista.”

Näin puhui dosentti, kenttärovasti  Seppo Kangas.

*

Upseerikoulutuksen ja kadettikunnan 100-vuotista taivalta juhlittaessa pidettyjä puheita on siteerattu Kylkirauta –lehden n:o 1/2019 artikkelien pohjalta.

*

Lisätietoa:

Sampo Ahto; https://fi.wikipedia.org/wiki/Sampo_Ahto Ahto sai sotatieteen kunniatohtorin arvon syyskuussa 2013 Maanpuolustuskorkeakoulun ensimmäisessä tohtoripromootiossa.  Maaliskuussa 2017 kerrottiin, että Ahto oli irtisanottu kadettiupseerien julkaisun Kylkiraudan avustajakunnasta. Irtisanomisen perusteeksi ilmoitettiin lehden kolumnistina toimineen Ahton korkea ikä ja se, että Ahto ei ollut Kylkiraudan edustamalla turvallisuuspoliittisella linjalla. Ahto oli muun muassa kirjoittanut, että suomettuminen ei ollut hävinnyt Suomesta, vaan aiemman itään kumartamisen sijasta Suomi on nykyisin kumartanut länteen. Lisäksi hän oli kyseenalaistanut Krimin niemimaan kuulumisen Ukrainalle

Lue jatkoevääksi:

Miten venäläiset saataisiin kimppuumme https://vastavalkea.fi/2018/11/16/miten-venalaiset-saataisiin-kimppuumme/   & Huutavan ääni erämaassa https://vastavalkea.fi/2017/06/04/huutavan-aani-eramaassa/

Kadettikunta; http://www.kadettikunta.fi/kk-data/index.php

Simppu; ensimmäisen (tai alemman) vuosikurssin kadetti, https://fi.wikipedia.org/wiki/Simputus & https://fi.wikipedia.org/wiki/Simputus#/media/File:Drill_instructor_at_the_Officer_Candidate_School.jpg

Seppo Kangas, dos. kenttärovasti; https://twitter.com/mpkkfi/status/1091230562847617024

Göran Magnus Sprengtporten; https://fi.wikipedia.org/wiki/Georg_Magnus_Sprengtporten & http://rantasalmi.fi/asukkaat/kunta-info/historia/merkkihenkiloita-haapaniemen-kadettikoulun-historiassa/

Samuel Möller; https://fi.wikipedia.org/wiki/Samuel_M%C3%B6ller & https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK10000:1795

Eberhard Dittmars, Suomen kadettikoulun johtaja 1834-1843, https://fi.billiongraves.com/grave/Eberhard-von-Dittmars/23829050

Johan Reinhold Munck, kadettikoulun johtaja 1843-1855; https://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Reinhold_Munck & https://kansallisbiografia.fi/kenraalit/henkilo/288

Antti J. Pietilä, teologi, professori; https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_J._Pietil%C3%A4 & https://www.vartija-lehti.fi/mika-vartija/historia/antti-j-pietilan-aanitorvena/

Constantem decorat honor; https://www.facebook.com/puolustus/photos/a.261889633883368/451044058301257/?type=1&theater

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Lopuksi on hyvä siteerata mielihyvin entistä ulkoministeri ja historioitsijaprofessori Keijo Korhosta:

”Sodan jälkeen luotettiin koko kansan armeijaan. Nykyinen johto ei ole enää tämän luottamuksen arvoinen. Kenraalit ajavat omia etujaan, kun heitä ei valvota. Nykyajan upseerit viihtyvät ulkomailla kokouksissa ja vaarattomissa rauhanturvatehtävissä. He ovat verrattavissa 1700-luvun hoviupseereihin, komeita univormuja, mitalit kiiltävät rinnassa, mutta vyössä vain tuppi – ei miekkaa.”
*

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

....... ainakin toinen puoli on totta....

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset