Veikko Huuska

Karjalan tasavallan talouden, kulttuurin ja kumppanuuden suunnitelmista

Karjalan tasavallan talouden, kulttuurin ja kumppanuuden suunnitelmista

 - Kalevalan päivänä 28.2.2019, kun Uusi Kalevala täyttää 170 vuotta -

*

Karjalan tasavalta on Suomen maantieteellisesti läheisin tasavalta, aivan rajan takana, ja siksikin se ansaitsee toistuvan huomion taholtamme, niin talouden, kulttuurin kuin monipuolisen yhteistyön suhteen. 

Näin Kalevalan päivänä muistamme Kalevalaa ja Karjalan laulumaita Suomen kansalliseepoksen keskeisenä tuottajana, siellähän tri Elias Lönnroth tärkeää tallennustyötään teki pitkiä metsätaipaleita kulkien ja vesiä soutaen. Katso;

Uuden Kalevalan 170-vuotispäivä”, Karjalan Sanomat, 26.2.2019; http://www.karjalansanomat.ru/mielipide/ura-uusi-urkenee

*

Venäjän investointifoorumissa Sotsissa helmikuun puolivälissä Karjalan tasavalta allekirjoitti yhdeksän taloutta ja alueellista yhteistyötä koskevaa sopimusta.  Aidon kiinnostuksen merkissä tarkastelemme näiden sopimusten sisältöä ja laatua.

  1. Ilmeisesti merkittävin saavutus oli ”sosiaalis-taloudellisen kehitysalueen” perustaminen Kostamuksen kaupunkipiirikuntaan.  Kekkosen ja Kosyginin kaudella yhteistyöhankkeena rakennetun Kostamuksen taloudelle tällä erityisalue-nimityksellä pyritään luomaan uutta potkua.  On hyvä muistaa, että aivan Suomen rajan tuntumassa sijaitseva Kostamus on Petroskoin ja Sortavalan jälkeen Karjalan kolmanneksi suurin kaupunki. -                         Lue lisää ns. sosio-ekonomisista erityisalueista;                                                                    Samoin keskusteltiin Kostamuksen kaupungin toimittamasta hakemuksesta erityistalousalueeksi. Etenevän sosioekonomisen kehityksen alueet ovat Venäjän Federaation alueita, joille on Venäjän hallituksen päätöksen mukaisesti myönnetty oikeudellinen erikoisasema. Tämän erikoisaseman tarkoitus on houkutella alueelle investointeja, monipuolistaa elinkeinorakennetta sekä kehittää niiden taloutta ja luoda suotuisat olosuhteet ko. alueiden väestölle. Nämä ns. TOSER -alueet perustetaan 10 vuodeksi.” – ” Karjalan tasavallassa tehdään suunnitelmallisesti investointeja Karjalan tasavallan kehittämisohjelman (Развитие Республики Карелия на период до 2020 года) puitteissa. Voimassa oleva ohjelma tähtää vuoteen 2020, joka on samalla myös Karjalan tasavallan satavuotisjuhlavuosi. Tällöin vuosittaiset juhlallisuudet järjestetään tasavallan pääkaupungissa Petroskoissa.” Kursivoidun osioin lähde: https://www.kainuunliitto.fi/ajankohtaista/karjalan-tasavallassa-on-kaynnissa-useita-positiivisia-prosesseja
  2. Kostamuksen alueella suunniteltavista investointihankkeista suurin on raakapuun etenevä jalostaminen, mm. syväkäsittelytuotannon perustaminen.  Listalla ovat lisäksi mm. talopakettien tuotanto, marjanjalostus ja matkailukeskus.  - Karjalan hallitus tulee koordinoimaan tasavallan metsä- ja puunjalostusteollisuuden laitosten yhteistoimintaa, alan toimijoiden (myös suomalaisia yhtiöitä, kuten Stora Enso) keskinäinen ohjelmapaperi ja yhteistyösopimus vuoden takaa, 28.2.2018; http://www.gov.karelia.ru/gov/News/2018/02/0228_17_f.html
  3. Näistä suunnitelmista ainakin osalla tähdätään yhteistyöhön suomalaisten kanssa.  Erityisalueen verohuojennusten uskotaan vetävän puoleensa ulkomaisia yrityksiä ja investointeja Kostamukseen.  Nykyisin Karjalassa on kaksi sosiaalis-taloudellista erityisaluetta, toinen Kontupohjassa ja toinen Nadvoitsassa (Segesan piiri, Uikujärven rannalla).
  4. Petroskoissa sijaitseva Onegan traktoritehdas, joka monta vuotta sitten ajautui konkurssiin, herää uudelleen henkiin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Onegan_traktoritehdas  & https://www.google.fi/search?q=onegan+traktoritehdas&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjl7NP7_N3gAhVk86YKHQcsBD8Q_AUIDygC&biw=1536&bih=768  Onegan tuotantotilat omistaa nykyisin valkovenäläinen Amkodor, joka on IVY-maiden suurin kulkuneuvojen ja erikoistyökoneiden valmistaja.  Amkodorin hankkeella on takanaan Venäjän ja Valko-Venäjän valtiojohdon tuki, ja investointisuunnitelmat käsittävät useita miljardeja ruplia (n. 50-100 miljoonaa €).  Amkodor-holdingyhtiön investointien kokonaismäärä Karjalan tasavallan talouteen käsittävät noin 18 miljardia ruplaa (n. 250 – 300 milj. €). Alustavat työt Onegan tehtaalla Petroskoin laidalla käynnistyvät helmikuun 2019 aikana, ja uuden metsäkonetehtaan luvataan tuovan kaupunkiin satoja työpaikkoja.  Uuden tehtaan valmistamilla metsäkoneilla uskotaan olevan mahdollisuuksia kotimarkkinoiden lisäksi IVY-maissa sekä Euroopan Unionissa. - http://amkodor.by/en/ & https://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?a800=142171  &  https://www.woodbizforum.com/amkodor-intends-to-to-establish-production-of-forestry-machines-in-russia/
  5. Lesprominvest –rajavastuuyhtiön omistaman Karelia DSP-lastulevytehtaan koneiden modernisoinnista, uusien pakkausmenetelmien käyttöönotosta ja tuoteinnovaatiotoiminnasta laadittiin aiesopimus.  Lesprominvest panostaa lastulevytehtaan raakapuun tarpeen tyydyttämiseen sekä raaka-ainetuottajien ja metsänvuokraajien kanssa harjoitettavaan kehitystoimintaan.  Tasavallan hallitus sitoutuu auttamaan hankkeen toteutuksessa.  Karjalan päämies Artur Parfentsikov on esittänyt omistajayhtiölle puun syväkäsittelyn ja huonekalutuotannon liittämistä repertuaariin.  – Karelia DSP” now belongs to the Moscow company “Lesprominvest” - Segezha Group sold the company “Karelia DSP”. This was reported by IA “Republic of Karelia” (17. tammikuuta 2019).  http://whatwood.ru/english/karelia-dsp-now-belongs-to-the-moscow-company-lesprominvest/  Karelia DSP, Pindusi; https://fi.wikipedia.org/wiki/Pinduinen
  6. Karjalan päämies Parfentsikov ja RK-Grand –rajavastuuyhtiö solmivat diilin, jonka mukaan RK-Grand satsaa vähintään 2 miljardia ruplaa suomalaisille tutun Pitkärannan sellutehtaan uudistamiseen.  Toteutuessaan investointi nostaa selluntuotannon 130.000 tonniin vuodessa.  Lisäksi hankitaan monipolttoainekattila, joka alentaa polttoöljyn kulutusta ja keventää siten ympäristökuormitusta.   RK-Grand suunnittelee tehtaan siirtämistä maakaasun käyttöön.  Pitkärannan sellutehdas täyttää 100 vuotta 2021. -         RK-Grand; http://en.pitzavod.ru/  &  2015; http://www.idanmetsatieto.info/fi/ajankohtaista/arkisto/uutiset-2003-2016/uutiset/?news=view&newsID=2868  & https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/1072 & 2012; http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/MATKAKUVIA/Pitkarannan-sellutehdas.htm
  7. Muita sopimuksia ovat Karjalan kahdenväliset suhteet Pihkovan ja Tatarstanin välillä yhteistyön kehittämisestä taloudessa, kaupankäynnissä, tieteellis-teknisellä alalla, sosiaali- ja kulttuurilohkoilla.  Investointifoorumin aikana ilmoitettiin Lastoska -pikajunayhteyden avaamisesta Karjalan tasavallan sekä Pihkovan ja Novgorodin alueiden välillä. Karjalan 2020 –kehitysohjelmassa todetaan: “The transport infrastructure is also being developed. S7 Airlines and Pobeda Airlines are currently operating the flights from Petrozavodsk to Moscow. Regular high-speed railway line for Lastochka trains, which will connect St. Petersburg and Sortavala, is expected to be opened on December 22, six months ahead of the schedule.”
  8. Rajanylityspaikkojen nykyaikaistaminen tulee myötävaikuttamaan kotimaisen yrittäjyyden kehittymisen ja kotimaan vientituotteiden kilpailukyvyn parantamiseen sekä Venäjän ja Suomen välisen kaupankäynnin lisäämiseen, Karjalan tasavallanpäämies Artur Parfentsikov korosti.  –
  9. Päämies Parfentsikov julkisti 14.12.2018 Venäjän Federaation Karjalan tasavallan kehittämisohjelman 2020, katso: http://gov.karelia.ru/News/2018/12/1214_23_f.html  Suomalaisittain kiinnostaa suunnitalmat Lytän ja Värtsilän rajanylityspaikkojen kunnostamisesta ja varustamisesta ajanmukaisilla laitteilla ja kalustolla, mikä luo edellytyksiä mukavaan rajanylitykseen ja lisääntyvän liikenteen tarpeisiin.  Värtsilän ja Lytän rajanylistyspaikkojen kehittämiseen liittyy lisäksi Kola-moottoritien ja Lytän raja-aseman välisen tieosuuden ottaminen liittovaltion omistukseen.  "Tämän tiesosuuden saattaminen norminmukaiseen kuntoon vaikuttaa tavaraliikenteen kasvuun Lytän rajanylityspaikaan kautta", toteaa Venäjän liikenneministeri Jevgeni Dietrich, siis Keskuksen edustaja.
  10. *

 

Lähde: Karjalan Sanomat, pääkirjoitus ja artikkeli, 19.2.2019 http://www.karjalansanomat.ru/mielipide/onnistunut-foorumi , sekä linkatut verkkolähteet.

Karjalan Tasavallan investointipotentiaali, päivitetty 2010 mutta antaa fundamentit; http://gov.karelia.ru/Power//Ministry/Development/Docum/100323_f.html

Historialliseen perspektiiviin asettuu myös tämä Idäntutkimuksen 2/2003 artikkeli; Heikki Eskelinen – Dmitri Zimine: Karjalan talous – kurimuksesta kehitysuralle; http://www.helsinki.fi/idantutkimus/arkisto/2003_2/eskelinen_zimine.pdf

Osoittanee ehkä Suomen varovaista suhtautumista lähialuekäytäntöihin, että paikallisia kontakteja ja niistä julkaistuja ohjelma- ja suunnitelmapapereita syvällisempää ajankohtaista rajayhteistyökartoitusta saa etsiä.

Metlan työraportteja 222/2012, Paula Karppinen: Katsaus energiapuun potentiaaliin ja metsäenergian asemaan energiantuotannossa Karjalan tasavallassa, kannattaa silmäillä: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp222.pdf

Vuonna 2012 Mikko Nesvitski kantoi huolta tasavallan verotuloista;

”Karjalan velka ylittää tänä (2012) vuonna 50 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vaikka lukua pidetään Venäjällä riskirajana, konkurssiin on toki vielä yhtä pitkä matka – sataan prosenttiin BKT:sta.

Toisin voi käydä ensi vuonna, jolloin tasavallan suurimman veronmaksajan, Kostamuksen kombinaatin, omistaja Severstal siirtää kaikki veronmaksunsa Vologdan alueelle, jossa yhtiö on rekisteröity. Verolain muutokset antavat sen tehdä niin.

http://karjalansanomat.ru/cash-loans-darlington

Karjalan budjetti menettää eri arvioilta kahdesta kolmeen miljardiin veroruplaan. Nykyään verotuloista lähes 70 prosenttia kertyy yritysten liikevoittoverosta ja niistä puolet Kostamuksesta.

Severstalin lähtö kumoaa laajalle levinneen harhaluulon "tarmokkaasta ja tehokkaasta isännästä", joka tulee ja sormia napsauttamalla saa asiat kuntoon. Ei tule eikä saa.

Kaikkein vähiten Kostamuksen kombinaatin omistava Mordašov tai Nadvoitsan tehtaan omistava Deripaska ajattelevat Karjalan asukkaiden etuja. Vaikkakin takovat rahaa Karjalan maalla ja maanmiestemme työllä. Tässä tahtomattakin palautuvat mieleen kommunistien iskulauseet ja vaatimukset tuotantolaitosten palauttamisesta valtion, siis kansan, omistukseen.

Tasavallan johtajilla on hyvin niukat mahdollisuudet vaikuttaa oligarkkeihin. Toisaalta Karjalan pitää lähteä korkeimmalle mahdolliselle taholle vaatimaan puuttuvien tulojen korvaamista Venäjän budjetista, kun kerran moskovalaisissa kabineteissa hyväksytyt lainmuutokset laillistivatkin veronsiirron Karjalasta muualle.”

Lähde: Karjalan Sanomat/Mikko Nesvitski, pääkirjoitus, 27.9.2012; http://www.karjalansanomat.ru/mielipide/k%C3%B6yh%C3%A4t-mutta-ylpe%C3%A4t

Vastaavanlaisia huolia, riippuvuutta keskuksen päätöksista ja politiikasta, mutta myös paikallista työtä ja ponnistuksentäyteistä, on ollut Karjalan tasavallan koko satavuotinen taival, ja miksei myöskin jatkossakin.

*

Onegan Metallurginen Konerakennustehdas, perustettu 1774, Petroskoi; historiaa SSHS:n sivuilla: Petroskoin kehitys alkoi, kun paikkakunnalle Lohijoen ääreen perustettiin järvimalmia jalostava rauta- ja tykkitehdas vuonna 1703. Tämän seuraaja oli vuonna 1774 perustettu Aleksanterin asetehdas, missä työskenteli noin tuhat henkeä. Tehdaskompleksista käytettiin myöhemmin nimeä Onegan tehdas. Vetäytyessään kaupungista syksyllä 1941 venäläiset räjäyttivät tehtaan laitteistot. Asemasotavaiheen aikana tiloissa toimi joukkojemme asekorjaamo.” https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/993

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

”Stora Enson tuotantolaitokset ovat toimineet Karjalan tasavallassa vuodesta 1995. Nykyään ne muodostavat metsä- ja puunjalostusteollisuuden voimavarat.
Niillä on omia hakkuualueita, joiden tilavuus on 650 000 kuutiometriä, omaa puunjalostuskapasiteettia, joka tuottaa 130 000 kuutiometriä sahatavaraa ja 12 000 tonnia polttorakeita vuodessa. Tuotantolaitokset tukevat päiväkoteja, kouluja ja urheilujärjestöjä.

Tasavallan päämies korosti, että hallitus tulee koordinoimaan metsäteollisuuslaitosten toimintaa kehittääkseen Karjalan tasavallassa puunjalostusta sekä Stora Enson tehtaiden ja haketta tarvitsevien sellutehtaiden yhteistyötä.
Nykyään on saatu hyviä esimerkkejä erilaisten tuotantolaitosten tehokkaasta yhteistyöstä. Esimerkiksi Setles-yhtiö on aloittanut koivuraaka-aineen hankinnan Lahdenpohjan vaneritehtaaseen. Seuraavana tehtävänä on hankkia raaka-ainetta RK-Grand -tuotantolaitokselle, jonka kanssa on aiemmin tehty vastaava sopimus.”

– Metsäalan toimijoiden yhteistoimintasopimus julkistettiin 27.2.2018, siis vuosi sitten: http://www.gov.karelia.ru/gov/News/2018/02/0228_17...
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Sotshissa helmikuun puolivälissä 2019 pidetyn Venäjän investointifoorumin antia:

Karjalan tasavalta ja Breeze WPP allekirjoittivat sopimuksen tuulimyllypuiston (Wind Farm) rakentamisesta Karjalan tasavaltaan.

https://rusinvestforum.org/en/news/over-500-agreem...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Venäjän Federaation hallituksen sivuilla esitellään ulkomaisille sijoittajille alueiden tarjoamia kohteita;

"Investoi Venäjän alueisiin

Aluehallinnot tarjoavat erityisiä alueellisia investointimahdollisuuksia, joista on riittävästi tietoa alueiden eduista ja valmiuksista vastata sijoittajien tavoitteisiin ja tavoitteisiin.

KARJALAN tasavalta: (Republik of Karelia)

ENGLANNIKSI:
Valkoisen meren satama, Belomorsk/Sorokka;
Presentation of the White Sea Port
http://www.ved.gov.ru/files/images/Presentation%20...

Valkeanmeren "syvänveden monitoiminen satama", hanke-esittely. Tähän liittyy mielenkiintoisia näkymiä Pohjoisen Jäämeren reitin tulevaisuuteen (The Northern Sea Route).
Mutta ei tässä kaikki:

Pietari - Murmansk valtakunnallinen valtatie, sen kehittäminen; sekä rinnakkaisen Pietari - Murmansk -rautatien parantaminen.

Valkoisen meren - Itämeren kanavan (1930-luvun alussa rakennetun "Stalinin kanavan") uudelleenrakentaminen, ilmeisesti valtamerialusten mittaan.

Shtokmanin vedenalaisten kaasukenttien putkilinjan rakentaminen.

"Länsi - Itä" (West-East) -rautatien eli "Belkomur" -hanke. Käsittää siis Sorokan - Murmanskin junaliikenteen kehittämistä. Käsitykseni mukaan tämä liittyy strategiseen luoteis-suunnan liikennerakenteeseen, jossa turvataan pääsy pohjoiselle merialueelle "oloissa kuin oloissa".

Investment passport of the Republic of Karelia (rus)
http://www.ved.gov.ru/files/images/Invest%20Passpo...

Presentation of the White Sea Port (rus)
http://www.ved.gov.ru/files/images/Presentation%20...

Lähde:
http://www.ved.gov.ru/eng/investing/investment_rus...

ps.
Paperi on vuodelta 2012, ja sen hankesuunnitelman toteutuma-aika esitettiin vuosille 2015-2018, mutta lukuisten suurten hankkeiden tapaan tämänkin toteutus on venynyt. Olisi mielenkiintoista nähdä hankkeen tämänhetkinen status?
KT:n Kehittämisohjelma 2020 ei puhunut tästä merellisestä kehittämishankkeesta sen enempää, mutta tokikin se on Keskuksen hallinnoima ja omaksuma hanke, joten se ei kuulukaan alueiden ohjelmien puitteisiin.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Vielä vuonna 2015 Venäjä laivasi n. 20 miljoonaa tonnia Venäläistä hiiltä Latvian satamien kautta, lähinnä Riikan ja Ventspilsin satamien läpi.
Belomorskin uudistetuns sataman kautta pitäisi jo nyt mennä 8 milj. tonnia hiiltä, ja määrän nousta nopeaan tahtiin 10 miljoonaan tonniin.
(ks. ohjelmapaperi):
http://www.ved.gov.ru/files/images/Presentation%20...

*

Belomorskin erikoishiilisataman kehityshankkeen takana olivat ennusteet (source: BP Statistical Reviw of World Energy, 2011-2015), joiden mukaan maailman hiilenkäyttö on nousussa:
vuonna 2011: 3.555,0 Milj.TN
vuonna 2014: 3.881,8 Milj.TN hiiltä!

Se siitä..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset