Veikko Huuska

Äänislinnan luterilainen hautausmaa Petroskoissa 1941-1944

Äänislinnan luterilainen hautausmaa Petroskoissa 1941-1944

Äskeiseen Petroskoin –opintomatkaan liittyen saatan esitellä Petroskoin suomalaisen luterilaisen hautausmaan.  Tai, kuten nimitys jatkosodan aikana meni: Äänislinnan luterilaisen hautausmaan.  Hautausmaa vihittiin käyttöön talvella 1942, tarkemmin sanoen 18.1.1942. 

Uuden hautausmaan ensimmäiset sankarihautajaiset pidettiin samassa yhteydessä. 

Nykyisissä kartoissa ei Petroskoin suomalaista luterilaista hautausmaata esiinny.  Sen paikantaminen ei ole aivan helppoa. Tilaisuuksista otetuissa SA-kuvissa kuitenkin havaitaan, että se sijaitsee harvahkossa mäntymetsässä, tasaisella maapohjalla.  Taustalla häämöttää aukea, joka todennäköisesti on Äänisen ranta.  Kovin kaukana kaupungin keskustasta hautausmaa ei myöskään ole, joten etsinnät kohdistuvat rantakatu Ulitsa Rigachinan suunnalle, ehkäpä Petrovskin alkoholijuomatehtaan lähettyville.  Tälläiseen arvioon on päättynyt myös Itä-Karjalan kohteiden kartografiaan perusteellisesti perehtynyt Juhani Kiuru.

*

Muutaman korttelin päässä, Ulitsa Pradyn vaarrella sijaitseva Pyhän Ristin katedraali otettiin kohta valtauksen jälkeen suomalaiseen, luterilaiseen käyttöön:

SSHS:n Sotahistorialliset kohteet –sivusto kertoo:

Petroskoin ensimmäinen luterilainen pappi merkittiin varuskunnan vahvuuteen jo marraskuussa 1941. Ortodoksinen pastori saapui Petroskoihin joulukuussa 1941 ja järjesti jouluaattona ensimmäisen tilaisuuden käyttökuntoisessa Pyhän Ristin kirkossa (rakennusvuosi 1852). Pappien määrä vakiintui Petroskoissa molemmissa uskontokunnissa yhdeksi. Lisäksi kummallakin oli yksi apulainen.

Luterilaisten jumalanpalvelusten pitoon käytettiin varuskuntakirkoksi muutettua puna-armeijan taloa. Ortodoksisten jumalanpalvelusten pääpaikkana toimi em. Pyhän Ristin kirkko. Ortodoksiväen määrän ja suuren hengellisen tarpeen johdosta otettiin lisäksi käyttöön Neglinkajoen varressa sijaitseva Pyhän Katariinan kirkko (rakennusvuosi 1878) vuoden 1942 lopulla.” Linkki: https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/1173

*

SA-KUVAT kertovat Äänislinnan luterialisen hautausmaan vaiheista 1941-1944:

*

Äänislinnan luterilaisen hautausmaan vihkiäisistä. ( Pastori (Topi) Vapalahti keskellä pitää juuri vihkiäispuheen.)
Äänislinna 1942.01.18

 http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2216327401eb491ed6f50794027&archive=&zoom=YES

Napauta auki: http://sa-kuva.fi/neo2?tem=webneo_inform_userules&lang=FIN&id=7aa7d221632743173f7d00db4ac2dc35&archive=&name=69834

*

Vastavihityssä Äänislinnan luterilaisella hautausmaalla ensimmäiset sankarihautajaiset. Sankarikuoleman saanut Terusta kotoisin oleva 17v. nuorukainen Heikki Varonov haudataan.
Äänislinna 1942.01.18

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2216327431606b9fed180db2b59&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d221632743151b0c3d7f4ef05398&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2216327431448bb0c36d513cbb6&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22163274313fc60bb75174c4c4a&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2216327431299657cdf7576da5a&archive=&zoom=YES

Ks. myös:

https://www.sotasampo.fi/fi/photographs/page/sakuva_100561

*

Samana päivänä suoritettiin myöskin ensimmäiset siviilihautajaiset. Hautauksen suoritti pastori Lumme.
Äänislinna 1942.01.18

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22163274310b632bfe32056aa14&archive=&zoom=YES

*

Portti huvipuistoon, entinen ja nykyisin hautausmaa.

Kreikkalaiskatolisen kirkon portti (suomalaiseen käyttöön otettu Pyhän Ristin kirkko=.
Äänislinna 1942.02.22

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d5216551075e2299df66dcb0db8c&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d5216b51075e2a61a4cbde4e9a2c&archive=&zoom=YES

*

Äänislinnan valtauksen vuosipäivän juhlallisuuksista. Sankarihaudalta, kenraali Hägglund laskee seppeleen.
Äänislinna 1942.10.01

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d7266a2640645012f2e1f8e45f25&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d7266a234d643af5cc6f2022eeb4&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d7266a234c646da87f495dcaa4b6&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d7266a204564e7291a120c640a3e&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d7266a2643648159ba1bc235f8c3&archive=&zoom=YES

Äänislinnan valtauksen vuosipäivän juhlallisuuksista. Sankarihaudalta.
Äänislinna 1942.10.01

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d7266a2642649fb3e135619ada3a&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d7266a264d642dfed3371d6ba0f8&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d729632541643f5f1c55e11bbe03&archive=&zoom=YES

Napauta auki: http://sa-kuva.fi/neo2?tem=webneo_inform_userules&lang=FIN&id=7aa7d72963254064e517e4e818c78bd3&archive=&name=110436

*

Luutnantti Tapio Wirkkala muovailee Äänisen puolustajain sankaripatsasta.
Äänisjärvi 1942.09.23

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d7266b244364d52dd623490f1317&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d7266b244264eda2ed70cfa4b45c&archive=&zoom=YES

Napauta auki: http://sa-kuva.fi/neo2?tem=webneo_inform_userules&lang=FIN&id=7aa7d7266b244d64f51e02bc1ec0c500&archive=&name=110229

https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK7744:766

*

Sotamies E. Koivistoinen siunataan kentälle jääneenä Äänislinnan sankarihautaan. Sotilaspastori Kuoppala suorittaa ruumiin siunauksen 6 sotilaspastorin avustamana.
Äänislinna 1943.04.18

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22260224d1735b539949dfadbcc&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22260224d1627006453ec577f99&archive=&zoom=YES

*

Kenraali Hägglund laskee seppeleensä (sama tilaisuus).
Äänislinna 1943.04.18

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22260224d1559f2a2dbfdee0467&archive=&zoom=YES

Napauta auki: http://sa-kuva.fi/neo2?tem=webneo_inform_userules&lang=FIN&id=7aa7d22260224d1559f2a2dbfdee0467&archive=&name=126556

*

Oppikoululaiset sankarihaudalla. (Petroskoin valtauksen 2-vuotispäivä)
Äänislinna 1943.10.01

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236b264c1762f346b270532911&archive=&zoom=YES

*

Kenraalit Oech ja Järvinen sekä eversti Paloheimo laskevat seppeleen.

Äänislinna 1943.10.01. (Kaupungin valtauksen 2-vuotispäivä)

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236b264c16295527162631d652&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236b264c1526b6a497662e8a29&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236b264c1451fdcc1e919cd860&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2236b264c138301f8474719aeb9&archive=&zoom=YES

*

Itsenäisyyspäivänä oli kunniakäynti sankarihaudalla. Kenraali Oesch laskee haudalle seppeleen.
Äänislinna 1943.12.06

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2226724411584d2de6ef6d51091&archive=&zoom=YES

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d222672441143ca4ce784002725b&archive=&zoom=YES

*

Yleikuva sankarihaudalta.
Äänislinna 1943.12.06

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d22267244113024e3b5db478d5d2&archive=&zoom=YES

Napauta auki: http://sa-kuva.fi/neo2?tem=webneo_inform_userules&lang=FIN&id=7aa7d22267244113024e3b5db478d5d2&archive=&name=144118

*

Lue myös:

http://www.ortodoksi.net/index.php/Papittomuutta_ja_papillisuutta_%C3%84%C3%A4nislinnassa

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tämä on kiinnostava. Vain vähän ennen "loppua". Missä mahtoi sijaita siirtoleiriläisten tässä siunattaviksi vietävien uusien ristien sijoituspaikka, hautausmaa?:

Siirtoleiriläiset matkalla kirkkoon vieden haudoille uudet ristit.
Äänislinna 1944.05.15
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

Napauta auki: http://sa-kuva.fi/neo2?tem=webneo_inform_userules&...

Primäärikuvasta
pystyy näkemään, että etummainen iso risti on omistettu henkilölle nimeltä Matvei Laurentijevits.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tämä on TK-upseeri Kim Borgin, tulevan menestyneen oopperalaulajan, ottama SA-kuva:

Hautausmaalta: Kaksi vastakohtaa, vanha ja uusi, bolshevikkihauta.
Äänislinna 1942.09.28

http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

Napauta auki:
http://sa-kuva.fi/neo2?tem=webneo_inform_userules&...

Primäärikuvaa suurentamalla pystyy erottamaan vasemmanpuoleisen haudan vainajien nimet, päivämäärät sensijaan erottuvat heikommin: nähdäkseni kyseessä on Suomalaisia vastaan käydyn sodan uhreja vuodelta 1940, siis Talvisodan vainaita(?).

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tämä menee alkuperäisen blogin aiheen ulkopuolelle, mutta saattaa kiinnostaa:

Hautausmaalta: Suomalaisten hautoja.
Äänislinna 1942.09.28
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

Primäärikuva antaa tiedot:
"V. Jansson 17.7.1880 - 26.9.1940."

Suomalaissyntyinen V. Jansson on siis kuollut 60-vuotiaana välirauhan aikaan, syyskuussa 1940.
Minkähänlainen elämä tämän muistomerkin takana on?

Napauta auki: http://sa-kuva.fi/neo2?tem=webneo_inform_userules&...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Toinen suomalainen hauta:

Hautausmaalta: Suomalaisten hautoja.
Äänislinna 1942.09.28
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

Teksti:
"Tässä lepää Linna Oskar 20.2.1896 - 21.1.1938."

Kuolinpäivä iskee silmään pahaentisenä. Onko Oskar teloitettu? Toisaalta: olisiko hänelle voinut/saanut pystyttää punatähtistä muistomerkkiä jos hän olisi tuomittu "kansanvihollisena"?
Kenpä tietää?

Primäärikuva:
Napauta auki: http://sa-kuva.fi/neo2?tem=webneo_inform_userules&...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

SA-kuvatietojen mukaan TK-kuvaaja M.J. Vuorela kierteli Petroskoin hautausmaita jo ensimmäisellä valtauksen jälkeisellä viikolla:

"Erään kommunistinaisen hauta. (Erikoisuutena on naisen valokuva kiinnitetty hautapatsaaseen)."
Äänislinna 1941.10.07
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

http://sa-kuva.fi/neo2?tem=webneo_inform_userules&...

Vera Timofejevna Anisimova-Nevlidova (?)
1911 - 1938

Elämänliekki sammui siis n. 28 vuotiaana.
Mikä oli kuolinsyy? Minkälainen elämä?
Mielikuvitus kiirii, ympär käy.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Fragmentteja:

Vaimo hautaa lastaan.
Äänislinna 1941.12.01
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...
*
Karjalaiset hautajaiset, virsi veisataan vainajan avonaisen arkun ääressä.
Äänislinna 1941.12.08
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...
*
Karjalaiset hautajaiset. Viimeinen matka. Vainajaa kuljetetaan usein vaatimattomasti kelkalla.
Äänislinna 1941.12.08
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...
*
Vaatimattomin juhlallisuuksin lasketaan karjalaisvainaja haudan lepoon.
Äänislinna 1941.12.12
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...
*

Juutalaisten hautauspaikka on eristetty aidalla.
Äänislinna, Kreikkalaiskatolinen hautausmaa 1943.05.12
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

TK-vänrikki Kim Borg on vaeltanut hautausmaalla myös syyskuussa 1942:

Hautausmaalta: Suomalaisten hautoja.
Äänislinna 1942.09.28
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

Sirpin ja vasaran somistaman valkoisen ristin tiedot näkyvät osin selvästi, osin perin heikosti:
Erottuvat elämäkerta tiedot;

"Werner Valdemar SISSALA
syntyi 19?? - kuoli 1933 (epävarma, voi olla jotain muutakin,vh)
KUOLEMAN AIHEUTTI TAPATURMA"

Jotenkin tuo viesti tapaturmasta lohduttaa, toisaalta surettaa; miten olisi Wernerin käynyt ilman tapaturmaa, minkälainen tapaus se oli. Milloin hän tarkasti ottaen menehtyi? Pystyisikö rististä lukemaan päiväyksen..?

Napauta auki: http://sa-kuva.fi/neo2?tem=webneo_inform_userules&...

ps.
Toisin kuin kuvan muissa muistoristeissä Wernerin hautamuistomerkissä ei ole ortodoksista jalkaristiä, joten hän kaikesta päätellen oli suomalainen luterilainen?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
"Kaatuneen hautakiven arvoitus"
*
Hautakivi suomenkielen "iskulausein".
Äänislinna, Kreikkalaiskatolinen hautausmaa 1943.05.12
Kuvaaja: Sot.virk. E. Nurmi
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...
Katso myös: http://sa-kuva.fi/neo2?tem=webneo_inform_userules&...

Hautakiveen hakattu nimi erottuu selvästi:

LAURI LETONMÄKI
22.12.1896 - 20.11.1935
"Koskaan ei sortua saa
Työläisen talonpojan maa
Koskaan ei sammua voi
Punaisen tähtemme koi"

Tässä lepää Suomen kansanvaltuuskunnan oikeusasiainvaltuutettu (oikeusministeri), joka pakeni kapinan kaaduttua Venäjälle.
Hän osallistui maanlaiseen SKP-puoluetyöhön Suomessa ja Ruotsissa 1919-1920, toimi lehtimiehenä maanalaisjulkaisuissa ja opetti SKP:n poliittisilla kursseilla Pietarissa 1920-1921 sekä Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopistossa (LVKY) 1922-1923. Operoi myöhemmin Kominternissä 1924, Punainen Karjala -lehden päätoimittajana 1927-1931 ja Kustannusliike Kirjan poliittisen osaston toimittajana 1931-1935, jolloin suomensi kirjallisuutta ja toimitti yhdessä kansanvaltuuskunnan ex-puheenjohtajan Kullervo Mannerin kanssa V.I. Leninin koottujen teosten suomennosta.
Ajan hengen mukaisesti myös Letonmäki joutui epäsuosioon 1935, erotettiin NKP(b):stä, syytettiin nationalistisista virtauksista.
Lauri Letonmäki teki paineen alla itsemurhan vuoden pimeimpänä aikana, 20. marraskuuta 1935.
Letonmäki kuului niihin vanhan työväenliikkeen kansanedustajiin, joiden ura ja elämä päättyi Neuvostoliitossa repression vuosina. Letonmäen parlamentaarinen ura osui vuosiin 1914-1918.
Hän oli aviossa torpparintytär Maria "Maikki" Alina Kurkelan kanssa. Maria Letonmäki valittiin kansanedustajaksi syksyn 1917 hajoitusvaaleissa.
Maikki ammuttiin Petroskoin lähellä (Krasnyi Bor?) 15.11.1937.
Katso:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Letonm%C3%A4ki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maikki_Letonm%C3%A4ki
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/...
http://itsenaisyys100.fi/persons/letonmaki-lauri/

https://www.geni.com/people/Lauri-Aukusti-Letonm%C... (huomaa; Letonmäen yhteyteen laitettu erheellisesti Yrjö Sirolan kuva, vh)
*
Lue myös täältä pätkä:

"Letonmäentie

Haapamäen ja Pihlajaveden välillä sijaitseva Letonmäen tie kätkee mutkiinsa kahden ihmisen mielenkiintoisen tarinan. Tampereella 1886 syntynyt sisävesilaivan kapteenin poika, ylioppilas, toimittaja, kirjailija, SDP:n kansanedustaja Lauri Letonmäki, aiemmin Helin, asui Pihlajavedellä.
Lauri Letonmäki toimi muun muassa Suomen kansanvaltuuskunnan oikeusasiainvaltuutettuna. Sodan jälkeen hän meni Neuvostoliittoon. Letonmäki ehti toimia siellä monenlaisissa tehtävissä, kunnes joutui epäsuosioon ja kuoli 1935 omankäden kautta.

Lauri Letonmäen vaimo Maria Kurkela on syntynyt 1882 Haapamäellä Kurkelan torpassa. Lauri Letonmäen nimi tunnetaan, mutta Maikki Letonmäki on jäänyt kotikunnassaankin unhoon. Yhteiskunnallisesti valveutunut torpantyttö valittiin 1917 eduskuntaan Vaasan itäisestä vaalipiiristä.
Maikki Letonmäki pakeni kansalaissodan aikana Venäjälle ja toimi muun muassa lastentarhanopettajana Petroskoin lähellä. Maikin elämä loppui 15.11. 1937 teloittajien toimesta."
Lähde: http://www.keuruunveraja.fi/items/show/15

*

Voisi herätä kysymys, miksi Lauri Letonmäki on haudattu Petroskoin kreikkalaiskatoliselle hautausmaalle?
Kysymys saattaa sisältää sinänsä jo vastauksen?

*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Lauri Letonmäen hautakiveen Petroskoin hautausmaalla liittyen:
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

L. Letonmäki oli lehtimies ja kääntäjä, ja muutenkin etevä sanankäyttäjä. Lukuisten muiden vanhan työväenliikkeen miesten tavoin hän kävi myös runolle.

Niinpä ei ole lainkaan yllättävää eikä poikkeuksellista, että Lauri Letonmäen hautamuistomerkkiä komistaa erillisen julistuskäärön muodon saaneelle pinnalle hakatut runonsäkeet.
Jotain komean traagista liittyy eittämättä siihen, että kiveen taotut runon säkeet ovat hänen oman kynänsä jälkeä, puolenvuosikymmenen takaa, vuonna 1930 julkaistusta aaterunosta ”Rakettu on raudalla”.
Raudalla rakennettiin se aate ja aatejärjestelmä, jolle L. Letonmäki puolisonsa Maikin ja lukemattomien muiden toverien tavoin elämätyönsä rakensi.
Raudanmakuinen oli myös hänen kuolemansa. (vh).
*

”RAKETTU ON RAUDALLA”
Kirjoittanut Lauri Letonmäki (1930)
Rakettu on raudalla, tulesta on tuotu
sirpin ja vasaran vapaa liittovalta.
Miekan terin tehty ja sydänverin luotu
on tämä aatteen ja työn tasavalta.

Koskaan ei sortua saa
työläisen, talonpojan maa,
koskaan ei sammua voi
punaisen tähtemme koi.

Missä kalvat kalskivat, vasarat nyt kalkkaa.
missä tykit jyskivät, siellä sirpit suhkaa,
Ahkeralle maaemo maksaa aimo palkkaa,
onnela nouseva keskeltä on tuhkaa.
Raatajarahvaan on hedelmät ja valta,
hiellä ja verellä sen lunastus on luotu.
Työn pojat ja tyttäret, nouskaa kaikkialta.
Vielä ei lepoa meille ole suotu.
Rakettu on raudalla, tulesta on tuotu
sirpin ja vasaran vapaa liittovalta.
Työn pojat, luomme sen ikionnelaksi,
Kommunismin kodiksi työn tasavalta.

Koskaan ei sortua saa
työläisen ja talonpojan maa,
koskaan ei sammua voi
punaisen tähtemme koi.
1930

Lähde: Rakettu on raudalla, tulesta on tuotu: Neuvosto-Karjalan suomenkielistä runoutta vuosilta 1917–1940. 1976. Kokoelman laatineet ja toimittaneet T. Summanen ja A. Mishin. Karjala-kustantamo, Petroskoi.

Linkki: https://fi.wikisource.org/wiki/Rakettu_on_raudalla
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Suomen Sotahistoriallisen Seuran - SSHS:n mainioilla sivuilla, Sotahistorailliset kohteet, on hyvät esittelyt eräistä keskeisistä Petroskoin maamerkeistä ja rakennuksista:

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sight...

Kannattaa perehtyä!
Jokaiselle jotain tuttua, mutta kaikille jotain uuttakin..

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Sotamies E. Koivistoinen siunataan kentälle jääneenä Äänislinnan sankarihautaan. Sotilaspastori Kuoppala suorittaa ruumiin siunauksen 6 sotilaspastorin avustamana.
Äänislinna 1943.04.18.
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...
*
KUKA oli kentälle jääneenä siunattu sotamies E. Koivistoinen?
KUKA oli niin tärkeä SOTAMIES, että häntä siunaamassa oli pastori Kuoppalan lisäksi 6 sotilaspastoria? Niin, ja vielä TK-kuvaaja? (Sot.virk. E. Nurmi)
Sodissa menehtyneiden 1939-1945 –tiedoston mukaan Petroskoin suomalaiseen hautausmaahan haudattiin kuvan esittämässä hautaustilaisuudessa:
KOIVISTOINEN, Smertz EVERT,
syntynyt 9.9.1921 Jääski, jossa myös asunto ja koti. Naimaton työmies, ei lapsia, sotilasarvo: sotamies Päämajan alaisessa 2./ER.P 4:sä. Kuoli 19.1.1942 Seesjärvi; kaatui, siunattu ja haudattu.
Lisätietojen mukaan: Haudattu Äänislinnaan. Lue lisää: Jukka L. Mäkelä: OsKu: tiedustelua ja kaukopartiotoimintaa… WSOY, Porvoo 1966.
*
Napauta auki: http://sa-kuva.fi/neo2?tem=webneo_inform_userules&...
http://sa-kuva.fi/neo2?tem=webneo_inform_userules&...
*
Sodissa menehtyneiden –matrikkelin mukaan
Osasto Kuismasesta eli 2./Er.P 4:stä kaatui ja menehtyi mm.:
(ainakin 21 miestä)

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a... 4&kunta=*&raportti=1&haekaikki=1&sort=kaikki&sivulle=20&tulosta=1

*

Ks. Jatkosodan
Erillinen pataljoona 4;
https://fi.wikipedia.org/wiki/Erillinen_pataljoona_4

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Kenraali Hägglund laskee seppeleensä stm Evert Koivistoisen haudalle.
Äänislinna 1943.04.18

http://sa-kuva.fi/neo2?tem=webneo_inform_userules&...

Tämän kuvan originaalista näkyy etualalla olevien kolmen valkoisen ristin saaneiden nimet:
Vasemmalta:

Sotamies Evert Smerz KOIVISTOINEN,
Linnoitustyöläinen Heikki VORONOV ja
stm Adam DINGER.

Viimemainittu oli inkeriläinen mies.

Näin ”edustushaudoissa” lepäsivät suomalainen, karjalainen ja inkeriläinen mies – veljesheimojen yhteenkuuluvuutta symboloiden.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Lisää Adam Dinger´istä:

TK-kuvaaja, sotamies Niilo Helander kuvasi huhtikuussa 1942 Syvärin lohkolla sotamies Adam Dingeri´ä:

Denna man, AATAMI DINGER, är hemma från Ingermanland 23km. från Petersburg och har ursprungligen tjänat i röda armen. 18.9.1941 kom han över till finska sidan och har sedan dess tjänat i vår armé. Hans särskilda beskyddare har varit löjtn. Piispanen (Kev.os.15.). Först var han som skeppare på Syväri och sedan maskingevärsskytt i 2/kev.os.15. Han blev sårad 16.12.1941 under de heta avvärjningsstriderna, men kom genast tillbaka till fronten. ""Et kuula komandiirii"" brukar han säga när han skjuter mot sina forna ""bundsförvanter"". På senaste tid har han på ett utmärkt sät talat i portafon till ryska sidan. Han känner ju själv alla röda arméns svaga punkter.
Syvärin lohko 1942.04.09
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...
*
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...
*
ADAM DINGER puhuu kaiuttimeen:
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...
*
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...
*
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...
*
Käännös:
Tämä mies, Aatami DINGER,
hän asui Inkerinmaalla 23 kilometrin päässä Pietarista ja palveli alunperin Puna-Armeijassa. Mutta 18.9.1941 hän tuli Suomen puolelle ja on sittemmin palvellut armeijassamme. Hänen erityinen suojelijansa on ollut luutnantti Piispanen (Kev.os.15.). Alkuun hän oli Syvärin varikolla ja sitten konekivääriampujana 2. / Kev.Os.15.
Hän haavoittui 16. joulukuuta 1941 kuumissa taisteluissa, mutta palasi heti eteen. "Kuula käskee kuin komentaja", hän tapaa sanoa ampuessaan entisiä " liittolaisiaan". Viime aikoina hän on puhunut propagandaa venäläiselle puolelle megafoneilla. Hän tuntee kaikki puna-armeijan heikkoudet itse. (översätt. VH)
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Vain pari kuukautta myöhemmin...

Kaatuneiden matrikkeli kertoo:

DINGER, ADAM
naimaton mies, kansalaisuus Neuvostoliitto,
kansallisuus INKERI,
äidinkieli: tuntematon,
lasten lukumäärä: ?
ammatti: tukkityömies,
sotilasarvo: sotamies,
Joukko-osasto: Kev.Os.15
syntymäaika 25.12.1906
Haavoittumisaika: 16.12.1941 Levina
Kuolinaika: 18.6.1942
Kuolinpaikka: 28.KS
Menehtymisluokka: kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu.
Lisätieto: Inkeriläinen vapaaehtoinen

Lähde: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=753...

Haudattu siis: Petroskoin/Äänislinnan suomalaiselle ev.lut. hautausmaalle, Äänisen rannalle.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Vain pari kuukautta myöhemmin...

Kaatuneiden matrikkeli kertoo:

DINGER, ADAM
naimaton mies, kansalaisuus Neuvostoliitto,
kansallisuus INKERI,
äidinkieli: tuntematon,
lasten lukumäärä: ?
ammatti: tukkityömies,
sotilasarvo: sotamies,
Joukko-osasto: Kev.Os.15
syntymäaika 25.12.1906
Haavoittumisaika: 16.12.1941 Levina
Kuolinaika: 18.6.1942
Kuolinpaikka: 28.KS
Menehtymisluokka: kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu.
Lisätieto: Inkeriläinen vapaaehtoinen

Lähde: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=753...

Haudattu siis: Petroskoin/Äänislinnan suomalaiselle ev.lut. hautausmaalle, Äänisen rannalle.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

SotaSampo: https://www.sotasampo.fi/fi/persons/person_p753619...

Adam Dinger: https://www.sotasampo.fi/fi/persons/person_p753619...

Luutnantti Varis, Kev.Os. 15:n tiedustelu-upseeri kuulustelee inkeriläisen stm. A. DINGERin välityksellä vankia.
Syvärinniska 1942.04.18

SA-kuvat; http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max...

Näpäytä auki: http://sa-kuva.fi/neo2?tem=webneo_inform_userules&...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska
Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Mielenkiintoinen kirjoitus.
On erikoista, ettei hautausmaan sijaintia tunneta.
Luulisi sen olevan merkittynä sodan ajan karttoihin.

Yksi potentiaalinen paikka saattaisi olla tuossa solomannin salmen itäpuolella, Gora vaaran kyljessä ("Devil's chair, Чертов Стул). Joissain sota-ajan kartoissa siinä näkyy aidattu alue. Jotakin omituisia kivikehämuistomerkkejäkin siellä näkyy olevan.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Asiaa tulee selvitellä.
Itse uskoisin, että (sankari-)hautausmaa on haluttu arvokkaalle, näkyvälle paikalle - ja lähelle kirkkoa.
Siinä mielessä blogissa mainittu rantakaista tuntuu varteenotettavalta. Myös kuvista näkyvä taustamaisema sopisi esitettyyn paikkaan.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kiinnostaa tuo suuren muistoristin edessä oleva "erikoishauta" valkoisine risteineen.
Ne kolme ensimmäistä soturia selvitin edellä.
Ajallisesti viimeisissä kuvissa itsenäisyyspäivältä 6.12.1943, havutetulla alueella on 5 muistoristiä.
Keitä ovat nämä kaksi uutta vainajaa?

Nyt kun näitä aloimme selvittelemään, pitää tämäkin pieni pähkinä on ratkaistava..

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Suomalaisen luterilaisen hautausmaan sijainnista:

"...kysymys Äänislinnan sankarihautausmaasta.
Tiettävästi sankarihautausmaaksi vihittiin v 1942 entinen luterilainen hautausmaa, joka oli hävitetty v 1936.
Se sijaitsi n kolme kilometriä silloisesta keskustasta pohjoiseen, nykyisen Pervomaiskoje-kadun varrella.

Äänislinnan sankarihautausmaalle haudattiin Suomen kontrolloiman alueen ulkopuolelta (kuten Inkerinmaalta tai Tverin Karjalasta) kotoisin olevia Suomen armeijan vapaaehtoisia ns heimosotureita.
Vastaani on toistaiseksi tullut vain yksi valokuva, jossa on merkintä että se esittää Äänislinnan sankarihautausmaata.

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen hyvin huolella laadittu tiedosto ei tällaista sankarihautausmaata tunne.
Niin että onko Äänislinnan sankarihautausmaata ollut olemassa ja löytyisikö siitä valokuvia?"

Näin kirjoitti Agricola-sivustolla 27.8.2009 Eki.
Kiitos Eki arvokkaasta ja mielenkiintoisesta tiedosta.
Kyseinen suomalainen sankarihautausmaa on olemassa ja siitä on edellä blogissa esitetyt TK- kuvaajien ottamat juhlapäiviin ajoittuvat hyvät kuvat.

Suomalaiset sotavainaat pyrittiin tuomaan kotipitäjän multiin, ja siksi suomalaisten sotilas/sankarihauausmaata ei Petroskoi/Äänislinnassa tarvittu.
Mutta kuten edellä ilmeni kolme tunnistettua sankaria olivat ns heimosotureita, niin myös siis kaukopartiomies Kotilainen.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Kiintoisaa.
On mahdollista, että hautausmaasta ei ole paljoa jäljellä, koska ko. kadun varret on näemmä rakennettu täyteen. Tosin kadun alkupäästä kaupungin suuntaan on iso puistoalue. Löytyisiköhän sieltä merkkejä menneestä?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Eki kirjoitti em. tekstissään vielä:
"Seurakuntatalo on entinen Petroskoin luterilaisen seurakunnan kirkko Hertseninkadulla (suom. Aunuksenkatu).

Varuskuntakirkko on entinen ortodoksinen piispantalo. Kuvan tiilirakennuksessa ei siis todellakaan ole ristiä! Vastaani on tullut sellainenkin valokuva, jossa risti on. Sanotaan Suomen kirkon johdon paheksuneen sitä, että neuvostoarmeijan upserikerhona toimineeseen rakennukseen laitetaan risti, niinpä se poistettiin. Kirkkona rakennus kaiketi kuitenkin toimi sen ajan kun suomalaiset Äänislinnassa olivat."
Näin siis kirjoitti Eki 27.8.2009 Agricola-sivustolla. Puhe oli Äänislinnan 1941-1944 kuvista, erityisesti Guni Salosen ottamista. Tuolloin eivät SA-kuvien aarteet olleet tiedossa.
Olisi kiintoisaa tietää, kuka "Eki" on ja hänen lähteensä!

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Edellä Eki puhui Äänislinnan suomalaisesta sankarihautausmaasta.
Itse pyrkisin käyttämään nimitystä Petroskoin suomalainen luterilainen hautausmaa.
Se ei näköjään ollut vain sotavainaiden/kenttäarmeijan hautausmaa. Hautausmaan vihkiäispäivänä 28.1.1941 haudattiin paitsi kaukopartiomies E.Kotilainen, myös ensimmäinen siviili. Viimemainitun toimituksen suoritti pastori Lumme. Vaikka sitä ei erikseen mainita, tapahtui se taustasta päätellen samassa paikassa ?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset