Oliko Merkel suuri liittokansleri ja Euroopan johtaja?
Nyt näyttää huonolta – Merkelin jälkimaineen kannalta.
Oliko Merkel suuri liittokansleri ja Euroopan johtaja?
Siinä, missä Angela Merkelin edeltäjä liittokanslerina, Helmut Kohl, tulee pysymään suurena Saksojen yhdistäjänä, ja uuden Euroopan keskeisenä luojana, hänen nostamansa Merkel näyttää jäävän historiaan henkilönä, jonka valtakaudella, ja nimenomaan hänen ratkaisujensa seurauksena, käynnistyi Euroopan hajaannus ja tuho.
Koska Euro, pankkien pelastuspeli ja islamisaatio.
Nykyeuroopan isä Helmut Kohl on häpeällisesti unohdettu ja miltei deletoitu EU-historiasta, mutta oikaisu tulee.
Merkelille ei patsaita pystytetä, toisin kuin Tervo luulee. https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005886620.html
*
Kokoava lähtötilanne
Lähtökohtiensa puolesta ja edellytystensä perusteella Euroopan tulisi nyt, runsas neljännesvuosista Kylmän sodan päättymisen jälkeen, olla maailman johtava valtaryhmittymä;
Niin taloudellisesti, kulttuurisesti, moraalisesti kuin sotilaallisesti ja hegemonistisesti.
Euroopan tulisi johtaa maailman kehitystä.
Euroopan tulisi olla iso, Real Great. – Great Again!
Mutta kun Kiina, Yhdysvallat ja Venäjä nyt säätävät Maailmaa, missä on Eurooppa?
Se tumputtaa jossain taka-alalla, tai istuu sivuseinällä. Eurooppa!
Ei tätä menestyskertomukseksi voi sanoa.
Eurooppa ei ole ollut koskaan sitten Rooman tuhon näin heikko ja alamaissa.
Se siitä Merkelistä.
*
Iso kuva
Merkelin aikana EU on näperrelyt toisarvoisten ja tuhoisiksi osoittautuneiden asioiden parissa.
Kun taas muualla on pysytty paremmin kiinni olennaisessa, ja jälkeä on syntynyt.
Tiivistäen: Merkelin politiikka, ja siihen elimellisesti kytkeytyvä EU:n politiikka, on väärän paradigman politiikkaa.
On tehty vääriä asioita ja nekin huonosti.
Oikeita asioita ei ole tehty, tai ne on julistettu suorastaan kielletyiksi tai ainakin vääriksi.
Ei hyvä.
Euroopalla on ollut erikoisen väärä näkemys historiallisesta kehityksestä ja siihen vaikuttavista voimista. EU:n olisi pitänyt painaa päälle talouden kasvun, kestävän kehityksen (inhimillisen, ekologisen, taloudellisen, poliittisen ja historiallisen) varjelemisesta, mutta se on sotkenut itsensä ikioman poliittisen hankkeensa, epävaltio EU:n, luomiseen ja kasassa pitämiseen.
Eurooppa on jumittunut epärealistisen poliittisen hankkeensa pauloihin ja seitteihin, eikä sen hyötypotentiaali ja sivistyksellis-tuotannollinen voima ole kyennyt tuottamaan läheskään sellaista talouskasvua, kuin mihin sillä on edellytykset.
Tulonjaollisesti Eurooppa on nöyrästi ja tahdottomasti Amerikkaa peesaten, ja ideologisen liberalismihuumansa (se luuli voittaneensa kolmannen maailmansodan, Kylmän Sodan) seurauksena antanut vallat markkinoille, kuitenkin toisaalta epäortodoksisesti ja Saksavetoisesti kuitenkin sotkeutuen rahatalouden markkinamekanismien peukalointeihin (vakaussopoimus, bail out –kielto, omien pankkien pelastusoperaatio ihmisten ja kansakuntien kustannuksella), josta seurauksena on ollut ensinnäkin varallisuuksien kestämätön keskittyminen, ja toisaalta talousalueen separaattori-efektin voimistuminen, missä Saksa hyötyy ja muu ei-Saksalainen Eurooppa menettää.
Siinä missä tavoitteena olisi tullut olla talouden kasvattaminen ja tulonjaon kohtuullisena pitäminen, on epäonnistuttu, molemmissa päätavoitteissa.
*
Kolme pointtia edellä.
Saksan sisäpolitiikassa, joka de facto on osa EU-politiikkaa, lukuisia käsittämättömyyksiä;
Kuten: asevelvollisuuden lakkauttaminen, eurooppalaisen sotilaallisen voiman ja vaikutusvallan laiminlyönti, epärealistinen ja hiilipäästöjä käytännössä lisännyt ydinvoiman käytöstä luopumista koskeva hätiköity päätös Fukusiman jälkeen , ym, joita ei tässä mahdu luettelemaan.
Fukushiman jälkinäytöksen suhteen tyydyn lainaamaan Ilmari Schepelin tämänpäiväisen blogin oivaa tiivistystä:
”Fukushiman onnettomuuden jälkeen Saksa meni jonkinlaiseen shokkiin ja päätti vuonna 2011, että maan kaikki ydinvoimalat suljetaan nopeutetussa tahdissa. Samanaikaisesti ruskohiilen poltto jatkuu iloisesti, entiseen tapaan..itse asiassa sen kulutus koko ajan lisääntyy.
Juuri Saksan kannattaisi harrastaa voimakasta itsekritiikkiä, koska sen hiilidioksidipäästöt ovat peräti 8-kertaiset (muuten leväperäiseen) Ranskaan verrattuna.” http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263740-heraako-saksa-vihdoinkin
*
Mitä Merkel teki?
Miksei kukaan kysy, mitä Merkel teki (todella) Brexitin torjumiseksi?
Kaikki syyttävät kuka mitäkin.
Mutta miksi Merkel ei estänyt Brexitiä?
Miksei hän torjunut sitä jo varhemmin, strategisin valinnoin ja järkevän Unionin muodoin? Miksei hän taistellut Cameronin mielettömän kansanääenestys-lupauksen jälkeen, heti ja lujaa? Miksei hän kampanjoinut, juossut kuin tuli hännän alla kaikkialla kaikkensa tehden?
Miksei kukaan kysy, miksei kukaan syytä Merkeliä Brexitistä?
Saksassa tuomittiin äskettäin 96-vuotias keskitysleirin alemman johtotason toteutustyöläinen vankilaan… Miksi Merkel saa olla vailla vaikeita kysymyksiä?
*
Tili
Kaikkiaan suuri joukko strategisia ja historiallisia virhearviointeja ja mielettömyyksiä, joista Eurooppa ja eurooppalaiset joutuvat maksamaan kalliin hinnan.
Euroopan uus-kahtiajako ja sotilaallisten jännitteiden nousu. Mitä Merkel on tehnyt luodakseen pohjaa rauhanomaiselle kehitykselle ja vapaalle integraatiolle, jotka ovat (olleet) EU:n lähtökohtia?
Joku sanoo, ettei Merkel ole ollut EU-kohkaaja ym. Lainaan näin anonyymisti kokeneen kirjoittajan kommentaaria tähän Merkel-arviontiin liittyen:
”Miten olisitte Merkelin tilalla toimineet toisin. En ole ihan sata varma, etteikö Merkel ollut EUn vouhkaajien ja Naton sotapoliittisten yltiöpäiden mukana menossa Ukrainaan. Se oli senkan kaivamista omasta nenästä ja Krimin kriisin aiheuttaja. Kas, Venäjä alkoi rahoittaa toista puolta Syyriassa ym. ja synnytti pakolaisaallon Eurooppaan. Eikä siinä kaikki, USAn sotateollisuus sai miljardikaupat liki jokaiseen Euroopan maahan – se oli jenkkien tarkoituskin Nato käsikassarana. Että Merkel ei ihan itse ollut se syyllinen, enemmän pelinappula..”
Tässä on huomionarvoisia pointteja. Epäilemättä Merkel oli sokea Venäjän suhteen, hän ei uskonut, että presidentti Putin voisi olla niin kova ja päämäärätietoinen, kuin millaiseksi hän osoittautui. Mutta Merkel ei suinkaan toiminut aktiivisesti Yhdysvallat-vetoisen vyörytyksen hillitsemiseksi, silloin kun se kohdistui Venäjään ja sen etupiirivaltioihin, erityisesti Ukrainaan, värivallankumouksineen.
Värivallankumoukset olivat 2000-luvun alun suurimpia poliittisia harhoja. Niihin liittyi lapsenuskoinen luottamus ns. demokratian tarttumiseen ja leviämiseen, sekä syvempänä agendana läntisen elämänmuodon ja 1960-luvun jälkeisen rajattomien vapauksien yksilöllisyyden mallin voimaan ja vakuuttavuuteen. Se, mikä Lännessä näkyi vapautena ja mahdollisuutena, näkyi monille maailmassa holtittomuutena ja rappiona, tradition ja kulttuurisen kunnioituksen puutteena. Venäjän – ja Putinin – ajattelun kehitys noviisista nykyiseksi tahtopoliitikoksi on luettavissa hänen puheistaan. Se tie ei ole suora eikä johdonmukainen sinänsä, mutta siinä on kasvun ja etsinnän piirteitä, ja oman kulttuuris-historiallisen formaatin hakua ja muotoutumista.
Ristiriitaisimmillaan Merkel on ollut sokeudessaan, kyvyttömyydessään nähdä, miten hän faktisesti on lempinyt ja willkommen-toivotellut eurooppalaiselle historialliselle tieteellis-valistuksellis-kristilliselle kasvupohjalleen vieraita (islamistisia ym.) voimia, kun taas omalla tavallaan eurooppalaiselle slaavilais-venäläiselle traditiolle ja täkäläisittäin konservatiiviselle arvopohjalle hän on ottanut etäisyyttä, torjuen ja tylyttäen. Mistä muustakaan tässä on kyse.
Edellä lainattu kommentoija näkee ja myöntää ”senkan kaivamisen omasta nenästä”. Euroopan alentuminen ja alistuminen ”pelinappulaksi” on samaa; johtuu lähtökohtaisesti Euroopan, Unionin ja Merkelin (muidenkin) virheellisestä paradigmasta: Eurooppa on lyönyt laimin puolustuksensa ja sotavoimansa, ja siksi joutunut Yhdysvaltain sotateollisen kompleksin ottopojaksi, ja alisteiseksi sille, mitä Yhdysvallat tekee ja haluaa.
Maailman suurimpana taloutena Euroopalla täytyy olla maailman suurin ase, maailman vahvin armeija ja rajuin tulivoima. Saksan olisi – heti Kylmän sodan päätyttyä – tullut karistaa menneisyyden haamut olkapäiltään ja hankkiutua asemansa mukaiseksi sotavoimaksi, ydinasevallaksi ja maanosan johtotähdeksi. Mitä Merkel on tehnyt tämän luonnollisen kehityksen hyväksi? Ei mitään. Päinvastoin hän on juossut toiseen suuntaan, väärään suuntaan. Ei noin toimi suuri valtiomies. Merkel ei ole suuri johtaja.
*
Jos ja kun Merkel on "Euroopan Mutti", niin kuka hänet on sellaiseksi valinnut?
Eivät ainakaan eurooppalaiset äänestäjät. Monet niistä, jotka itkevät, ettei Yhdysvaltain presidenttiä valittu Yhdysvaltain äänestäjien enemmistön äänin (facta), vaan vähemmistön äänin, ottaa "Muttin" annettuna, legitiiminä ja itsestäänselvänä; mutta ei häntä ole mutiksi valittu eurooppalaisin äänin, ei enemmistön eikä vähemmistön. Sellaista äänestystä ei ole edes pidetty!
Tiivistys;
EU on taloudellinen jättiläinen, poliittinen kääpiö ja sotilaallinen kapalolapsi.
Kuka tästä on vastuussa?
Ei tietenkään kukaan! Ei ainakaan Mutti, vaikka tietysti pitäisi.
Minä vaadin johtajan vastuuseen, siis Merkelin. Huono päättötodistus tulee!
Sitäpaitsi, Saksa istuu liikaa tuleen muiden housuilla.
Se kyllä tekee öljy- ja kaasukauppaa Venäjän kanssa, mutta nurittaa osaa eurolppalaisista pakotteilla ja rajoitteilla.
Sitäpaitsi EU-politiikka ajaa Venäjän "Kiinan syliin", ja hajoittaa vanhan mantereen perinteistä kristillisten kirkkojen valta-aluetta.
Se sattuu olemaan toisen maailmansodan voittajakansojen yhteisö!
Suomi kuului ja kuuluu ehdoitta siihen, sen ehdottomaan ytimeen. Suomi taisteli oman ja länsimaisen kristillispohjaisen elämänmuotonsa puolesta uskollisemmin kuin kukaan.
Uskollisemmin, kuin Britannia ja Yhdysvallat, jotka olivat liitossa Stalinin Neuvostoliiton kanssa, omasta tahdostaan ja omien intressiensä mukaan. Suomen ns "im Bund" Saksan kanssa oli pakon sanelemaa, kyse oli henkiinjäämisestä.
*
Niinpä:
Suuren Saksan suuri johtaja Merkel tekee väärää politiikka ja toimii meidän etujemme vastaisesti.
On nurinkurista ylistää häntä siitä.
Parempi sanoa ruma sana niin kuin se on.
Mitä tulee Saksaan "EU:n suurimpana maksajana", niin se on vähän kimurantimpi juttu.
Saksa voi maksaa unionin maksuista eniten, mutta miten muuten asia voisi ollakaan? Sehän on systeemin suurin kansantalous.
Mutta; nykyjärjärjestemällä se on myös unionin suurin hyötyjä.
Se separoi Eurooppalaisen talouden kermat. Sen saamat hyödyt unionista ja rahaliitosta ovat moninkertaiset sen itsensä maksamiin panoksiin nähden. Jatkossa tämä hyötykerroin vain kasvaa. Ei-Saksalaisen Euroopan hyödyt järjestelmästä ovat kyseenalaiset, vähäiset, osaoptimointiin liittyvät ja pitkän päälle pakkaselle päätyvät.
Valtioiden ja kansakuntien on jatkossa yhä välttämättömämpi pakko ottaa toimissaan ja ratkaisuissaan huomioon, mitä jos pulju hajoaa. Eräänlaista "astinlauta-elämää" siis!
Eniten häviää se, joka panostaa eniten kuolevaan hevoseen, ja joka ostaa eniten kuolleen hevosen lihaa.
*
Saksojen yhdentyminen ja Unionin laajentuminen – suuret eurooppalaiset ratkaisut – kytkeytyivät elimellisesti toisiinsa.
Olihan siinä muitakin kätilöinä, kuten Mitterrand, mutta isä oli H. Kohl.
Yleensä jokainen mahti muistaa ja kunnioittaa synnyttäjäänsä, perustajahahmoaan ja olemassaolonsa keskeistä toimivaa. EU:n suhteen se on Kohl.
Siinä unohduksessa ja häivyttämisessä, jonka kohteeksi koko järjestelmän alku-isä ilmiselvästi on joutunut, kuvastuu kaikessa alastomuudessaan se konjunktuurimainen falskius, historiattomuus ja inhottava opporttunismi, joka muutenkin kohtalokkaalla tavalla vaivaa ja riuduttaa Euroopan Unionia.
*
Näpertelyä
Luin vielä kahteen kertaan läpi alussa linkatun Jari Tervon ylistyskirjoituksen Merkelistä.
Mitä Merkel on tehnyt, muuta kuin ollut humanisti, Tervon mukaan?
Hän on kannattanut homojen (käsittääkseni myös lesbojen?) oikeutta avioliittoon ja kutsunut miljoona ulkomaalaista valtakuntaansa, ilman passia ja viisumia.
Näkisin nuo luetellut suoritteet historiallisessa taitekohdassa olevan maanosan kannalta melkoisen köykäisiksi, jos kohta ei ihan merkitystä ja vaikutuksia vailla oleviksi.
Kun HS:n näyttävästi julkaisemassa pakinassa luetellaan valtioita, Ruotsi, Italia, Unkari, Britannia, jäävät niiden nykytilan taustat ja kehityskulkujen lähtökohdat ilmaan, vaille edes viitteenomaista hahmotusta.
”Euroopan taivaalle kerääntyy pilviä.
Ruotsissa takkuaa hallituksen kokoaminen hankalan vaalituloksen jäljiltä. Italiassa valtaa pitävät pellepopulistit. Unkarin puolifasistinen hallitus romuttaa eurooppalaisille arvoille perustuvaa yhteiskuntaa. Viimeksi kiellettiin ulkona yöpyminen. Köyhyys julistettiin siis lainvastaiseksi.
Puolaa hallitsee Laki ja oikeus -puolue, jonka tehtävänä on rampauttaa molemmat, sekä laki että oikeus. Puolue nimittää tuomarit tuomioistuimiin. Britannian hallitus on puolestaan tyrmistynyt siitä, että brexit eli Euroopan unionista eroaminen tarkoittaisikin oikeasti Euroopan unionista eroamista.” (Jari Tervo).
Niin, mikä tässä on syytä ja mikä seurausta? Jos Euroopan Unioni olisi kovin onnistunut laitos, niin tuskin siitä kovin hevin pyrittäisiin eroon? Jos ajanpolitiikka olisi onnistunut, tuskin Ruotsi kipuilisi kahtiajakautuenena kansakuntana? Jos Lännessä tarkemmin vaivautuisimme paneutumaan Unkarin – tai muiden Rautaesiripun maiden – 1900-luvun politiikkaan ja kansanelämään, tuskin niin kärkkäästi kuin Tervo, tuomitsisimme sen torjuvan suhtautumisen ulkoapäin tulevaan komentoon: Itävalta-Unkarin luutunut hierarkiayhteiskunta, Natsit, Bolshevikit… EU? Ei kiitos! kiljaisee moni tuossa tilanteessa.
Kreikkaa Tervo ei näe maininnanarvoiseksi, tai Espanjaa ja Portugalia.
Niiden(kin) ongelmavyyhteihin liittyy niitä suuntimisongelmia, joita esitin EU:n keskeisinä pulmina. Puhumattakaan Italian problematiikasta, jossa ikävintä on se, että romahtaessaan se vie puolet Eurooppaa ja maksattaa kaiken muilla.
Muuten, mitenkä Merkel kuvittelee jatkavansa kanslerina vielä rapiat 3 vuotta, ilman puolueensa johtajuutta?
Mahdotonta, mikä mahdotonta.
Merkelin uran alamäki jatkuu kiihtyvänä pudotuksena ja ilmeisesti tulee päättymään enemmän tai vähemmän näyttävään mahalaskuun.
*
Vielä yksi esimerkki
2000-luvun suuri mahdollisuus oli dataverkot ja some.
Eurooppa puuhasteli joidenkin johtavien kimpussa, kun amerikkalaiset megayhtiöt ottivat ilmatilan haltuun. Ja Kiina ja Venäjä.
Internetin nykytila on onneton, sen negatiiviset ulottuvuudet leimaavat aikaa ja muokkaavat historiaa.
Euroopan, vanhan sivistys-Euroopan olisi pitänyt johtaa tätä teknologian marssia.
Mutta nyt Eurooppa on jäänyt amerikkalaisten ja kiinalaisten yhtiöiden digitaaliseksi alusmaaksi.
Samalla Eurooppa on menettänyt lopullisesti mahdollisuudet päättää itse siitä, millainen verkko oikeastaan on.
Tämä tie, jolla nyt olemme, on synkkä, sanoo äskettäin Suomessa piipahtanut alan guru, Jevgeni Morozov.
Toinen guru, Osmo Soininvaara sanoi, kun pyydettiin nimeämään joku vähemmän tunnettu vaikuttaja, jonka merkitystä ei vielä tunneta yleisesti:
"Anonyymit hakukoneiden algoritmien laatijat".
Kyllä Osmo tietää!
Heillä on valtaa, paljon valtaa.
Kuka heitä valvoo? Kuka heitä ohjaa? Ketä he tottelevat?
Rahan, ison rahan, logiikkaa ja juoksuvirtaa.
Siinä demokratia on kaukana.
Miksi Eurooppa nukkui?
Ei se nukkunut. Eurooppa näperteli vääriä asioita.
*
Mitä tulee vielä Merkelin henkilöön
Nyt kun SK on uusintajulkaissut vuonna 2013 ilmestyneen paljastusartikkelin, siitä miten hän nuoruutensa DDR:ssä ei ollutkaan "pelkkä" kommunistisen Jugendin kulttuurivastaava, vaan aivan aatteen ytimessä toiminut propagandavastaava, niin tämä menneisyystekijä rinnastuu väistämättä Nobel-kirjailija Gunther Grassin hieman ennen kuolemaansa kokemaan paineeseen ja häväistykseen siitä, että hän oli sodan lopussa, vähää ennen romahdusta toiminut Waffen-SS:n riveissä, 10.SS-PsD:n psv-lataajana. 17-vuotiaana, siis kansainvälisten sodankäynnin säännösten mukaan lapsisotilaana. https://fi.wikipedia.org/wiki/G%C3%BCnter_Grass
En vaadi Merkeliä moraalimankelin puristuksiin.
Päinvastoin pidän hänen kohteluaan tuon salaisuuden paljastumisen jälkeen lähempänä oikeaa ja kohtuullista, kuin Grassin 2006 kokemaa.
Mutta, ja vielä kerran mutta:
Tämä kohtelun ja reagoinnin kaksijakoisuus on syytä noteerata, ja tuoda esiin.
Äskettäin tuomittiin vankilaan eräs 96-vuotias keskitysleirin kirjanpitäjä, tai mikä hänen mitätön hierarkia-asemansa sitten olikaan.
Koska: Kaksoisstandardit!
Olkaamme johdonmukaisia.
Johdonmukaisille ei ole "oikeita" erehdyksiä ja "vääriä" erehdyksiä.
Tosihumanistille on vain ihmisiä, jotka voivat tehdä oikein tai väärin, ja joilla monesti on vain huonoja vaihtoehtoja, josko vaihtoehtoja ollenkaan.
*
Ei ollut.
Ilmoita asiaton viesti
Merkel on omalta osaltaan vienyt EU:n lähimmäksi romahtamista koskaan. Suoritus kai sekin, josta jotkut pitävät ja jotkut eivät.
Ilmoita asiaton viesti
Siis siinä mielessä suuri?
Ilmoita asiaton viesti
Jos EU:n luultavasti tahaton tuhoaminen on suuruutta, niin kyllä. Ei tuo nyt täysin ole pelastamattomissa, mutta aika heikoksi on menty. Ensi vuonna EU:n yhtenäisyyden kannalta vielä paljon paljon sekavampaa on tulossa… mm.vaalien myötä… Osin Merkelin politiikan seuraus sekin mitä niissä vaaleissa käy. Valtasuhteet muuttuvat, mitä ei olisi toisenlaisella politiikalla käynyt. Tosin en yhtään ihmettele miksi Euroopassa valtasuhteet muuttuvat. Täysin turha sanoa ettei siitä ole varoiteltu sokeita päättäjiä.
Ilmoita asiaton viesti
VVMP
Ilmoita asiaton viesti
Voisitko ystävällisesti vähän perustella, vaikka ihan omin sanoin?
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin osaa. Häntä(kin) harmittaa juurikin se, ettei voi järkevästi puolustella tapahtumia oikein mitenkään, vaikka haluaisi. Jäljelle jää kiroilu oikein lyhenteitä käyttäen.
Ilmoita asiaton viesti
Otetaanko väite ja päivä.Saksan hiilipäästöt ovat kaksinkertaiset Ranskaan nähden ja yhtäsuuret per capita kuin Suomella ja Hollannilla.
Ilmoita asiaton viesti
Merkel on ja oli vertaansa vailla oleva johtaja Saksalle ja saksalaisille. Tätä samaa ei voida sanoa Eurooppaa ja eurooppalaisuutta ajatellen.
Euroopan Unionia ja Rahaliittoa on rakennettu jo ajat pääasiallisesti Saksan etuja tässä päätöksenteoissa aina noudattaen.
Se oli sitten Brexit ja mitä Italia ja Ranska tuovatkaan tullessaan ?
Joka tapauksessa seuraavalla liittokanslerilla on ehkä liian suuret saappaat liian pieniin jalkohin edelliseen nähden.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni tässä Merkelin elämäntyön arvioinnissa nähdään/tullaan näkemään suuren agendan tai olennaisen paradigman puutteen tuottama virheellinen politiikka.
Ei näkemystä; Ei käsitystä mitä pitää tehdä.
Tehdään väärän käsityksen vallassa vääriä töitä.
Ilmoita asiaton viesti
Merkel, Saksan liittokansleri. On jotenkin puusilmäistä nähdä, että kaikki, mitä Euroopan Unionin sisällä tapahtuu, olisi hänen syytään tai ansiotaan.
Merkel on ollut yksi lusikka suuressa soppakulhossa. Siellä äijämaailmassa on varmaan joutunut aluksi tekemään kaksin verroin hommia tullakseen hyväksytyksi ja kuulluksi.
Virheitäkin matkan varrelle toki mahtuu, kenenpä uralle ei?
Ilmoita asiaton viesti
#14. No eihän ”Euroopan johtajan”, Euroopan Muttin, vastuuta ja virheitä voi minimoida vähiin tai olemattomiin, vetoamalla, että on siellä paljon muitakin.
Yritän blogissa puntaroida ja arvioida Merkelin näkemyksellisyyttä ja sanotaan nyt käsityskykyä ajassa ja toiminnan paradigmaa.
Mikäli nämä olisivat kohdallaan, relevantteja ja produktiivisia ajassa ja historiassa, häntä saattaisi kehua. Mutta aika monin esimerkein osoitan, että hän passaa, myötää ja laistaa. Merkel tekee joitain myönnytyksiä yleiselle mielipiteelle akuuteissa kriiseissä, ja karauttaa rotkoon.
Talous) ja finanssiasioissa hän on opportunisti ja nationalisti.
Ei visionääri, unionisti, eikä kansalaisten puolella. Kuka muistaa häneltä suuria ohjelmapuheita? Yhtä olennaista on katsa tarkkaan, mistä hän eu puhunut.
Ilmoita asiaton viesti
Jari Tervon kolumni, HS 3.11.2018, toimi eräänlaisena energaattorina tähän blogiin.
Jarin juttu on otsikoitu ja evästetty näin kuuluvasti:
”Angela Merkel jää historiaan humanistina, ja silti hän on kovempi luu kuin Trump, Putin ja Putinin koira osasivat kuvitella
Saksan seuraava liittokansleri ei ole niin hyvä kuin tämä nykyinen, kirjoittaa kolumnissaan Jari Tervo.”
Humanismi on hieno näkemys ja suhde elämään, mutta mitä se on murroskauden maanosalle? Tyhjä huiskaisu. Mainitkaa Euroopan historian suuret humanistit, siis valtiopäälliköt!
Lista on yhtä lyhyt kuin sukkahousuissa tanssahtelevat mestaajat. Tai sonetteja laulavat moukarinheittäjät.
Tervo on enemmän käyttölyyrikko kuin historioitsija. Hän katsoo historiaa esteetin ja moralistin silmin, jollaiseksi hänet on tehnyt Kalle ja ikävuodet.
Enemmän kuin ”kova luu”, Merkel oli keskiviivan valvoja ja muutamiin moraalihyppyihin yltynyt papintytär.
Ilmoita asiaton viesti
Eurooppa tarvitsee suurta johtajuutta, jotta pääsee takaisin niille foorumeille missä päätöksiä tehdään.
Macron tai Merkel eivät ole suuria johtajia, joilla on näkymystä. Merkel varsinkin oli pelkkä reagoija, askeleen jäljessä ja sekin usein harha-askel. Äänestäjät eivät anna anteeksi, että Merkel salli käytännössä kenen tahansa geelitukan tai diskoläpsyttelijän tulla saksaan. Yhtä heikkoa politiikkaa kuin orpolla ja sipilällä.
Trumpilla on todellista johtajuutta oli Tervo mitä mieltä tahansa. Hän ohjaa politiikkaa isolla kädellä ja käy esim. kaikki USA:n tekemät kauppasopimukset tarkalla kammalla läpi.
Palvelevatko nämä USA:n etuja vai ei. Hän nosti kissan pöydälle pohjois-korean kanssa, avasi diplomaattisen solmuun ajautuneen tilanteen ja välitön uhka on poissuljettu sillä rintamalla.
Trump lähti taisteluun Kiinan kanssa. WTO:n jäsen, joka ei salli omassa maassa enemmistöomistuksia ja hyödyntävät länsimaisia patentteja. Ainoa keino saada Kiina muuttamaan politiikkaansa on laittaa heidän vienti ahtaalle.
Euroopassa ulistaan, että paha Trump suitsee meidät perikatoon. Ei ole suitsemassa, katsotaan vaan niin Kiina taipuu ennemmin tai myöhemmin USA:n vaatimuksiin.
Täällä ”valeasiantuntijat” eivät ole edes julkaisseet kunnon analyysia tapahtuneesta.
Lyhyesti – Trump on suuri johtaja, joka kykenee uudistamaan ja luomaan. merkel ja macron mitättömiä virkamiehiä, jotka ylläpitävät olemassaolevaa.
Ilmoita asiaton viesti
Merkelin maahanmuuttoasenteissa tapahtui melkoinen muutos huonompaan suuntaan vain vähän ennen vuoden 2015 kansainvaelluksen alkua. Monilta tuntuu unohtuneen, että alun alkaen Merkel oli kiitettävän suoraselkäinen tässä suhteessa.
Kesällä 2015 kohtasi libanonilais-palestiinalaisen pakolaistytön nimeltä Reem, jonka perhettä uhkasi karkotus Saksasta. Merkelin (oletettu) kovuus tuossa tilanteessa herätti pahennusta koko oikeinajattelevassa Euroopassa ja kohtauksesta tuli ykkösuutinen monessa maassa. Muistellaanpa vähän (seuraava sitaatti on Yuval Noah Hararin Homo Deus -kirjasta):
”Tyttö [–] sanoi Merkelille sujuvalla saksan kielellä: ’On hyvin epämiellyttävää katsoa vierestä, miten muut ihmiset voivat nauttia elämästään, kun ei itse voi tehdä niin. En tiedä, mikä minua tulevaisuudessa odottaa.’ Merkel vastasi, että ’politiikka on joskus kovaa’, ja selitti, että Libanonissa on satojatuhansia palestiinalaispakolaisia, eikä Saksa pysty ottamaan vastaan heitä kaikkia. Suorasukaisen vastauksen tyrmistyttämä Reem puhkesi itkuun. Merkel kumartui silittämään epätoivoisen tytön selkää, mutta piti kiinni kannastaan.”
Merkel osoitti sekä aitoa inhimillisyyttä että äänestäjilleen vastuussa olevalle poliitikolle kuuluvaa kansallista vastuuntuntoa ja realiteettien tajua. Mihin ihmeeseen nuo jälkimmäiset kvaliteetit hänestä oikein katosivat muutamassa kuukaudessa? Yhtä äkkiä Saksa sitten pystyikin ottamaan tulijoita sadointuhansin. Jos Merkel olisi pitänyt kiinni alkuperäisestä asenteestaan, koko tuon hullun vuoden 2015 saldo näyttäisi nyt koko Euroopan kannalta huomattavasti paremmalta.
Ilmoita asiaton viesti
Saksaan on saapunut yli miljoona turvapaikanhakijaa vuosina 2015-2018.
Ilmoita asiaton viesti
Euroopan tilaan liittyen, kuuntelin yliopistolla 10 vuotta sitten Erkki Toivasen esitelmän Euroopan tilasta. Vaikka hän ei tutkija ammatiltaan ollut, minkä hän totesikin, vaan vallan mainio ulkomaankirjeenvaihtaja BBC:ltä, hän osasi arvioida yliopistojen tilaa Shanghain listan perusteella.
Siitä hän päätteli, että Eurooppa on kaatumassa ja että Aasian maat menevät sen ja USA:nkin ohi tieteessä. Tekoälyssä Kiina onkin jo maailman johtava maa ja kymmenet tuhannet yliopistot siellä pursuavat älykästä nuorisoa.
Euroopan romahdus johtuu siis kaima-Erkin ja minun mielestä älyllisen kehittymisen romahtamisesta. Kulttuuri on repsahtanut kun viihde on tullut tilalle ja laiskuus. Suuria innovaatioita ei Euroopassa juurikaan ole tehty. Saksan autotehtaista ei ole pitkälle iloa, kun valmistus on siirtynyt halpamaihin.
Olen todella kiitollinen siitä, että pääsin kuuntelemaan Toivasta vielä viimeisinä vuosinaan. Sellaisia ihmisiä tarvittaisiin Suomen johtoon juuri nyt, ja mikä ettei Saksankin johtoon.
Ilmoita asiaton viesti
Globaaleja mannerlaattoja siirtyy ryskyen silmiemme edessä. Mutta me olemme sokeita, kuuroja, penseitä.
2050 lapset kysyvät meiltä: Miksi te ette tehneet mitään, kun maailman johtajuus, hegemonia, uskonnollinen ja mentaalinen keskus siirtyi Aasiaan?
Miksi annamme sen tapahtua ikäänkyin vaivihkaa sukkasillaan, vaikka se möyryää etupihallamme kuin humalainen hullu-jussi?
Lännen moraalinen ja henkinen eliitti raivoaa ja pilkkaa ja pahentuu Yhdysvaltoihin ja Venäjään. Ne ovat kuitenkin kulttuurisen Euroopan parhaat, isoimmat ja luonnollisimmat kumppanit vanhan Läntisen maailman puolustajina ja ylläpitäjinä.
Jos eivät ne, niin mitkä sitten?
Ei Ole muita ystäviä ja kaltaisiamme.
Kaikki muut ovat toiseuksia, voimia ja henkiä, jotka muokkaavat nyt, parhaillaa, Uutta Maailmaa, joka on perin juurin erilainen, kuin tämä omamme, liberaalidemokraattinen nykymaailmamme. Se, jolle on koittanut ilta.
Käsittämätön lamaannus, harhaannus ja hajaannus.
Vihaa ja inhoa hiipuvassa Lännessä. Ja kaikki tuo nega suuntautuu lähimpiin, ainoihin ystäviime.
Historia ei tule ymmärtämään Läntisen hegemonistisen imperiumin perikatoa, sen kummallisuuksia.
Meille koittaa ankea uudelleenkoulutus, pitkä ja tiukka ojennusleiri, Kiinan muotoileman Uuden maailman repressiossa. Kyllä, kyllä ne kouluttavat meidät!
Ilmoita asiaton viesti
Kiina on ykkösmaa taloudessa ja teknologiassa, se mihin he ryhtyvät on nopeaa ja tehokasta, koulutus on tehokasta uusien teknologioiden saralla, se vain on niin käsittämättömän tehokasta, te ette ymmärrä, se pitää todeta paikanpäällä silloin uskotte, sanoi tuttavani Kiinasta.
Mitä olen keskustellut joidenkien tuttavien kanssa jotka toimivat globaaliisti, ovat yksi mielisiä ollut siitä, että Eurooppa on menetetty ja EU oli alussa hyvä mutta byrokraatit, lobbarit, humanismi ja identtiteetti politiikka otti vallan ja pilasi mahdollisuutemme. Se oli myöskin itselleni ihan uutta, että pahimmat EU kriitikot tulevat globaalista maailmasta, he ovat Eurooppalaisia kaiken lisäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Putin olisi saanut mennä pariisiin asti,eikä Merkel olisi korvaansa lotkauttanut,,ei osannut pistää perälautaa russeille !
Ilmoita asiaton viesti
Merkelin vallassaoloaikana:
1) Saksan armeija on ajettu alas
2) Saksan pankit on pelastettu eurooppalaisten veronmaksajien varoilla
3) Ydinvoimalaitokset on päätetty ajaa alas ja ruskohiili ylös
4) Saksan talous ja vienti ovat kukoistaneet
5) Vuodesta 2015 yli miljoona turvapaikanhakijaa on tullut Saksaan
6) Britannia on päättänyt erota EU:sta
7) Euron pelastamiseksi ja heikoimpien euromaiden auttamiseksi on tehty useita pelastuspaketteja. Silti hyvin epäyhtenäinen talouskehitys jatkuu euromaiden
8) Saksan johdolla EU rajoittaa pakotteilla Venäjä- kauppaa, samaan aikaan Saksa mahdollistaa uudella kaasuputkella Venäjälle mittavat kaasutulot
Merkel on varmaan lisännyt saksalaisten hyvinvointia,mutta suureksi valtiomieheksi häntä ei voi tituleerata.
Ilmoita asiaton viesti
Saksalaisten keskuudessa on Merkelin kaudella syntynyt uusi substantiivi:
”Merkeln, das; neudeutsch für Nichtstun, keine Entscheidungen treffen, keine Äußerungen von sich geben.”
Merkel on päättäjänä ja ’valtionaisena’ kuin saippuapala, henkilö, joka pyörittelee ja viivyttelee ratkaisuaan pitkään antamatta kunnon lausuntoa oikein mistään. Verbinä tuo jahkaavan itsekäs toimintamalli tunnetaan saksan kielen uudissanana: zu merkeln, siis merkelöidä (Herkunft: vom Nachnamen der deutschen Bundeskanzlerin Angela Merkel).
https://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/…
”And one of Mrs Merkel’s own advisors told a former US ambassador: “The Chancellor’s long-term view is about two weeks””.
Vaikka kunnioitettu Mauno Koivisto tunnettiin ’fundeeraamisestaan’ niin itse asiassa Koivisto oli silti Merkeliä selkeämpi ja ymmärrettävämpi toimija.
Ilmoita asiaton viesti
Hieno kirjoitus.
Raaputuksia marginaaliin
-tiedustelupalvelu vakuutti Mustille, että Venäjä menee polvilleen pakotteilla. Tämä sai hänet lähtemään mukaan Ukrainan lahtaamiseen?
-Kreikassa Saksan teollisuus lahjoi poliitikot ja myi sotakoneita ja maa velkaantui. Velat takuutettiin mm Suomelle. Kreikan eläkeläiset kärsivät. Eurooppalaiset arvot!
-euro on devalvoituva saksan markka ja mahdollistaa hillittömät ylijäämät. Muut kärsivät.
– minkä värinen vallankaappaus Suomessa on menossa? Sininen?
Davosin porukan piika.
Voiko niin fiksu mies kuin Tervo puhua niin pehmeitä muuten kuin…
Ilmoita asiaton viesti
”Tuntematon kansleri
Angela Merkelin saama historian tuomio riippuu siitä, kuka tekee tuomion.”
Näin kirjoitti Politico vuosi sitten syyskuussa, 2017. https://www.politico.eu/article/angela-merkel-the-…
Eräässä suhteessa Merkel on vajonnut samaan sarjaan, kuin Valko-Venäjän, Djiboutin ja Turkhmenistanin päämiehet. Ollut saman verran maansa johtajana. Siis aivan liikaa.
Laatipa tässä taannoin eräs tarkkailija, Reutersin kirjeenvaihtaja, myös sanakirjan. ”Das Merkel Lexikon”, noin 400 sivua, ja se kattaa kaiken kanslerin konsteista ”chancellor’s Affären) ja ”extramarital affairs” eli ulkomaanasioista (joista kukaan ei tiedä) aina Zonenwachteliin (aiempi lempinimi, ”vyöhykeviiriäinen”, jota kukaan ei enää käytä).
Niin paljon kuin Merkel onkin nähnyt vaivaa näyttääkseen retionaaliselta pragmaatikolta, Saksan vasemmisto edelleen rakastaa ajatusta, että Merkel, riittävän syvältä kaivaen osoittautuukin häikäilemättömäksi uusliberaaliksi.
Paitsi että häneltä puuttuu karisma, hän ei sovi tyypillisen voimanpoliitikon muotiin. Kun hän esiintyy julkisuudessa, hän usein näyttäytyy joko hankalana, hämäränä tai välttelevänä (tai kaikilta edellä mainituilta). Hänen sanansa ja toimintansa antavat paljon tilaa tulkinnalle.
Tämän seurauksena huomattavasti erilaiset näkemykset hänen tavoitteistaan, ”moni-ilmeinen” Merkel – vasemmistolaiset, oikeistolaiset, feministit, anti-feministit ja niin edelleen – voivat olla rinta rinnan hänen takanaan, kokematta siinä sinänsä ristiriitaa.
Mutta tämän aatepuuron ja vaikeaselkoisuuden hinta on kova: Hänellä ei ole selkeitä ajatuksia, ei kovia näkemyksiä tulevaisuudesta ja siitä mitä ”hyvä tulevaisuus” meiltä vaatii.
Merkel on tässä mielessä äärimmäisen postmoderni poliitikko. Hänestä voi syntyä melkein yhtä monta käsitystä, kuin on tarkkailijaa, jotka yrittävät muodostaa hänestä muotokuvaa.
Kuka sitten on Merkel?
Mikä on hänen menestyksensä salaisuus? Vuosien jälkeen yksi maailman voimakkaimmista johtajista paljastaa edelleen ihmisenä itsestään uusia piirteitä.
*
Ilmoita asiaton viesti
*
Jotta päästäisiin lähietäisyydelle liittokanslerin luonteeseen, auttaa paljon jos palataan ajassa taaksepäin.
Merkel-tutkijat
(Merkel Watchers, Merkel Stalkers, – kuinka vain)
ovat kiinnittäneet erityistä huomiota hänen vuosiinsa Sosialistisessa Saksan Demokraattisessa tasavallassa (DDR). Hän oli 35-vuotias, kun Berliinin muuri murtui.
He ovat yleensä kaivaneet tietä Merkelin sieluun Itä-Saksan arkistojen kautta ja pyrkineet jäljittämään hänen puuttuvaa marxismi-leninismin luokkataisteluopin väitöskirjaansa. Ainehan oli pakollinen DDR:n yliopistoissa.
Etsiessään vihjeitä ja paljastuksia, jotkut jopa analysoivat hänen väitöstutkimuksensa teesejä, vaivalloiselta nimeltään ”Yksilöllisten hajoamismekanismien tutkimus ja niiden nopeusvakiot kvanttikemian ja tilastollisten menetelmien perusteella”.
Yleinen yksimielisyys vallitsee siitä, että Merkel ei ollut kovin kova Itä-Saksan systeemin lojalisti (tukija), mutta ei myöskään antikommunistinen kapinallinen. Hän on yksinkertaisesti keskittynyt jatkamaan uraansa tutkijana.
Ei politiikan tutkijana, vaan kemistinä.
*
Jotkut toimittajat ovat kuitenkin yrittäneet kovasti sitoa hänet lähempään suhteeseen vallinnutta sosialistijärjestelmää kohtaan.
Vuonna 2013 Ralf-Georg Reuth ja Günther Lachmann julkaisivat kirjan, jonka otsikko on ”Angela M.: n ensimmäinen elämä”, joka on omistettu Merkelin vuosiille rautaesiripun takana.
Reuth ja Lachmann kaivoivat esiin joitain asioita Merkelin väitetystä työstä propaganda ja agitaatiosihteerinä Freie Deutsche Jugendin riveissä.
FSJ oli vallassa olleen DDR:n kommunistipuolueen nuorisoliike, eräänlainen vastine Neuvostoliiton huomattavasti paremmin tunnetulle Komsomol-nuorisojärjestölle.
Merkel on ilmoittanut olleensa järjestön kulttuurisihteeri.
Reuth ja Lachmann menivät jopa niin pitkälle, että osoittivat Merkelin, jossain vuoden 1989 käänteessä halunneen että Itä-Saksasta olisi muodostettu itsenäinen ja demokraattis-sosialistinen valtio – näkemys, joka oli yleinen DDR:n intelligentsian keskuudessa tuohon aikaan.
Reuth ja Lachmannin tulokset ovat harvinaisempia. Mutta ne yhdistyvät konservatiiviseen näkemykseen Merkelin myöhemmästä urakehityksestä Saksan liittotasavallassa.
Se menee jokseenkin näin: Vaikka Merkel liittyi CDU:hun, hänen sydämessään on pala vasemmistolaista näkemystä, eikä hän koskaan seurannut puoluevalintaa orjallisesti.
(Toimittaja kirjoitti kerran, että Merkel liittyi CDU:hun yhtä rennosti, kuin hän valitsi jäätelön kioskilla)
*
Ilmoita asiaton viesti
*
Tämän näkemyksen mukaan hänen Frankfurter Allgemeine Zeitung –lehdessä 1999 julkaistussa toimituksellisessa kirjassa, jossa hän käänsi selkänsä puolustajaansa ja nostajaansa Helmut Kohlia vastaan.
Sen jälkeen, kun nujerrettuaan muut konservatiiviset kilpailijansa, hän siirsi CDU: n vasemmalle ja muutti sen lähes kvasi-sosialidemokraattiseksi ilmestykseksi.
Merkelin vasemmistolaiset kriitikot ovat hyvin erilaisia. Monille heistä Merkel on taloudellinen liberaali, kapitalismin vankka kannattaja tai jopa Yhdysvaltalaisen markkinakapitalismin kannattaja.
Heidän suosikki tapaustutkimuksensa on vuoden 2005 vaaleista, jossa taistelussa vapaa-markkinakampanjaan näkyvää operaattoria, Gerhard Schroederia vastaan pääpuolueiden (kristillisdemokraattien ja sosialidemokraattein) erot lähes katosivat.
Sitten Merkel uudisti taloustieteensä, ilmeisesti ymmärtäen, ettei uudistusten tie ole tie menestykseen
(kuten työmarkkinoita rajulla kädellä uudistaneen demari-Schröderin kohtalo osoitti).
Mutta saksalainen vasemmisto edelleen rakastaa ajatusta, että Merkel, pohjimmaltaan, on häikäilemätön uusliberaali.
Ilmoita asiaton viesti
EPP Helsinki2018:
Euroopan kiistellyin hahmo lyttäsi Alexander Stubbin agendan täysin – ”Sosialistisia ja liberaaleja syytöksiä”
Jenni Tamminen /US
1 tunti sitten
”Euroopan unioni ja Euroopan kansanpuolue EPP sen johtajana on epäonnistunut pitämään britit sisällä ja siirtolaiset ulkona, katsoo Unkarin pääministeri Viktor Orbán Helsingissä pitämässään puheessa.
Samalla hän tylytti sosialisteja, liberaaleja ja vihreitä.
”Viimeisten viiden vuoden aikana olemme antaneet Euroopalle johtajuutta. Meidän on otettava vastuu siitä, että emme ole pystyneet pitämään brittejä sisällä ja siirtolaisia ulkona.
2011 meillä oli EPP-taustainen valtionpäämies 16 maassa. Nyt enää kuudessa. Tätä ei voi mitenkään kaunistella. Faktat ovat faktoja. Ei ihme, että itsetuntomme on lommolla”, Orbán sanoo.
MSN-uutiset;
http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/euroopan…
*
Ilmoita asiaton viesti
BUUAUKSIA PARLAMENTISSA
Liittokansleri Merkel Euroopan Parlamentissa, 13.11.2018:
”Saksan liittokansleri Angela Merkel vaati voimakkaasti Euroopalle omaa armeijaa puheessaan Strasbourgissa tiistaina iltapäivällä.
”Vain vahvempi Eurooppa pystyy puolustamaan arvojaan ja etujaan maailmalla. Ajat, jolloin pystyimme luottamaan muihin, ovat ohi”, Merkel sanoi europarlamentin edessä.
Merkelin puheet Euroopan armeijasta saivat osan europarlamentaarikoista BUUAAMAAN.
Merkel ei siitä hätkähtänyt.
”Olen tosi tyytyväinen. Tämä on mahtavaa. Ärsytän joitakin ihmisiä. Olen selvästi parlamentissa”, hän kommentoi huuteluita kesken puheensa.”
LÄHDE: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005898296.html
Ilmoita asiaton viesti