Veikko Huuska

Sähköautoilu on puhdas, niin puhdas...

Johdatus aiheeseen

Sähköauto on aikamme ilmiö.  Siihen uskovat ”kaikki”, ja ne jotka eivät usko saavat tuta olevansa jotain paariaa tai vääräuskoisten sakkia.

Sähköauto on aikamme lupaus.  Siihen luottavat kaikki. Sähköauto, voitaisiin stanssata meidän kaikkien vöihin.  Niin vahvasta vyötämme itsemme luottamuksessamme sähköautoon.

Sähköauto on maapallomme pelastaja.  Se lunastaa kaiken tuskan ja uhkan meiltä.  Huolemme öljyn ja kasvihuonekaasujen vuoksi on aiheeton.  Koska sähköauto.

*

Sähkö energiamuotona hallitaan hyvin ja tuotantoinfra on jo saatavilla, selittää autoteollisuussektorin johtaja Jean-Francois Belogrey EY-konsulttitoimistosta.   https://www.linkedin.com/in/jean-francois-belorgey-5355b88/

”Sähköautot edustavat liikennemuotoa, jolla ei ole hiilijalanjälkeä”, hän julistaa.

*

Sähköautoa ja sähköautoilua lobataan joka taholla. 

Se on sosiaalisesti hyväksyttävää.  Suorastaan edistyksellistä ja läpeensä positiivista.

Sähköautolla ajaminen on halpaa.” Näin julistaa ET-lehti: https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/10-faktaa-sahkoautoista-nain-valitset-oikein

Akustojen hinnat ovat laskeneet noin neljäsosaan 10 vuoden takaisesta, ja laskun arvioidaan jatkuvan.”

*

Tämänsuuntaisia näkemyksiä omaavat useat ihmiset ja ryhmittymät.

Sähköllä toimivan autona mahdollisuuksia vähentää ympäristövaikutuksia tähdentää Ranskan äskettäin eronneen ympäristöministerin Nicolas Hulot´in perustama Fondation pour la nature et l´homme (FNH) eli Luonto ja Ihminen –säätiö.

FNH:n mukaan ”sähköautojen ympäristöedut ovat olennainen osa uusiin energiamuotoihin siirtymisen toteuttamista” – siitä huolimatta, että monet analyysit antavat tilanteesta toisenlaisen, paljon synkemmän kuvan.

*

”Kiina ilmoitti syyskuussa 2017 suunnitelmastaan kieltää bensiinikäyttöisten autojen myynti todennäköisesti vuosiin 2030-2040 mennessä.  Se oli merkittävä signaali, josta suurin osa länsimaista otti kopin”, kirjoittaa Le Monde Diplomatique tuoreimmassa numerossaan 5/2018, 19.10.2018.

Diesel-käyttöiset autot ovat olleet ”lahtilinjalla” jo pitkään.

Edistykselliset yhteiskunnat ovat asialla.

Se näkyy myös lompakossa. Mikään ei todista sen paremmin kuluttajalle, että nyt ”ollaan tosissaan”.  Yhdysvalloissa sähköauton ostaja voi saada jopa 7.500 dollarin (6.400 euron) verohelpotukset ja Saksassa sähköautosta ei tarvitse maksaa autoveroa kymmeneen vuoteen.

Kannustimia löytyy myös liikennesääntöjen puolelta.  Kaliforniassa saa ajaa joukkoliikenteelle tarkoitetuilla kaistoilla.  Voiko sähköautoon kääntynyt ”kunniakansalainen” suurempaa kunniaa saada?

*

Akut

Vuonna 2017 Britannia ilmoitti investoivansa 246 miljoonaa puntaa (217 miljoonaa euroa) ohjelmaan, jonka tavoitteena on tehdä Britanniasta ”sähköakkujen mallimaa”.  Hienoa. 

Mitähän se merkitsee?  Mutta totta, hienoa se on!

*

Kehitys

vuonna 2017 sähköautojen osuus maailman automarkkinoista oli vain yksi prosentti (1 %) ja hybridiautojen osuus samaten yksi prosentti (1 %).

Samana vuonna niiden myynti kasvoi esimerkiksi Ranskassa 17 %, vaikka autojen kokonaismyynnin kasvu oli samaan aikaan vain nihkeät 5 %.

Mitä kirjoittaakaan LMD:

”Kun akkujen kapasiteetti kasvaa, tuotantokustannukset romahtavat ja mallivalikoima monipouolistuu.

Mikä hieno uutinen.

Tässä muuten Le Monde Diplomatiquen kyseinen artikkeli kokonaisuudessaan ja kuvineen:

https://mondediplo.fi/5-2018/sahkoauto-on-kiinalle-onnenpotku/

*

Optimismi kukkii

Optimistisimmissa arvioissa ennustetaan, että osittain tai kokonaan sähköllä kulkevat autot edustavat vuonna 2025 Euroopan autonmyynnistä 43 prosenttia ja Kiinan myynnistä 36 prosenttia.

Siis vuonna 2025.  Siihen on aikaa 5 vuotta ja 3 kuukautta..

*

OSA II

Totuus, kylmä totuus

Onko sähköauto siis vaurautta kasvattava ja työpaikkoja lisäävä täydellinen ympäristöratkaisu?

Kokonaan sähköautoihin siirtyminen vaikuttaa ensi näkemältä – ja kuulemalta – itsestään selvältä.

Onko sähköauton ”autuus” itsestäänselvä?

Nimittäin, vastoin kaikkia odotuksia muun muassa Peugeot- ja Citroen-automerkkejä valmistavan PSA-yhtymän hallintojohtaja Carlos Tavares syytti Frankfurtin automessuilla syyskuussa 2017 sähköauton kannattajia ”ylikierroksilla käymisestä”, ”arvostelukyvyn puutteesta” ja ”sokeasta innostuksesta”.

Mitä ihmettä?

Onko Carlos saanut auringonpiston syyskuussa?

”Tässä kaaoksessa ja kiihtymyksen tilassa tehdään vääriä päätöksiä, ja ne tulevat vielä käymään meitä vastaan”, hän lausui viileän rauhallisesti.

Pahimmassa patauksessa, monseur Tavares totesi, ”kolmenkymmenen vuoden kuluessa kukin tahollaan oivaltaa, että tulevaisuus ei ollutkaan niin kaunis kuin miltä se näytti”. 

Hän mainitsi muun muassa:

akkujen jäteongelmat;

”harvinaisten raaka-aineiden hallintaan” liityvät ongelmat.

Ilonpilaaja siis.

*

Riippuvuus

Jos nykyisin liikenne on riippuvainen öljystä, tulevaisuudessa se saattaa osoittautua yhä enenevässä määrin riippuvaiseksi noin  kolmestakymmenestä harvinaisesta metallista:

Gallium,

Tantaali,

Koboltti,

Platinoidit,

Volframi,

Harvinaiset maametallit – näitä harvinaisia alkuaineita, joiden elektroniset, optiset ja magneettiset ominaisuudet ovat huikeita, saadaan yhdestä kaivoksesta vain äärettömän pieniä määriä.

Ilman niitä suurin osa nykyisin myynnissä olevista sähköautoista ei kuitenkaan pääsisi liikkeelle, kirjoittaa Le Monde Diplomatique em. numerossaan.

”Yhden ainoan sähköauton akuston sähkömagneeteissa on jopa kolme ja puoli kiloa harvinaisia maametalleja – ryhmä, joka sisältää 15 eri metallia – sekä 10-20 kiloa kobolttia ja jopa 60 kiloa hiukan vähemmän harvinaista litiumia.

Muita erikoismetalleja ovat cerium, jota käytetään autojen tuulilaseissa naarmuuntumisen ehkäisyyn,

sekä europium, joka on ceriumin ohella yksi auton nestekidenäytön ainesosista.

*

Saasteita saasteita saasteita

Edellä mainittujen raaka-aineiden louhinta ja jalostus edellyttävät erittäin saastuttavia menetelmiä.

Maailman suurin harvinaisten maametallien kaivos- ja jalostusteollisuusalue sijaitsee Sisä-Mongolian autonomisella alueella Pekingistä luoteeseen. 

Alue on avolouhosten raiskaama.

Sen länsilaidalla Baogang-kaivosjätin laitosten vieressä leviää valtava Weikuang Dam –patojärvi, joka silloin tällöin tulvii Keltaiseenjokeen (Huanghe) täytettyään ensin malmikäsittelylaitosten myrkkyvesistä.

Tulee ihan Talvivaara mieleen…

Tekojärven rannalla elää ihmisiä.. Lääketieteellisten kokeiden perusteella Dalahain tuhannen asukkaan kylä on saanut nimen ”syöpäkylä”.  ”Me tiedämme hyvin, että hengittämämme ilma on täynnä myrkkyjä emmekä elä pitkään”..

*

LMD kertoo:

”Tuhannen kilon harvinaisten maametallien puhdistaminen saastuttaa vähintään 200.000 litraa vettä. Kaivosalueiden maanviljelijät ja asukkaan joutuvat siis elämään ankarassa puhtaan veden puutteessa.

*

Paradoksi

Puhtaaksi ja ihanaksi mainittu sähköauto/sähköautoilu ei olekaan ihan niin puhdasta.

Paljastuu pardoksi:

Pyrkiessämme puhtauteen käytämme likaavia metalleja.

Tosin se likainen osuus tapahtuu jossakin kaukana.  Piilossa katseilta ja tv-kameroilta.  Paitsi, jos ja kun kaivos tulee omaan kotipitäjäämme.

Mutta eikös huolta:

Nkyisin Kiina tuottaa maailmassa käytetystä magnesiumista 94 %, grafiitista 69 % ja wolframista 84 %.

Joistakin harvinaisista maametalleista Kiinan osuus on jopa 95 %.

Mitäs tässä suotta sureksimaan?

Sähköauto on puhdas, sähköautoilu on puhdas, puhdas on puhdas, on puhdas, on on on

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Väittävät, että akut kierrätetään tehokkaasti. Eli jopa puolet materiaalista uusiokäytetään. Onko se sitten tehokasta..

Mutta onhan se meille puhdasta, kunhan tuotanto on muualla ja mineraalit revitään muiden maiden kaivoksista.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Oikein. Meidän lähiympäristölle se on puhdasta, mutta ilmasto 1.5C:lle se kääntyy päinvastaiseksi. Akkuja valmistetaan tällä hetkellä maissa, jotka käyttävät energiantuottoon kivihiiltä ja öljyä???

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Kuulosti liian hyvältä, kuten tuulisähkö aikoinaan.

Sitten tuli mieleen, mistä sähköt koko sähköautokannan akkujen lataamiseen, otetaanko vain pistorasiasta:)

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Töpselihybridi voi nauttia einekset pistorasiasta.
Täyssähköautot muuttavat koko sähköinfran. Toivottavasti ei toteudu, sillä sitä remppaa ei Suomi Oy Ab ei kestä.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Jos joku kykenisi laskemaan todelliset"sähköauton" elinkaarikustannukset, tulevaisuuden kulkuneuvot olisivat erilaisia.
Paras ilmastoteko on ajaa vanhalla, vaikka 30 vuotta.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Tässä näyttäisi olevan kysymys aivan samanlaisesta viherhulluhypetyksestä kuin tuuli/aurinkosähköstö kohkattaessa jokunen vuosi sitten kaiken pelastajana : ei kai enään kukaan oikeustoimikelpoinen kehtaa väittää tuuli/aurinkosähkön ratkaisevan mitään sähkön tuotannon ongelmia ?

Samalla tavalla tämä sähköautohypetys kuivuu marginaaliin seuraavan viiden vuoden aikana ,...jaa..mutta silloin on varmasti jo uusi hullutus putkessa , miten olisi joka kotiin kuntopyörägeneraattori, jolla hikihatussa polkien voisimme kattaa kymmenien tuhansien " kerrostalokaksioiden " (lienee jo liitetty SI-järjestelmään..) sähkön kulutuksen ?

( Siis vuonna 2025. Siihen on aikaa 5 vuotta ja 3 kuukautta.. ?? )

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Vihreäthän tunnetusti vihaavat vihreää luontoa mutta ilmeisesti haluavat halailla tuulimyllyjen lisäksi avolouhoksia.

https://tekniikanmaailma.fi/vertailu-bensiiniauto-...

10v aikana sähköauton akut on taatusti vaihdettu kertaalleen jotenka ei se mene pienikulutuksisen ottomoottoriauton ohi ikinä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Jutussa on tietolähteenä etanolimuunnosarjojen valmistajan kokoama pruju. Et sillee...

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Luonnontieteellinen sivystymättömyys pukkaa pintaan? Kommentoija Mäkinen ei kykene sanomaan mitään asiasta, vaan leimaamaan tietolähteitä. Jokainen tietolähdehän on jostakin riippuvainen jne.
Eli mikä oli väärin tuossa TM:n artikkelissa?

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Jos 100 litraa öljyä poltetaan auton moottorissa, sillä ajellaan n. 2000 km

Jos 100 litraa öljyä poltetaan voimalaitoksessa, saadaan sähköä sen verran että lataamalla se auton akkuihin, ajellaan ehkä yhtä pitkälle eli 2000 km.

Autoja varten tarvittava sähkö pitää siis kehittää jollain muulla tavalla. Mikä se sitten on?

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Vaihtoehto, ei ole ehkä hyvä. Milloin odotat Olkiluoto3 tuottavan sähköä Valtakunnanverkkoon? Joskus on tullut mieleen käynnistetäänkö sitä koskaan, kuka ottaa vastuun käynnistämisestä, ilmeisesti Säteilyturvakeskus ei ainakaan ole kovin innostunut laitoksen käynistämisestä.

Samanlaista näyttää olevan venäläisen Hanhikiven ydinvoimalan kohdalla.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Täällä Risto Jääskeläinen on keksinyt oivan vihreän ratkaisun tähän vihreään ongelmaan :

http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239698...

"Asian voinee ratkaista niin, että lataamo on suoraan kytketty 2 MW:n tuulivoimalaan. Kun tuulee, pikaladataan. Kun ei tuule, ei ladata, vaan ventataan. Venttaaminen ei rasita juurikaan ympäristöä, jos sen tekee oikein."

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Voimaloiden hyötysuhde on huomattavan paljon parempi kuin polttomoottorien, ero voi olla kymmeniä prosentteja. Polttomoottorihan on enimmäkseen lämmityslaite, josta saadaan vähän pyörimisliikettäkin akselin päähän. Eli vaikka otetaan prosenttien luokkaa oleva häviö sähkönsiirrossa ja ja suurempi häviö latauslaitteissa huomioon, niin kyllä sillä samalla energiamäärällä sähköautolla pidemmälle ajelee.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Mutta jos mukaan lasketaan voimaloiden ja sähköautojen rakentaminen, niin mihin suuntaan hyötysuhde menee, verrattuna tavalliseen polttomoottoriin?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #26

Kyllä sähkö voittaa. Eiväthän ne pyhällä hengellä neitseellisesti sikiämällä ne käryautotkaan tai niiden polttoaineet synny. Liiekennepolttoaineiden jalostus muuten kuluttaa Suomessa 13-14TWh sähköä vuodessa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

tässä eräs artikkeli:

"Sähköautojen litiumakuston kapasiteetti vähenee muutaman prosentin vuodessa. Kun alkuperäisestä kapasiteetistä on jäljellä enää alle 80 prosenttia, katsotaan akuston olevan elinkaarensa päässä. Arvio on, että akkujen käyttöikä olisi noin 250 000–300 000 kilometriä. Uusi akusto maksaa joitain tuhansia euroja."

Siis:
akkusetin elinkaari tuollaisessa reippaassa työssäkäyntimallissa olisi noin 5-6 vuotta;
merkkaa, että 15 vuoden auton elinkaaren aikaan joutuisi ainakin 2 kertaa uusimaan "joitakin tuhansia euroja" maksavan akuston.

Kun uudet sähköautot "eivät saastuta", niin niiden tekninen elinkaari voisi olla 20-25 vuotta. Mutta: toimiiko auto enää yli 20 vuoden kuluttua ja miten siihen saa malliin sopivia akkuja.
Autotehtaat "ilman muuta" hyödyntävät akkujen/automallien yhteensopivuuden siten, että on "pakko" hankkia uusi auto n. 10 vuoden välein!

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

BTW;
Controverses[modifier | modifier le code]

https://fr.wikipedia.org/wiki/Fondation_Nicolas-Hu...

Le rapport note que trois entreprisesa siègent au conseil d'administration de la fondation ; ces entreprises sont : 1o EDF, « entreprise de pointe dans le secteur nucléaire » ; 2o TF1 ; 3o L'Oréal, « dont les produits font l'objet de test sur les animaux ». Le rapport s'interroge en conséquence sur l'influence que peuvent avoir ces groupes sur les prises de position de Nicolas Hulot ou de la fondation, notant aussi que l'un de ces partenaires « finance la fondation à hauteur de 10 % de ses ressources ». Le rapport observe également le taux élevé des frais de fonctionnement (plus de 50 %) dans le budget de la fondation16.

eli:

Ranskan kansalliskokouksen kestävää kehitystä käsittelevän komission tiedonanto, annettu 2. helmikuuta 201116, "Luonnon ja ympäristön suojelusta vastaavien yhdistysten rahoitusta ja hallintoa koskevat säännöt"...
Raportissa todetaan, että säätiön hallitukseen kuuluu kolme yhtiötä; nämä yritykset ovat:
1. EKR, "korkean teknologian yritys ydinalalla";
2o TF1; L'Oréal ", jonka tuotteet testataan eläimillä". Siksi mietinnössä kysytään, miten nämä ryhmät voivat vaikuttaa Nicolas Hulotin tai säätiön kantoihin, ja huomauttaa myös, että yksi näistä kumppaneista "rahoittaa säätiötä jopa 10 prosentilla sen tulovaroista. ".
Raportissa pannaan myös merkille säätiön talousarvioon liittyvät korkeiden käyttökustannusten (yli 50 prosenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

'Electrification puts the car industry at risk' says PSA boss Tavares at Frankfurt

Carlos Tavares, the boss of PSA Peugeot Citroen and Vauxhall/Opel, fired a warning shot across the bows of governments during a speech at the Frankfurt motor show today, saying that a total ban on internal combustion engines and the enforced introduction of electric cars could put the industry at risk.

The mercurial Portuguese warned that governments dictating technology will stifle creativity in the motor industry, put finances and jobs in jeopardy - and might also have safety and health issues in the future, which those governments will be responsible for.

“I want to be very clear here,” he said, “we are moving from a technology-neutral era into an instruction to go electric. From now on, the scientific responsibility is in the hands of governments. So if, in 20 or 30 years, there are health or safety issues [with electric vehicles], they will be in the hands of governments.”

Lähde: The Telegraph, 12.09.2017;
https://www.telegraph.co.uk/cars/news/electrificat...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Mr. Tavares puhuu autoteollisuuden kohtaamasta riskistä, mutta aivan järkeenkäyvällä tavalla:

Tavares also thinks that the current, heavily subsidised market for electric cars is a poor basis for dictating their adoption, risking jobs, profitability and therefore the sustainability of the motor industry.

“If you have ministers in Europe who say they will forbid the use of internal combustion engines, then I have to comply and we will have to transform, re-engineer and retrain. But if electrification is not profitable in future, we all have a problem,” he said.

"Miten voimme turvata työpaikat moottoriteollisuudessa, jos kustannusrakenne ei voi turvata tulevia investointeja?" Hän sanoi ja pyysi aiheesta laajempaa keskustelua ja varoitti, että jos hallitukset sanovat sähköautoja, jotka maksoivat enemmän, sitten teollisuus murenee tai vähemmän ihmisiä pystyy varaamaan autoa ", mikä on laajempi yhteiskunnallinen kysymys".

Tavares tuki hänen väitettä, jonka mukaan tällainen sähköistyslainsäädäntö rajoittaisi innovaatiota tarjoamalla PSA: n Hybrid Air -järjestelmää, joka on polttomoottoreiden edullinen ja paineilmasuihku.

"Jos olisimme menneet Hybrid Airin kanssa, se olisi kuollut nyt", hän sanoi, "koska vaikka se on erittäin tehokasta, se ei ole sähköinen. Se on todella huono kansalaisten näkökulmasta. "

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tässä muuten Le Monde Diplomatiquen kyseinen artikkeli kokonaisuudessaan ja kuvineen:

https://mondediplo.fi/5-2018/sahkoauto-on-kiinalle...

Teksti: Guillaume Pitron Suomennos: Kirsi Kinnunen.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Tämä alkaa olla jo hyvinkin huvittavaa tämä sähköautojen markkinoiminen ilmaston pelastajana, tai edes osana siitä. Joko nämä henkeen ja vereen huutavat e-autojen kannattajat eivät tunne sellaista käsitettä kuin "suurten lukujen matematiikka", tai sitten he pitävät meitä muita tyhminä joille voi syöttää mitä tahansa. Löysin sekunnin parin googlaamisella artikkelin vuodelta 2011, ja siinä sanottiin maailmassa olleen jo silloin yli miljardi autoa. Jos edes näistä vaikkapa 30 %:a korvattaisiin sähköisillä menopeleillä, niin kuinkahan paljon niihin tarvittaisiin niitä maametalleja ym. Ja kuinka pitkän lisäajan nämä kolmisensataa miljoonaa autoa toisivat oletettuun ilmastonmuutokseen.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Jep, ei ole sähköautosta mailman palastajaksi. Mutta, tuohon akkuongelmaan saattaisi, siis harvinaisiin maametalli ongelmiin saattaisi löytyä apu autoja ajossa lataavavasta maantiestä.

Israelilainen startup Electroadon on käynnistänyt kokeilun, jossa tiehen asennetut sähkömagneettiset induktiokelat lataavat sähköautoja autojen ollessa liikkeellä. Jos tällainen teknologia yleistyy, sähköautoa ei tarvitse enää ladata erikseen.

Toki kaikkien teiden mylläys on sitten toinen tarina johon tarvitaan tosin vain kuparia ja kumia. "Käyttöönotto on nopeaa ja helppoa. Voit asentaa kilometrin tietä puolessa päivässä", Ezer sanoo.

Juttu > https://www.talouselama.fi/uutiset/tie-vie-kasvuyr...

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Samalla rahalla saadaan maanteille hihnakuljettimet. Ei tarvita enää autoja. Astut vaan hihnalle, pakaasi vierelle ja menoksi. Määräasemalla poistut pakaasisi kera. Yhdellä ja samalla hihnalla voidaan ajaa eestaas. Siinä se.

Rahti kulkee joko samalla hihnalla, tai vilkkaimmilla rahtireiteillä voi olla oma hihnansa.

Eipä tarvita ainakaan akkuja, ellei satu olemaan akkukauppias.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Mutta kun ihmiset niin rakastavat peltilehmiään, ei kukaan rakasta hihnoja (^^)

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #31

Kyllä Siberia valitsee puolestasi rakkautesi kohteen. Ellet taivu, niin taitut.

No, voisin muuttaa sen hihnakuljettimen vaikka putkilokuljettimeksi. Vähän sama, kuin noiden äkkiviisaiden merenalainen luotijuna, mutta pienillä poikkeuksilla kevennettynä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tekstissä mainittu Kiinalainen erikoismetallien tuotantoalue:

https://en.wikipedia.org/wiki/Baogang_Tailings_Dam

Baogang Tailings Dam,
also known as the Baotou Tailings Dam or
Weikuang Dam,
is a tailings dam in Inner Mongolia, China, on the outer ring of the city of Baotou, about 20 kilometres from the city centre.
The dam is filled with tailings and waste slurry from nearby rare earth mineral refinery plants.

Accounts of the tailings dam appeared in western media outlets after a visit in 2015 by British writers Tim Maughan, Liam Young and Kate Davies from Unknown Fields, a "nomadic design studio" from London.[1][2] This account contrasts with the Chinese media's own reporting of the rare earth industry in the area.[3]

Construction of the dam began in 1955 and it was complete in 1963 but was not used until 1965. It is owned by Baotou Steel. The circular dam is 11.5 km (7.1 mi) long and has a 85,000,000 m3 (69,000 acre⋅ft) capacity.
The dam will eventually increase 1,045 m (3,428 ft) in height and have a capacity of 233,800,000 m3 (189,500 acre⋅ft).[4][5]

Bayan Obo Mining District, about 120 kilometres from Baotou city is the world's biggest supplier of rare earth minerals. They are used in the production of smartphones, tablets and other technology, like wind turbines.
Production creates millions of tons of waste per year which has drawn much criticism of the dam.[6]

Chemicals in the dam have been linked to lower crop yields in surrounding farmlands and serious health problems among local villagers

konekäännös:

Baogang Tailings Dam, joka tunnetaan myös nimellä Baotou Tailings Dam tai Weikuang Dam, on rikastushiekka pato Kiinassa, Sisä-Mongoliassa, Baotoun kaupungin ulkoreunassa noin 20 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Pato on täynnä rikastusjätteitä ja jätelietteitä lähellä harvinaisten maametallien jalostuslaitoksista. Jätteiden padon tilit näkyivät länsimaissa, kun brittialaiset kirjailijat Tim Maughan, Liam Young ja Kate Davies vierailivat vuonna 2015 Lontoosta "nomadisen suunnittelun studiosta". [1] [2] Tämä tilanne on ristiriidassa Kiinan tiedotusvälineiden omaa raportointia alueen harvinaisten maametallien kanssa. [3]

Padon rakentaminen alkoi vuonna 1955 ja se oli valmis vuonna 1963, mutta sitä ei käytetty vuoteen 1965 asti. Sen omistaa Baotou Steel. Pyöreä pato on 11,5 km pitkä ja sen kapasiteetti on 85 000 000 m3 (69 000 acre⋅ft). Pato lopulta kasvattaa korkeuttaan 1 455 m ja sen kapasiteetti on 233 800 000 m3 (189 500 acre⋅ft). [4] [5]

Bayan Obon kaivosalue, noin 120 kilometrin päässä Baotoun kaupungista on maailman suurin harvinaisten maametallien toimittaja. Niitä käytetään älypuhelinten, tablettien ja muun tekniikan tuottamiseen, kuten tuulivoimaloihin. Tuotanto tuottaa miljoonia tonnia jätettä vuodessa, mikä on saanut runsaasti kritiikkiä padolle. [6] Emättimen kemikaalit ovat olleet sidoksissa pienempien viljelykasvien tuottamiseen ympäröivillä viljelyalueilla ja vakavien terveysongelmien joukossa paikallisten kyläläisten keskuudessa
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Edellä mainittu Tim Maughamin artikkeli erikoismetallien tuotantoalueen kuun maisemista BBC:llä pari vuotta sitten 2016:

http://www.bbc.com/future/story/20150402-the-worst...

Maailmanlopun järvi täynnä maailman teknisen kehityksen himoa...

Käyttäjän MarkkuSavikivi kuva
Markku Savikivi

Litiumakut saattavat mossahdella. Ainakin kännyköisä ovat mossahdelleet.
Pielaveden mummon asuttamassa taloyhtiössä mummo joutuu osallistumaan talon latausverkon rakentamiseen. Samoin mummo joutuu sähkön hinnan nousun kautta rahoittamaan sähkönjakeluverkon vahventamista huippukulutusten varalta. Sähkön energiahintakin kohoaa, koska joudutaan lisäämään varavoimaloita. Mummon arvonlisäverot kohoavat, kun valtio joutuu tukemaan rakennemuutosta, kun samalla polttoaineverojen tuotot alenevat.

Huolimatta verkon vahventamisesta ja varavoiman rakentamisesta saattavat sähkön kulutuksen huippu ja sähköpula kohdata toisensa, joka saattaa johtaa verkostovaurioihin.

--------------------
Akuston antama sähkö ei välttämättä riitä pitämään autoa lämpimänä ja auton ikkunoita sulina. Rajoitettu ilmanvaihto huonontaa ilman laatua autossa. Se aiheuttaa epämukavuutta matkustajille ja lisää auton sisustan kostumista.
------------------------
Myrskyjen aiheuttamat sähkökatkot aiheuttavat latausongelmia ja autojen hyytymisiä tielle.
----------------------
Talvella auton polttomoottorin hyötysuhde on varsin hyvä, koska sivutuotteena saatava lämpö voidaan käyttää hyödyksi. Lauhdevoimalan hyötysuhde lienee merkittävästi alempi.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Vaihdetaanpas ennakkoluulot ja tietämättömyys oikeaan tietoon:

Otetaanpa vaikka ensin tuo sähkökatkoväite. Sähköautoilijoiden käytännön arjessa akku ei ole juuri koskaan tyhjä. Tulin juuri päivän asioilta ja mittarin mukaan olisi vielä 150km ajomatkaa. Jos nyt tulisi sähkökatko, halutessani voisin ajaa lataamaan jonnekin sähkökatkoalueen ulkopuolelle. Sähkökatkot, nehän ovat aina paikallisia, eivät siis tietenkään aiheuta auton hyytymistä tielle.

Sähköautoja ladataan pääasiassa kotipihoissa öisin yhdestä vaiheesta (esim. 1x16A sulake, 230V). Silloin kuormitus verkossa on vähäistä. Jos ei tiedä mitään sähköstä ja sähkön jakelusta, ei kannata luulotella. Kestää se verkko muutaman satatuhatta sähkökiuastakin lauantaiehtoisin. Jos Fingridin ja sähkölaitosten mielestä verkko kestää, niin sitten se kestää. Äijä netissä saa olla kyllä aika pätevä, jos tosissaan meinaa näille väittää vastaan.

Mitään lisävoimaloita ei nyt eikä heti kohtakaan tarvita liikenteen sähköistymisen takia. Yhdessä yössähän se ei tapahdu. Sähköautojen kotilataukseen ei tarvita mitään ihmeellisiä laitteita eikä valtavia tehoja. Aiemmin mainitsemani 1x16A 230V riittää enemmän kuin hyvin. Lisäksi tarvitaan tietenkin kunnossa olevat johtimet, vikavirtasuoja ja jatkuvaa käyttöä kestävä superschuko-pistorasia. Auton latausjohdossakin on sen verran älyä, että se tarkkailee mm. johdon lämpötilaa. Saan tällä järjestelyllä kotona tunnissa n. 16km ajomatkan edestä latausta akkuun. Auton etäohjauksella ajastan latauksen 6-8 tunnin pituiseksi. Samalla kännykkäsovelluksella voin ajastaa lämmityksen sopivasti. Helppoa. Ne tonnin-parin hintaiset latausasemat ovat turhia.

Taloyhtiöissä sähköautoilijat maksavat yleensä itse tarvittavat muutokset. Kellon tilalle lämmitystolppaan tulee kulutusmittari, siinä se, yksinkertaisimmillaan. Käytännössä kuulemma kaikki 80-luvun lopulta alkaen tehdyt kaapeloinnit ovat mitoitukseltaan riittävät, kaivuria ja pelottavan järeää uutta touvia ei tarvita. Sähköauton latauskin voidaan ajastaa päättymään ennen kuin muut alkavat siinä kai kuuden maissa lämmittää autojaan. Älykkäämpiäkin kuormantasausvaihtoehtoja on, eivät ole rakettitiedettä. Tästäkin asiasta on tehty liian vaikeaa ja kateus on suuri kannustin taloyhtiöiden neliraajajarruttajille, kuten muissakin asioissa.

Oma autoni on pysynyt ihan riittävän lämpimänä viime talven -20 asteen pakkasviikkoina. Kulutus tietenkin lisääntyi, mutta niinhän se lisääntyy käryautoissakin. Pari kertaa kylmän akun lataus oli yllättävän hidasta, tulipa sekin nähtyä. Pakkasaamuina sähköautohan lähtee kuin palmun alta siinä missä naapureissa näkyy konepeltejä pystyssä ja kuuluu starttimoottorien valitusta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Pieni tarkennus tähän: super schuko on hiljattain kielletty Suomessa (ja tietääkseni koko EU:ssa). Perusteena on (mm.) tulipaloriski, joka aiheutuisi asiaankuulumattomien jatkojohtojen käytöstä. Käytettäessä tavallista schukopistorasiaa, auton latausvirta rajoitetaan 8 A:iin.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #39
Käyttäjän MarkkuSavikivi kuva
Markku Savikivi

Kokemus tulee kuitenkin osoittamaan, että olen ollut oikeassa, mutta vain siinä tapauksessa, ettei ole otettu varoituksista vaarin.

Nyt saattaa olla, ettei sähköauto tai pari aiheuta kuvaamiani ongelmia.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #44

Mitä edellytyksiä sinulla on väittää itseäsi niin tietoviisaaksi, kun et ilmeisesti ole saanut juuri mitään koulutusta rippikoulun jälkeen? Et ainakaan ole sähkötekniikan tai sähköautojen asiantuntija.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

The Independent kirjoitti Dalahain kylän ongelmista jo viisi vuotta sitten 2011.
Mutta eipä tällainen "takapihojen tarina" paljon jaksa kiinnostaa:

https://www.independent.co.uk/environment/chinese-...

Chinese pay price for world's rare earths addiction

AFP |
Monday 9 May 2011 00:00 |

The Independent

Peasant farmer Wang Tao used to grow corn, potatoes and wheat within a stone's throw of a dumping ground for rare earths waste until toxic chemicals leaked into the water supply and poisoned his land.

Farmers living near the 10-square-kilometre expanse in northern China say they have lost teeth and their hair has turned white while tests show the soil and water contain high levels of cancer-causing radioactive materials.

"We are victims. The tailings dam has contaminated us," Wang, 60, told AFP at his home near Baotou city in Inner Mongolia, home to the world's largest deposits of rare earths, which are vital in making many high-tech products.

"In this place, if you eat the contaminated food or drink the contaminated water it will harm your body," Wang said, pointing towards lifeless fields now strewn with rubbish around Dalahai village, a few hundred metres from the dump.

China produces more than 95 percent of the world's rare earths - 17 elements used in the manufacture of products ranging from iPods to flat-screen televisions and electric cars.

Two-thirds of that is processed in mineral-rich Baotou on the edge of the Gobi desert.

Environmental groups have long criticised rare earths mining for spewing toxic chemicals and radioactive thorium and uranium into the air, water and soil, which can cause cancer and birth defects among residents and animals.

Beijing, keen to burnish its green credentials and tighten its grip over the highly sought-after metals, has started cleaning up the industry by closing illegal mines, setting tougher environmental standards and restricting exports.

But Wang and the other farmers in Dalahai blame state-owned giant Baogang Group, China's largest producer of rare earths and a major iron ore miner and steel producer, for poisoning their fields and ruining their livelihoods.

Strong winds whip across the dump's millions of tonnes of waste, blowing toxic and radioactive materials towards surrounding villages.

"It is the pollution from the tailings dam," Wang Er, 52, told AFP, pointing a dirty finger at his spiky hair which started turning white 30 years ago

https://www.independent.co.uk/environment/chinese-...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Daily Mail 2011 Kiinaan dumpatuista vihreän ja puhtaan energian hinnasta:

In China, the true cost of Britain's clean, green wind power experiment: Pollution on a disastrous scale

By SIMON PARRY in China and ED DOUGLAS in Scotland

Created:19:32 BST, 26 January 2011

https://www.dailymail.co.uk/home/moslive/article-1...

Kuva: The lake of toxic waste at Baotou, China, which as been dumped by the rare earth processing plants in the background

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Päivän uutinen oli akkutehdas, BASF, Harjavalta ja Norilsk Nickel. Tuleekohan uusi teollisuusratakin?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Kommenttiketjussa ovat toistuneet jo lähes kaikki tietämättömien ja laskutaidottomien ennakkoluulot sähköautoja kohtaan. On mm. oletettu, että kokemukset kännyköistä ovat jotenkin 1:1 siirrettävissä sähköautojn akkuihin. Myös vihreiden liittäminen sähköautoihin niiden mollaamiseksi on pelkästään hassua.

Elinkaarivertailuista luotettavin on MITn www.carboncounter.com.
Tsekatkaa, sen parametrejä voi muuttaa vastaamaan suomalaisia oloja.

Ette te varmaan MITn laskujakaan usko. Juupa juu. Tottakai joku dielselautoilija-äijä netin keskustelupalstalla tietää paremmin kuin huippuyliopiston tutkijat tai suurimmat autonvalmistajat.

Fosiilisista polttoaineista on vaan luovuttava nopeutetussa tahdissa ja siinä perspektiivissä on ihan sama millainen lemmensuhde perämetsien äijillä on vanhoihin kiisselipeleihinsä.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Minä luotan tämän blogin kirjoittajaan ja siihen liittyviin kommentteihin enempi, kuin sinun MIT:iin. Ensinnäkin kuvaaja on tietentahtoisesti tehty herttaisen yksinkertaisesti moniselitteiseksi ja uuvuttavasti omaksuttavasti.

Siinä olen samaa mieltä, että kaiken ratkaisee ajoneuvon hiilenoksennus kehdosta hautaan.

Sähkö on toistaiseksi paras tunnetuista käyttövoimista ajoneuvoissa. Sähkömoottorit, ja niiden käytön ohjaus on erityisen hyvä yhdistelmä. Kun vielä saadaan se napamoottori kehiin.

Ongelmana sähköajoneuvoille on käyttövoiman säilöntä. Akku tänä päivänä on se osuus, jopka tekee täyssähköautosta pahiksen. Akkujen rakenne, akkujen materiaalit, akkujen paino ja asennusmitat. Akkujen tankkaus riittävän joustavaksi ja taloudellisesti ei voi toteuttaa näkemystä kokonaisvaltaisesta hiilidioksiiditason alenemisesta. Näin siis ainakin Suomessa.

Tyydytään nyt vaan töpselihybriidiin, kunnes löytyy jotain autuaampaa.
Pieni akusto (myös hyperkondensaattoripaketti), napamoottorit ja pieni Sterling moottori, Wankel moottori, tai polttokennosto pitämään ajoneuvo hengissä. Moottorin tehotarve liikkuu siinä 2...5 kw.
Noista voisi vaikka Suomessa rakentaa sen kevytautomallinnuksen, jota voidaan käyttää myös "aikuisautoissa".

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Et taida tietää, minkä tason toimija Massachusetts Institute of Technology on?
Jos sinä et osaa käyttää jotain työkalua, on se kelvoton ja epäpätevä? Selvä.

”Akkujen tankkaus riittävän joustavaksi ja taloudellisesti ei voi toteuttaa näkemystä kokonaisvaltaisesta hiilidioksiiditason alenemisesta. Näin siis ainakin Suomessa.” Juupa juu. Itseasiassa täyssähköautoilun hiilidioksidipäästöt (eli Suomen sähköntuotannon päästöt) ovat n. 25g/km tai jopa alle. Siihen ei millään auton polttomoottorilla päästä, ei lähellekään. Varsinkaan, jos otetaan yhtäläisesti huomioon well-to-wheel -päästöt polttoaineesta.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #29

MIT:n emeritus proffa Lindzen ei kuulu "ilmastokonsensukseen" ja on aika paljon eri mieltä hiilidioksiidin ilmastovaikutuksesta.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #30

Se on sen verran iso laitos, että joku huru-ukkokin voi nurkkiin unohtua.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #37

Mikä kompetenssi sulla on sanoa arvostettua ilmastotutkijaa huru-ukoksi?

http://www-eaps.mit.edu/faculty/lindzen/CV.pdf

Pistä omasi perään ja nauretaan sitä sitten yhdessä.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #29

En ole ollut duunissa MIT:ssä, joten en sisältäkäsin voi sitä arvostella. Ulkoisesta vinkkelistä tiedän siitä aivan riittoisasti. Sen lauluja laulat, jonka ...jne.

Tutkippa vielä kerran ensinnäkin akkujen hiilikuviot. Paljonko tuprautellaan mustaa carbonia ilmann, ennenkuin akusto on piiloitettu sinne autoon. auton elinaikana autoon vaihdetaan vähintäin kerran uusi akusto ja vanha akku osittain kiertoon jollain rahalla.

Syytä on myös miettiä valtakunnan sähköinfra alkaen sieltä kiinteistöjen, tai tsähkötankkaamoiden uusista, tai uusittavista kaapeloinneista ja laitteistoista. Edetään kuntaverkkoon, valtakunnan verkkoon ja viimein sinne sähkönhieronnan kapasitetin riittävyyteen. Maksaa, carbonia syntyy ja vierasta sähköä on pakko saada suomen verkkoon.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #50

Jaaha, että jälleen yksi tiedevastainen pölvästi. Et siis todellakaan ymmärtänyt edes sitä, että tuo carbon counter on nimenomaan elinkaaripäästöjen kuvaaja?

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #51

Pyydän kohteliaasti vaihtamaan pölvästi nimityksen vaikka Uuwatiksi, niin pysymme yhä ystävinä.

Carbon, C, hiili, black carbon. Valitse noista. En maininnut, enkä viitannut carbon counteria, vaikka olen kylläkin elinkaareni loppupuolella muuntunut melkein 0% carbon footprinttaajaksi. Elikkä hyväksyn kannanottosi "carbon counter". Sisallutan sen kielivarastooni.

Eikä talla kertaa tarvii faksata sulle rautalankaa?

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

"Vihreitä valheita" dokkari nyt nähtävissä yle areenalla.

Ympäristöä säästäviä sähköautoja, kestävästi tuotettuja elintarvikkeita ja reiluja tuotantomenetelmiä - mainiota! Jos yritysten mainoslauseet pitäisivät täysin paikkansa, voisimme pelastaa maapallon vain kulutustapojamme muuttamalla. Vaan entä jos kyse onkin vain vaarallisesta viherpesusta?

Elokuvantekijä Werner Boote ja ympäristötoimittaja Kathrin Hartmann alkoivat tutkia yritysten ympäristöväitteitä. Kuinka suuri osa niistä on totta? Ohjaaja: Werner Boote, Itävalta, 2018.

Dokkariin > https://areena.yle.fi/1-4420731?fbclid=IwAR2ibVpRV...

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Katselin osan tuosta "dokkarista", ja entistä absurdimmalta nuo e-autojen markkinoijien puheet alkavat kuulostamaan, siis puheet siitä, että se e-auto olisi jokin "pelastava enkeli". Tosin siinä osassa minkä katselin ei sanallakaan mainittu sähköautoa eikä ylipäätään sähköä ollenkaan mutta paljosta muusta välittyi tietoa. Eli suuria toimijoita kiinnostaa kauniista puheista huolimatta vain yksi asia, ja se tuskin tulee muuttumaan kovin äkkiä, se kiinnostuksen kohde.

Sähköalan koulun käyneenä minua kiinnostaa kovastikin tuo e-auto, ei siksi että olisin ostamassa sellaista, vaan sen tekniikan johdosta. Onhan sähköauto periaatteessa huomattavasti yksinkertaisempi kuin polttomoottoria hyödyntävä kulkulaite.
En kyllä omista minkäänlaista autoa nytkään, enkä edes ajokorttia, ja polkupyöräkin millä suoritan kaupassa käynnit on varsin perinteinen poljettava maastopyörä.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

33# Suuret toimijat ja se rikkain prosentti, siinä ne pahimmat esteet minkään isosti muuttumiselle ovat. Kelappa dokkaria 57 minuutin kohdalle, niin sitä autoasiaakin löytyy.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kaikki vertailut on tehty tilanteessa, jossa ihmisellä on kädessään 50 000 euroa ylimääräistä ja puhdasta rahaa ja hän voi valita, minkälaisen auton ostaa.

Todellisuudessa tällaista valintaa ei voi tehdä. Siinä todellisuudessa missä kansalaiset muutamaa poikkeusta lukuunottamatta elävät, pitää 50 000 ylimääräisen euron tienaamiseksi tehdä ns töitä. Tämä ns työn tekeminen tuottaa poikkeuksetta päästöjä - yleensä selvästi enemmän kuin mitä tuolla hankinnalla voi päästöjään pienentää. Vanha autokin olisi romutettava, koska muuten joku muu tuhoaa sillä maailman. Normaalissa autokaupassa sen voisi laittaa vaihdossa.

Kyse on siis siitä, että pitäisi romuttaa 2.5 miljoonaa autoa ja vetää niihin sitoutunut raha pöntöstä alas. Sen jälkeen pitäisi tehdä uutta rahaa esimerkiksi 2.5 miljoonaa x 50 000 euroa, eli 125 miljardia.

Jos joku esittää miten tuo 125 miljardia tehdään tuottamatta lainkaan päästöjä, sen jälkeen näissä vertailuissa on edes jotain järkeä. Muussa tapauksessa tuo päästö pitää huomioida vertailussa.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Sähköautoilla on etuja. Nämä edut korostuvat pakokaasusaasteista kärsivissä suurkaupungeissa. Mutta sitten sähköautoilla on haittoja ja ne haitat ovat luonnontieteellisesti sivistymättömien tietymättömissä tai vähättelemiä.

Myös uusia sähköautojen haittoja löydetään. Esimerkiksi sähköautojen suurempi massa (akut painavat) ja sähkömoottorien hyvä vääntö lähtökiihdytyksissä lisäävät mikromuovien syntymistä. Isoin osa ympäristön mikromuoveistahan on tieliikenteen tuotosta.

Suomen oloissa ei oikeastaan ole mitään syytä kiirehtiä sähköautokannan lisäämistä, eikä sitä varmaan tapahtuisikaan ilman EU:n "sama meloni sopii jokaiseen päähän" -politiikkaa. Suomessa ei olla sähköomavaraisia, talvella sähköautosta ei saa hukkalämmöstä sisätilalämmitystä ja pitkät viikonloppumatkat tekevät sähköautoista Suomeen huonommin sopivia kuin vaikkapa Norjaan.

Minulta tuskin kysytään, mutta sähköautojen latausverkko saisi olla riittävän tiheä suurimmissa kaupungeissa ja jo liikkeellä oleva autokanta tulisi saattohoitaa biopolttoainetta lisäämällä. Erona EU-tavoitteisiin lähinnä tuo, että lautauverkolle ei pyrittäisi saamaan (veronmaksajien tuella) valtakunnallista peittoa. Tässä tulisi iso säästö, jos sähköautoista luovutaan alkuinnostuksen ja Teslan konkurssin jälkeen.

Käyttäjän MarkkuSavikivi kuva
Markku Savikivi

Biopolttoaineen eli metaanin raaka-ainetta Suomessa on valtavat määrät, nimittäin suoturpeessa, joka mätänee omia aikojaan ja hönkäilee metaanit taivaalle energiaansa antamatta.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Ruotsissa ja muutamassa muussa maassahan turve on uusiutuvaa bio-energiaa.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Ruotsissa kehitettiin sähköauto, jossa ei ole lainkaan akkuja, vaan hiilikuitua, sitä on.

Juttu > https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsissa-kehit...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset