Veikko Huuska

Sähköautoilun sietämätön edullisuus – totta vai tarua?

Sähköautoilun sietämätön edullisuus – totta vai tarua?

Sähköautolla ajaminen on halvempaa kuin polttomoottoriautolla ajaminen.  Näinhän tämä on meille kerrottu.*)

Todellisuudessa tilanne saattaa olla toinen.   Tästä kertoo kokemusasiantuntija Espoosta.  Hän on reaaliarjen pohjalta laatinut oheisen raportin, jonka hän on ystävällisesti luovuttanut asiasta kiinnostuneiden luettavaksi.

*

Sähkö versus diesel

Laskeskelin hieman työmatkakuluja dieselillä ja sähköllä. Minun nykyinen A-Mersu kuluttaa dieseliä keskimäärin 5,5 litraa / 100 km. Tänä aamuna oli Länsiväylän päässä luku 4,2 litraa / 100 km, mutta lukema toki hivuttautui lähemmäs 5 litraa ennen kuin olin Punavuoressa. Kotoa lähden tolpasta lämpimällä moottorilla, ja sen ansiosta kulutus kaupungissa päätyy yleensä vähän pienemmäksi kuin kotiin palatessa. Kesäkelillä aika sama molemmat suunnat. Lasketaan kumminkin pitkän ajan keskikulutuksella, 5,5
litralla, niin ollaan jo valmiiksi vähän sähköautoiluun päin kallellaan. Kuukaudessa menee työmatkadieseliin 38 km * 22 päivää -> 836 km -> 46 litraa (= about tasan tankillinen) -> 70€. 

Sähköauto vie tyypillisesti 20 kWh / 100 km eli kuukauden työajot olisivat energiapakettina n. 170 kWh. Jos lataisi autoaan pelkästään Helsingissä Helenin (ent. Helsingin Energia) latauspisteissä niin…
https://www.helen.fi/sahko/taloyhtiot/sahkoautojen-lataus/latauspisteiden-hinnat/sahkoauton-latauspaketit/

...olisi pakko ottaa L-paketti jos ostaisi kaiken tarvittavan työmatkaenergian kaupungissa olevilta asemilta. Siinä toki maksaa vähän turhasta koska mahaan ei mahdu kaikkea ostettua ruokaa.

Toinen vaihtoehto olisi ottaa Helen M-paketti, jolloin energiaa saa imuroida 100kWh eli 30 euron arvosta. Ylimenevältä osalta Helen taas laskuttaa ns. prepaid hinnan mukaisesti eli esim. Audi A3 e-tronin akun täyttö
kotimatkaa varten maksaisi 8 x 0,15€ + 4€ (2h latausta, 8kWh energiaa) -> 5,2€. Tuo ei oikein kannata. Autovalinta päätyisi joka tapauksessa kuitenkin pistokehybridiin, jossa on myös polttomoottori. Näin siksi,
että työmatkat voisi ajaa puhtaasti sähköllä ja kaikki yli 20-25 km suuntaansa olevat matkat ajetaan bensalla. Niitä reissuja ei viikossa montaa tule.

*

Sähköauto työmatkan kulkuvälineenä

Jos siis haluaisin ajaa työmatkat pelkällä sähköllä vaikkapa E-Golfilla, Audi A3 e-tronilla tai MB C350e:llä, niin minun pitäisi ladata auto yön aikana kotitolpassa sekä aamulla töihin tullessa Helenin laturissa. Näin sähkö riittää aina työmatkan yhteen suuntaan ja bensaa ei pala.
Punavuoressa lähin latauspiste on Hietalahden torilla (2 latauspaikkaa), joten auto tolppaan aamulla jos tilaa on, siitä reipas kävely töihin ja parin tunnin päästä sama kävely toiseen suuntaan, töpseli irti ja auto
uudelleen parkkiin Merimiehenkadulle (jos tilaa enää kymmenen korvilla on). Koko operaatioon voisi kuvitella menevän puoli tuntia ylimääräistä (kävelyt vartti yhteensä, auton siirto ja paikoitus toinen mokoma).

Suora bussivuoro alkaa ajallisesti lähestyä yksityisautoiluun käytettyä päivittäistä aikaa. Millään yllämainituista pistokehybridi-autoista ei pääse molempien suuntien työmatkaa yhdellä "tankkauksella" (jos teoreettinen on 31..40km, mutta käytännössä vain 20...25km). Helen M-paketti maksaa kuukaudessa 30€ ja kotilataus n. 10€. Eli neljällä kympillä per kuukausi selviää. Jos autojen range (kantama, toimintamatka) paranee tulevaisuudessa (teoreettinen pitäisi olla vähintään +50km), niin sitten voisi ladata kotona kaiken päivän aikana tarvittavan. Tässä tapauksessa työmatkailun hinta putoaisi puoleen eli n. 20€/kk. Euro/päivä on ikäänkuin minimi hinta työmatkailuun, jos pyöräilyä ja kävelyä ei lasketa vaihtoehdoksi.

Sähköauton lataushinta

Yllättävän kallista on sähköauton lataus, ainakin prepaidina Helsingissä. Yhden suunnan lataus Punavuori-Laurinlahti maksaa Helenin tolpasta kertakorvauksena 5,2€ / 19km -> 27c/km (energiasta 1,20€ ja
tolpan varaamisesta 2 tunniksi 4€). Samalle matkalle voisi polttaa bensaa 16 litraa / 100 km tahtia, jotta ollaan yhtäläisissä hinnoissa.
V8 Jeeppi on ihan kilpailukykyinen työmatkatyökalu irtomyyntinä ostettuun sähköön nähden. Satunnainen latailu ilman kuukausisopimusta ei siis kannata. Julkinen bussikyyti maksaa kausilippuina vain n. 5€/työpäivä ja
irtomyyntinäkin se on em. sähkömatkailua halvempaa.

Sitä en myöskään osaa ennustaa, kuinka sähköauton todellinen kulutus käyttäytyisi ruuhkassa, tai siitä johtuvasta matka-ajan pidentymisestä. Itse liikkuminen ei tietenkään kuluta juurikaan enempää, mutta puoli tuntia 10 asteen pakkasessa sisäpuhallin huutaen ja vastukset punahehkuisena ilmahormeja ja penkkejä lämmittäen maksaa sekin jotain. Voi olla, että kilowattitunti, pari kuluisi hyvinkin ylimääräistä per suunta. Eli saman verran kuin 5-10 km ajoa ilman lisälämmityksiä. Dieselillä ja bensalla lämpö tulee aina kaupan päälle.

*

Ajoneuvovero
Mitä tulee muihin kuluihin, niin A-Mersun ajoneuvovero on n. 600€/vuosi ja tuollaisen pistokehybridin n. 150€/vuosi. Käyttökuluina hybridi siis säästää teoriassa 450€ + 11 x 30€ -> 780€ vuositasolla. Kutakuinkin sama
summa, millä vakuutusmaksu nousee kun kymmenvuotiaan A-Mersun perus liikennevakuutus korvataan hybridin täyskaskolla (200€ vs. 1000€).

Paljoltihan kaikki on myös kiinni siitä, minkä väristen lasien läpi tirkistellen taskulaskimensa nappeja painelee ja mihin haluaa uskoa ja valintansa perustella. Reaalilukuina; sähkömatkailu maksaa suuruusluokkaa 2c/km, pieni dieselauto 8c/km ja V8-Jeeppi 27c/km. Nämä luvut on tosia kun puhutaan pelkistä suorista energiakuluista/km. Kaiken muun voi kukin mitoittaa, arvottaa ja laskea niin kuin itse haluaa asioiden näyttävän ja jonka oma kukkaro kestää.

Silläkin lailla voisi joku ilkeämielinen laskea, että uuden Teslan arvo romahtaa kolmessa vuodessa liki 50.000 euroa. Jos ajan kolme vuotta kaikki ajot Jeepillä ja pidän autoa kaiken muun ajan tyhjäkäynnillä lainkaan moottoria sammuttamatta niin rahaa kuluu saman verran. Valtio tienaa tällä toiminnalla paljon enemmän, kun bensassa on moninkertaisesti veroa verrattuna Teslaan. Ilmastonmuutos ehkä vähän kiihtyy, mutta varmuudella kiihtyy myös valtion kassavirta aivan eri sfääreihin.

Pistokehybridi; Plug-in-hybridiauto (myös pistokehybridi, ladattava hybridi tai lataushybridi) tarkoittaa hybridiautoa, jonka akut on mahdollista ladata ulkoisesta sähkönlähteestä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Plug-in-hybridiauto

*

Sähkön hinta saattaa vaihdella – ja tekee sen myös

Norjassa tämä on jo havaittu, Pentti J. Rönkkö/Iltalehti 17.07.2018 kertoi;

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/201807172201078555

*

Sähkö maksaa

Sähkö ei ole ilmaista ja jos sitä varten rakennetaan latauspiste, niin sen(kin) kustannus pitää kuolettaa ja tolpalla olisi varmaan tarkoitus tehdä rahaakin jollain aikaikkunalla. Sähköauton latauspiste on yleensä aina uusi parkkipaikka kaupungissa, tai ainakin autopaikka josta kaupunki muuten saisi jotain kautta rahaa. Tuossa IL:n artikkelissa bensa/diesel -autolle oli laskettu 9,5c/km, eli semmoinen 6 litraa/100km. Nykydieselit pääsee tuohon melkein kaikki, mutta tuskin juuri yksikään bensakäyttöinen auto. Ei taida edes tuollainen pieni Yaris yltää tuohon kuuteen litraan, seka-ajossa. Ehkä siis hiukan optimistinen norjalaislaskelma, muttei kovin kaukana totuudesta. Ehkä todellisempi ratkaisu olisi ollut havaita fifti-siksti, tasapeli tällä kertaa.

Pyörittelempä vielä tuota aiempaa laskelmaani. Päädyin siihen, että nykyisillä hybrideillä voisin toimia kahden pisteen latauksella (työmatka-ajot), toinen lataus kotona ja toinen kaupungissa. Kaupungin osuus oli 30€/kk, joka tulee nykyisestä halvimmasta mahdollisesta hinnoittelumallista. Yhteishintaa on näillä eväillä vaikea kutistaa, koska akku ei varmuudella riitä kuin reiluun yhden suunnan ajoon. Mutta tämä avaa toisenkin vaihtoehdon. 30 eurolla saa n. 20 litraa bensaa, joka työpäiville jaettuna on n. litra päivässä. Jos lataan kotona mahan täyteen virtaa, autolla pääsee 25 kilometriä kun oppii taloudellisesti ajamaan. Kokonaismatkasta uupuu vielä 13 kilometriä. Jos minulla on tuohon pätkään käytettävissä litra bensaa, niin keskikulutuksella 7,7 l / 100 km yhtälö toimii. Eräs tuttu hankki uuden bensa-B:n, jossa on käytännössä sama moottori kuin tuossa Mesen hybridimallissa. Tuhannen kilometrin jälkeen (jossa ei ole vielä kertaakaan käyty kehä III:n ulkopuolella) on keskikulutus 8,1 l/ 100 km.

Jos hybridiautolla lähtee kotoa sähköllä ja kitkuttelee sillä Länsiväylälle, niin tasanopean välin Suomenoja - Ruoholahti voi lasketella bensalla. Se olisi bensamoottorin ominta aluetta, jos sellaista ylipäätään on. Muita autoja en tunne, mutta mesessä voi valita tilat: E-Mode, E-Save ja Hybrid. Nimensä mukaisesti mennään sähköllä, bensalla tai annetaan tietokoneen valita mieleisensä. Kun tullaan kaupunkiin, niin vaihdetaan takaisin sähkölle ja mennään sillä parkkiin asti. Kotiin paluu onkin kinkkisempää, kuinka jakaa vähäiset jäljellä olevat sähkövoimavarat, kun koko reissuun akku ei enää riitä. Luultavasti niin, että ekat kaksi kilometria nitkutetaan ruuhkassa akun varassa Punavuoresta Ruoholahteen, Länsiväylän alkupäähän. Ja jos sähköllä vielä kestää kiihdyttää matkavauhtiin niin hyvä on. Sitten vasta bensakäytölle kun liikenteen rytmi tasaantuu. Vaihtoehtoisesti mennään paluumatka yksinkertaisesti sähköllä niin kauan kuin sitä suinkin riittää. Loppu bensalla jos on pakko. Yhtään ylimääräistä vapaata elektronia ei akkuun kannata jättää, koska sähkö on halvinta. Kotona auto kannattaa ajaa suoraan lataustolppaan. Illalla ehtii vielä käydä asioilla, kaupassa, postissa jne. sillä sähköllä mitä ehtii tulla tolpasta parin tunnin aikana. Yön aikana vedetään vieteriin akku täyteen eli seuraavan työpäivän kilometrit.

*

Ne verot

Valtiontaloudellisesta näkökulmasta voisi myös tarkastella kahta erilaista tapausta, jossa tavan kuluttaja hankkii kaksi eri autoa, hybridin ja normaalin vastaavan. Jos otan esimerkiksi vaikkapa tuon Mersun C-sarjan hybridin ja vertaan saman hintaiseen bensa-autoon niin hybridin tapauksessa:

- Ostohetkellä valtio saa verotuloja 10.000 euroa vähemmän.
- Viidessä vuodessa polttoainetuloja kertynee 4.000 euroa vähemmän (100.000 km, 6l/100km erotus, veroa 2/3 bensan hinnasta).
- Ajoneuvoveroa kertyy varmaan 1000 euroa vähemmän.

Pyöreästi laskettuna hybridiautoilija antaa valtion kassaan viidessä vuodessa 15.000 euroa vähemmän kuin vastaava bensa/diesel autoilija (ko. automerkin ko. malleilla). Jos kaikki vain yhtenä vuotena Suomessa myytävät autot (100.000) olisivat hybridejä, niin sen vaikutus olisi jopa 1,5 Miljardin lisäreikä pohjattomassa kirstussa ostohetkestä eteenpäin seuraavan viiden vuoden aikana.

*

Sähköauton edullisuudesta tutkittua tietoa

*) Trafin teettämien selvitysten mukaan sähköautolla ajaminen on kokonaiskustannuksiltaan halvempaa kuin bensiiniautolla.

”  -  VTT teki Trafin pyynnöstä selvityksen siitä, paljonko täyssähköautolla ajaminen maksaa kuukaudessa. Arvion mukaan jos ajaa 30 000 kilometriä vuodessa, täyssähköautolla ajaminen seuraavan viiden vuoden aikana maksaa 0,21 euroa kilometriltä. Bensiiniautolla kilometrin hinta on 0,22 euroa kilometriltä.”

HS, 30.7.2018; https://www.hs.fi/paivanlehti/30072018/art-2000005773839.html Hesarilla on maksumuuri, joten lue täältä: Helsingin Uutiset, 30.7.2018: https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/690491-yllatysselvitys-hsssa-sahkoauto-on-halvempi-kuin-bensiiniauto

*

Sähköautoilun todellisista kustannuksista, - katso myös tämä:
https://www.kaleva.fi/juttutupa/tiede-ja-luonto/sahkoautoilun-todelliset-kustannukset/5402084?page=5

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (82 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Aiheesta lisää

Täällä myös (ja muillakin eAutoilijan sivuilla) on erittäin hyvää pohdiskelua ja melko tuoreita käytännön kokemuksia aiheesta:

https://eautoilija.com/2018/07/02/plug-in-hybridin...
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Sähkön hinta saattaa vaihdella – ja tekee sen myös

Norjassa tämä on jo havaittu

Pentti J. Rönkkö/Iltalehti 17.07.2018 kertoi;
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/20180717220...

” Norjan yleisradioyhtiö NRK:n mukaan Fortum on korottanut pikalatauspisteidensä minuuttihintoja 60 prosentilla 35 latausasemalla.
Korotuksen seurauksena sähköauton tai ladattavan hybridin lataaminen näiden pikalatausasemien sähköllä tulee kalliimmaksi kuin tankin täyttäminen bensiinillä tai dieselillä.

Aiemmin lataus maksoi noin 26 senttiä (euroiksi muutettuna) minuutilta. Nyt hinta ponnahti 0,42 euroon.

Se tarkoittaa Norjassa sitä, että sähköautolla ajo maksaa nyt 1,26 euroa kymmeneltä kilometriltä pikalatausasemilla ladattuna.

Bensiini ja dieselillä ajo maksaa noin 0,95 euroa eli sähköä vähemmän siitä huolimatta, että öljymaa Norjassa bensiinin hinta huitelee 1,7 euron vaiheilla.”

*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tämä on hyvä esimerkki.
Miten lasket sähköauton tai hybridin hankinnan edellytyksiä taloudellisuuden kannalta?
Liian monta liikkuvaa osaa!
Pelkästään lataussähkön hinta ja saatavuus/ latauspisteverkost?

Nyt markkinoilla olevien autojen jälleenmyyntiarvon kehitys 2-12 vuoden sihdillä.
Jne.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kaksi näkemystä:

*
Lopuksi pari näkökulmaa Suomen sähköautoistamisen projektiin…
Sähköautoja, sähköautoja – paljon sähköautoja!

– Sitran idea, 19.11.2018:
”Liikenne sähköistyy vaiheittain. Selvityksen mukaan sähköautojen määrä voi kasvaa nykyisestä noin 11 000 sähköautosta jopa 800 000 sähkö- ja hybridiautoon vuoteen 2030 mennessä, mikä on yli kolminkertainen määrä hallituksen tällä hetkellä tavoittelemaan 250 000 sähköautoon verrattuna.”
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/264971-sitra-lask...

*

Jussi Kärjen kommentti:

Sitran ilmastoraportin kaksi kummallisuutta – 800 000 sähköautoa ja tuulivoima ilman tukia

Mtv3, 20.11.2018:
”Sitran kunnianhimoinen raportti kertoo, että tuulivoimalla voi vähentää päästöjä ilman tukia ja Suomessa on ensi vuosikymmenen lopulla 800 000 sähköautoa.
Todellisuus ei näytä ihan näin auvoiselta, kirjoittaa MTV Uutisten talouden päällikkö Jussi Kärki.” https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jussi-karjen-k...

*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Kuinka paljon ajaminen maksaa?

”Sähköautolla ajaminen on halpaa. Karkea arvio on, että latauskustannukset ovat noin kaksi euroa sadalta kilometriltä, kun bensiinikäyttöisen auton polttoainekustannus on noin kymmenen euroa sadalta kilometriltä.”

https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/10-faktaa-sa...
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Autoguru:
Turha kuvitella, että sähköautoilu pysyy halpana kovin kauan

”Sähköauton käyttäminen on nyt paljon halvempaa kuin perinteisen polttomoottoriauton, sillä sähköauto ei esimerkiksi kuluta raskaasti verotettua bensiiniä tai dieseliä.
Sähköauton hankkimista ei kuitenkaan kannata ainakaan pidemmän päälle suunnitella sillä perusteella, että sillä ajaminen olisi muita autoja edullisempaa. Muun muassa australialaisessa Sydneyn yliopistossa ja yhdysvaltalaisessa Minnesotan yliopistossa vaikuttava professori David Levinson nimittäin ennustaa, että myös sähköautoilta aletaan jossakin vaiheessa kerätä veroluonteisia maksuja.”
Kauppalehti, 9.12.2017;

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/autoguru-turha-...
*

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Aivan liian pitkä ja polveileva vuodatus jotta siitä jaksaisi selvittää, mikä oli kirjoittajan sanoma.

Mutta otetaan alun vertailu työmatka-ajoista (836 km) uusiksi järkevillä lähtöoletuksilla:

Diesel 70 €

Sähkö 25 € (836 km x 20 kWh/100 x 0,15 €/kWh, auto ladataan kotona siitä toplasta, joka kirjoittajalla on).

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Nyt esität asian teoreettisen puolen.
Kokemusasiantuntijan jutusta ilmenee kyllä, että puhti ei riitä; pitää ladata työpaikan lähiparkissa, ja - sekään ei riitä koko kotimatkalle.

Tästä siis lähdetään.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Työmatka 38 km päivässä. Huonoimmissakin nykyisin myytävissä sähköautoissa kantama riittää viikon työmatkoihin.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

#6.
Kalevi, tarkennan vielä:

"Millään yllämainituista pistokehybridi-autoista ei pääse molempien suuntien työmatkaa yhdellä "tankkauksella" (jos teoreettinen on 31..40km, mutta käytännössä vain 20...25km).
Helen M-paketti maksaa kuukaudessa 30€ ja kotilataus n. 10€. Eli neljällä kympillä per kuukausi selviää.
Jos autojen range (kantama, toimintamatka) paranee tulevaisuudessa (teoreettinen pitäisi olla vähintään +50km), niin sitten voisi ladata kotona kaiken päivän aikana tarvittavan. ..."

Kotilatauksella pärjäisi, mutta siis vasta kun efektiivinen range paranee tuohon jnkn verran yli 50 km matkaan.

Sitten on vielä otettava huomioon nuo tekstissä mainitut ympäristötekijät: 10 asteen pakkasessa sisälämmitys ja ruuhkien+punavalojen seisokit.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Blogin otsikko puhui sähköautoista eikä hybrideistä.

Mutta pistokehybridi tietysti ladataan kotona. Jos latausasemalla myydään kallista sähköä, niin ei kannata ostaa sitä, vaan jatkaa ajoa polttonesteellä.

Kaupunkiajo ei ole sähköautolle mikään ongelma: ajonopeudet ovat alhaiset ja jarrutusenergiaa saadaan talteen. Samoin tuo lämmityslaitteen käyttö on aika keksimällä keksitty ongelma. Esim BMW i3:ssa alenema on noin 210 km -> 180 km, joten sähköä joka tapauksessa riittää ruhtinaallisesti 38 km työmatkoihin.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Oikeastaan sähköautoilusta. Myös hybridit ovat sähköautoilun piiriin luettavissa?

Tavoite on esittää tapauskeissejä, ja reaalitilanteita.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Kiinnostavaa itse asiassa olisi sellainen laskelma, jossa sähköautolla korvataan se jo ajossa oleva, polttomoottorikäyttöinen auto. Kuinka paljon se kysyy luonnonvaroja poistaa se käyttökuntoinen ajopeli käytöstä, ennenkuin ihmeellinen sähköpeli uudishankintana a l o i t t a a maailman pelastamisen ja harvinaisten akkumateriaalien kuskaamisen mukanaan?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Nyt ollaan ihan ytimessä.
Toisaalla viitattu Sitran skenario, jonkinlainen yltiötavoite, 800.000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä.
Siis 11 vuoden päässä olevaan hetkeen mennessä.
Merkkaisi tasaisen vauhdin taulukolla yli 70.000 sähköautoa vuodessa!
Ja kun tuohon tahtiin ei tällä vuosikymmenellä, ei lähellekään, niin kauden loppupäässä käytännössä kaikki, ja enemmänkin, Suomessa käyttöön otettavista autoista pitäisi olla sähköautoja.
Ilmavasti lentää miesten aatos.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Nythän nuo päästövähennyssuunnitelmat menevät hiukan uusiksi. Ylen mukaan metsien hiilinielu onkin 39.8 miljoonaa tonnia vuodessa, eikä 16.5 miljoonaa tonnia kuten tähän asti on luultu. Suunnitelmat on kuitenkin tehty 16.5 miljoonan tonnin mukaan.

Saimme siis kerralla ylimääräistä hiilinielua 23.3 miljoonaa tonnia vuodessa.

Toisaalta henkilöautojen tuottamat vuosittaiset hiilidioksidipäästöt ovat vaivaiset 6 miljoonaa tonnia, eli 1/4 tuosta määrästä.

Suunnitellut muutokset siis ajaisivat selvästi ohi tavoitteen, vaikka jokainen ajaisi Dodge Ram 3500:lla. Suunnitelmat kun perustuvat tilanteeseen, jossa hiilinielu on laskettu 23.3 miljoonaa tonnia liian pieneksi.

Suhtaudun silti luottavaisesti siihen, että meidät pakotetaan ostamaan sähköauto ja että sen käytöllä tullaan keräämään vähintään sama määrä veroja kuin nykyisistä autoista.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Tätä keskustelua sähköautoilun edullisuudesta/eduttomuudesta on käyty monella foorumilla.

Lopputulos on käsittääkseni ollut se, että lataus kaupallisilla asemilla tulee yhtä kalliiksi tai jopa kalliimmaksi kuin bensa/dieselautolla ajaminen.

Jos elämän rytmi sallii kymmenien tuntien latausajan kotona normisyötöllä ( 3 x 25 A) , tulee sähköautoilu halvemmaksi...ainakin kulutuksen osalta.

Jos hankkii kotiinsa pikalatauspaikan ( latausaika silti useita tunteja ) , suurentaa sähkösyöttönsä ( jos mahdollista) 3 x 35A:in , syövät pikalatauspaikan asennuksen hinta ja sähkösyötön suurentaminen + siirtomaksujen nousu sähköautoilun edullisuuden.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

11 kW kotilaturin luulisi riittävän kaikille, yön aikana sillä saa kalleimmankin Teslan akut täyteen.

Taksikuskit yms on sitten asia erikseen.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Jutussa tuli esille, että muutakin ajoa on, kuin vain työmatkat, jotka kuitenkin keskeinen osa vuosikilometreistä.
Mutta mitenkä ajat Suomen oloissa sähköautolla pitkiä siirtymiä? - siksi hybridi.

Btw. Minkälaisella autolla itse ajat ja miksi? - jos sallit kysyä?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #16

Todennäköisesti 3-400 km kantama alkaa riittämään jokseenkin kaikille. Jos tuota pidempää siirtymää tekee, on kunnon tauko jo kuljettajakin takia paikallaan.

Sähköautojen todellinen läpimurto alkaa, kun tuohon kantamaan kykeneviä ja tolkullisen hintaisia sähköautoja alkaa tulemaan saataville.

Jos pitkiä ajorupeamia todella tekee tämän tästä, ei täyssähköautoa tietenkään kannata ostaa. Vaan tiedä sitten, onko vaikkapa Helsinki-Rovaniemi välin ajaminen millään henkilöautolla kovin järkevää.

Jos minulta kysyt, niin ikäväkseni ajan ihan tavallisella bensa-autolla. Syynä työsuhdeautoilu.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

11 KW on 3x16A. Jos asunnon pääsulakkeet on 3x25A, on jännä nähdä, miten sillä sähköliittymällä pärjää, jos meinaa käydä saunassa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #21

Vuorottelukytkennällä onnistuu sekin.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Mikä ihmeen kokemusasiantuntija saa noin outoja lukemia? On näköjään pitänyt vetää kaikki reippaasti yläkanttiin näissä ”laskelmissa”.

- 20 kWh kaupunkiajon kulutukseksi on yläkanttiin. 13-17 olisi oikeampi lukema. Voihan se pitää paikkansa hybrideissä, no ne nyt ovatkin huijausta: molempien käyttövoimien huonot puolet yhdistettynä. Lataushybridit, joilla ei saa sähköllä ajettua edes eestaas Espoosta Helsinkiin pitäisi suorilta kieltää.
- lataus kotona on yksinkertaista. Tarvitaan vain jatkuvaa käyttöä kestävä ns. vahvistettu ulkopistorasia, ajanmukainen johdotus sille ja vikavirtasuoja. Mitään erillistä latauslaitetta ei tarvita. Lataus 16 tai 10 ampeerin virralla täyttää akun yön aikana. Jos jättää turvallisuusmarginaalia ja käyttää vain 8A latausvirtaa, saa silti ladattua hyvän määrän ajokilometrejä yön aikana.
- kymmenien tuntien kotilataukset ovat lannoitepuhetta. Akku ei nimittäin käytännössä juuri koskaan ole tyhjä päivän päätteeksi tai jos on niin, yön aikan kyllä lataa sinne hyvän määrän käyttövoimaa. 230V 16A tuuppaa tunnissa autoni akkuun n. 15-18km ajomatkaa. Tyhjästä täyteen -latausajan kauhistelu on siis pelkkää teoretisointia.
- maksulliset latauspisteet on tarkoitettu tilapäiseen tarpeeseen ja hintaan kuuluu käsittääkseni yleensä pysäköintimaksukin (joka on muuten 50% alempi vähäpäästöisille Helsingissä)
- blogissa on unohdettu kokonaan maksuttomat latauspisteet kaupoissa ym. eli ns. asiointilataus. Ne ovat yleensä 22kW teholla toimivia. Monessa sähköautossa vain on surkea AC-latauslaite ja ne pystyvät hyödyntämään vain 3,7-7,2kW verran tuosta tolpan tarjonnasta. Syy tähän on se, että kolmivaihevirta on suuressa osassa maailmaa tuntematon kuluttajien sähköliittymissä. Eli suomalaisesta näkökulmasta sähköautojen lataus kotona on ärsyttävästi rampautettu. Myydyimmässä eurooppalaisessa täyssähköautossa Renault Zoessa sentään on 22kW vaihtovirtalaturi, mutta tasavirta-pikalataus siitä sitten puuttuukin.

Yleisesti ottaen halvemman autoilun toivominen on aika epärealistista. Maksuttomat latauspisteet muuttuvat maksullisiksi ja verottajakin tekee jotain jossain vaiheessa, mutta yksi on satavarma: eniten kallistuu fossiiliautoilu. Sille tulee myös roimia rajoituksia ja käytettyjen arvo romahtaa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Eihän niitä soveltuvia latauspaikkoja joka korttelissa ole, eikä työpäivää alvariinsa voi rytmittää parkkipaikan kyttäämisen ympärillä. Jos/kun tee 8-10 tunnin työpäivää, mitenkä siirrät autoa uuteen parkkiin etc. Eihän se puuhassa voi roikkua.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #25

Outo vastaus, ei näytä liittyvän mihinkään kommentissani. Oikean sähköauton akku kyllä on riittävän suuri Espoo-Helsinki -pendelöintiin ilman lataustarvetta.

Lataushybridi ei ole oikea sähköauto, vaan sähköavusteinen polttomoottoriauto.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska Vastaus kommenttiin #26
Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #28

Miksi ihmeessä sähköautoilu töihin vaatisi parkkipaikan kyttäämistä pitkin työpäivää? Ei se ainakaan minulta sitä vaadi, mutta ehkä Porvoo on toista maata kuin Helsinski.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

En huomannut oliko kerrottu, mutta sähköauton kotilataus:
Onko hinnassa mukana normaalia moottori- ja sisälämppäriä järeämpi lataus ?
Siis muutos- ja käyttökustannukset ? Jos kotilataus tarvitsee järeämmät sulakkeet ne maksavat extraa. Kuka sen lisähinnan maksaa ?
Entäs, jos muuttaa tai luopuu sähköautosta ? Kuka sitten maksaa vai siirrytäänkö takaisin pienempiin sulakkeisiin ? Sekin kai maksaa se muutos.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Sähkömiehethän noita muutostöitä tekee. Hintahaarukka lienee satasista tonneihin, lähtötasosta riippuen.

Jos on uudehko rakennus ja tyytyy pieneen lataustehoon, saattaa olla, että mitään muutostöitä ei tarvita. Mutta asiallista on kuitenkin tarkastuttaa sähköliitäntä.

Jos sähköautosta luopuu, ei asennettua latausasemaa tietenkään kannata purkaa.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Minkähänlainen sähinä käy juhlapyhinä ja lomakausina noilla latausasemilla kun kansalaiset lähtevät tienpäälle matkalla mökeille, sukulaisiin ja hiihtokeskuksiin ? Saa siinä sähkön tankkausasemilla olla melkoisen paksut johdot ja sulakkeet, että kestävät 20 - 30 tolpan vaatiman virran.

Toinen mikä tulee mieleen, on että kyllähän valtio ottaa jostakin takaisin sen minkä se bensa- ja dieselverotuksessa menettää. Jostakinhan valtion pitää vuosittain kerätä ne n. 46 miljardia.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

No, takuulla.

Tuolla edellä linkattu Fortumin 60 % pikalataussähkön hinnannosto on trendiairut.

Valtio, kaupungit, keskusliikkeet, sähkölaitokset... kaikki..kaikki nämä "hymyilevät apollot", jotka nyt kilvan promoavat sähköautoilua tulevat nostamaan taksojaan, heikentämööntarjoiluaan, rahastamaan palveluillaan; markkinaehtoistamaan palvelut ja maksimoimaan voittonsa.

Fortum-ilmiö...

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Älä vaan mene kertomaan nyt sellaisesta kuin tuntitehoperustainen veloitus!

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Suomi on täynnä taloyhtiöitä, jossa maksimi teho per pistorasia on alle 1,8 kW ja sitä on edelleen rajoitettu taloyhtiöiden päätöksellä perusteeksi (750+450) W = 1,2 kW. Se on yksivaiheliityntä. Aikanaan peruste oli sisätilalämmitin+lohkolämmitin ja syy rajoitukseen se, että autolämmityspistorasioiden noususulake ei pala.

Sähköverkkojen uusinta tulee niin kalliiksi, että siihen anotaan avustuksia, mutta silloinhan veronmaksajat maksaa sen, ainakin osaksi.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Ei riitä.
Eihän se ole riittänyt ennenkään.
Tuontisähkön varassa on alinomaan oltu. Kovan kulutuksen suhteen tuo linkkaamasi artikkeli oli paljastava; kukaan taho ei tiedä, miten kulutushuippujen kulutusrakenne muodostuu.
Mutta peruslogiikalla selviää, että se muotoutuu asumisesta ja sen litännäistoiminnoista. Olennaisella tavalla ihmisten elämisestä.
Nyt sitten suurpaineella buntatasn kansakunnan sähkönkäyttöä kohti rakennepiikkiä, vaikka samat tahot, jotka ovat aktiiveja tässä toiminnossa ovat vuosikymmeniten ajan "kunnostautuneet" jallittaakseen ja lopulta estääkseen kotimaisen puhtaan sähkön tuotannon lisäämisen.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Näin se vähän on, kun kyse on energiasta. Kun Litrat poistuu, tilalle tulee kilowatit.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Autoäijät aina kauhistelevat sähköntuontia, mutta unohtavat autuaasti, että käryautojen käyttövoima on tuontitavaraa Venäjältä. Kotimaista öljyntuotannosta on nolla prosenttia.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Älykäs pienjännitejakeluverkko:

https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/1234567...

Sähköverkoista tulee Suomessakin kaksisuuntaisia – kuluttajat myyvät ylijäämän sähköyhtiöille:

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/s...

Teslan Powerwallille kilpailija: brittiyhtiön kaksisuuntainen akku varastoi verkon halpaa sähköä ja myös myy verkkoon, sopii myös sähköautoon:

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/tes...

Ruotsissa kehitettiin sähköauto, jossa ei ole lainkaan akkuja:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsissa-kehit...

Yliopistossa kehitettiin halpa, "mahdoton akku": sähköautolla kahdeksan kertaa nykyistä pidemmälle:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/yliopistossa-ke...

Sähköauton tekniikkaa osa 2: Akun lataaminen:

https://www.jokamies.fi/sahkoauton-tekniikkaa-osa-...

Sähköä talteen ja tarpeen mukaan käyttöön:

http://www.energiatalous.fi/?p=1938

Sähkön varastointekniikat- ja markkinat:

http://www.karelia.fi/mobiilisahkovarastot/wp-cont...

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Siinä kiinteistön sähköautojen pönttöihin on paljon muuttujia.

Ensin pitää katsoa, että miten kiinteistössä on sähkökapasiteettia ja jos se on heikko, niin se täytyy uudistaa, samoin tarkistetaan kaapelit, niissä voi olla maankaivamishommat tai betonin läpiviennit, yms. käyttöönottotarkastaja.

Sesko esimerkiksi suosittaa 8 A rajaukseksi kotilatauksiin, suurempiin määriin sillä on vaikutusta kulutukseen sekä turvallisuuteen.

Olisikin hyvin tärkeää saada yleiseen tietoon, että mitä maksaa kiinteistöön tehtävät muutokset kaikkineen alusta loppuun viety prosessi ja jokainen osa-alue hintoineen.

Tätä kiinteistöt haluavat saada tietoa kuin velloa epätietoisuudessa ja miten valtion avustus 90 000 euroa sähköautojen latauspaikkoihin saadaan ja riittääkö rahaa, jos kustannus on enemmän kuin arvioitu, tukea ei tipu.

Nämä näin alkuun tuli mieleen, että ei se nyt niin yksinkertaista ole.

Tomi Vaalisto

Toyotan hybridit kuluttavat 4,5...5 litraa sadalle eli 50 kWh (polttoainelitran energiasisältä on noin 10 kWh). Tuo polttoainemäärä maksaa noin 7,5 € ja vastaava energia sähkönä euron.

Käytäntö on eri asia. Tutun Opel Amperan energiahinta sadalle kilometrille on hänen mukaansa noin 2 - 3 € ja naapurin kaasuPassatilla vastaava kustannus on omistajansa kertomana viitisen euroa sadalle.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Sähköauto soveltuu ajokustannuksista riippumatta vain varsin rajoitettuun käyttötapaan polttomoottoriautoihin verrattuna. Tyypillisesti sähköautoa voi käyttää ennakoitavaan matkustamiseen päivittäisessä rutiinissa ilman yllättäviä ylimääräisiä tarpeita. Auto ladataan kotitolpalla ja sitten työpaikalla, kuten tuossa esimerkissä. Matkaa ajetaan aamulla työhön ja illalla kotiin.

Tuollainen asetelmahan on kuitenkin melko harvinainen. Yleensä autoa tarvitsee kesken päivää johonkin ja myyntimiehet sompailevat niillä päivät pääksytysten sinne sun tänne. Maaseudulla ajomatkat saattavat olla monia satoja kilmoetrejä yhteen suuntaan täyttä paahtoa ja sieltä on sitten kiire ehtiä jonnekin muualle. Mistä ne tolpat löytyvät ja onko aikaa latailuun?

Autolla haetaan kotimatkalla lapset tarhasta ja lastataan Prismassa takakontti täyteen ennen kuin päästään kotiin, josta lähdetään kuljettamaan sitten poikia lätkäharkkohin y.m. En myöskään oikein luota toimimiseen 30 asteen pakkasessa, kun ajattelee nykyisten akkujen kestoa ja toimivuutta, vaikka niiden ei tarvitse antaa virtaa kuin käynnistykselle.

Sähkäauto on siis enemmän sellainen lämpimän ilmaston urbaani likkumisväline, kun ajotarve on täysin ennakoitua ja vähäistä. Hynridi on mielestäni paras keksintö kombinaationa, jossa on yhdistetty molempien mottorien hyvät puolet.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Jetsulleen!

Monenkirjava arki.

Tuollainen proto-sähköautoihminen tuo mieleen Gogolin rajoittuneen ihmisen, virkamiehen, joka aina kulkee samoja katuja pitkin aamulla kotoaan työpaikalleen virastoon, ja illalla käänteisesti samoja katuja pitkin virastosta kotionsa. Harvinainen ja ... kavahdettava tyyppi! Lopuksiltas

Tomi Vaalisto

Lahtelaisen energialaitoksen sähköautojen käyttö oli hyvin rajoitettua talvella akkujen kylmäongelmien vuoksi, mutta kesällä ne kulkivat hienosti.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

30 asteen pakkasessa mä luotan vähemmän polttomoottori- kuin sähköautoon, jossa ei ole käynnistyvyysongelmaa.

Käyttäjän TeemuHuhta kuva
Teemu Huhta

Yksi merkittävä asia on vielä huomioimatta, nimittäin hankintahinta. Sähkö Leaf maksaa 36k€ kun bensa pulsar maksaa 18k€. Sähkö Golf maksaa 42k€ kun polttis Golf 24k€, siis samantehoinen, hinnat alkaen malli on 20k€ luokkaa.

Karkeasti sanottuna sähköauto maksaa yhä 20k€ enemmän ja tuolla VTT 0,01€/km erotuksella se tekee pari miljoonaa ajokilometriä, ennenkuin hankintahinnan erotus on kompensoitu ja vasta sen jälkeen sähköauto on edullisempi.

Itse olen 12v/185 tkm seurannalla saanut autoilun toteutuneiksi kuluiksi 2005 1.6 primeralla 0,30€/km. Sähköautoileva motoristi (https://www.autotie.fi/tien-sivusta/sahkoautoileva...) on saanut 90 tkm ajolla Leafin kustannuksiksi 0,26€/km. Tuolla 0,04€/km edullisemmalla km-hinnalla tuo 20k€ hintaero on kurottu umpeen 500 tkm ajolla.

Joten puhtaasti talousnäkökulmasta sähköauton hankintaa on hyvin vaikeata perustella.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Totta.
Elinkaariajattelussa on huomioitava vielä kaksi asiaa:
Kulkuvälineen on oltava kurantti ja kulkukelpoinen 15-20 vuota. Harva vaihtaa autoa kuin paitaa.

Sähköautosta sanotaan suoraan, että 1-2 kertaa elinkaaren aikana on akkusetit vaihdettava. Nykyarvioin vaihdot useita tonneja per vaihto.
Valistunut arvaus on, että akkujen hinnat eivät voi pudota, koska tehoja pyritään nostamaan, koska sähköeutiistumisen laajeneminen lisää kysyntää - ja luonnonvarat (akkumetallit) rajalliset.

Toinen kriittinen piste on vaihtoarvon kehitys. Teknologian kehitys kiihdyttää vanhan kaluston epäkuranttisuutta.

Minä muistan kännyköiden ja tietokoneiden kehitysvuodet: 1-3 vuodessa kaikki meni vanhaksi..

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tässä esimerkki energiamuotoja koskevasta keskustelusta:

MediaPlanet Energiaopas 9/2018;
Yhteiskunnan sähköistäminen on avain päästötavoitteiden saavuttamiseksi
”Liikenne tuottaa 20 prosenttia hiilidioksidipäästöistä
Sähköautot ovat keskeisessä osassa liikenteen hiilidioksidipäästöjen laskemisessa.
– Perinteisissä moottoreissa noin 10-20 prosenttia energiasta siirtyy pyöriin. Sähköautoissa vastaava prosenttiluku on 80. Puhutaan siis 2x-3x suuremmasta energiatehokkuudesta, Ahola valaisee.
Kaikki koneet eivät kuitenkaan voi käydä sähköllä. Esimerkiksi lentokoneet tarvitsevat polttoainetta, mutta tulevaisuudessa tämä polttoaine voidaan tuottaa synteettisesti.
Prosessit saadaan kääntymään toiseen suuntaan, jos käytössä on tarpeeksi suuri määrä edullista sähköä.
– Nyrkkisääntönä tämän hetken tilanteesta on, että kun tuotetaan yhden kilowattitunnin edestä dieseliä, siihen tarvitaan kahden kilowattitunnin edestä sähköä, Ahola konkretisoi.”
Ks.: http://www.energiaopas.net/energia/yhteiskunnan-sa...

Kommenttiosuudessa on kysymys Aholalle:
”Voisiko Ahola täsmentää väitettään selvittämällä miten nestemäisen dieselin sisältämä kilovattituntimäärä lasketaan. Toiseksi miten jalostamoprosessien sähkönkäyttö jyvitetään dieselille. Rehellisyyden nimissä hän voisi mainita myös elektrolyysin tehokkuuden tai tehottomuuden.”
Todetaan: Ahola ei ole vastannut.
*

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ei hätä ole tämän näköinen. Toimittakaa raakaöljynne minulle. Minä voin vastata siitä, että tuotteesta saadaan energiaa enemmän kuin mitä sen käsittelyyn menee. Win-win tilanne?

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Tässä on puhuttu pelkästään työmatkaliikenteestä. Minulle auton suurin merkitys on siinä, että se lisää huomattavasti erilaisia harrastusmahdollisuuksia esimerkiksi luonnossa liikkumiseen. Ajatellaanpa vaikka tyypillistä iltarastitilannetta Nuuksion korvessa, johon saapuu sadoittain harrastajia, monet omilla autoillaan. Jos ne olisivat kaikki sähköautoja, niin taatusti joukossa olisi monia, jotka tarvitsisivat paluumatkaa varten akun latausta. Mistä sitä sinne korpeen saataisiin?

Muutenkin, sähköautojen kohdalla ei ole juurikaan puhuttu siitä, että mitä tehdään, jos akusta loppuu virta kesken ajon. Bensa- tai dieselautolla pyydetään lifti lähimmälle bensa-asemalle ja tuodaan polttoaine kanisterissa ja matka jatkuu. Miten sähköautoon tuotaisiin lisää sähköä?

Sähkömiehenä pidän sähköä todella hyvänä asiana mutta joku järki senkin käytössä pitää olla!

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Muutenkin, sähköautojen kohdalla ei ole juurikaan puhuttu siitä, että mitä tehdään, jos akusta loppuu virta kesken ajon."

Tietenkin kutsutaan paikalle Team Ahma ja odotetaan muutama tunti 20-asteen pakkasessa .

Avun saavuttua kytketään 5-kilowatin järeä aggregaatti lataamaan auton akkuja , lataamiseen menee noin viisi tuntia eli kokonaispysähdys vajaa kymmenen tuntia.

Mutta mitä me emme tekisi ilmastonmuutoksen torjumiseksi ?

(Kuulinko oikein jonkun politiikon etsivän kaupasta ( käsittääkseni kieli poskella) ilmastonmuutosvapaata olutta ?)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Nykyisellä lainsäädännöllä sähköauto on nollapäästöinen, vaikka sen peräkontissa olisikin Kubotan polttoöljyaggregaatti. Ilmeisesti raja menee siinä, että lataamista ei saa suorittaa ajon aikana ja laite ei saa olla kiinteästi autoon asennettu (kannattanee varmistaa myös Trafin tulkinta).

Mahdollisesti ajon aikana saisi ladata irtoakkua, jonka sitten varikkokäynnin yhteydessä nopeasti sujauttaisi paikoilleen täyteen ladattuna. Akkujen hinnat ja vaihdon hankaluus monesti estävät tämän vaihtoehdon.

Olisihan se mukavaa kun voisi ajaa verottomalla polttoaineella eikä tarvitsisi välittää hiukkaspäästöistä tms. Siinä saattaisi päästöttömästä sähköautoilusta innostua moni sellainenkin, joka siihen nyt suhtautuu penseästi.

Hiukan tulkintoja koeponnistamalla voisi olla mahdollista katsastaa tuollainen auto "huoltoautoksi" jolloin vuosittaiset verotkin alentuvat. Siinä aggregaatti olisi kiinteästi kiinni ja autoa käytettäisiin sähkön tuottamiseen kenttäolosuhteissa. Auton oma akusto toimisi sähköntuotannon puskurina.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

No mitä tehdään polttomoottoriautolla, jos polttoaine loppuu kesken ajon?

Sähköautosta ei tietenkään sähkö lopu yllättäen, kyllä se auto kertoo hyvin näkyvästi ja ajoissa, mikä on tilanne. Nämätällaisetluulot tulevat kai siitä, kun kuvitellaan kokemusten kännyköistä ja porakoneista olevan sellaisenaan siirrettävissä sähköautoihin. Eli kyse on ihan vaan tyhmyydestä ja ennakkoluuloista tiedon sijaan.

Netistä muuten löytyy videoita, joissa sähköauton akkuja saadaan varattua hinauksessa, niissä kun on se rullatessa ja jaarruttaessa toimiva energian talteenotto.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Siinä tilanteessa voi pysäyttää toisen auton ja pyytää vaikkapa tyhjän kanisterin luovuttamisen jälkeen kuskia kipaisemaan seuraavalla huoltoasemalla ostamassa siihen bensaa, tai liftaamaan itse hänen kyydissään huoltoasemalla täyttämään kanisteria. Kyllä sähköauton kanssa korpitaipaleella olisi todella neuvoton. Ja ennen kaikkea sähköauton yhden latauksen ajomatka on edelleen lyhyempi kuin useinmiten täyteen tankatun bensa-auton vastaava. Bensatankin saa täytettyä alta minuutin, sähkön lataus on suuri projekti. Sikäli kun siis sitä latauspistettäkään löytyy ...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

#49.
Raimo, juuri näin.

ks. #43 ja #46.

"Tuollainen proto-sähköautoihminen tuo mieleen Gogolin rajoittuneen ihmisen, virkamiehen, joka aina kulkee samoja katuja pitkin aamulla kotoaan työpaikalleen virastoon, ja illalla käänteisesti samoja katuja pitkin virastosta kotionsa. Harvinainen ja ... kavahdettava tyyppi!"

Eli:
Miksi tavallinen ihminen/perhe satsaisi autoon jotain väliltä 5.000 - 60.000 euroa, ellei investoinnista olisi muutakin käyttöä/hyötyä/iloa/mahdollistajaa kuin hinkata 220 päivää vuodessa töissä. Joka sekin on hyvä asia, sinänsä.

Käyttäjän ElinaKuosmanen1 kuva
Elina Kuosmanen

Katselin Ruotsin television uutisia. Siellä keskusteltiin sähköautoista, joita Ruotsissa on huomattavasti enemmän kuin meillä. Uuden sähköauton hankintaan saa valtion avustuksen. En ole varma, ymmärsinkö täysin oikein, mutta nämä avustusmäärärahat olivat lähinnä menneet leasing-autoihin. Tutkittaessa avustusmäärärahat olivat lähes yksinomaan menneet pankeille. Eli niiden toimesta oli eniten viime vuosina ostettu sähköautoja. Ei yksityishenkilöiden toimesta kuten avustusmäärärahoja säädettäessä oli suunniteltu. Pankit olivat myyneet edelleen autot noin vuoden kuluttua hankinnasta (edullisina) ja useimmat näistä autoista olivat päätyneet Norjaan. Varmaankin edullisuutensa vuoksi. Ruotsin kansalaiset eivät siis olleet hyötyneet juurikaan avustusmäärärahoista, eikä Ruotsin sähköautomarkkinat olleet avustuksen kannustusvaikutuksen takia juurikaan kasvaneet.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kiitos jo tässä vaiheessa kaikille keskustelijoille!
Keskustelu on ollut vilkasta ja monipuolista, ja mikä parasta siinä on tullut esille paljon näkemyksiä ja vakaumuksellisuutta, mutta myös lisää tietoa ja uusia näkökulmia. Tätä aihetta, jos mitä, voidaan katsoa monesta vinkkelistä.
Kiitos siis, ja jatketaan vilkasta ajatustenvaihtoa!

*

Näiden kiitosten Nyt sitten palaamme itse asiaan, eli blogin lähtökohtiin;

Syy miksi valitsin esimerkikseni hybridin (ja siis ladattavan hybridin, pistokehybridin) on se, että kun sähköauton sähkö loppuu niin se istuu niillä sijoillaan kuin tatti. Tarkoitukseni oli ratkoa ennemminkin arkipäiväisen työmatkaliikenteen ongelmia, eikä pelastaa koko maapalloa. Väittäisin, että suurin osa PK-seudun ihmisistä ajaa päivässä edestakaisen työmatkan kolmen suurimman keskuksen Helsinki-Vantaa-Espoo välillä, osa toki tulee kauempaakin. Tuusulan-Järvenpään-Sipoon suunnasta kilometrejä kertyy enemmän. Mutta valtaosa selvinnee 50 kilsan päiväreissulla tai alle.

Nykyisten pistokehybridien akkukapasiteetti on luokkaa 6...10kWh. Autosta ja sen rakenteesta riippuen kulutus on luokkaa 20 kWh/100km, jolloin noilla pääsee max. 50 kilsaa hyvissä olosuhteissa. Kylmät olosuhteet, lisälämmityksen tarve ja ilmastointi lisäävät energiantarvetta. Sanoisin, että akun tuplaus eli minimissään n. 12...16kWh akku alkaisi taata riittävät ajomatkat, jotta pelkkä kotilataus riittää.

Tämmöisiä pistokehybridejä lienee kohtapuoliin luvassa. Ihan hiljattain on siirrytty/ollaan siirtymässä vanhasta NEDC mittaustavasta WLTP mittaustapaan, joka on paljon epäedullisempi autonvalmistajille mutta toki totuudenmukaisempi kuluttajille. Ajosyklit pitenevät ja lämpötiloja lasketaan. Tästä seuraa, että NEDC:llä mitattuun päästöarvoon yltääkseen myös WLTP mittauksin, pitää auton sähköllä kulkemaa matkaa pystyä lisäämään.

Se tarkoittaa suomeksi akkukapasiteetin kasvattamista.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
TRAFIn info päästömittausten muutoksesta NEDC > WLTP.

https://www.trafi.fi/tieliikenne/wltp-paastomittaus

”Päästömittausmenetelmät
Aiemmin käytössä ollut laboratoriotesti NEDC (New European Driving Cycle) luotiin 1980-luvulla. Teknologian ja ajo-olosuhteiden kehittymisen myötä se on jäänyt ajastaan jälkeen. Euroopan Unioni onkin laatinut uuden testimenetelmän, joka tunnetaan nimellä Worldwide Harmonised Light Vehicle Test Procedure (WLTP).

NEDC-testissä arvot määritellään teoreettisen ajotavan perusteella, kun taas WLTP-sykli pohjautuu eri puolilta maailmaa kerättyyn aineistoon, joka kuvaa totuudenmukaisemmin ajo-olosuhteita ja ajoneuvon käyttöä.

WLTP-ajosyklissä on neljä osaa, joissa käytetään neljää eri keskinopeutta: hidas, keskinopea, nopea ja erittäin nopea. Jokaisessa osassa on erilaisia ajovaiheita, pysähdyksiä, kiihdytyksiä ja jarrutuksia.”

Mittaustavan muutoksella pyritään siis laboratoriolaskelmista lähemmäs reaalielmää.

*

TM käsitteli asiaa 24.11.2017:
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/15a-2018/autover... (no 21/2017)

WLTP vs. NEDC, mikä muuttuu? (TM 21/2017)

Keskustelua täällä:
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/aihe/wltp-v...

TM palasi asiaan 22.8.2018:
PÄÄSTÖMITTAUSMENETELMÄN VAIHTO KASVATTAA VIRALLISIA CO2-PÄÄSTÖLUKEMIA MERKITTÄVÄSTI. SUOMI OTTAA KÄYTTÖÖN UUDET VEROPERUSTEET ETUNOJASSA, MIKÄ EDELLYTTI AUTOVEROLAIN MUUTOSTA. RATKAISUN EI PITÄISI VAIKUTTAA AUTOJEN HINTOIHIN, MUTTA TOTUUS ON TOINEN AINAKIN SUUREMPIPÄÄSTÖISTEN AUTOJEN OSALTA.
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/15a-2018/autover...
(maksumuuri, valitettavasti)
*

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Pistokehybridi on ylimenokauden tuote, lähinnä niitä valmistetaan verohuojennusten takia. Hybridi on tavattoman monimutkainen rakenne, koska siinä on kahden auton tekniikka. Moottorin, vaihteiston ja polttoaineen painon voisi mielummin käyttää akkuihin.

Sähköautossa viehättää sen tekninen yksinkertaisuus. Huolloksi likimain riittä pissapojan täyttö. Jarrupaloilla ajaa 200 tkm.

Kovasti on oltu huolissaan sähkön loppumisesta maantiellä mutta vaatiipa dieselautokin korjaamolla käynnin samasssa tilanteessa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Pistokehybridien ensirekisteröinnit 1.1.2018 - 30.9.2018;

Suosituimmat pistokehybridit merkeittäin (ensirekisteröinnit 1-9/2018)

1.Volvo (1422 kpl)
2.Mercedes-Benz (651 kpl)
3.BMW (542 kpl)
4.Volkswagen (284 kpl)
5.Hyundai ja Porsche (238 kpl)

Lähde: Autotalli, 3.10.2018; https://www.autotalli.com/artikkeli/Volvo-On-Pisto...

Tiedätkö, montako sähköautoa rekisteröitiin samana aikana?

Kansakunta äänestää muovirahallaan..

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Suomessa myytävät sähköautot. Mitä kaikkia niitä on?

Esittely;
Autovouhotuksen Oikosulku-blogia kirjoittava Tuomas Sauliala on erikoistunut sähköautoihin. Tuomas on ajanut lähes kaikkia Suomessa myytäviä täyssähköautoja, pistokehybridejä sekä perinteisiä hybridejä.
https://autovouhotus.fi/suomessa-myytavat-sahkoautot/
*

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Näyttäisi miniautoja puuttuvan, esim Smart ja Renault Twizy. Ehkä ne rekisteröidään Suomessa mopoautoina tai nelipyörinä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska
Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Mihin energiamuotoihin Suomi satsaa 2018 autoissa?

*
TRAFIN

tilastolaskelman muukaan vuonna 2018 ensirekisteröintejä on puheena olevissa energiaryhmissä seuraavasti. Vuoden summa on alkuvuoden 1-8 kk tilastojen pohjalta Trafissa tehty arvio:

Diesel 31.009 kpl
Kybridi 11.791
Ladattava hybridi 5.326
Maakaasu/bensa+mk 1.379
Sähköauto 652.

(Bensiiniautot tietysti omassa tasossaan; c. 85.000 – 90.000? ei ilmene tuosta tilastosta, vh)
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Jotta saamme mittasuhteita tämänhetkisestä autojen ensirekisteröinneistä energiamuodon mukaan;

TILASTO BY TRAFI, (29.6.2018), NELJÄNNESVUOSITTAIN;
JULKAISIJA: Autoalan tiedotuskeskus

Henkilöautojen ensirekisteröinnit käyttövoimittain

http://www.aut.fi/tilastot/ensirekisteroinnit/aika...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

"Suomessa rekisteröitiin tammi-heinäkuussa yhteensä 3654 sähköautoa, kun määrä vastaavalla jaksolla viime vuonna oli 1528. Rekisteröinneistä

täyssähköautoja oli 390 ja
ladattavia hybridejä 3264.

Lähde: Kauppalehti, 8.8.2018;
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sahkoautojen-my...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kokemusasiantuntija jatkaa;

LATAAMISESTA;
Sitten tästä lataamisesta. Tavalliset schuko pistorasiat, niiden kaapelointi ja vaikkapa normaalit taloyhtiön lämpötolpat on mitoitettu niin, että saatavaa 230V yksivaihejännitettä voidaan kuormittaa maksimissaan 8A:n jatkuvalla virralla.

Kyllä, sulake voi olla 16A, mutta sähköä saa ottaa jatkuvasti vain 8A.

Jos ajatellaan normijannua, joka lähtee aamulla seitsemältä töihin ja lopettaa ilta-askareensa, harrastusreissunsa, kaupoissa käynnin yms. viimeistään iltaysiin mennessä, niin auto ehtii lataantua töpselissä noin 10 tuntia.

Perusmatematiikalla, akkuun ehtii lataantua 10h*8A*230V=18,4kWh.

Se tarkoittaa n. 92 kilometrin matkaa, jos olosuhteet ovat hyvät. Riittää useimmille PK-seudun autoilijalle päiväksi, lataus on järjestettävissä lähestulkoon mistä vain ja UUTTA INFRAA EI TARVITA tai tarvitaan minimaalinen määrä.

*

PIKALATURI;
Joku tuolla heitti, että voihan kuka tahansa asennuttaa Teslan 11kW pikalaturin.
Ei voi. Meidän taloyhtiössä on 11 taloa ja 36 asuntoa. Pihalla yöpyy 50 autoa. Suurin osa autoista lahtee aamulla liikenteeseen, yhtiössa asuu yli 100 ihmistä.
Kävin justiin tsekkaamassa yhtiömme pääsähkökeskuksen noususulakkeet. Siellä nököttää 3 x 125A joista jaetaan jerkkua koko yhtiöön.

Maksimitehoa voidaan ottaa siis 86kW kun kaikki woima valjastetaan käyttöön niin että sulakkeissa langat notkuu.
Meidän asunnon sähkönkulutus on vuositasolla enintään 8000kWh ja vuodessa on myöskin n. 8000 tuntia. Siis 1kW palaa keskimäärin koko ajan. Niin palaa varmaan muillakin.

Tämän matikan mukaan 86kW:n maksimitehosta on käytössä koko ajan 36kW, 50kW jää jäljelle. Neljää Teslaa voi tuon päälle ladata pikalaturillaan, viides kaataa korttitalon.

*

TALOYHTIÖIDEN KAPASITEETTI;
Taloyhtiössä on koneellinen ilmanvaihto joka laulaa koko ajan. Se ottaa meillä puolet sähköstä, miksei siis muillakin. Eli yön hiljaisimpanakin aikana kuluu 18kW koko ajan.
Jos mitään muuta ei kulu ja pihavalotkin sammutetaan, niin yön aikana on jatkuvaa kapasiteettia jäljellä 68kW.

Kymmenen tunnin lataussession aikana saataisiin autoihin energiaa 680kWh. Eli suomeksi kuuden Teslan akku täyteen.

Tai suoraan kilometreiksi muutettuna, yhteensä 680kWh/200Wh/km=3400 sähköauton ajokilometriä (hyvissä olosuhteissa).

Jos se jaettaisiin kristillisesti tasan yhtiössä majaileville autoille, niin kaikille riittää 3400km/50autoa = 68 ajokilometriä per auto. Ja kuten totesin, se voidaan ottaa olemassa olevista ulkopistorasioista tai lämpötolpista.

Mutta näin toimittuna (jos ihmisillä olisi hybridiautot riittävillä akuilla) kutakuinkin kaikki saisivat työmatkansa hoidettua nykyisellä infralla ja puhtaasti sähköllä. Mummolan matkan iskiessä mentäisiin bensalla tai dieselillä, mikä se polttomoottori nyt kelläkin olisi.

*

SÄHKÖAUTON LÄMMÖNTUOTON TARVE;
Suhtautuisin kyllä kriittisesti tuohon sähköauton lämmityksen vaatimaan tehontarpeeseen.
Sitä vähätellään, mutta pelkkä sisätilan lämmitys ja lohkolämmitys ottaa tolpastakin 2-4 kWh parissa tunnissa.
Ja kun autolla ajaa talvella, pitää ilmakanavia lämmittää ainakin 1-2 kW teholla. Muuten huurtuu lasit ja pihalle ei näe. Penkinlämmittimissä menee satoja watteja, samoin takalasia ja peilejä lämmitettäessä.

Eli kulutusta kyllä piisaa. Samoissa olosuhteissa akun kapasiteetti vähenee.
Jos kapasiteetti on 20C lämpötilassa 100%,
voi se olla 0C:ssä enää 80%,
-10C:ssä 50% ja
-20C:ssä sieltä ei saa mitään.
Eli sähköauton pitää kylmästä lähtiessään lämmittää myös omaa akkuaan, jotta sieltä saa jerkkua ulos.
Nämä ovat ihan fysikaalisia faktoja, olen ko. akkukennoja mittaillut aivan riittävästi.

*

MIHIN KOTITOLPAN JERKKU RIITTÄÄ;
Niin, siis voihan täyssähköautoakin ladata vain vähän yön aikana. Esim. juurikin kotitolpasta tuo reilu 18kWh.
Jos siitä seuraavana päivänä kuluttaa vain 10kWh, niin 8kWh jää varastoon.
Teslan akut on luokkaa 75...100kWh, eli tummoisen isomman "säiliön" kanssa on helpompi pelata.

Niin kauan kuin päivittäinen kulutus pysyy pienempänä kuin yöllinen lataus, niin nettovaraus kasvaa ja jollekin päivälle voi sitten osua pidempikin ajomatka.

Vuoden aikana lämpötolpasta pystyy öisin lataamaan yhteensä 365*92 kilometriä eli yli 33 tkm (hyvissä olosuhteissa).
Huonoissakin olosuhteissa ajettuna virtaa riittää keskimääräiselle autoilijalle ihan riittämiin, jos referenssinä on 18.000 km / vuosi.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@65. Siinä aiemmassa kommentissani kerroinkin, että Sesko suosittelee rajoitettavaksi 8A.

Syyt siihen on monenlaisia kuten esim. hetkittäisten virtauspiikkien vuoksi ei voida ottaa maksimaalista latausta.

Sitten se, että kiinteistön sähkökapasiteetti pitää oikeasti tarkistuttaa ennen kuin ruvetaan latomaan pönttöjä autopaikoille, niin siihen tarvitaan kokonaisuuden näkemys, että keskus on ainakin yksi varma muutoksen tarve, jos se on vanha, seuraavaksi katsotaan kaapelit ja niiden järsimiseen tarvitaan maankaivausta ja uusien laittelemista, yms. kuten sanoin, että on paljon muuttujia ja kuinka paljon hinnat pompsahtaa. Valtio antaa kyllä tukea 90 000 euroon asti, mutta jos kustannut ylittää sen verran, että valtiolta ei rahaa enää tipu.

Esim. minulla on Kärcherin höyrypesuri ja sillä luuttuan lattioita, sillä välin sulakekaapilla yksi kävi kuumana 20 minuutin siivouksen jälkeen, jos jokin yksi laite olisi laitettu päälle samaan sähkökuormaan, niin sulake napsahtaisi poikki.

Kaikki riippuu paljolti siitä, että miten näitä sähkökuormia jaetaan tasapainoisesti ja järkevästi?

Lisäksi taloyhtiö on rakennettu 60-luvun loppuvaiheessa ja sinä aikana on varmasti kaapelit hapertuneet heikoiksi ja häviöitä enemmän.

Lamput aikoinaan pamahteli aina kytkimestä vähintäänkin 6 kertaa kuukaudessa. Sitten keksin sen, että sähkökaapeissa sulakkeiden välissä oli liikaa välyksiä ja piti erikoisella työkalulla vääntää ne tiukemmin, pari niistä oli löystynyt. Sillä sulakkeen ja sähkövirran välillä täytyy olla pieni väli, liian suuri väli lyö suuria arvoja ja rikkoo sulakkeen sekä lamput.

Taloyhtiömme on puhunut, että vanha sähköjärjestelmä täytyy uusia muutaman vuoden kuluttua ja juuri nyt missään sähköintoilusta ei ole mitään järkeä yrittää vanhalla rungolla väkertää.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Tänään itkettiin eduskunnassa Carunan siirtomaksuja. Ette ole nähneet vielä mitään. Käyttöturvan vuoksi niitä maksuja korotellaan maksimaalisesti korotuksille on asetetun vuotuisen nostokaton puitteissa.

Toimintavarmuus alibina rakennetaan nyt sähkönjakeluverkkoja ja kuluttajat maksaa ne siirtomaksuissa. Tosiasiassa tuuli- ja aurinkokovoiman siirto myyntitarkoituksessa vaatii merkittävää siirtokapasiteettia. Samoin päätetty sähköautoilu, joka maksatettaneen ilmastonmuutosalibilla polttomoottorikäyttöisten autojen käyttömaksuina ja korotettuina polttoaineveroina.

Sähkön osalta mittausjärjestelmämuutokset on toteutettu jotta voidaan siirtyä tuntiteholaskutukseen. Sitten vaan kiinteistöjen sähkötekniikka tulee muuttaa sellaiseksi, että voidaan ohjata muutakin kuin käyttövettä ja lämmitystä. Onnea saneerauksen maksajat.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Ei mikään auvoinen pastellinsävyinen tulevaisuuskuva..

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Se, miten tuntitehomittausta nyt lobataan ja mitä tänään Carunan laskussa itkettiin, toteutuu jatkossakin suhteellisesti samanlaisena, mutta laskun merkitykselliset osat muuttuvat. Nyt Carunan satasen laskussa oli muutama euro energialaskua ja loppu siirtolaskua, jossa veroja.

Jatkossa kun yhtenä tuntina laskutusjaksona teho käy korkealla, koko kuun maksat sen huipun mukaisena. Kannattaa siis huomioida, että "älykäs ohjaus" tasaa aina talon kuorman. Näin sähkölaitos maksimoi tuottonsa. Samalla, jotta laskua saisi edes hivenen tasattua, se pyrkii ohjaamaan talon sisäistä kuormaasi (vrt. nykyinen yösähkötariffi).

Sähköstä maksetut rahat lähtevät jatkossakin osinkoina Suomesta ja kaikki verot on mahdollisimman tehokkaasti tuotosta putsattu. Luonnollisten monopolien myynti on suomalainen erikoisuus. Sitä ihmettelee ulkomaiset sijoittajat. Ilman riskiä maksimaalinen tuotto. Siksi samat piirit investoivat Suomessa mielellään tuulivoimaan. Tuplatakuutuotto Saksaan verrattuna ja pitkäaikaisesti.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tähän tapaan:

SÄHKÖLASU 95 €, itse sähkön osuus 3 €
– Ministeri sanoi suoraan: ”Valitettavasti joudumme maksamaan”

msn.fi/Jenni Tamminen 22.11.2018; http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/s%c3%a4hk...

Oppositiopuolue perussuomalaiset nosti tänään eduskunnan kyselytunnilla esiin sähkön siirtohinnan. Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps) viittasi kysymyksessään multialaisen Matti Ronkaisen mielipidekirjoitukseen.

Ronkainen kirjoitti muutama päivä sitten Keskisuomalaisessa saaneensa mökkinsä sähkölaskun kolmen kuukauden ajalta. Laskun summa oli 95 euroa, mutta sähköä oli kuitenkin mökillä kulutettu vain 2,96 euron edestä.

”Arvonlisäveroa laskussa on 18,51 euroa ja sähköveroja yhteensä 1,32 euroa. Kun ne vähennetään loppusummasta, sähköyhtiölle jää 75,82 euroa”, Ronkainen hämmästeli.

”Siis kolme prosenttia oli energiasta. Loput 97% oli veroja ja siirtomaksua. Liki jokaisessa muussakin perheessä ihmetellään valtavia siirtomaksuja. Ne ovat käsittämättömiä”, Hakkarainen sanoi eduskunnassa tänään.

Sähköyhtiö oli Ronkaisen mukaan vastannut, että summassa on mukana veroja ja että maksuihin on korotuspaineita maakaapelointi-investointien vuoksi."

*

Siivunvetäjiä löytyy.. Aina.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kun kulutettua kilowattituntia kohden laskettu hinta alkaa olla euron tasolla, kannattaa todellakin jo alkaa miettiä verkosta irtautumista. Tuolla hinnalla kun tekee ja jopa varastoi sähköä itse käytännössä millä tahansa keinolla.

Kipuraja mennee jossain 25 c/kWh tienoilla riippuen sähkön kulutuspiikin suuruudesta, vuodenajasta johon kulutus ajoittuu ja siitä, voiko hyödyntää oman sähköntuotannon lämpöä (esim polttoöljyaggregaatin hukkalämpöä).

Sattumasähköä voi toki tuottaa selvästi tuota halvemmallakin varsinkin kesällä, mutta silloin tarvitaan varastointijärjestelmä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Maailman markkinoilla olevien sähköautojen toimintamatkat vaihtelevat alle 300 kilometristä lähes 500 kilometriin, kun kantama ilmoitetaan uuden WLTP-ajosyklin mukaisesti. …
WLTP on NEDC:tä huomattavasti totuudenmukaisempi, joten vertailussa NEDC-kilometreistä voi vähentää keskimäärin 20–25 prosenttia.
TE, 23.11.2018; https://www.talouselama.fi/uutiset/te/35508ccf-01d...
*

Siis mitä?

Millä muulla alalla voidaan sallia 20-25 %:n vedätys?
Huh?

Ai, niin, mutta – sähköauto…
Aina nämä kaksoistandardit unohtuu multa!
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Vielä toinen artikkeli Talouselämästä, 23.11.2018:

"Sähköauton ostaja saa tuhansien eurojen tuen Ruotsissa - nyt naapuri lyö rahoiksi myymällä tukiautonsa Norjaan

Ruotsalaisyritykset ovat keksineet myydä subventoituja sähköautoja Norjaan, Ny Teknik kirjoittaa.

Puliveivaus on mahdollista, koska Norjassa sähköauton ostaja saa tukea myös käytetyn auton hankintaan. Ruotsissa tukea myönnetään vain uusien sähköautojen hankintaan."

Lue koko tarina;
https://www.talouselama.fi/uutiset/sahkoauton-osta...

*

Niin monet hyvää tarkoittavat systeemit ja subventiot sekoittavat markkinoita, valuvat vääriin taskuihin, johtavat kikkailuun tai elinkeinotoiminnan uusiin muotoihin..

Mutta aina joku maksaa. Se "joku" olet yleensä sinä!

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Hybridit - näkyvästi esillä:
Uudessa premiumluokan hybridikatumaasturissa on ”läpinäkyvä konepelti” – tulee myös Suomeen, hinnat selvillä.

Kauppalehti, 23.11.2018;
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uudessa-premium...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kiitos vielä kerran kaikille osanottajille: keskustelu oli avartavaa ja hyvää!

*

Yhtä jäi paitsi.
Nimittäin akut, nuo vekkulit, joita ei kuitenkaan voi unohtaa.
Kaikki seisovalla sähköllä käyvä vaatii akkuja.

Sähköautot ja akut;
ei ihan harmiton pari.

Joten ehkä tässä on faktaa?
http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26296...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Arvostettu kolumnisti Yrjö Rautio kirjoittaa:

"Autoilija on petoksen uhri".
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005908578.html

Liian monta kertaa yhteiskunta ja lainlaatija on sietänyt maalia kesken pelin.

Autoja koskevat säädökset ja sanktiot ym. ovat muuttuneet alvariinsa.

Auto joka ostohetkellä täytti kaikki normit ja jopa ylitti ne, ja jota "kaikki" suosittelivat, onkin parissa vuodessa muuttunut suoranaiseksi pirun pesäksi. Ja jonka arvo on pudonnut nollaan tai jopa under zero!

Hitto. Ei ihme, että Yrjö on päättänyt lykätä auton hankintaa hamaan turbulentin tilanteen asettumiseen saakka.

Eikä Yrjö ole yksin.

Lähde: HS 23.11.2018

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Autoliitto:
Autoliitto pelkää autojen hintojen romahtavan:

"Ei kukaan halua ostaa autoa, jonka arvo nollautuu hetken kuluttua"

Julkaistu tunti sitten

Suomen ilmastopaneelin ilmoittama tavoite sähköautokannan nostamisesta 850 000:een asettamalla polttomoottoriautot tuonti- ja ostokieltoon on Autoliiton mukaan harkitsematon ja epärealistinen. Autoliitto pelkää avauksen lisäävän epävarmuutta ostajissa, lykkäävän ostopäätöksiä ja siten vanhentavan jo ennestään ikääntynyttä autokantaa.

MtvUutiset, 28.11.2018;
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/polttomoottori...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset