Usko demokratiaan koetuksella

"Olen pettynyt kansaan ja kansanvaltaan. .. Kansa voi äänestää valtaan tyrannin".

​Näin rankasti avautuu Pertti Timonen, Tampereen vanha viisas, tohtori ja sosialidemokraatti.

Hänen puolueensa nimessä esiintyy kaksi kovaa, nimittän yhteisö ja kansanvalta.

Onkin paikallaan tammisunnuntain pakkaskirkkaassa hetkessä ​toviksi pysähtyä Pertin ajatusten pariin (AL 27.1.2019).

"Tänäänkin kansa kannattaa milloin väkivaltaisia mielenosoituksia, milloin kovia otteita anarkiaa vastaan."

Kansan tahto on ristiriitainen suure. Ken siitä ottaa selvän? Kuuntelemalla herkällä korvalla kansan ääntä ? Ehkä – ehkä ei.

Niinpä Pertti päätyy maksiimiin:

"Populismi on politiikan uskomuslääketiedettä". "…näyttää siitä, että elämme parhaillaan yliyksilöllisyyden aikaa".

"Oikeuksia ja etuja ollaan valmiita puolustamaan kurkku suorana, mutta yhteiskunnan asettamia velvollisuuksia vastustetaan, vaikka vahva valtio on yksilön paras turva", Pertti sanoo.

Vahva valtio tietenkin vaatii oikeamelisen ohjurin, joka parhaan käsityksen mukaan on kuin onkin – demokratia. Ja demokratian toteutumisen keskeinen elementti on – mikäs mu, kuin markkinatalous!

Pertti tunnustaa:

"Olen itsekin opettanut, että totalitarismi ja vapaa markkinatalous eivät sovi yhteen."

"Teorian mukaan vapaa talouselämä luo ennenpitkää vahvan keskiluokan, joka ei tyydy totalitaariseen hallintoon vaan vaatii kansalaisvapauksia".

Kuinkas sitten kävikään? Historian ja liberalismin suurta ironiaa – ja avointa ivaa- ilmentyy avokämmeniskuna siinä, että Kiina etenee kohti poliittista, taloudellista, sotilaallista ha hegemonista maailmanvaltaa, ilman että "demokratiasta on tietoakaan".

Megaluokan kysymys kuuluu:

"Kuinka käy demokraattisten Yhdysvaltojen ja Euroopan Unionin autoritaarisen Venäjän ja totalitaarisen Kiinan puristuksessa?", Pertti kysyy.

Hyvä, todella hyvä kysymys! Vastaamista ei tippaakaan helpota Pertin loppuparahdus:

"Venäläiset eivöt halua vapautta, koska eivät tiedä, mitä vapaudellaan tekisivät. Suomalaiset eivät arvosta poliitikkoja silloinkaan, kun siihenolisi aihetta".

Niinpä.

Jos kansa ei tiedä mitä se todella tahtoo ja tarvitsee, miten heitä edustavat poliitikot ja poliitikkojen teot voisivat ansaita kansalaisten arvostuksen?

"Rakenna siinä sitten demokratiaa", dosentti Pertti Timonen kuiskaa.

Varsinainen sunnuntai-aamun elämän ja kuolemankysymys Tampereen Pertiltä.

​*

Vanhan ja hyvän seminaaritavan mukaisesti kommentoin PerttiTimosen sunnuntaivieras- kolumnia, jonka hän on otikoinut melodramaattisesti "Demokratian hautajaiset yliyksilöllisyyden aikaan", seuraavasti:

Hyvää ja painava pohdintaa, mutta peruskysymys ja koko paradigma on väärä ja virheellinen.

Siinä lähtökohtaisesti oletetaan, että USA ja EU – ja Suomi, olisivat demokratioita, ja että niissä toteutuisi kasanvalta.

Ja vastaavasti mainitut opponentiaaliset suurvallat olisivat täysin pimeitä valtoja, kansalaisten ja heidän tahdonmuodostuksensa kannalta.

Näin epäilemättä liberalistis-demokraattisen viiteikkunan läpi tarkastellen onkin.

Mutta jos omaa Läntistä markkinavoimien hallitsemaa olotilaamme tarkastellaan puoliksikaan niin kriittisten ikkunalasien läpi kuin "me" tarkastelemme "noita toisia", niin väistämättä päädymme luonnekuvauksessamme hieman vähemmän auvoiseen pastoraaliin, ja toteutunut todellisuus ympärillämme saa lisäväriä, synkeitäkin varjoja ja juonteita.

Etenkin kylmän sodan jälkeisessä ajassa Läntinen maailmanjärjestys toteutti antibolshevistista taistelukuvaa, sokeasti noudattaen kanatarhan iskulauseita:

Markkinat hyvä, regulaatio ja tasapainoitus paha ,

vapaudet hyvä, laki paha,

raha hyvä, jakosuhde paha.

Ja niin edelleen, eternitas, loputtomiin, aina ja kaikessa.

Länsi solahti Tässä ortodoksismissaan, ainoan oikean reformoidun markkinauskon totalitaristisessa puhdasoppisuudessaan opponentaaristen ideologioiden sodasta monoteistiseen rynnäkköön ja finanssivapauksien hornaan. Tulokset näemme.

Milloin Euroopassa tai Amerikassa, olisi tehty Kansan ehdoilla ja heidän kollektiivisten tarpeidensa mukaisia Ohjelmia ja Ratkaisuja?

Ei koskaan. Never. Never, kraakaisee korppi Euroopan yllä.

Kenen ehdoilla Euroopan politiikkaa on tehty muurin halkeamisenaamusta lähtien?

Markkinoiden. Markkinamekanismin nimessä ja veressä. Markkinavoimiin uskoen, Markkinavoimia palvoen ja Markkinavoimia peläten ja rakastaen.

Niinsanottu vapaa Eurooppa on ehdollistettu – ja mikä surkuteltavinta – ehdollistanut , pieniä ulisevia vähemmistöjä lukuunottamatta, itsensä Markkinavoimille. Tee siinä sitten demokratiaa tykö. "Rakenna siinä sitten demokratiaa."

veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu