Veikko Huuska

Saammeko ilmassa olevan hiilidioksidin kiinteytettyä takaisin hiileksi?

Saammeko ilmassa olevan hiilidioksidin kiinteytettyä takaisin hiileksi?

Ratkaisevatko käänteiset hiilidioksidipäästöteknologiat ilmasto-ongelman?

CO 2:n kaasumainen tila tekee kuitenkin kasvihuonekaasujen rajoittamisen ja sieppaamisen haastavaksi.

Australialaiset tutkijat ovat luoneet nestemäisen metallielektrokatalyytin, joka sisältää metallisia elementaarisia serium-nanohiukkasia, mikä helpottaa hiilidioksidin elektrokemiallista talteenottoa.  Melbournen RMIT-yliopiston tutkijaryhmä hyödynsi seriumoksidikatalyytin muodostumista nestemäisen metallin/elektrolyytin rajapinnassa, mikä yhdessä cerium-nanohiukkasten kanssa edisti CO 2:n kasauttamista huoneen lämmössä.  Niin sanotun van der Waalsin tartunnan (van der Waals adhesion) estämiseksi nestekosketuksessa elektrodi oli huomattavan kestävä kiinteän hiilipitoisen koksin synnyn aikaansaamiseksi.

Periaatekaavio prosessista: https://www.nature.com/articles/s41467-019-08824-8/figures/3

*

Aamulehden palkittu tiedetoimittaja Vesa Vanhalakka tiivistää tämän suomeksi (AL, 4.3.2019):

"Hiilidioksidi muuttui takaisin hiileksi huoneenlämmössä"

”Hiilidioksidia on onnistuttu muuttamaan takaisin hiileksi ennenkin, mutta se on onnistunut vain erittäin korkeissa lämpötiloissa.

Uudessa tutkimuksessa hiilidioksidin palauttaminen kiinteään varastoitavaan olomuotoon tehtiin ensimmäisen kerran huoneenlämmössä.

Onnistuimme palauttamaan kaasun takaisin kiinteäksi hiileksi käyttämällä katalyyttinä nestemäistä metallia.  Prosessi on tehokas ja se voidaan skaalata teolliseen käyttöön, Melbournessa sijaitsevan RMIT-yliopiston tutkija Torben Däneke sanoo yliopiston tiedotteessa.” 

Lähde:  https://www.aamulehti.fi/a/201479045 (AL:n tilaajille).

*

RMIT:n tutkijaryhmä, joka julkaisi saavutuksensa viikko sitten, tiistaina 26.2.2019, ei ole esittänyt minkään kokoista mallinetta kyseisen sähkökemiallisen reaktorin demonstroimiseksi yleisölle ja tiedeyhteisölle.  ”Negatiivisten päästöjen teknologioita” pidetään kuitenkin (taloudellisesti) kannattavina vain, jos niiden kustannukset hiilidioksiditonnia kohti ovat pienemmät kuin suoraan päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden kustannukset.

Selkeänä vaihtoehto hiilivoimalaitoksen sulkemiselle olisi samaa suuruusluokkaa oleva vaikutus ilmakehän hiilidioksidiin (hiilen palautus, hiilidioksidin hiilettäminen), samoin kuin kuluttajien käyttämään energiaan suunnatut rajoitukset,  verrattuna saman määräisen hiilidioksidin vähentämislaitoksen rakentamiseen.  Ensinmainittu vaihtoehto näyttää kuitenkin suotuisammalta pääomakustannusten, vältettyjen tehokkuushäviöiden ja muiden ympäristövaikutusten kannalta.  https://wattsupwiththat.com/2019/03/02/green-heads-will-explode-over-new-renewable-process-co2-to-coal/

*

Merkittävä periaatteellinen pohdinnan aihe tämän julkistetun teknologian valtavirtaistamista vastaan on se, että eikö maailman pitäisi ensisijaisesti ponnistella ilmakehään pääsevän hiilidioksidin vähentämisen puolesta ja tätä vähentämistä edistävän tekniikan kehittämisen puolesta.

Eikä niin, että ensin jatketaan kuin ei mitään, ja päästetään kasvavassa mitassa hiilidioksidia ilmakehään, ja sitten ikään kuin jälkikäteisenä ”hoitona” pyritään isoilla ”hiilen palauttaja” –laitoksilla kaapimaan se takaisin hallittavaan muotoon?

*

Vesa Vähälakka toteaa em. artikkelissaan:

”Nykyiset hiilidioksidin talteen ottamisen teknologiat perustuvat siihen, että hiilidioksidi puristetaan nestemäiseen muotoon, kuljetetaan sopivaan paikkaan ja tallennetaan maan alle, esimerkiksi tyhjennettyihin öljylähteisiin.

Menetelmään liittyy vielä kuitenkin monia taloudellisia haasteita sekä huolta siitä, kuinka hyvin maanalaiset säilytyspaikat pystyvät säilömään sinne sijoitetun hiilidioksidin ilman, että sitä pääsee vuotamaan takaisin ilmakehään.”

Niinpä Däneke/Daenecke/Dänecke (kaikkia muotoja löytyy sekä mediasta että tutkimuskirjallisuudesta, vh) uskoo, että hiilidioksidin muuntaminen takaisin kiinteään muotoon olisi kestävämpi lähestymistapa.

*

Luin juuri äsken juttuja siitä, miten on esitelty monenlaisia lentäviä tuulimyllyjä, jossa ideana on lähettää niitä korkealle ilmakehään, missä tuulet ovat paljon voimakkaammat kuin maalla tai merellä.  Siellä ne kehittäisivät tehosähköä, joka johdettaisiin niistä eräänlaista lieka-linjaa pitkin maanpäälle.

Teoriassa nämä laitteet voisivat toimittaa kaiken maailmassa tarvittavan sähkön, ja miltei saasteettomasti.  Joutuisimme ainoastaan noteeraamaan myllyjen ja niiden kantorakettien valmistuksen ja avaruuteen ponnistamisen synnyttämän ilmansaastekuormituksen.

Mutta näihinkin liittyy pulmia.  Emme voisi sijoittaa niitä mihinkään suurkaupunkien ja suurenergiasyöppöjen paikkojen kohdalle avaruuteen, koska ne vaarantaisivat kaiken lentotoiminnan.  Lisäksi huomioitava ilmiö Nimby – eli ”ei meidän kattojen yläpuolelle” –ilmiö!

Mutta onhan meillä nyt tulossa tämä mainittu liquiditeknologia pakertamaan loputon määrä ilmakehän CO 2 –annosta hiilitangoiksi ja muiksi pakettituotteiksi. 

Toisaalta suurten megalaitosten rakentaminen syrjälle ei ole ongelma, voidaanhan kypsän teknologian tuotteita kuljettaa tuhansia maileja, koska EHV-linjat.  > High Voltage; https://en.wikipedia.org/wiki/High_voltage > Extra High Voltage; > UHV; https://en.wikipedia.org/wiki/Ultra-high-voltage_electricity_transmission_in_China

*

Oma lajinsa on KiteGen-teknologia, http://www.kitegen.com/en/products/stem/

Ks. myös: http://kitegen.com/

Energy is in The Air: http://www.kitegen.com/en/

*

Mainittakoon, että edellisen kerran Australian RMIT-yliopiston tutkijat olivat ”tapetilla” vuosi sitten.  Silloin he kertoivat kehittäneensä molybdeeni-sulfidi –yhdisteen, jonka avulla aurinkovoimalassa katalysoi veden hajottamista vedyksi ja hapeksi.   Johtava tutkija, tohtori Torben Denecke kertoi silloin, että ”yhdisteen sekoittaminen titaanioksidihiukkasiin johtaa auringonvaloa absorboiviin aurinkovoimaloihin”, jotka pystyvät tuottamaan vetypolttoainetta aurinkoenergiasta ja kosteasta ilmasta”.  Tutkijaryhmä toivoo että läheisessä tulevaisuudessa voidaan käyttää tämän periaatteen mukaisesti toimivia, pintakalvon erottamista ja polttoainekennojen hyödyntäviä tehovoimaloita, nykyisin tunnettujen aurinkovoimaloiden ohella.

Lähde: Nature.com –artikkeli https://thewarrencentre.org.au/solar-paint-hydrogen-australian-researchers/

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Taannoinen blogi:
http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26186...

"Vihreän teknologian tavoite: Hiilidioksidista loppumatonta energiaa"

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Hiilidioksidia ilmakehästä keksivä biologinen ja toimiva järjestelmä on jo keksitty ja laajoilla tutkimuksilla toimivaksi todettu.
Puut ja kasvit.
Nyt vain korvaukset kohdilleen niin uutta metsää ja kasvistoa alkaa kummasti löytyä ja geenitekniikka kehittää puuta joka on nopeakasvuista ja upotetaan ne vaikka merenpohjaan niin hiili ei vapaudu sieltä ikinä.
Itse tiede uskovaisena uskon että kun resursseja, rahaa, tiedettä ja poliittista tahtoa löytyy niin mikään ongelma ei ole ylittämätön, paitsi ehkä sen yhteisen tahdon löytäminen.

Kun jokainen maailman puuton ala kun metsitetään niin hiilinielu on varmasti riittävä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Ehkä kysymys on myöskin tehokkuudesta ja yksiköistä per aika.

Jotenkin epäilen tuollaisten ilmanpuhdistajien kykyä vaikuttaa massiiviseen ongelmaan.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Hiilidioksidin muuttaminen hiileksi on keksitty ja aikapäivää sitten. Sytytetään magnesiumliuska ja työnnetään se hiilidioksdiin. Syntyy hiiltä ja magnesiumoksidia.
Tuo vanha koulukemian koe kertoo tavallaan myös siitä, miksei asia ole kovin kannattavaa. Magnesiumihan ei löydy metallisena maaperästä, joten sen valmistus vaatii energiaa, josta voi tulla isojakin CO2-päästöjä.

Tuo nyt esitetty hiilen valmistumenetelmä ei pysty ohittamaan tätä energiakysymystä, jos voi hiukka pienemmällä hukkaenergialla toimiakin. Niinpä vaikkapa yhden kivihiilivoimalan CO2-päästöjen hiilettämiseen menee parin kivihiilivoimalan sähköteho, karkeana arviona.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Kun puhutaan riittävän monista miljoonista hehtaareista uusia alueita kasvillisuuden alle niin kertoimia alkaa olla riittävästi. Kasvava metsä on tehokkain hiilinielu eli kasvunsa kasvaneet metsät on tehokkaasti uusittava sopivimmilla puulajeilla. Luontaisen metsän kasvun eli hiilinielun pystyy moninkertaistamaan oikeilla kasveilla ja hoidolla. Suomen Lapin metsien kasvu viisinkertaistettiin 50 vuodessa ja lähtökohdat olivat teoreettiset laskelmat joiden toteuttamiskelpoisuudesta ei ollut tietoa.
Nyt on geenitekniikka ja uusin tietämys apuna, maailman nykyisten metsien ja kasvillisuuden hiilinielujen viisinkertaistaminen ja metsäpinta- ja kasvillisuuspinta-alojen viisinkertaistaminen esim 50 seuraavan vuoden aikana ei kuulosta toivottomalta. Se ei ole avaruusteknologiaa eikä vaadi ääretöntä osaamista, vain yhteisen päätöksen ja ylisukupolvista työtä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Jos yhteyttämiseen halutaan satsata, niin eihän sitä kannata Suomessa tehdä. Eiköhän moninkertaiset vaikutukset saada aikaan suotuisammissa oloissa ja ihan eri lajeilla kuin härmäläisessä näreenkasvatuksessa.

...
Tiesittekö muuten, että Amazonin sademetsät eivät ole 'maapallon keuhkot'? Siellä on näet niin runsaasti happea hengittävää elämää, että alueen yhteyttämisessä vapautuva happi kuluu siellä, kuin lähiruokana.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset