Veikko Huuska

Tehdään näistä tuottavuuden lisäämisen ja osaamisen vaalit!

Eduskuntavaalit painavat päälle. Oletko valmis?

Yleensä toistellaan, että nyt tulee Sote-,ilmasto- ja/tai maahanmuuttovaalit.

Minä vaadin, että Suomen pitää käydä TKI-vaalit ja samalla kertaa tuottavuusvaalit ja turvallisuusvaalit.

Sitäpaitsi:

Vaaleihin ei ole viittä viikkoa, vaan ainoastaan rapiat 3 viikkoa. Ennakkoäänestys alkaa jo 3.4.2019!

TKI-vaalit.

Mitkä ihmeen lyhennevaalit?Tutkimus-, kehittämis- ja innovointivaalit.

Teollisuus on hyvinvointimme kivijalka ja pysyy sellaisena - mikäli sille annetaan edellytykset.

Vientiteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti reilusti yli 40 % Suomen työllisistä eli yli miljoona suomalaista.

Veroja vientiteollisuus kerryttää aikkiaan lähes 30 miljardia euroa.

On ilmiselvää, että teollisuuden pitää olla politiikan keskiössä.

Mutta se ei ole sitä ollut. Niinpä se pitää palauttaa sinne. Palautus alkaa vaaleista. Teollisuuden ja tuotannollisen sektorin aa ja oo ovat panostukset osaamiseen ja jalostusarvon kohottamiseen. Siksi kaikkinainen rahoitus resurssointiin lämpimälle kämmenelle!

Suomen julkiset TKI-panostukset eli investointimme tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin, ovat pudonneet sekä absoluuttisesti että verrattuna kilpailijamaihimme.

Jo 2016 suomalainen tuki tulevaisudelle oli enää 37 % Ruotsin vastaavasta. Senkin jälkeen se on supistunut. Tekoäly ja 5G tulevat ja teknologian muutos kiihtyy.

Risto Siilasmaa kirjoittaa "ÄlySuomi"-kirjasessa miksi laatu ja osaaminen on olennaista:

"Älykäs Suomi ymmärtää, että menestymme nimenomaan haastavimmilla teknologioilla. ..Niistä saadaan suurin lisäarvo sekä teollisuudellemme että yhteiskunnallemme".

Ristoa kannattaa kuunnella, ja miksi emme myös toimisi hänen viestinsä mukaisesti.

Käytännön toiminta Sipilän hallituksen aikana on ollut nurinkurista.

Suomen teollisuuden tärkein innovaatioekosysteemi, yritysvetoinen DIMECC, on kohonnut eurooppalaiseksi malliesimerkiksi. DIMECC on arvioitu Euroopan tehokkaimmaksi innovoijaksi, mutta juuri tältä innovoinnilta leikattiin rahoitus tällä vaalikaudella!

Euroopan Valmistavan teollisuuden kattojärjestö Orgalimin presidentti Tomas Hedenborg summaa tapahtuneen:

"Vähintään tuhansia korkeimman lisäarvon työpaikkoja on menetetty ja useita miljardeja euroja liikevaihtoa on jäänyt syntymättä. Keskusteluissani EU: n tärkeimpien teollisuusvaikuttajien kanssa Suomen linjausta on ollut kovin vaikea selittää".

Sanokaamme, että tyhmiä päätöksiä ei voi selittää. Niitä vain ei pidä tehdä.

Muutenkin politiikan tekemisessä pitää tapahtua osaamisen ja tekemisen kehitysloikka! Emme saa tyytyä luulemisen tai ideologisen peukalo-ohjauksen matalamieliseen ohjaukseen. Meidän pitää jaksaa kysyä: Mitä ja Miksi?

Emme saa tyytyä Sipilän hallituksen käyttämiin lumetavoitteisiin, kuten otantahaastatteluihin perustuvan työllisyysaste-mittarin kulttimaiseen palvontaan, kaikkine näennäis- ja mikrotyössäoloineen.

Karkeista määrällisistä likiarvo-mittareista selkeämpiin tuottavuusmittauksiin. Ja tuottavuusmittauksista yhä laadullisempiin tavoitteisiin ja analyyseihin.

Kuten vaikuttavuuteen, mielekkyyteen, merkityksellisyyteen. Kun haluamme ylläpitää ja kehittää nk. Hyvinvointiyhteiskuntaa, meidän pitää fokusoida parhaat ponnistelumme ja satsauksemme niihin tekijöihin, joiden varassa hyvän elämän edellytykset rakentuvat.

Kasvattakaamme kakkua, niin on mistä jakaakin jotain.

Ellei tätä vaadita vaaleissa, saamme päättäjät, joille tämänkaltainen kasvun ja kehityksen ekosysteemi on täysin vieras.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Mieleeni muistuu Imatran kuvaputkitehdas Valco, josta mm. Kalevi Sorsa odotti valtiolle uutta sampoa. Sampoa ei tullut, kun Valco meni konkurssiin.

Valtion yritystuet päätyvät etupäässä osinkojen muodossa yritysten omistajille. Innovaatiot, joita ei voida kehittää ilman valtion tukea ollevat mitä suurimmassa määrin toteuttamiskelvottomia.

Pekka Pylkkönen

TK-tuet eivät oikein voi päätyä osinkoina kenellekään, sillä ne edellyttävät vähintään 50% omavastuuta ja lisäksi osinkoja voi jakaa vain jakokelpoisista varoista jotka eivät ainakaan kasva kuluja lisäämällä.

Tuuli-, varustamo- jne tuet ovat sitten asia erikseen.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Esimerkiksi informaatiotekniikka ja internet on kehitetty valtion/valtioiden kustannuksella.

Oikeastihan homma toimii niin, että teknologia kehitetään yliopistoissa yms. valtion kustannuksella ja sitten kun se on saatu kehitettyä siihen pisteeseen, että sitä voidaan hyödyntää kaupallisesti, se yksityistetään.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tässä ollaan kasan ytimessä: Miten toteutetaan nykyaikaisen sosiaalivaltion rahoitus?

Suomessa yritysten kehityspanokset romahtivat Nokian konvertiokauden seurauksena. Mutta tätä nykyä ne ovat niin alhaisia, että joutuu oikeasti pohtimaan antaako niiden olla sinällään, markkinoiden itsensä määrittämällä tasolla, vai kehittäkö edelleen tukimuotojen ehtojärjestelmiä. Yksi juttu on tietysti firmojen tuotantotalouden kehityksen edistyneempi seuranta, ja sen avaaminen veronmaksajille, mitkä ovat kansantaloudelliset ja verotukselliset kertymät (panos/tuotos fiskaalisesti).

Pekka Pylkkönen

TKI ei mitenkään tee tyhjäksi Sipilän hallituksen onnistumisia työllisyyspolitiikassa. "Tunti viikossa"-duuneihin tarttuminen on melkoista saivartelua, sillä niitä ei yksinkertaisesti ole tilastoissa havaittavaa määrää. Kaikki mittarit osoittavat samaan suuntaan: työllisyys, bkt, palkat, työtunnit ja palkkasumma kasvoivat Sipilän kaudella. Turha sitä on vähätellä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

En pyrkisi mitätöimään Hedenborgin viestin merkitystä.

Korkean tuottavuuden työpaikassa arvonlisäys on moninkertainen matalan tuottavuuden työpaikkaan nähden. Tällä en dissaa pätkääkään kaikkinaisen työnteon merkitystä. Mutta kun kun korkeaan tuottavuuteen vielä tulee bonuksena vientituloja, niin saadaan perusteita fokusoida asioitakohdalleen.

Tunnin työpaikat on enemmän urbaani legenda kuin todellisuutta. Kuka työnantaja tarvitsee ketä tunnin viikossa? Ehkä jossain nolla-sopimuksissa jonkin työpiikin hoitoon?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset