Veikko Huuska

Taloudellisia tosiasioita populisteille ja populismia oireileville ehdokkaille

Taloudellisia tosiasioita populisteille ja populismia oireileville ehdokkaille

*

Vaalinalus on kansalaisen elämän parasta aikaa.  Kaikkia haluavat olla äänestäjän ystäviä. Toinen toistaan parempia vaalilupauksia lentelee ilmassa.  Torilla saa kuumaa hernerokkaa ja kahvia niin paljon että sitä alkaa kohta valua jo korvistakin ulos.

Tämä markkinameininki uhkaa ottaa jo nyt liikaa kierroksia.  Etenkin siellä ”antavalla” puolella, eli kansanedustajaehdokkaiden karsinassa.  Joillakin meno on laukalla jo nyt, vaikka vasta marrashämäriä eletään.

Siksipä on paikallaan järjen sana, maltti on valttia. Siksipä on paikallaan myöskin muutama faktinen kertomus Suomen talouden tilasta. Sitä jakovaraa ei ole, on vain miinusmerkkisiä tunnuslukuja ja hammasten kiristystä.

Tosi on.

*

Arvoisat Kansanedustajaehdokkaat!

Kuinkahan moni ehdokas tai ehdokkaaksi havittele mahtoi ehtiä lukea tiistain Helsingin Sanomista (27.22.2018) Mielipidepalstalta viisaan kirjoituksen, joka oli Helsingin yliopiston taloushistorian professori Sakari Heikkisen (emeritus) kynästä. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005912474.html

Koska eilinen lehti on vanha kuin Mooses ja toissapäiväisessä lehdessäkään ei ole muuta kuin aavistus sen lahnan hajusta, jonka ympärille se torilla kiedottiin, niin on paikallaan tiivistäen palata prof. Heikkisen kirjoitukseen.

Heikkisen tiiviin talouskatsauksen otsikko kuuluu: ”Tuottavuuden parantaminen vaatii pitkäjänteisyyttä”.

Toimitus puolestaan oli vetänyt tekstistä banderollin: ”Suomi on viime vuosina menestynyt huonosti kansainvälisessä talouskilpailussa”.

Siinä sitä viileää faktaa.

*

Sakari Heikkisen artikkelin pointit tiiviisti:

  1. Päättynyt taantuma on pisin talouskasvun pysähdys itsenäisen Suomen historiassa.Kausitasoitetun bruttokansantuotteen (bkt) volyymi ylitti vasta tämän vuoden toisella neljänneksellä (2Q) finanssikriisiä edeltäneen huipun (2008).

  2. Henkeä kohden laskettu bkt on yhä 3,6 prosenttia kriisiä edeltänyttä lukemaa alhaisempi.

  3. Suomen bkt/asukas –kehityksessä Suomi on häntäpään valvoja koko maailmassa: IMF:n laskelman mukaan Suomen taakse jää vain seitsemäsosa maailman maista.

  4. Euroopassa ainoastaan Kreikka, Italia ja Kypros ovat tässä suhteessa Suomea heikompia!

  5. Toista tällaista talouskasvun seisahdusta (stagnatio) ei itsenäisen Suomen historia tunne.

  6. Suomen talouden seisahdus 2008-2018 on alentanut jyrkästi Suomen suhteellista tulotasoa.IMF:n tilaston ja ennusteen mukaan Suomen BKT/asukas on nyt vain 90 % OECD-maiden keskiarvosta (ostovoimapariteetin mukaan).

  7. Ennen finanssikriisiä (2008) Suomi oli hiuksenhienosti kehittyneiden talouksien keskiarvon yläpuolella. (vert, edelliseen; nyt pudottu keskiarvon alapuolelle..-10% siitäkin)

  8. Olemme näillä mittareilla ja vertailutiedoilla peruuttaneet neljän vuosikymmenen takaisiin asemiin 1970-luvulle. 

  9. Suomen ja suomalaisten nykyinen suhteellinen tulotaso saavutettiin ensimmäisen kerran jo 1980-luvun alkuun mennessä.

  10. Missä syy?Suomen talouskasvua analysoinut professori Matti Pohjola on osoittanut, että taloutemme paikallaan polkemisen pääsyy on tuottavuuden kasvun pysähtyminen.

  11. Prof. Pohjolan teesi onkin, että talouspolitiikkaa ”olisi suunnattava toimiin, jotka edistävät kokonaistuottavuuden kasvua” (Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/2017).

*

Näpertelystä pitää siirtyä riittävän kauaskatseiseen kehitysajatteluun.  ”Puolueiden pitää kertoa äänestäjille, miten ne aikovat kehittää Suomen taloutta seuraavalla vaalikaudella”, sanoo Heikkinen.  Eikä vain vaalikaudella, vaan pitää esittää ”kasvunäkemystä vuosikymmenten päähän”.  Neljännesvuosisata on neljää vuotta oikeampi aikajänne.

Eikä tarvita niinkään näyttäviä kärkihankkeita, kuin pitkäjänteistä panostusta (tuon puuttuvan) tuottavuuden läheisiin: Koulutukseen, tutkimukseen ja taloudellis-sosiaaliseen infraan.

Siispä vaaleihin professori Heikkisen viitoittamaa reittiä pitkin!

*

Synkkää luettavaa tuo 11-kohdan ohjelma.

Mutta: tosi on.

*

Lue lisää: Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/2017: Professori Matti Pohjola: Tuottavuus, rakennemuutos ja talouskasvu. - https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2017/12/LOW3_30616645_KAK_sisus_4_2017_176x245-1-7-32.pdf

*

Tässä pylväitä:

https://fi.tradingeconomics.com/finland/gdp-per-capita

Katso ei ajanjaksoilla..

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Melko moni puolue on avannut keskustelua siihen suuntaa, mitä kaikkea hyvää ja haluttua he voisivatkaan vaalien jälkeen kansalaisille tarjota.

Eduskuntavaalikamppailun 2019 tulikoe tulee olemaan se, että jakopuolelle liikaa panostavat ehdokkaat eivät pääsisi niskanpäälle. Liian monet puolueet uskovat, että "nyt menee hyvin".
Mutta kun ei mene.
Ja mikä vielä vakavampaa, liian monet puolueet uskovat, että ensi vaalikauden aikana kaikki taloussektorilla on auvoista ja hyvää.
Mutta kun ei ole.

Suomen tulee valmistautua seuraavaan laskukauteen, joka näistä huterista lähtötelineistä vastaanotettuna tule olemaan erityisen ankara, ja laskukausi tulee ravistelemaan Suomen taloutta erityisen raskaalla kädellä.
Kukahan ehdokas osaisi nähdä ison tulevaisuuskuvan siinä muodossa, jossa se todellisuudessa seinälle levittäytyy. Näin tulisi osata tehdä. Ja myös uskaltaa.
Jos talousrealistien sanoma ei saa vastakaikua, on se perin valitettavaa, mutta vastuun valinnoista kantaa lopulta äänestävä kansa.
Kun on itse valinnut, ei kovin isoon ääneen passaa porata.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Ennemmin tai myöhemmin yhteiskunnassamme on alettava käydä arvokeskustelua ja ennenkaikkea nähdä vastakkainasettelu toisaalta loputtoman talouskasvun tavoittelun ja toisaalta maapallon luonnon kantokyvyn ja ihmisten eriarvoistumisen sietokyvyn välillä.

Ennemmin tai myöhemmin on kysyttävä, miksi loputon talouskasvu olisi kaikkein tärkein arvo ihmisen elämässä taikka yhteiskunnassamme? Miksi kaikki muut arvot pitäisi uhrata talouskasvun alttarille?

Jo vuosikymmeniä on tiedetty, että kun riittävän korkea aineellinen elintaso on saavutettu, ei sen edelleen kohottaminen hinnalla millä hyvänsä paranna hyvinvointia, vaan pikemminkin heikentää sitä. Tästä on luettavissa hyvä artikkeli Tilastokeskuksen sivulla:

Kestävän hyvinvoinnin mittaamisen vaihtoehdot

Kestävän hyvinvoinnin indeksin ISEW mukaan Suomessa hyvinvoinnin huippu ohitettiin noin 80-luvun puolivälin tietämillä ja sen jälkeen hyvinvointi on heikentynyt, vaikka BKT on kasvanut valtavasti. Tuo hyvinvoinnin heikkeneminen viimeisten noin 30 vuoden aikana vastaa varmasti monen suomalaisen subjektiivista tuntemusta, eikä selittävänä tekijänä ole pelkästään se, että aika kultaa muistot.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Olen täällä pitkin syksyä todennut, että seuraavalla hallituksella on vähintään yhtä suuri talousurakka edessä kuin Sipilän hallituksella on ollut.

Tämän kaavion joutuu vaalien jälkeinen hallitus ensi töikseen päivittämän
https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1407704/...

Suomen kansantalouden kasvuvauhti on hiipumassa ensi vuonna tämän ja viime vuoden kasvuluvuista. Tulee käymään niin, että seuraava hallitus vuoden 2020 valtion talousarviota laatiessaan joutunee toteamaan, ettei lainanottotarve ole ehtinyt poistua vuoteen 2019 mennessä.

Opposition monien miljardien vaalilupaukset ja sitä kautta menojen kasvattaminen vie Suomen Italian ja Kreikan tielle.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

"Suomen kansantalouden kasvuvauhti on hiipumassa ensi vuonna tämän ja viime vuoden kasvuluvuista."

Kyllä. Tämä on selviö.

Tosiasiaksi tästä kansainvälisestä kasvusyklistä, joka määrällisen elvytyksen myötävaikutuksella venähti 10 vuoden pituiseksi, jäi Suomen osalta noin 1-16 kuukauden mittaiseksi.
Se alkoi käynnistyä Suomessa vuoden 2016 lopulla, ja saavutti jo huippunsa toukokuussa 2018.

Keskeinen syy Suomen myöhäiseen mukaanpääsyyn tässä syklissä, oli tuo samainen factori, joka sen myös typisti noin kertakaikkisen lyhyeksi: nimittäin Suomen talouden iskukyvyn heikkous.

Suomi teputti paikallaan tämän syklin. Vain raivoisalla piiskauksella se pääsi plussalle lyhyeksi aikaa.

Summauksena todetaan: Hintamuunnettu BKT nousi niukasti ja lyhytaikaisesti vuoden 2008 kaikkien aikojen huipun ohi.

Mutta: huomioiden sinänsä loiva väestönkasvu, BKT/capita jäi vielä varsin kauas 2008 huipusta tuolla mittarilla tarkastellen.
Ja kasvuluvuissa nuo Sakarin artikkelissaan esittämät varsin lohduttomat lukemat jäävät kämmenpohjalle polttelemaan.
Olemme kansantaloutena menettäneet iskukykymme.
Kone ei pysty puskemaan tulosta. Kun Nokia ja muu it-teollisuuden buusti meni ohi, emme saaneet poweria tilalle.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Koneesta laitetaan parhaillaan yli 50-vuotiaita asiantuntijoita kilometritehtaalle urakalla.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

The Gross Domestic Product per capita in Finland was last recorded at 40585.72 US dollars in 2017, when adjusted by purchasing power parity (PPP).
The GDP per Capita, in Finland, when adjusted by Purchasing Power Parity is equivalent to 228 percent of the world's average.

GDP per capita PPP in Finland averaged 35317.69 USD from 1990 until 2017,
reaching an all time high of 42574.64 USD in 2008
and a record low of 25686.51 USD in 1993.

https://tradingeconomics.com/finland/gdp-per-capit...

Kaikkien aikojen huippu talousmenestyksessä siis vuonna 2008 (GDP/capita).

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Olen täällä monta kertaa tuonut esille vuoden 2009 budjettiestyksen eduskunnalle, joka annettiin syyskuussa 2008. Budjettiesitys oli tuolloin tasapainossa, mutta vuonna 2009 hallitus joutui ottamaan velkaa n. 10,5 mrd.
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2009&...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Totta.
Alkaa jo tuntua vahva de ja vu -ilmiö. Siis entiselämys.
Olen elänyt tämän saman kuvion jo monesti. Vieläkö kerran?

Nytkin johtavilla poliitikoillamme on selvästi väärä tilannekuva. Kuva joka käsittää myös tulevat vuodet. Siis pitäisi käsittää. Mutta ei käsitä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Vielä 11 vuotta takaperin v. 2017 Suomen kauppatase oli yli 10 miljardia plussalla vuotuisesti, kuten monina aikaisempina vuosinakin. Tuolloin oli varoja hyvinvointiyhteiskunnan tarpeisiin ja kehittämiseen.

V. 2018 tietojen mukaan kauppatase oli tammi- syyskuussa 1,9 miljardia miinuksella ja tänä vuonna mennään pahasti 2 miljardin euron huonommalle puolelle. Ei ole varoja hyvinvointiyhteiskunnan tarpeisiin ja kehittämiseen, kuten ei ole ollut itse asiassa koko viimeiseen vuosikymmemeen.

Suomen vienti sakkasi maista kaikkein pahiten koko EU:n alueella. Kaikki - siis kaikki muut EU-maat pääsivät vienneissään euromääräisesti finanssikriisiä 2008 edeltävälle tasolle jo viimeistään v. 2010, mutta Suomi ei ole saavuttanut tätä tasoa vieläkään v. 2018.

Siitä vaan sitten rahaa jakamaan ja populistien vaalilupauksia uskomaan.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kauppataseen alijäämä on valitettava tosiasia, ja suoraan tässä mainitun taloudellisen iskuvoiman heikkouden seurausta.

Tässä maksetaan rankkaa hintaa perusteisesta tuotantotalouden heikkoudesta.
Mutta toisaalta, uskon, että avoimen globaalitalouden oloissa kaikki kansallisten heikkouksien olemassaolosta - ja kansallisten vahvuuksien niukkuudesta seuraavat kilpailukykyrajoitteet, kampittavat meitä.
Meillä ei ole öljyä eikö kaasua, mutta olemme arktisella kulmalla, kaukana melkein kaikesta. Olemme pieni kansa ja vailla erityisvahvuuksia. Olemme vanheneva kotikissa, vailla metsästysvaistoa ja kehittämisen kiimaa. Olemme valmis kansa valmiissa maailmassa.
Kaikki lait keskittyvät tulonsiirtojen kierrätykseen ja kaiken viilaamiseen. Dynamiikka hukassa, ja mikä pahinta, kukaan ei sellaista tunnu edes kaipaavan. Etc.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Hallitus keskittyy nyt halpatyövoiman lisäämiseen ja torjumaan ilmastonmuutosta tuulimyllyillä. Onko meillä mitään eväitäkään talouden kohentamiseen, EKP määrää leikkaamaan ja supistamaan.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tämä on vanha koeteltu tosiasia:

Varmin indikaattori tulossa olevasta lamasta on kohkaaminen työvoimapulasta.
Niin ja kaavailut siitä, miten kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia työntekijöitä hankitaan/houkutellaan tänne Suomeen.

Näin kävi talouden kuumenuttua 1974;
Näin kävi talouden kuumennuttua 1989;
Näin kävi talouden kuumennuttua 2008;
Näin kävi talouden "kuumennuttua" 2018...

Edellisillä kerroilla 1-2vuoden sisällä on talous paukahtanut ja työttömyys karannut...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset