Milloinka se seuraava pörssiromahdus oikein tulee?
Milloinka se seuraava pörssiromahdus oikein tulee?
Suora kysymys vakavasta asiasta. Historiallinen katsaus ja satunnainen arvaus.
Vuonna 2019? Vai 2020?
*
Historiakatsaus
Milloin niitä rymäyksiä on sattunut?
Aina niin altis Wikipedia ojentaa auttavan kätensä ja esittää pitkän listan eri tahoilla ja eri aikoina tapahtuneista pörssiromahduksista ja takakäänteistä:
OSAKEMARKKINOIDEN ROMAHDUKSET
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Stock_market_crashes
*
Hieman käsitteistä
Osakemarkkinoiden romahdus on yleisen käytännön mukaan kyseessä silloin, kun osakkeiden hinta laskee äkillisesti merkittävien osakemarkkinoiden kokonaisindeksillä mitattuna kaksinumeroisella pudotuksella (lue: pudotus > 10 %) useiden päivien ajalla. Kurssiromahduksen takana ovat yhtä hyvin paniikki kuin taustalla olevat taloudelliset tekijät. Romahdus seuraa usein spekulatiivista kurssinousua, kuplaa.
Osakemarkkinoiden romahdus on kollektiivinen ilmiö, jossa ulkoiset taloudelliset muutokset tai havainnot yhdistyvät kasvottomien väkijoukkojen paahteiseen käyttäytymiseen, johon liittyy voimakkaita psykologisia efektejä, ahneuden ja kuolemankauhun janalla. Odotusarvojen murtuessa pyritään hätäisellä toiminnalla pelastamaan se mikä pelastettavissa on.
Yleisesti ottaen romahdukset tapahtuvat seuraavissa olosuhteissa:
-
Pidentynyt osakekurssien nousu ja liiallinen taloudellinen optimismi
-
Markkinat, joissa P/E –suhde (hinta/tuotto) ylittää pitkä aikavälin keskiarvot
-
Velkarahan laajamittainen käyttö ja vivutus
-
Yksittäisten tekijöiden kimara, jossa ulkoiset kriisit ym. yhtyvät yritys-/alakohtaisiin monttuihin.
Tarkkaa numeerista raja-arvoa ei ole määriteltävissä sille, milloin voidaan puhua osakemarkkinoiden romahduksesta, mutta yleensä sitä käytetään todellakin jyrkkiin kaksinumeroisiin prosenttimääräisiin pudotuksiin osakeindekseissä usean päivän ajan.
Härkä vs. Karhu
Romahdus eroaa ns. karhumarkkinoista erityisesti paniikkimyynnin ja äkillisen hinnan takaisinnousun suhteen. Karhumarkkinat ovat osakemarkkinoiden laskevia ajanjaksoja, joissa aikajänne mitataan kuukausina tai jopa vuosina. https://en.wikipedia.org/wiki/Market_trend#/media/File:Bulle_und_B%C3%A4r_Frankfurt.jpg
Romahdukset liittyvät usein karhumarkkinoihin, mutta ne eivät välttämättä kulje käsi kädessä. Esimerkiksi vuoden 1987 romahdus ei johtanut karhumarkkinoihin. https://en.wikipedia.org/wiki/Stock_market_crash#/media/File:Black_Monday_Dow_Jones.svg Vastaavasti Japanin 1990-luvun karhumarkkinat jatkuivat useiden vuosien ajan, ilman merkittäviä yksittäisiä kaatumisia.
US Karhumarkkinat 2007-2009 ja jälleen 2018-? https://en.wikipedia.org/wiki/Market_trend
Wall Streetin kuplat – aina sama; https://en.wikipedia.org/wiki/Market_trend#/media/File:Wall_Street_bubbles_-_Always_the_same_-_Keppler_1901.jpg
*
LISTA
Musta Maanantai 1987
Finanssialalla Musta maanantai tarkoittaa maanantaita 19. lokakuuta 1987, jolloin maailman osakemarkkinat romahtivat. Horjuminen ja pudotus alkoi Honkongista ja levisi länteen Eurooppaan, ja kun muut markkinat jo olivat ottaneet lukua, romahdus iski Yhdysvaltoihin:
Dow Jones Industrial Average (DJIA) laski 508 pistettä > 1.738,74:ään. Kurssimuutoksen suuruus: – 22,61 %. https://en.wikipedia.org/wiki/Black_Monday_(1987)
*
October 27, 1997, mini-crash – Lokakuun 1997 pikkuromahdus
https://en.wikipedia.org/wiki/October_27,_1997,_mini-crash
https://www.sec.gov/news/studies/tradrep.htm
*
Teknokupla 2000-2002 (dot-com crash)
https://en.wikipedia.org/wiki/Dot-com_bubble#/media/File:Nasdaq_Composite_dot-com_bubble.svg
https://en.wikipedia.org/wiki/Dot-com_bubble#/media/File:US_VC_funding.png
*
Syyskuun 11. päivän 2001 talousvaikutus – Economic effects of the September 11 attacks
Pörssi suljettiin 10.9.2001–17.9.2001. Ensimmäisen paniikin jälkeen DJIA nousi nopeasti ja päätyi vain hieman terroritekoa edeltäneen tason alapuolelle.
*
Stock market downturn of 2002 – Osakemarkkinoiden alamäki 2002
Vuonna 2001 osakekurssit laskivat jyrkästi (jotkut puhuivat pörssiromahduksesta tai Internet-kuplan puhkeamisesta) osakemarkkinoilla Yhdysvalloissa, Kanadassa, Aasiassa ja Euroopassa.
Syyskuun 11. päivän 2001 hyökkäyksen jälkeen saavutetuista matalista elpymisindekseistä lähtien indeksit laskivat tasaisesti maaliskuussa 2002, – ja heinäkuussa ja syyskuussa 2002 tapahtui dramaattisia laskuja, joiden seurauksena päädyttiin tasolle, jolla oltiin oltu vuosina 1997-1998. Vastaavaa ei nähty, ei ennen kuin Euron käyttöönoton jälkeen.
*
Finanssikriisi 2007-2008 – Financial crisis of 2007–2008
Yhdysvaltain osakekurssit saavuttivat korkeimman huippunsa lokakuussa 2007, kun Dow Jones Industrial Average indeksi ylitti 14.000 pistettä. Sitten se laski voimakkaasti, ja pudotus vain kiihtyi lokakuussa 2008. Dow Jonesin keskiarvo oli maaliskuussa 2009 saavuttanut noin 6.600 pisteen alarajan. Neljä vuotta myöhemmin (2010) saavutti kaikkien aikojen korkeimman tason (ATH). On todennäköistä, että Federal Reserve –yhtiön aggressiivinen määrällinen keventäminen (Quantitative Easing) vauhditti merkittävästi osakemarkkinoiden elpymistä.
Missä määrin QE loi vääristymiä ja jännitteitä finanssimarkkinoille, on jäänyt valitettavan vähälle keskustelulle, sillä syntyneiden eittämättömien vinoumien ja painetekijöiden eliminointi on lähiaikojen kenties keskeinen haaste Lännen finanssimaailmassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Financial_crisis_of_2007%E2%80%932008#US_stock_market
*
Salamaromahdus 6.5.2010 (2010 Flash Crash)
"Order flow toxicity" (measured as CDF [VPIN]) was at historically high levels one hour prior to the flash crash; https://en.wikipedia.org/wiki/2010_Flash_Crash#/media/File:Flash_Crash.jpg
The DJIA on May 6th, 2010 (11:00 AM – 4:00 PM EST); https://en.wikipedia.org/wiki/2010_Flash_Crash#/media/File:Flashcrash-2010.png
Simuloitu verkkonäkymä markkinoista juuri ennen Salama-kaatoa. Kuvassa näkyvät järjestelmä eri toimijoiden väliset kaupankäyntiviritykset; https://en.wikipedia.org/wiki/2010_Flash_Crash#/media/File:Network_view_of_the_market_during_the_simulated_flash_crash.png
Simuloitu verkkonäkymä markkinoista juuri ennen Salama-kaatoa ja aivan Flash Crashin aikana:
Kaatumishetkellä (oikealla) useimmat HFT-agentit hankkivat suuria varastoja (punaisia) ja verkkoagentit on hyvin yhteydessä toisiinsa: yli 85 prosenttia liiketoimista on HFT-HFT.
Vaikka tämä Flash Crash selkeästi poikkeaakin ylempänä esitettyjen kurssiromahduksen yleismääreistä, on tämän tapauksen esittely tässä yhteydessä täysin perusteltua, koska jotain vastaavaa, sovellettuna aikaan ja tilanteeseen, saattaa tapahtua, mutatis mutandis.
Suojauksista huolimatta massiivinen kohdennettu hyökkäys voi johtaa tulokseen, joko tavoiteltuun tai johonkin muuhun.
*
2011 Elokuun poistomyynti (August 2011 stock markets fall)
Yhdysvallat: 8. elokuuta 2011 S&P 500 –lista menetti 79 pistettä (-6,7 %) > 1195,46 pisteeseen, kun kaikki 500 osaketta ja kymmenen teollisuusryhmää laskivat, kun DJIA putosi 634 pistettä (- 5,6 % > 10.809 pisteeseen ja NASDAQ Composite upposi 174 pistettä (-6,9 %) 2.3570 pisteeseen, mikä on noin 2.500 miljardia dollaria 26.6. alkaen.
S&P 500 joutui lyhytaikaiseen karhumarkkinaan 2. toukokuuta 2011 (päivänsisäinen korkein 1.370 p.) ja 4.10.2011 (päivänsisäinen alin 1.074), jossa laskua 21,55 %. Osakemarkkinat elpyivät sen jälkeen ja pysyivät vuoden päivät tasaisina.
*
Black Monday (2011) Musta maanantai 8.8.2011
https://en.wikipedia.org/wiki/Black_Monday_(2011)
*
Luettelo suurimmista päivittäisistä muutoksista Dow Jones IA:ssa
List of largest daily changes in the Dow Jones Industrial Average
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_largest_daily_changes_in_the_Dow_Jones_Industrial_Average
Largest point changes (suurimmat päivämuutokset – nousut/laskut)
Ensimmäiset neljä taulukkoa osoittavat vain suurimmat yhden päivän muutokset tietyn päivän ja edellisen kaupankäyntipäivän välillä, eivätkä siis ole suurimmat muutokset kaupankäyntipäivän aikana (ts. Päivänsisäiset muutokset). Kaksi suurinta piste udotusat historiassa tapahtui viikolla 5. helmikuuta 2018, vaikka tämä kuvastaa pääasiassa indeksin absoluuttista suuruutta tuolloin; prosentteina, sillä ei ole yhtä paljon merkitystä kuin aikaisemmin.
Tarkasteltaessa 20 suurimman päivämuutoksen/Nousut –listaa, havaitsemme, että vuosien 2018 ja 2019 aikana on harvinaisen levotonta: Peräti 9 pörssipäivää viime ja tämän vuoden ajalta (15.1.2019 mennessä, vh)
Tarkasteltaessa 20 suurimman päivämuutoksen/Laskut –listaa, havaitsemme, että vuosien 2018 ja 2019 aikana on tosiaan levotonta: Peräti 11 pörssipäivää viime ja tämän vuoden ajalta (15.1.2019 mennessä).
Largest percentage changes – Suurimmat prosenttimuutokset/päivämuutokset
Näillä ei ole vastaavaa vertailtavuutta pörssinoteerattujen osakkeiden monimuotoisuus ja massan kasvu nykymittoihin huomioitaessa.
Largest intraday point swings – Suurimmat pörssipäivän sisäiset pistevaihtelut (11/20 ajoittuu 2018-2019 vuosille).
*
Niin
Mikä on seuraava romahdus? Miten voimakas, miten syvä, miten pitkä?
Tänä vuonna, 2019?
Vai 2020?
Ken elää – näkee.
*
Kuten edellä olevasta havaitaan, 2000-luvulla on ollut 6-7 pörssiromahdusta tai siihen verrattavaa. Lukumäärä hieman heiluu sen mukaan mitä luetaan laskuihin mukaan.
Mutta joka tapauksessa tämä merkitsee sitä, että noin joka kolmas vuosi on jotenkin rytissyt. Pahemmin tai lievemmin. Tämähän ei ole edes Joosefin talousopin mukaisen 7-vuotis-syklin mukaista vaihtelua, vaan merkittävästi tiheämpää.
Elämme sähköistä maailmaa, ja sähköinen maailma on nopea maailma.
Lama/pörssiromahdus voi tulla yön silmässä yllättäen ja koputtamatta.
Kovin kauaa emme tätä ikävää vierasta enää ”joudu” odottamaan.
Markkinaoikaisu, tai millä nimellä ikinä, pörssin palautusliikettä kutsummekaan, kuuluu niin olennaisena osana systeemin itseohjautuvaan automatiikkaan, että sen tuloa ei voi torjua, mutta jotain sentään seuraavan pörssiromahduksen tuhojen rajoittamiseksi olisi voinut tehdä – mikäli aiemmista rymäyksistä olisi otettu vaari. Mutta sehän ei tule kysymykseen, koska valtiollinen ohjaus ei näillä kartanoilla pelaa, ja markkinatoimijoiden intressit ovat jossain muualla.
Ilmoita asiaton viesti
Se, joka ennustaa pörssiromahdusta voi jo nyt onnitella itseään. Jossain vaiheessa se varmuudella tulee. On sitten kysymyksessä varsinainen ”romahdus” (sillekin löytynee määritelmä?) tai sitten reippaasti nousseen markkinan välttämätön korjausliike. Nyt indeksit ovat nousseet toistakymmentä vuotta, mitä pidetään poikkeuksellisen pitkänä aikana. Toisaalta viime syksynä oli jo korjausliike, mutta oliko se riittävä?
Ilmoita asiaton viesti
Näitä sahaavia nousukäyriä on tässä piirusteltu ja tihrusteltu.
Mutta mikään nähty korjausliike ei tietenkään ole ollut riittävä tasapainottamaan markkinatilanteessa vallitsevaa epäsymmetriaa ja sen mukaista epäsuhtaa reaalitalouden ja finanssitalouden välillä.
tässä yksi monista noususarjoista, ei tuorein, mutta mielenkiintoinen ajallinen rinnastus kuitenkin, vaikkei historia koskaan sellaisenaan itseään toistakaan.
https://www.independent.co.uk/news/business/the-ma…
Ilmoita asiaton viesti
Veikko Huuska
Itse asiassa esittämäsi arvio 2000 luvun 6-7 pörssiromahduksesta todistavat vain sen, että indeksit korjaavat itseään. Tilanne jossa on vain yhtäjaksoista nousua ei ole mahdollinen.
Pörssiromahduksen ulkopuolella ovat tietysti yksittäisten julkisesti noteerattujen osakkeiden kurssien heilunta niitä tapahtuu useita lähes joka vuosi.
Esimerkkinä edellisestä laskusta tältä päivältä Brasiliassa rautamalmiyhtiö (VALE) jonka lietepato murtui viimonloppun. Pörssin avautuessa kurssi laski n. 20 %. Lasku todennäköisesti jatkuu seuraavan puoli vuotta. Kurssi voi helposti puolittua nykyisestä.
2014 öljyn hinnan lasku toi öljyalan yrityksille valtavat tappiot ja satoja konkursseja. Esim syvän meren porausyhtiöt ovat menettäneet kursseistaan yli 80 %. Paluuta ei ole ennenkuin öljyn hinta nousee pysyvästi 90 dollarin tasolle. Eikä tässä ilmastotalkoohengessä taida enää nousta !
Se mitä tulee indekseihin Dow Jones Industrial Average, NASDAQ Composite ja S&P 500, indeksien kursseihin niin pitkällä ajanjaksolla niiden indeksit ovat nousseet 30 viime vuoden aikana Dow 685 %, Nasdaq 500% ja S&P 384 %.
Oma pörssimme HEX25 indeksi on noussut 2000 luvun aikan 58 %.
Selvästi merkityksellinen romahdus oli vuoden 2000 teknokupla. Osakkeisiin sijoittaminen on sijoittajalle vaihtoehto mutta pelureille uhkapeliä. Pelurien toiminta (lyhyeksi) myynti kiihdyttää kurssilaskuja, mutta yleensä laskua edeltävä taso on saavutettu samojen pelureiden toimesta koska he joutuvat ostamaan lyhyeksi myymänsä osakkeet takaisin.
Kysymykseesi vastaisin, että nyt se pörssilasku voisi alkaa 2019. Epävarmuuksia on niin paljon ilmassa, että niistä jatkuvasti puhumalla ensimmäisiltä myyjältä pettää hermo ja tavaraa tulee myyntiin enemmän kuin kiinnostuneita riskiottajia on markkinoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko seuraava kunnon depressiokausi nimeltään ”Hiililama”? Kun fossiiliset polttoaineet on jätettävä maan kamaraan ja korvattava kalliimmilla ratkaisuilla, niin tämä ei voi olla vaikuttamatta taloudelliseen toimeliaisuuteen varsinkin kuljetuksien kallistumisen kautta. Lamasta tulee monen vuosikymmenen juttu. Lamasta nousevat ensin ne seudut, joissa kyetään rakentamaan vaihtoehtoinen ja kilpailukykyinen energia-infra.
Ilmoita asiaton viesti
Epäilen että maailma tukehtuu velkaan nopeammin.
Ilmoita asiaton viesti
Aseiden kalisteluunkin voi homma livetä ensin.
Ilmoita asiaton viesti
Edellinen romahdus lähti subprime-markkinoilta ja todnäk. seuraavakin lähtee liikkeelle velkamarkkinoilta esim. yrityslainojen romahduksesta.
Ongelma korjattiin keskuspankkien ennätysmäisillä velkakirjojen tukiostoilla (FED:QE, EKP:LTRO) ja nyt velkaa on paljon enemmän kuin ennen edellistä kriisiä ja sen lisäksi on aikaansaatu kuplat velkakirjojen hintoihin ja erityisesti USA:n osakemarkkinoihin.
Nyt kun keskuspankit ovat vetäneet QE-ohjelmiaan pois, ovat osakkeet alkaneet hiipua, minkä näkee esim. oheisesta Fed:in tase-käppyrästä:
https://fred.stlouisfed.org/graph/?g=mNU8
Osakkeiden pudotessa keskuspankit aloittanevat QE-ohjelmansa uudelleen, mutta tälläkertaa vaikutukset jäänevät lyhytaikaisiksi ja velkakirjamarkkinat pettävät jostain kohtaa.
—
Lyhyesti: keskuspankit yrittävät pitää velkavuorta pystyssä, mutta lopulta epäonnistuvat.
Ilmoita asiaton viesti
#7.
”Lyhyesti: keskuspankit yrittävät pitää velkavuorta pystyssä, mutta lopulta epäonnistuvat.”
Juuri näin uskon käyvän.
Vuori – velkavuori – on jo niin korkea, että mitkään tikapuut eivät riitä huipulle asti.
Varsinainen taikavuori!
Ilmoita asiaton viesti
Investopedia kysyi lokakuussa 2018:
”And what’s wrong with a 20-30% correction? It would actually be perfectly normal. Will we get rallies? Yes absolutely. We’ll probably get some of the biggest rallies ever, because historically the biggest and fastest moves come within the context of an overall downtrend.”
https://www.investopedia.com/news/us-stock-market-…
tosin sen korosti toistuvasti, että riski on riski, mutta riski ei merkitse että riski laukeaa.
*
Itse näen tilanteen siten, että finanssimarkkinaan on ladattu sellaiset latingit, ettei koskaan, ever, ja niiden liikkeellelähtö on kuin lumivyöryn liikkeellelähtö.
Puhumme aivan eri suuruusluokan liikkeistä ja painovoimasta, kuin koskaan ennen. Suojamuurit ja palovallit ovat, mutta niiden kyky eristää ja torjua eivät tule riittämään. Kun isot voimat liikahtavat, on riski – suuri riski – että velkavuori laukeaa ilman holttia.
Riskeistä suurin on riski, että massariski alkaa liikkua ja laukeaa, joko kokonaan tai osittain, mutta jo pelkällä liikkeellään tämä virtahepo tekee paljon tuhoa. Siis tuhoaa pelkällä heräämisellä, vaikkei vielä räjähdä käsiin.
Ilmoita asiaton viesti
FinanceYahoo, 5.11.2018:
”July 2019 will mark exactly 10 years since the end of the Global Financial Crisis in 2009. It will also mark the longest period of economic expansion on record, surpassing the 1991 to 2001 internet boom.
The question – Is the current boom sustainable?
The 90s economic boom was fuelled by the internet. This economic recovery has been fuelled by historically low-interest rates and cheap credit – a situation many investors and economists say cannot last.
Warning Signs: The End of the Economic Boom
2018 has been the most volatile year in the stock market since the recession, and volatility can make stock market crises more likely.
Yet, volatility is just one reason the world’s biggest hedge fund managers and leading economists are predicting a 2019 crash. Another reason is rising interest rates.”
https://finance.yahoo.com/news/stock-market-facing…
*
Vuosi 2018 oli levottomin vuosi kurssikehityksessä sitten vuoden 2009.
Kuten asiasta jo eilen mainitsin.
Ilmoita asiaton viesti