Veikko Huuska

Mitä uutta Barentsilla?

V​iikon ajan on otsikoita ja mieliä hallinnut Naton pohjoisen harjoituksen aikana lokakuussa 2018 havaitut lentoliikenteen paikannukseen kohdistuneet häirintäyritykset, joiden suorittajaksi on luonnollisesti epäilty Venäjää.

Venäjä on kategorisesti kiistänyt syytökset.

Jälleen kerran nähdään, miten paljon paremmin huono uutinen peittoaa hyvät uutiset. Miten väitetty seikka myy paremmin kuin reaalinen konstruktiivinen teko. Kuinka moni on kuullut, että lokakuun lopulla allekirjoitettiin ja julkistettiin Norjan ja Venäjä välillä esimerkiksi seuraavat sopimukset:

25.10.2018 Barentsin meren Grey Zone Pact. Allekirjoittajina Venäjän puolelta luonnonvaraministeri ja Norjan puolelta öljy- ja energiaministeri.

17.10.201 maiden välinen Barentsin kalastussopimus. 19.10.2018 Sopimus huomattavasta venäläisen NLG:n varastoimisesta Norjan satamiin.

25.10.2018 Barent Sea Seismic Surveyng Pact. Jne.

Tällä NOR-RUS pohjoisella yhteistyöllä on tunnetusti etäiset historialliset juuret. Eri muodoissaan, sodan ja rauhan aikana. Vähintäinkin Krimin sodasta lähtien. Nyt puhumme vuosista 1853-1856.

Nykysuhteiden peruskirja on Barents Enviroment Council, nelivaltiosopimus, jossa Ruotsi ja Suomi ovat allekirjoittajina.

Venäjänpresidentti Jeltsin sanoi 1990: Go Kirkenes and let the region develope. Vain hieman anekdootinomaisesti pohjoisessa tunnetaan venäläisten toistama sanonta: Historiallisesti Kirkkoniemi on venäläinen kaupunki Norjassa. Norjalaiset osaavat asettaa tämän oikeaan kontekstiinsa. Vuonna 1993 allekirjoitettiin IBS, International Barents Secretariat -asiakirja.

Jossain määrin huvittavana seikkana voidaan todeta, että EU allekirjoitti sekin erehdyksessä paperin. Näin norjalaiset minulle kertovat, minä puren huultani ja hyvin muistan miten Paavo johdonmukaisesti ajoi pohjoista ulottuvuutta, jonka kaukonäköisyydestä muut eivät päässeet jyvälle.

Barentsillekeskittyvän toiminnan fokus on Kirkkoniemessä. Se on siellä jossakin keskellä: 20 minuutin automatkan päässä Venäjästä (viisumitta läpi) ja 40 minuutin päässä Suomesta.

Vaikka Kirkenes onnkin City Ultima Thule, on se keskempänä kuin uskommekaan. Kaikkialle ennättävä Kiina laski jo viime vuosisadalla: Rahtilaivalta menee Kiinasta Kirkkoniemeen Koillisväylää pitkin 18 vrk. Matka Suetzin kautta kestää 40 vrk.

Mikäli ja sikäli kuin pohjoinen merireitti pysyy auki, sillä kulkevilla 400.000 tonnin rahtialuksilla on tulevaisuus. Kiina laskee Kirkenesin sataman varaan. Öljyä, kaasua, elintarvikkeita, kulutus- ja investointituotteita.

Kaikki tämä ja paljon muuta on saanut Kiinan hereille. Kiinaa pohtii ja neuvottelee. Ja kun se tekee sitä, se reaktivoi Venäjää ja Putinia vauhdittamaan yhteistyötä Nato-Norjan kanssa. Sumeilematta.

Venäjällä on tarve ja kiire kehittää omia kauppa- ja synerrgiakuvioitaan, mutta myös pohjustaa vauhtia jotta se voi hypätä Kiinan jalaksille.

Tämä yhteistyö Kiinan suuntaan on Venäjän strategisessa keskiössä. Samalla se virnistää lännen sanktioille, joilla Länsi ja Suomi ampuvat sarjatulta omaan jalkaan.

Norjaa, laajoin edistymisvaltuksin toimivaa ääripohjolaa innoittaa selviytymistaistelu gobalisaation kurimuksessa ja tilanteessa, jossa Norja ei investoi Ruijaan, eikä EU investoi. Norjas ei Lännen moraalikauppa kiinnosta pätkääkään.

Siksi lämpimästi toivotetaan tervetulleeksi venäläiset panokset ja Kiinan miljardihankkeet. Venäjä pitää Kirkenesiä vanhana venäläisenä kaupunkina, mutta eri finaalissa kuin Viipuria.

Kiina on tullut Norjaan jäädäkseen.

Norja vei jo 2010 terästä 100.000 tonnia Kiinaan.

Kiina on päätymässä pitämään alueellisena asemapaikkana, ei Murmanskia, vaan Kirkkoniemeä, kustannuserosta huolimatta.

Se laskee kokonaisuutta ja tulevaisuutta.

Eräs pointti, jonka tässä näen, ovat junayhteydet. Kiina suunnittelee Silkkisen meritien (Koillisväylän) ja maisen Marc Polo/Silkkitien lisäksi kolmannen maareitin päälle.

Se havittelee jo Arctic Railway -yhteyttä pohjois-Siperian halki Kirkkoniemeen. Se laskee rahtitonneja 750 metriä pitkien junien mukaan.

Se, sekä Norja laskee, miten hyödyllinen olisk junareitti: Kirkklniemi-Helsinki-tunnelin kautta Tallinnaan- Kiinaaan.

Näin kytkeytyy mukan isoon kuvaan Suomi, halusi se tai ei. On sanktioita tai ei. Olen melko varma, että Janne tietää Kiinan kiinnostuksen se on: Rahoitusosuusvalmiuden.

Ensi vuoden tapauksia on Norjassa järjestettävä "Barents Spectakel 2019".

Kiina, ja miksei Venäjäkin, tulee panostamaan siihen mahdikkaasti.

Mutta Kiina ei tule kolonislistina eikä valloittajana. Se tulee kyllä valloittamaan, mutta sydämiä. Se käyttää kulttuyra, musikkkia, valoja, historiallista performanssia ja joukkla silkkihansikkaita. Se yrittää olla ystävä, kumppani ja fiksu. Kampanjointia tulee olemaan melenkiintoista seurata!

Teema on (myönteisessä hengessä): "Kirkkoniemi - maailman pohjoisin Chinatown!"

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Ultima Thule, takainen maa on eri maata.
Tarujen ja unten usva.
Siellä taru kukkii ja sekoittuu jäätävään todellisuuteen.
Tässä mielessä en malta olla kertomatta tarinaa, jonka tämän jutun valmisteluvaiheessa kuulin, lähde on norjalainen.
Kun norjalainen ministeri nousi Kirkkoniemessä koneeseen, kapteeni kuiskasi ovella: Tiedättekö, että tämä Jumbojet on tehty Kirkkoniemessä ja Murmanskissa?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset