Veikko Huuska

Mikä voima saa poliitikot toimimaan?

Mikä voima saa poliitikot toimimaan?

Mihin politiikka perustuu? Kausaliteetti, ideologia, dogmi

*

Viime aikoina on nähtäväksemme saatettu episodeja, jotka kertovat ”mikä voima saa poliitikot toimimaan”?  Joskus käy kyllä niinkin, ettei "toiminta käynnisty".

Tässä kopan pohjalta joitakin näytteitä.

*

Tiistaina 15.1.2019:

Kahdeksan eduskuntapuolueen ryhmänjohtajat seisoivat avokaaressa eduskunnan salissa ja vakuuttivat kameroille, että he tekevät parhaansa kiristääkseen nuorten ja lasten väärinkohteluun liittyviä pykäliä.

”Kaikki” tietävät, että kyseinen lakimuutos on hallituksen esityksenä jo eduskunnassa, tulossa käsittelyyn. Ehkä vain törkeän raiskauksen tms. määritelmällisen rangaistuksen alarajan nostosta oli poikkeavia näkemyksiä. Näkemyserojen taustalla on ns. normaaleja kriminaalipolitiikan näkemyseroja: uskotaanko tai uskotellaanko, että kovat rangaistukset ehkäisevät tai vähentävät rikoksia, mikä on niiden sanktiovaikutus yhteiskunnassa, lohduttavatko kovat rangaistukset kärsineitä etc. Tässä ei kannata luetella kaikkia vivahteita.

Oulun ym. tapahtumat ovat nyt terhentäneet poliitikot avokaareen kameroiden eteen.

Miten uskottavaa tämä tämänkaltainen toiminta on? Täysin epäuskottavaa. 

Monen silmissä avokaaressa seisovat ryhmyrit näyttäytyivät lähinnä pölkkypäinä. Eikä pelkkinä pölkkypäinä, pölkkypäinä, jotka uskovat, että äänestäjät ovat pölkkypäitä.

Lainsäädäntätoiminnan sääntö numero yksi on iät ajat ollut: Älä säädä lakeja yksittäistapausten perusteella.  Yksittäistapaus on uniikki, lainsäädäntö on pitkää toimintaa, joka lähtökohtaisesti koskee koko kansakuntaa.  Pitää olla jokin näkemys ja sitä ilmentävä linja.  Jos ei ole, se osoittaa jotakin lainsäädännön tasosta.

Nyt jälleen tehdään yksittäistapausten kuumentamassa mieltenkuohussa lakimuutoksia. Paitsi, että ainakaan eilen kukaan (kahdeksasta) ei vakuuttanut, että tämä lainmuutos toteutetaan näillä valtiopäivillä, tässä muodossa ja laki vahvistetaan tämän eduskunnan toimesta.

Avokaaressa seisovat sanoivat vain, että näin ”pyritään” tekemään, tehdään ”kaikki voitava”, että näin tapahtuisi.. 

Koko hässäkästä on julkisuuseetterissä tullut maahanmuuttokritiikin ”tässäpä nyt näette” näytöstä ja vastakkaisen rintaman ”helkkari vaalit painaa päälle, nyt pitää ottaa tämä viitta harteille”, huolten viitta. Ja pakko näyttää, että nyt todella tehdään jotakin! Mehän teemme! Hyörinän intensiteetti kuvastaa hätää, joka on iso.

Toisinajattelijoiden ei tarvitse tehdä muuta kuin lyödä löylyä kiukaalle tasaisena vanana.  Ne tekevät sen itse. 

EI näistä tullut ”ilmastovaalit”, ei tullut ”SOTE-vaalit”, ei tullut myöskään ”SOTU-vaalit”, eikä ”Sähköautovaalit”, eikä ”EURO-vaalit”, eikä montaa muutakaan vaalia.

Tulipahan - kuin kohtalon silmännikkauksella – maahanmuuttovaalit.

*

Sunnuntai 13.1.2019:

Marko Junkkari kirjoitti oivaltavasti kolumnissaan (HS 13.1.) siitä, mikä on demarien kanta Suomen metsien hakkuiden määrään.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC:n julkaisi lokakuun alussa ilmastoraportin, jossa vaadittiin päästöjen nopeaa leikkaamista.  Sen tiimoilta HS kysyi (9.10.) puoluejohtajilta kiertohaastattelussa keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ensimmäinen kysymys koski hiilinieluja.

Kasvavat metsät imevät ja varastoivat hiilidioksidia.  Vastaavasti metsää hävitettäessä (ilmaisu Markon) sitä vapautuu ilmakehään.  Hiilinielu suurenee kun metsän kasvu ylittää hakkuiden määrän.

Puheenjohtajilta kysyttiin, pitäisikö hakkuita Suomessa vähentää.

”Pitäisi”, vastasi Antti Rinne.

Rinne viittasi asiantuntija-arvioihin,, joiden mukaan Suomessa hakataan puuta liian paljon suhteessa hiilinieluun.  Hän ei tarkentanut, mihin arvioihin hän viittasi.

Keskusta tietysti riemastui Rinteen kannanotosta, jonka hän oli tehnyt ”ihan itse” – kuten jälkeenpäin selvisi.  Ilman että asiaa olisi ”kummemmin kierrätetty puolueen päättävissä elimissä”, siis utan ”porukan” käsittelyä ja päätöstä..

Sdp:n kansanedustajien puhelimet alkoivat soida.  Maakunnissa ihmeteltiin, aikooko Sdp pysäyttää heidän alueensa investoinnit biotuotetehtaisiin.  Ay-demarit ihmettelivät, aikooo Sdp ajaa alas suomalaisen metsäteollisuuden”, Marko Junkkari kirjoittaa.

Kysymys jakaa Sdp:tä.  Eikä ihme.

”Niinpä Rinne joutui tarkentamaan lausuntoaan – ja selittely näyttää politiikassa aina pahalta.  Vielä pahemmalta sen näyttää, kun selittelijä hermostuu.  Ja Rinne hermostui, koska hän koki, että hänen lausuntoaan ymmärrettiin tahallaan väärin”, Marko jatkaa.

”Todellisuudessa” hän vastasi siten, kuin asiayhteydestä arveli ”oikean vastauksen” olevan.  Antti vastasi ”oikein”.  Hän ei missään tapauksessa halunnut vastata väärin.  Tältä se näytti, ja tätä se siksi oli.

Kun päähenkilö Rinne sitten, ei ehkä suoraan stressin seurauksiin liittyen, mutta kuitenkin, sairastui ja poti Espanjassa, varapuheenjohtaja Sanna Marin joutui helisemään Maaseudun Tulevaisuuden järjestämässä ilmastoaiheisessa vaalitentissä.

Niinpä Marin joutui tentissä tv-kameroiden hehkuvassa loisteessa puristuksiin.  Mitä sanoa?

Marin ratkaisi ottamalla ”varman päälle”, eikä suostunut ottamaan hakkuumäriin mitään kantaa.

Sen sijaan hän vetosi siihen, että ”tutkijatkin ovat epävarmoja siitä, mikä olisi kestävä hakkuutaso ilmaston ja luonnon moninaisuuden näkökulmasta”.

Muut eivät tähän (keskustelijat/media/yleisö) tyytyneet, vaan vaativat Marinia antamaan selkeän vastauksen ”Kyllä” tahi ”Ei”. 

Tässäpä politiikan dilemma.

Kun ja jos poliitikko vetäytyy tutkijoiden sankan, valkotakkisen muurin taakse, ”kaiken maailman dosenttien” varaan, onkin oikein, että siinä pinteröivä poliitikko joutuu koville.  Eikö poliitikolla ole omaa kantaa? Mikä on Puolueen kanta? Mitä – eikö puolueella ole näin keskeisestä ja moneen kertaan vatkatusta kysymyksestä kantaa?  Huoh

Tuttua tohinaa niin Soten kuin Sotun parista, ja niin Hilen (hiilinielu) kuin Hasun (Hakkuusuunnitelmat) ja mitä niitä onkaan, tiimoilta.

Kun poliitikko on varma asiastaan, hän vetoaa yleisin periaatteisiin, vakaumukseen, arvoihin, mitä niitä onkaan.  Kun hän on epävarma, hän vetoaa auktoriteetteihin, joista ”asiantuntija” on aina varma kortti.  Asiantuntija ja asiantuntija, mitä merkittävämmästä asiasta on kyse, sitä varmemmin kullekin puhujalle löytyy oma asiantuntijansa, johon vedota. - Sitten voi vielä tehdä ”Sannat”.  Suurimmala oppositio (vastustava) "työväen"puolueella ei ole näkökantaa Suomen keskeisen teollisuudenalan perustavaan tulevaisuudentekijään, hakkuumääriin (!)

Mutta kun asiantuntijat loppuvat, silloin vedotaan argumenteista järeimpään, vakaumukseen, ainoaan oikeaan ajassa leijuvaan näkemykseen, oikeassaolijoiden sertifioimaan ”ainoaan oikeaan tapaan ajatella”.

Sitä ei tarvitse muuten perustella. Se on.

Siksi.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Ykkösaamu - päivän poiminta

Onko eduskunta joutunut vaalipaniikkiin seksuaalirikosepäilyjen vuoksi?

"Eduskunnassa nähtiin tiistaina harvinainen tilanne, kun kaikkien puolueiden ryhmäjohtajat ilmoittivat sopineensa, että seksuaalirikosten rangaistusasteikoita kovennetaan, ja esimerkiksi poliisin oikeuksia seksuaalirikosten tutkinnassa laajennetaan. Hallitus ja opposition rajat ylittänyt päätöspaketti liittyy parhaillaan tutkinnassa oleviin Oulun ja Helsingin seksuaalirikosepäilyihin, joiden uhrit ovat olleet alle 16-vuotiaita ja tekijät ulkomaalaistaustaisia.
Auttavatko kiristykset todella ja miten paljon poliitikkojen tarmokkuuteen vaikuttavat kolmen kuukauden päästä pidettävät eduskuntavaalit?"
Keskustelemassa kansanedustajat Anna Kontula vasemmistoliitosta ja Kari Tolvanen kokoomuksesta sekä tutkijatohtori Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta. Toimittaja on Pirjo Auvinen.

Tässä ollaan politiikan ytimessä, monessakin mielessä.
Kannattaa uhrata 8 minuuttia ja kuunnella:
https://areena.yle.fi/1-50047623?autoplay=true

Erityisesti Lakivaliokunnan puheenjohtajan Kari Tolvasen puheenvuorot olivat erinomaisia, tähän kohtaan varsin osuvia.
Hänellä kun on katutason kokemustakin tutkintaa johtavan komisarion roolissa nimittäin..

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Viimeksi viime viikolla eräät sanoivat, ettei rangaistusten alarajan nostaminen auta, eikä siten tule kysymykseen.

Tiistaina "kaikki" seisoivat avokaaressa ja olivat yksimielisiä ainakin siitä, että nostaa täytyy.

Johdonmukaista?
Hyvää politiikkaa, vakaumuksellista? Kyllä..kai...

Käyttäjän EeroKilpinen kuva
Eero Kilpinen

"Tehtiin jotain", voi sitten poliitikko selventää, kun myöhemmin vastaavaa tapahtuu. Osa puolueista toivoi ilmastovaaleja, mutta ajelehtivan jäävuoren huippu saattaa uppottaa osan niiden kannatuksesta. Kokoomus peesaa persuja, siniset hapuilevat pelastusrengasta, vihreät ja vasemmisto vahtaavat suostumusta. Liian tehokkaasti ei rikollisille etsitä majoitusta kansalaisten kukkarolla. Kansalaisten juksaamisenhan poliitikot osaavat.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset