Sähköautoilun sietämätön edullisuus – totta vai tarua?

Sähköautoilun sietämätön edullisuus – totta vai tarua?

Sähköautolla ajaminen on halvempaa kuin polttomoottoriautolla ajaminen.  Näinhän tämä on meille kerrottu.*)

Todellisuudessa tilanne saattaa olla toinen.   Tästä kertoo kokemusasiantuntija Espoosta.  Hän on reaaliarjen pohjalta laatinut oheisen raportin, jonka hän on ystävällisesti luovuttanut asiasta kiinnostuneiden luettavaksi.

*

Sähkö versus diesel

Laskeskelin hieman työmatkakuluja dieselillä ja sähköllä. Minun nykyinen A-Mersu kuluttaa dieseliä keskimäärin 5,5 litraa / 100 km. Tänä aamuna oli Länsiväylän päässä luku 4,2 litraa / 100 km, mutta lukema toki hivuttautui lähemmäs 5 litraa ennen kuin olin Punavuoressa. Kotoa lähden tolpasta lämpimällä moottorilla, ja sen ansiosta kulutus kaupungissa päätyy yleensä vähän pienemmäksi kuin kotiin palatessa. Kesäkelillä aika sama molemmat suunnat. Lasketaan kumminkin pitkän ajan keskikulutuksella, 5,5
litralla, niin ollaan jo valmiiksi vähän sähköautoiluun päin kallellaan. Kuukaudessa menee työmatkadieseliin 38 km * 22 päivää -> 836 km -> 46 litraa (= about tasan tankillinen) -> 70€. 

Sähköauto vie tyypillisesti 20 kWh / 100 km eli kuukauden työajot olisivat energiapakettina n. 170 kWh. Jos lataisi autoaan pelkästään Helsingissä Helenin (ent. Helsingin Energia) latauspisteissä niin…
https://www.helen.fi/sahko/taloyhtiot/sahkoautojen-lataus/latauspisteiden-hinnat/sahkoauton-latauspaketit/

…olisi pakko ottaa L-paketti jos ostaisi kaiken tarvittavan työmatkaenergian kaupungissa olevilta asemilta. Siinä toki maksaa vähän turhasta koska mahaan ei mahdu kaikkea ostettua ruokaa.

Toinen vaihtoehto olisi ottaa Helen M-paketti, jolloin energiaa saa imuroida 100kWh eli 30 euron arvosta. Ylimenevältä osalta Helen taas laskuttaa ns. prepaid hinnan mukaisesti eli esim. Audi A3 e-tronin akun täyttö
kotimatkaa varten maksaisi 8 x 0,15€ + 4€ (2h latausta, 8kWh energiaa) -> 5,2€. Tuo ei oikein kannata. Autovalinta päätyisi joka tapauksessa kuitenkin pistokehybridiin, jossa on myös polttomoottori. Näin siksi,
että työmatkat voisi ajaa puhtaasti sähköllä ja kaikki yli 20-25 km suuntaansa olevat matkat ajetaan bensalla. Niitä reissuja ei viikossa montaa tule.

*

Sähköauto työmatkan kulkuvälineenä

Jos siis haluaisin ajaa työmatkat pelkällä sähköllä vaikkapa E-Golfilla, Audi A3 e-tronilla tai MB C350e:llä, niin minun pitäisi ladata auto yön aikana kotitolpassa sekä aamulla töihin tullessa Helenin laturissa. Näin sähkö riittää aina työmatkan yhteen suuntaan ja bensaa ei pala.
Punavuoressa lähin latauspiste on Hietalahden torilla (2 latauspaikkaa), joten auto tolppaan aamulla jos tilaa on, siitä reipas kävely töihin ja parin tunnin päästä sama kävely toiseen suuntaan, töpseli irti ja auto
uudelleen parkkiin Merimiehenkadulle (jos tilaa enää kymmenen korvilla on). Koko operaatioon voisi kuvitella menevän puoli tuntia ylimääräistä (kävelyt vartti yhteensä, auton siirto ja paikoitus toinen mokoma).

Suora bussivuoro alkaa ajallisesti lähestyä yksityisautoiluun käytettyä päivittäistä aikaa. Millään yllämainituista pistokehybridi-autoista ei pääse molempien suuntien työmatkaa yhdellä "tankkauksella" (jos teoreettinen on 31..40km, mutta käytännössä vain 20…25km). Helen M-paketti maksaa kuukaudessa 30€ ja kotilataus n. 10€. Eli neljällä kympillä per kuukausi selviää. Jos autojen range (kantama, toimintamatka) paranee tulevaisuudessa (teoreettinen pitäisi olla vähintään +50km), niin sitten voisi ladata kotona kaiken päivän aikana tarvittavan. Tässä tapauksessa työmatkailun hinta putoaisi puoleen eli n. 20€/kk. Euro/päivä on ikäänkuin minimi hinta työmatkailuun, jos pyöräilyä ja kävelyä ei lasketa vaihtoehdoksi.

Sähköauton lataushinta

Yllättävän kallista on sähköauton lataus, ainakin prepaidina Helsingissä. Yhden suunnan lataus Punavuori-Laurinlahti maksaa Helenin tolpasta kertakorvauksena 5,2€ / 19km -> 27c/km (energiasta 1,20€ ja
tolpan varaamisesta 2 tunniksi 4€). Samalle matkalle voisi polttaa bensaa 16 litraa / 100 km tahtia, jotta ollaan yhtäläisissä hinnoissa.
V8 Jeeppi on ihan kilpailukykyinen työmatkatyökalu irtomyyntinä ostettuun sähköön nähden. Satunnainen latailu ilman kuukausisopimusta ei siis kannata. Julkinen bussikyyti maksaa kausilippuina vain n. 5€/työpäivä ja
irtomyyntinäkin se on em. sähkömatkailua halvempaa.

Sitä en myöskään osaa ennustaa, kuinka sähköauton todellinen kulutus käyttäytyisi ruuhkassa, tai siitä johtuvasta matka-ajan pidentymisestä. Itse liikkuminen ei tietenkään kuluta juurikaan enempää, mutta puoli tuntia 10 asteen pakkasessa sisäpuhallin huutaen ja vastukset punahehkuisena ilmahormeja ja penkkejä lämmittäen maksaa sekin jotain. Voi olla, että kilowattitunti, pari kuluisi hyvinkin ylimääräistä per suunta. Eli saman verran kuin 5-10 km ajoa ilman lisälämmityksiä. Dieselillä ja bensalla lämpö tulee aina kaupan päälle.

*

Ajoneuvovero
Mitä tulee muihin kuluihin, niin A-Mersun ajoneuvovero on n. 600€/vuosi ja tuollaisen pistokehybridin n. 150€/vuosi. Käyttökuluina hybridi siis säästää teoriassa 450€ + 11 x 30€ -> 780€ vuositasolla. Kutakuinkin sama
summa, millä vakuutusmaksu nousee kun kymmenvuotiaan A-Mersun perus liikennevakuutus korvataan hybridin täyskaskolla (200€ vs. 1000€).

Paljoltihan kaikki on myös kiinni siitä, minkä väristen lasien läpi tirkistellen taskulaskimensa nappeja painelee ja mihin haluaa uskoa ja valintansa perustella. Reaalilukuina; sähkömatkailu maksaa suuruusluokkaa 2c/km, pieni dieselauto 8c/km ja V8-Jeeppi 27c/km. Nämä luvut on tosia kun puhutaan pelkistä suorista energiakuluista/km. Kaiken muun voi kukin mitoittaa, arvottaa ja laskea niin kuin itse haluaa asioiden näyttävän ja jonka oma kukkaro kestää.

Silläkin lailla voisi joku ilkeämielinen laskea, että uuden Teslan arvo romahtaa kolmessa vuodessa liki 50.000 euroa. Jos ajan kolme vuotta kaikki ajot Jeepillä ja pidän autoa kaiken muun ajan tyhjäkäynnillä lainkaan moottoria sammuttamatta niin rahaa kuluu saman verran. Valtio tienaa tällä toiminnalla paljon enemmän, kun bensassa on moninkertaisesti veroa verrattuna Teslaan. Ilmastonmuutos ehkä vähän kiihtyy, mutta varmuudella kiihtyy myös valtion kassavirta aivan eri sfääreihin.

Pistokehybridi; Plug-in-hybridiauto (myös pistokehybridi, ladattava hybridi tai lataushybridi) tarkoittaa hybridiautoa, jonka akut on mahdollista ladata ulkoisesta sähkönlähteestä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Plug-in-hybridiauto

*

Sähkön hinta saattaa vaihdella – ja tekee sen myös

Norjassa tämä on jo havaittu, Pentti J. Rönkkö/Iltalehti 17.07.2018 kertoi;

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/201807172201078555

*

Sähkö maksaa

Sähkö ei ole ilmaista ja jos sitä varten rakennetaan latauspiste, niin sen(kin) kustannus pitää kuolettaa ja tolpalla olisi varmaan tarkoitus tehdä rahaakin jollain aikaikkunalla. Sähköauton latauspiste on yleensä aina uusi parkkipaikka kaupungissa, tai ainakin autopaikka josta kaupunki muuten saisi jotain kautta rahaa. Tuossa IL:n artikkelissa bensa/diesel -autolle oli laskettu 9,5c/km, eli semmoinen 6 litraa/100km. Nykydieselit pääsee tuohon melkein kaikki, mutta tuskin juuri yksikään bensakäyttöinen auto. Ei taida edes tuollainen pieni Yaris yltää tuohon kuuteen litraan, seka-ajossa. Ehkä siis hiukan optimistinen norjalaislaskelma, muttei kovin kaukana totuudesta. Ehkä todellisempi ratkaisu olisi ollut havaita fifti-siksti, tasapeli tällä kertaa.

Pyörittelempä vielä tuota aiempaa laskelmaani. Päädyin siihen, että nykyisillä hybrideillä voisin toimia kahden pisteen latauksella (työmatka-ajot), toinen lataus kotona ja toinen kaupungissa. Kaupungin osuus oli 30€/kk, joka tulee nykyisestä halvimmasta mahdollisesta hinnoittelumallista. Yhteishintaa on näillä eväillä vaikea kutistaa, koska akku ei varmuudella riitä kuin reiluun yhden suunnan ajoon. Mutta tämä avaa toisenkin vaihtoehdon. 30 eurolla saa n. 20 litraa bensaa, joka työpäiville jaettuna on n. litra päivässä. Jos lataan kotona mahan täyteen virtaa, autolla pääsee 25 kilometriä kun oppii taloudellisesti ajamaan. Kokonaismatkasta uupuu vielä 13 kilometriä. Jos minulla on tuohon pätkään käytettävissä litra bensaa, niin keskikulutuksella 7,7 l / 100 km yhtälö toimii. Eräs tuttu hankki uuden bensa-B:n, jossa on käytännössä sama moottori kuin tuossa Mesen hybridimallissa. Tuhannen kilometrin jälkeen (jossa ei ole vielä kertaakaan käyty kehä III:n ulkopuolella) on keskikulutus 8,1 l/ 100 km.

Jos hybridiautolla lähtee kotoa sähköllä ja kitkuttelee sillä Länsiväylälle, niin tasanopean välin Suomenoja – Ruoholahti voi lasketella bensalla. Se olisi bensamoottorin ominta aluetta, jos sellaista ylipäätään on. Muita autoja en tunne, mutta mesessä voi valita tilat: E-Mode, E-Save ja Hybrid. Nimensä mukaisesti mennään sähköllä, bensalla tai annetaan tietokoneen valita mieleisensä. Kun tullaan kaupunkiin, niin vaihdetaan takaisin sähkölle ja mennään sillä parkkiin asti. Kotiin paluu onkin kinkkisempää, kuinka jakaa vähäiset jäljellä olevat sähkövoimavarat, kun koko reissuun akku ei enää riitä. Luultavasti niin, että ekat kaksi kilometria nitkutetaan ruuhkassa akun varassa Punavuoresta Ruoholahteen, Länsiväylän alkupäähän. Ja jos sähköllä vielä kestää kiihdyttää matkavauhtiin niin hyvä on. Sitten vasta bensakäytölle kun liikenteen rytmi tasaantuu. Vaihtoehtoisesti mennään paluumatka yksinkertaisesti sähköllä niin kauan kuin sitä suinkin riittää. Loppu bensalla jos on pakko. Yhtään ylimääräistä vapaata elektronia ei akkuun kannata jättää, koska sähkö on halvinta. Kotona auto kannattaa ajaa suoraan lataustolppaan. Illalla ehtii vielä käydä asioilla, kaupassa, postissa jne. sillä sähköllä mitä ehtii tulla tolpasta parin tunnin aikana. Yön aikana vedetään vieteriin akku täyteen eli seuraavan työpäivän kilometrit.

*

Ne verot

Valtiontaloudellisesta näkökulmasta voisi myös tarkastella kahta erilaista tapausta, jossa tavan kuluttaja hankkii kaksi eri autoa, hybridin ja normaalin vastaavan. Jos otan esimerkiksi vaikkapa tuon Mersun C-sarjan hybridin ja vertaan saman hintaiseen bensa-autoon niin hybridin tapauksessa:

– Ostohetkellä valtio saa verotuloja 10.000 euroa vähemmän.
– Viidessä vuodessa polttoainetuloja kertynee 4.000 euroa vähemmän (100.000 km, 6l/100km erotus, veroa 2/3 bensan hinnasta).
– Ajoneuvoveroa kertyy varmaan 1000 euroa vähemmän.

Pyöreästi laskettuna hybridiautoilija antaa valtion kassaan viidessä vuodessa 15.000 euroa vähemmän kuin vastaava bensa/diesel autoilija (ko. automerkin ko. malleilla). Jos kaikki vain yhtenä vuotena Suomessa myytävät autot (100.000) olisivat hybridejä, niin sen vaikutus olisi jopa 1,5 Miljardin lisäreikä pohjattomassa kirstussa ostohetkestä eteenpäin seuraavan viiden vuoden aikana.

*

Sähköauton edullisuudesta tutkittua tietoa

*) Trafin teettämien selvitysten mukaan sähköautolla ajaminen on kokonaiskustannuksiltaan halvempaa kuin bensiiniautolla.

”  –  VTT teki Trafin pyynnöstä selvityksen siitä, paljonko täyssähköautolla ajaminen maksaa kuukaudessa. Arvion mukaan jos ajaa 30 000 kilometriä vuodessa, täyssähköautolla ajaminen seuraavan viiden vuoden aikana maksaa 0,21 euroa kilometriltä. Bensiiniautolla kilometrin hinta on 0,22 euroa kilometriltä.”

HS, 30.7.2018; https://www.hs.fi/paivanlehti/30072018/art-2000005773839.html Hesarilla on maksumuuri, joten lue täältä: Helsingin Uutiset, 30.7.2018: https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/690491-yllatysselvitys-hsssa-sahkoauto-on-halvempi-kuin-bensiiniauto

*

Sähköautoilun todellisista kustannuksista, – katso myös tämä:
https://www.kaleva.fi/juttutupa/tiede-ja-luonto/sahkoautoilun-todelliset-kustannukset/5402084?page=5

*

veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu