Veikko Huuska

Maailman talouden keskipiste saapuu Kiinaan 2020

Maailman talouden keskipiste saapuu Kiinaan 2020

  • oletko valmis?

Konsulttiyhtiön laskelmien mukaan maapallon taloudellinen keskipiste matkaa Siperian halki kohti Kiinaa 140 kilometriä vuodessa.

Tuhat vuotta sitten, vuonna 1000 jKr, tämä näkymätön, mutta voimakas globaali keskus sijaitsi  Himalajalla, kahden voimakeskuksen Mesopotamian ja Kiinan välillä.  Sieltä se lähti hitaan vaelluksen kohti – Suomea!

Ensimmäisen maailmansodan aattona, vuonna 1913, silloisen globaalin talouden keskipiste oli Torniossa, Suomen ja Ruotsin rajalla, yhä matkalla Länteen.

Vuonna 1950 Maailman talouden keskipiste (voimme kai kutsua sitä lyhenteellä MTKP) sijaitsi Atlantilla Islannista itään. Sen edemmäs lännen suuntaan napa ei koskaan siirtynytkään.

Vaikka siirtomaavalta Britannian ja sitä maailmansotien jälkeen seuranneen uuden supervallan, Yhdysvaltain sekä taloudellinen että poliittinen voima jatkui vielä pitkään.  Mutta ”vanha itä” oli jälleen nousussa, globaalien suursyklien suunta oli jo kääntynyt.  Niinpä vuosituhannen vaihteessa ”talousnapa” oli jo siirtynyt Novaja Zemljan rannoille matkallaan kiihtyvää vauhtia kohden uutta ”isäntää”, Kiinaa.

Taloudellisen navan liike oli vuosina 2000-2010 nopeinta mitatussa historiassa, joka alkaa ajanlaskumme ajoista lähtien eli parituhatta vuotta sitten.

*

Konsulttiyhtiö McKinsey Global Instituten tutkimusyksikön vuonna 2012 julkaisemien laskelmien mukaan ”talousnapa” ylittää Kiinan rajan vuoden 2025 tietämillä.

Mitkä maat vaikuttavat eniten koko Maailman talouskasvuun? Tietenkin isot taloudet ja niiden keskivauhtia korkeampi kasvu; Talouskasvu on nopeinta Kiinan ja Intian kaltaisissa kehittyvissä maissa, joista erityisesti Kiinalla on iso merkitys koko maailman talouskehitykselle. Katso: EK/viikon kysymys, 26.9.2018; https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2018/09/26/viikon-kysymys-mitka-maat-vaikuttavat-eniten-maailman-talouskasvuun/

Kiinan talouskehityksen jatkuminen vahvana ja ennen kaikkea Lännen ja eritoten EU-alueen taloustakkuilujen seurauksena tämä aikataulu alitettaneen, niin että ainakin oman arvioni mukaan talouden painopisteen voimistuminen Aasian suuntaan on kiihtynyt siinä määrin, että voidaan arvioida liukumanopeuden olevan tätä  nykyä jo yli 200 km vuodessa kohden Kiinaa.

Tämä merkitsee sitä, että MTKP siirtyy kirjaimellisesti Kiinan maaperälle jo vuonna 2020 – tai ehkä jo ensi vuonna 2019!

*

Katso: YLE Uutiset, 30.6.2012, aina niin kiinnostava napasiirtymän kartta: https://yle.fi/uutiset/3-6200152

*

Talouden kasvun tekijät

McKinseyn raportti sanoo suurimmaksi syyksi keskipisteen nopealle siirtymiselle kehittyvien talouksien voimakkaan kaupungistumisen.

Kiina kaupungistuu McKinseyn mukaan kymmenen kertaa nopeampaa tahtia kuin Iso-Britannia oman teollistumisensa alku-aikoina 1700-luvulla.

Isot mannerlaatat ovat liikkeessä meidän ajassamme.

Länsi heikkenee.  Itä vahvistuu.

Se, jolla on talous hallussaan, hallitsee maailmaa.  Vaikka emme kuittaisikaan Marxin teesiä taloudesta kaiken inhimillisen toiminnan määrittäjänä, joudumme palaamaan klassiseen talouden ympäristövaikutusten arviointiin (YVA).

*

Laivat, tykit, tuli – talous, kaupankäynti

Aikaisemmassa historiassa merivaltojen mahti on ollut luja, purjeveneillä on riennetty kartan valkoisille alueille ja otettu haltuun maat ja mannut.  Löytöretket ja siirtomaaisännyys, alistava ja haltuunottava ideologia, jota musketein ja tykein on realisoitu.

Kaksi mannerta, Pohjois-Amerikka ja Australia on valloitettu siirtolaisvyöryin, alkuperäiskansat ja kulttuurit murskaten.  Sittemmin kahden maailmansodan vereniskulla ja valloitusvoitoilla on muokattu karttaa jos kohta taloutta ja valtioitakin, osan entisistä vahvoista voimista melkein hävitessä tai ainakin heikentyessä kohtalokkaalla tavalla.  Kiinaa ei koskaan varsinaisesti valloitettu, mutta sen heikentymisen alut liittyvät sulkeutumiseen ja pysähtymiseen.

Nyt Kiina, tuo arvoituksellinen kätketyn hymyn maa, valloittaa maailmaa, ei tykein ja tuliluikuin, niin kuin ”me Lännen arvoyhteisön osakkaat” aikanaan teimme.

Kiina toimii fiksummin ja sanokaamme sivistyneemmin: kaupan ja talouden ja lyöttäytymisen voimalla.  Mutta silti me Lännen hyväkkäät vihaamme ja inhoamme sitä, pelkäämme ja kavahdamme, odotamme kauhulla mitä sen maailmanherruuden rauhaan aikanaan kuuluu.

Länsi kapuloi Kiinan menestystä kaupan rajoittein ja vihalla.  Miltä sen täytyy Kiinasta tuntua?

*

YLE R1 Ykkösaamussa tänään, 28.12.2018 keskusteltiin Maija-Riitta Ollilan ja Markku Kuisman voimin vuoden 2018 ilmiöistä, ja erityisesti Kiinan noususta maailman talousmahdiksi numero yksi.

Jenni Tamminen/US veti keskustelun ydinasiat hienosti artikkelissaan yhteen:

”Kiinan nousu selittää Ollilan ja Kuisman mielestä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toimia ja myös nationalismin nousua eri puolilla maailmaa.

”Jännää ja kiehtovaa on, että tässä näyttää toistuvan samanlaiset mekanismit jotka on muutaman vuosisadan kuluessa toistunut”, Kuisma sanoo viitaten Britannian suurvaltakauteen 1700–1800-luvuilla ja Yhdysvaltain johtajuuteen 1900-luvulla.

”Toisin kuin nämä aikaisemmat suurvallat, niin Kiina ei ole käyttänyt sotilaallista voimaansa laajentumisaallossaan. Se käyttää investointeja, niin sanottua pehmeää valtaa”, Kuisma sanoi.”

Jennin koko artikkeli luettavissa täällä (kannattaa lukea):

http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/%e2%80%9dvoimme-vain-k%c3%a4det-pystyss%c3%a4-ihmetell%c3%a4-valtatasapainon-muutosta%e2%80%9d-%e2%80%93-selitys-donald-trumpin-k%c3%a4yt%c3%b6kselle-ylell%c3%a4/ar-BBRw84q?ocid=ientp

*

Ylen Ykkösaamu kuunneltavissa täällä: Ykkösaamu: Tilinpäätöstä vuodesta 2018: Millainen on henkinen ilmapiiri? ; Vuoden isot virrat: globalisaatio ja populismi, henkinen ilmapiiri. Studiossa filosofi Maija-Riitta Ollila ja emeritusporfessori Markku Kuisma.

Keskustelu: ajassa 30:00 – 59:00, (29 min.); https://areena.yle.fi/1-4588305#autoplay=true

*

PS.

Vilkaisepa täältä Konsulttiyhtiö McKinsey Global Instituten sivuilta, syyskuulta 2018 mielenkiintoinen ja laaja artikkeli globaalin talouden kehitysnäkymistä ja painopisteistä.

McKinsey tiivistää 2018 Maailmantalouden kuvan:

Jotkut kehittyvät taloudet ovat kasvaneet paljon nopeammin ja johdonmukaisemmin kuin muut.  Näiden menestystarinoiden taustalla on kasvua edistävä poliittinen ohjelma ja suuryritysten erottuva rooli.

Kehittyvien talouksien osuus Maailman BKT:n kasvusta on lähes kaksi kolmasosaa ja viimeisten 15 vuoden aikana yli puolet uudesta kulutuksesta.  Yksittäisten maiden taloudellinen suorituskyky vaihtelee kuitenkin huomattavasti.”

Aivan aluksi on tilastokuvio,

jossa nimetään seitsemän (7) taloutta, joiden BKT per capita (kansantuote per asukas) ovat kasvaneet vähintään 3,5 % jokaisen viimeisten 50 vuoden aikana.  Kasvua kasvulle, on kuin korkoa korolle: summaarinen kasvu on valtaisa, vaikka pesämuna alussa olisikin vaatimaton, niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti.

Nämä nykymaailman ”seitsemän ihmettä” – siis pitkän aikavälin kasvujättiläiset ovat:

Kiina 7,3 %,

Hong Kong 4,0 %,

Indonesia 3,6 %,

Malesia 3,8 %,

Singapore 5,2 %,

Etelä-Korea 6,2 %

Thaimaa 4,3 %.

Ei yhtään maata Euroopasta, ei yhtään maata Pohjois- tai Etelä-Amerikasta.  Kaikki kasvujättiläiset Aasiasta!

Katso: https://www.mckinsey.com/featured-insights/innovation-and-growth/outperformers-high-growth-emerging-economies-and-the-companies-that-propel-them

*

Lisäksi McKinsey listaa 11 kpl harvemmin mainittuja kansantalouksia, jotka kuitenkin ovat kasvaneet vähintään 5 % viimeisten 20 vuoden aikana  (BKT/capita).

Nämä maat ovat:

Azerbaijan 8,2 %; Valko-Venäjä 5,6 %; Kambodza 5,8 %; Etiopia 4,8 %; Intia 5,3 %; Kazakshtan 5,2 %; Laos 5,4 %; Myanmar 8,9 %; Turkmenistan 6,1 %; Uzbekistan 5,1, % sekä Vietnam 5,1 %.

Yksi maa Euroopasta: Valko-Venäjä – tuo ”hylkiö”!

Yksi maa Afrikasta: Etiopia.

Yhdeksän (9) maata Aasiasta.

Nousevia, notkeita maita.  Monessa niistä on tapeltu ja tapettu, mutta niin vain talous kasvaa.

Eurooppa – sinä hyväkäs ja ylpeä, tukistaisin jos viitsisin. Niin paljon olet hukannut talenttiasi ja perintöäsi, leiponut leiviskääsi turhuuden turuille ja kätkenyt kynttiläsi…

Yhdysvalloista, tästä nykyisestä en puhu mitään.

Kenellä rahat, sillä tykit; kenellä tykit, sillä hegemonia.

Kenellä hegemonia, se määrää ajanhengen ja kulttuurisen kuvan.

Siksi huolestuttavaa – vai onko?

*

Historian lehti on kääntynyt.

Me – Lännen ”arvoyhteisön jäsenet” elämme vielä edellisellä sivulla.

Näin on asiat vuoden 2018 jKr kääntyessä lopuilleen.

Mitä tuokaan mukanaan uusi vuosi 2019.  Jotain vanhaa, tämänkaltaista , jotain uutta, jotain sinistä?  Kunhan se sini ei ole savua ja hapen puutetta..

*

https://www.mckinsey.com/featured-insights/innovation-and-growth/outperformers-high-growth-emerging-economies-and-the-companies-that-propel-them

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Seteliraha keksittiin Kiinassa.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Mutta "setelirahoitus" keksittiin USA:ssa, sen jälkeen kuin Nixon irrotti dollarin arvon kullasta..

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mielenkiintoinen metaforinen esitys.

Kiinaksihan Kiina on Chong-kuo eli "keskivaltio". Ehkäpä tuo nimi yhdistettynä tietoisuuteen siitä, että Kiina on maapallon väkirikkain yksittäinen valtio, on luonut kiinalaisten mielikuvaan ajatuksen siitä, että Kiina todellakin on maantieteellisesti keskellä ja kaikki muu on sen ympärillä. Siksi siellä pidetään luonnollisena, että investoinnit suuntautuvat nimenomaan Kiinaan eikä jonnekin "kauas".

Tuo mielikuva maailman keskuksessa olemisesta on sikäläisille ihmisille niin voimakkaasti iskostunut, että jopa koulutettujen akateemisten henkilöiden kanssa saattaa joskus joutua kiistelemään asiasta. Heidän mielestään Kiina on siis jollain tavoin todistettavissa keskellä maailmaa sijaitseva alue.

Vaikka sikäläisessä maailmankartassa tietysti Kiina onkin piirretty keskelle ja Amerikka kauas merten takaiseen itään Euroopan siintäessä jossain kaukana lännessä, niin saman periaatteen mukaanhan kaikkialla maailmassa kartat piirretään, meillä on Eurooppa keskellä ja Amerikassa puolestaan uusi manner. Kiinalaisille rivikansalaisille ei tuo maantiede kuitenkaan ole, luvalla sanoen, aivan niitä vahvimpia osaamisalueita ...

Pitemmän tulevaisuuden ennusteita on kautta aikojen tehty talouskehityksestä erilaisten valtioiden tai alueiden kohdalla ja hyvin usein ne eivät ole osuneet oikeaan, koska ennustettu kehitys on ollut paljon hitaampaa ja työläämpää taikka sitten vastoinkäymisiksi on koitunut sotia, luonnoskatastrofeja tai muuta epästabiilisuutta.

Se mitä Kiinasta uumoiltiin talouskehityksen suhteen vielä 80-luvun lopulla, kun maa julisti virallisesti siirtyneensä markkinatalouteen, oli kuitenkin päinvastoin vain kalpea aavistus siitä mitä todellisuudessa on tapahtunut. Kiinalaiset itse eivät pidä sitä ihmeenä, vaan itsestäänselvyytenä. Heidän mielestään Kiinalla on ollut satakunta vuotta sattumanvaraisista syistä johtuen epäonnea, mutta heidän luontainen paikkansa on aina olla maailman huipulla ja eturivissä niin teollisuudessa, taloudessa kuin tieteessäkin.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Eikös tuo ajatus että Kiina on "keskivaltio" ole vanhoja peruja ajalta jolloin Kiina oli koko maailman loistelian valtakunta? Silloinhan oli vallalla ajattelu että keisari oli koko maailman keskus ja säteilee joka suuntaan valoaan kuten aurinko.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

"Yhdysvallat on vähentämässä erikoisjoukkojaan Afrikassa – "He jättävät pelikentän auki Venäjälle ja Kiinalle"

Afrikassa on meneillään uusi suurvaltojen välinen kilpajuoksu, sanoo rauhanturvaamisen asiantuntija."

YLE, eilen 27.12.2018: https://yle.fi/uutiset/3-10560679

"Yhdysvaltojen omien sanojen mukaan syynä vetäytymiseen ovat Kiinan ja Venäjän aiheuttamat uhat maailmanjärjestykselle. Se haluaa keskittyä torjumaan niitä muualla kuin Afrikassa.

Ghanassa työskentelevä rauhanturvaamisen professori Emmanuel Kwesi Aning pitää selitystä outona.

Hänen mielestään Yhdysvaltojen pitäisi nimenomaan lisätä läsnäoloaan Afrikassa.

– Nyt Yhdysvallat jättää pelikentän auki juuri Kiinalle ja Venäjälle, Kwesi Aning sanoo Ylelle puhelimitse.

Suurin osa Yhdysvaltojen operaatioista on terrorisminvastaista työtä. Vaikka Yhdysvalloilla on sotilaita useissa Afrikan maissa, sillä on vain yksi pysyvä sotilastukikohta.

Se sijaitsee Djiboutissa, jossa Kiinallakin on tukikohta. Se on Kiinan ainoa sotilastukikohta maan ulkopuolella.

Kiina ilmoitti kesällä lisäävänsä sotilaallista yhteistyötään ja läsnäoloaan Afrikassa. Namibian huhutaan olevan seuraavan tukikohdan sijainti."
Näin siis YLE 27.12.2018.
*

Miksei Suomella ole Namibiassa sotilastukikohtaa?

No, ehkä ymmärrämme sen.

Mutta Yhdysvaltain koteloituminen omaan kahtiajakautuneeseen poliittis-ideologis-maailmankatasomukselliseen perhesotaansa on jotain hyvin alkeellista ja ihmisvihaista. Vihata omia, on enemmän kuin vihata vieraita.

Nyt yleisesti sanotaan, että Trump kutistaa Amerikkaa. Mutta Trump ei ole tauti, vaan oire. Yhdysvaltain tauti on entropia, jonka näkyvin ilmentymä on taloudellisen hyvän epätasainen ja aina vain epätasaisemmaksi käyvä kasautuminen. Kyseessä ei ole edes "kakun jako", vaan kakun kertyminen joillekin vähemmistöille. Eivät monet pääse jaolle ollenkaan, monet eivät edes näe kakkua, tai vain hyvin kaukaa ja monien porttien ja muurien takaa.

Ehkäpä Yhdysvaltain pioneerihenkinen vapauksien ja mahdollisuuksien idea on vain sammunut tai ainakin suitsuttaa pahasti epätäydellisen palamisen seurauksena. Ehkäpä valtioilla ja maailman mahdeillakin on sittenkin elinkaarensa, ja jotain väistämätöntä toteutuu, kun Amerikka kutistuu. Se ikään kuin lohkeaa ihmiskunnan yhteisestä mantereesta ja ajelehtii merelle, reunoistaan rappeutuen ja tosiaan eroosion syömänä.

Donne sanoi, että kukaan ei ole saari, mutta tällä menolla Amerikka on kohta saari, erillinen itsessään.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Sipilän hallitus on lähestulkoon hillittömästi juhlinut Suomen talouskasvua aivan äsken. Pieniä ovat silakat joulukaloiksi.

Numeraalisesti hintamuunneltu Suomen BKT saavutti huippuvuoden 2008 tason vihdoinkin kesäkuussa 2018. Menetetty vuosikymmen.

Mutta kuten olen aiemmin toistuvasti ilmoittanut, Suomen BKT 2018 on paljon heikompi BKT, kuin All Time High 2008 BKT.

Silloinen BKT saavutettiin vähemmällä väellä, heikommalla koulutuksella, vähemmällä elektroniikalla ja kovemmalla työllä. – Ja ennen kaikkea: pienemmällä velalla.
Suomeksi sanottuna: Merkittävästi pienemmällä SYÖMÄVELALLA.
Se siitä.

Mutta ennen kaikkea sen teki pienempi kansakunta.

Kuten McKinsey edellä blogissa vertailee talouksia ja niiden kasvua nimenomaan mittarilla BKT per Capita.

Eli kansantalouden tulos per asukas.

Samoin tulee meidänkin tehdä, kun vertaamme nykyisiä saavutuksia menneisiin tekoihin.
*

Tässä vertailulaskelma Suomi 2008 vs. Suomi 2017 (syystä, että 2018 luvut eivät ole vielä valmiit):

SUOMEN BKT per Capita:
BKT 2008, vuoden 2017 hinnoin: 225,268 miljardia Euroa: Väkiluku 5,345 miljoonaa =
BKT/capita: 42.146 euroa/hlö.

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...

BKT 2017, vuoden 2017 hinnoin: 223,843 miljardia Euroa: Väkiluku 5,522 miljoonaa =
BKT/capita: 40.537 euroa/hlö.

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...

Suomen BKT:n määrä henkilöä kohden on siis vuosien 2008 > 2017 aikana pudonnut noin 1.600 euroa.

Melkein kaikissa muissa maissa se on kasvanut. Vertaa edellä olevat maat, jotka ovat lähteneet kaukaa ja alhaalta, ovat päässeet vuosikymmentä merkittävästi pidemmässä aikasarjassa yli 5 %:n kasvulukuihin VUOSITTAIN. Mikä onkaan niiden kasvulukemat kymmenen (tai 9 v.) kasvusarjassa, kun vuosittainen kasvu on ollut tuota luokkaa!

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

INDEKSILUKUNA voimme kuvata Suomen BKT/capita –kehityksen näin:

Vuonna 2008: 100,00
Vuonna 2017: 96,18
Pudotus 3,82 %.

Ei hyvä.
Ei aihetta tanssia.
*

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Vuonna 2009 eräs ensimmäisiä blogiani oli tämä:

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18013-g1-kiina

Nyt, vuonna 2018/2019 kyse on itsestään selvyydestä. Hyvä kuitenkin, että Veikko sen alleviivaa, koska totuus lienee monille "länsimaisille" edelleen liian vaikeata omaksua/tajuta.

Ei sen kummempaa: näillä mennään ja tehdään itsekin enemmän työtä, eikö? (sanoo suomalainen eläkeläinen/pienviljelijä).

Suositus ("Kiinan vahva mies"):
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222618-kiin...

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Kiinnostavia havaintoja!

Länsimaiselle ihmiselle pohdittavia asioita ovat mm. seuraavat:
- Millainen maailmanvaltias Kiinan kommunistinen puolue on?
- Miten Kiinan kommunistinen puolue suhtautuu muihin kuin han-kiinalaisiin?
- Kannattaako länsimaisen ihmisen tehdä enää lapsia?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Veikon blogin pohjalta kirjoitin blogin laajemmin siitä, että miltä Kiinan maailmanherruus näyttää, kuinka se voi olla se "viimeinen maailmanherruus", ja pohdin kysymyksiä, mitä nousee länsimaiselle valtiolle ja yksilölle.

http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2665...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset