Veikko Huuska

Politiikassa ei pidä pyrkiä selkävoittoihin

Miten tarkkaan pitääkään paikkansa vanhojen konkarien toteamus: Politiikassa ei koskaan tule pyrkiä selkävoittoihin.

Eikä varsinkaan työmarkkinapolitiikassa. Sillä toistuvasti joudutaan tilanteisiin, joissa tatamin laidalle astelee tyyppejä, joita satunnaisessa ylilyöntitilanteessa olet rullannut kuin Hönö-Kusti mahorkkasätkäänsä. Syljen ja lujien kourien voimalla.

Nyt näyttää siltä, että pääministeri Sipilä on päättänyt " mennä päätyyn asti".

Eli näyttää työmarkkinaväelle närhen munat. Strategiapalavereissa Suomen Yrittäjien SY:n hengenheimolaisten kanssa on hartauskirjan välilehdelle piirustettu taktinen kuvio,

jossa Keskusta koukkaa/laukkaa Kokoomuksen oikealta puolelta Ammattiyhdistysväen selustaan,

jossa tapahtuu "historiallinen kädenlyönti",

jossa 101:n edustajan heikkoudentilassa kohden vaalikauden kalkkiviivoja hoiperteleva Sipilän l: nen hallitus kidnappaa "takuumiehekseen" eduskunnan "selvän" enemmistön.

Mistä seuraa yhdenpykälän lainsäädännön läpimeno sukkana läpi.

Tämä kaikki rullaus irtisanomispykälän hybridisessä ympyrässä on tietysti itseään suuremman kokonaisuuden osa.

Sen takana ja pohjapaperina on Sipilän missionäärinen tavoite kiriä pääministeriytensä kuuden viimeisen kuukauden aikana Suomen Margaret Thatcheriksi, rautakouraksi, joka uskalsi tehdä sen, mihin yksikään kylmän sodan jälkeisistä porvarillisista pääministereistä ei ollut rohjennut ryhtyä.

Nimittäin haastaa ammattiyhdistykset satraappeineen.

Päiväunissaan Kempeleen mies näyttäytyy "etäisten laaksojen miehenä", joka tulee ahdistettuun kaupunkiin ja puhdistettuan kaupungin, ratsastaa pois auringonlaskuun.

Tehtävä suoritettu. The End.

Mutta vaihe vaiheelta Augiaan tallin talikkomies on saanut havaita, ettei vastavoima istu sormi suussaan, "kuolemistaan vartoomassa".

Selvää on että Sipilä ei ole Ahon kaltainen pelimies.

Mutta se juuri voi saattaa Hakaniemen gonamiehet hämmennyksen valtaan. Todellisten pelimiesten vaikein vastustaja voi olla juuri tuollainen hirmuista hazardia heittävä amatööri.

Toistaiseksi Aalloilla ja kumppaneille on löytynyt kättäpidempää, repiä sopimusseinästä lautoja.

Purkaa Kiky, joka oli elämää suurempi, silloin joskus. Panna nokkiin kymmenien miljoonien päiväpanoksilla.

Toistaiseksi lomarahaleikkausten epäsymmetrinen saksiminen ja siitä kytevä kiukku on pitänyt rivit koossa, ja kentän ainakin näennäisesti mukana.

Mutta milloin saavutetaan kulminaatiopiste, jossa vanhat kaunat on poltettu ja tarvitaan uutta polttoainetta.

Vanhan kapinalaulun sanoin,ei vielä tiedä kumpi voittamassa, kehitys vai taantumus? Kohta sekin aika koittaa.

Nähtäväksi jää miten valtaviksi panokset tässä nokittelussa ovat ehtineet nousta ennen kuin pilli vislaa huilitauon paikaksi.

Ja mitä kaikkea on saatu säpäleiksi, tilapäisesti tai pysyvästi.

Muistutan vain siitä, että työmarkkinapartti taistelee olemassaolostaan, elämästä ja kuolemasta.

Organisaationa sillä on vain yksi henki. Jos se menee, sitten sitä ei ole olemassa.

Siksi koko keinovalikoima käytössä. Olentona työmarkkina on edunvalvontaorganismi.

Se on siili. Se osaa yhden asian. Sen ei tarvitse osata muuta. Mitä enemmän se kiinnittää huomiota fokuksen ulkopuolelle, sitä heikommin se pystyy hoitamaan ainoaa tehtäväänsä.

Jota sitäkin se voi tehdä vain elävänä, ei kuolleena.

Tätä logiikkaa ei Sipilä tajua. SY ruiskuttaa bensaa palopesäkkeeseen esittämällä jäsenmaksujen tilittämisestä luopumista.

Sellaisia ystäviä on pääministerillä.

Valtio on kettu, jonka täytyy osata tuhat hommaa.

Valtiovalta ei voi juuttua asemasotaan yhteiskunnan fundamentaalisen lohkon kanssa.

Osa Suomen vaurauden, vakauden ja koheesion salaisuutta on järjestyneet työmarkkinat ja kansallinen konsensus.

Kansa, joka ei rankaise voimia, jotka järkyttävät tätä kivijalkaa, tulee huomaamaan, että historia kyllä rankaisee, kansaa.

Älkää koskaan lähettäkö kysymään, kumman tulee olla viisaampi, valtiovallan vai etujärjestön.

Jos tuollainen kysymys yleensä esitetään, liian paljon on jo menetetty.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Koko porukan fiksuimmaksi on osoittautunut EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen.

Jotain "päivän säästä" kertoo se, mitä Laatunen toteaa:
"Olen suositumpi Hakaniemessä kuin Etelärannassa".

Siis palkansaajien joukoissa kuin suurten työnantajajohtajien seurassa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Työnantaja- ja yrittäjäsektorin toiminnassa on paljon mustia aukkoja ja epäloogisuuksia.

Kaikki tietävät, että liittoratkaisut ovat tulleet työnantajille kalliimmiksi kuin keskitetyt.
Silti EK kuohitsi itse itsensä työmarkkinoiden reaalivoimasta, päättäessään vängän voimalla luopuvansa keskitetyistä tupo-sopimuksista ja lakkauttamalla neuvottelu- ja sopija-osapuolen roolistaan.

Ei ihme että työelämärealisti Laatunen kirjoittaa kirjassaan Kolmikannan kulisseissa melko selvää suomea näistä seikoista.

-Etelärannan ote lainsäädäntöuudistuksiin on herpaantunut. Järjestö on keskittynyt tarmoaan pride-kulkueisiin.
Ne ovat varmasti ok ja ajan hengen mukaisia, mutta tarvitsevatko työnantajat siihen keskusjärjestön?

Näin siis Lasse Lastunen.
Laatutekstiä!
*
Minäpä sanon.
Herrat eivät tiedä. Eivät osaa.
Eliitti eu tunne lattiatason elämää. Siksi niin vaikeaa. Joutuvat turvautumaan asuantuntijoihin. Ovat vietävissä. Lobbaajien armoilla.
Tuulten vieminä..

Tämä problematiikka on yleisempikin heikkous Suomessa.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Tulipahan mieleen, että kuinka monta tapaa antaa potkut työntekijälle pienet yritykset tarvitsevat. On normaali irtisanomismenettely, yhdessä sovittu työsuhteen purkaminen sekä koeajan irtisanominen. Nyt pitäisi saada vielä yksi tapa lisää.

Jos pikapotkulaki säädetään sellaiseksi kuten on ehdotettu, että työntekijän alisuoriutuminen tulee yhdeksi perusteeksi, niin mihin koeaikaa enää tarvitaan? Sehän joutaisi romukoppaan tarpeettomana koska uusi potkulaki täyttäisi sen tehtävän.

Toinen asia ovat yritysten vanhemmat työntekijät, useimmin yli viisikymppiset henkilöt. Heistä ei enää välttämättä saa aina samaa irti kuin nuorista, joten pikapotkut vanhoille, jopa vuosikymmeniä työskenneille duunareille tulisivat mahdolliseksi alisuoriutumispykälän nojalla.

Tuollaisia "mitättömiä" muutoksia hallitus Sipilän johdolla ajaa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Työsopimuslain muutoshanke irtisanomisen helpottamiseksi pienissä yrityksissä on kipeä ja tietyin osin aiheellinen hanke. Mutta siitä on tehty kummallinen sekasotku ja merkillinen hälläkkä.

Hallitus ikäänkuin virkkaa patalappua kameroiden ristitulessa. Virkkaa, purkaa, selvittelee vyyhtiä, sekoilee sanoissaan..

Keskeinen pointti tässä ns. Irtisanomislain muutoksessa on ollut, käsitys, että HENKILÖPERUSTEINEN irtisanominen on turhan hankalaa ja riskaabelia Suomessa.
Sitä piti helpottaa ja selkeyttää nimenomaan pienissä yrityksissä.

Viimeisimpien selitysten ja tarkennusten mukaan olennaiseksi tekijäksi asiassa muodostuisi yrityksen koko, sen edellytykset hoitaa tilanne tyydyttäväksi muutoin kuin irtisanomalla. Näitä seikkoja sitten arvioitaisiin tapauskohtaisesti. Viime kädessä arviointi (ja sanktiointi) tapahtuisi oikeusasteissa.

Mutta mutta!

Nuo seikathan liittyväy yritykseen ja sen keinovalikoimaan.

Ei lainkaan henkilöön, sius erotettuun työntekijää.

Kyse eu sitten olekaan henkilöperusteisestä irtisanomisesta, vaan yrityskohtaisesta arvioinnista!

Voi tätä sekoituksen hämmennystä.
Voi tätä ideologista hyökkäystä ja selitysten sekavuutta.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

"Mikäli Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne on seuraava pääministeri, kolmikanta alkaa maistua taas työnantajillekin".

Lasse Laatunen, EK:n entinen työmarkkinajohtaja.
Aamulehti, lauantaina 20.10.2018.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Sipilällä ei ole mitään menetettävää. Hän voi toimia vapaasti oman harkintansa mukaan hajota ja hallitse tyyliin.

Hänen ei tarvitse ajatella, mitä hän tekee seuraavien vaalien jälkeen. Hänen omaisuutensa arvioitu arvo 15 miljoonaa euroa. Tällä rahalla hän tulee elämään hyvin vaikkapa ns. hallitusammattilaisena.

Sipilä on avaamassa uutta aikakautta Suomen työmarkkinoille. Seuraavan hallituksen ohjelman muodostaminen tulee olemaan kivulias tehtävä SDP:lle ja Kokoomukselle. SDP on joutumassa ay-liikkeen vangiksi.

Kepun puolueväki näkee tulevaisuuden toisella tavalla. Kepun edessä saattaa siintää 8 vuotta kestävä oppositiokausi.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Ymmärrän ajattelisi logiikan, mutta näen tässä tilanteessa vihjeitä toisenlaisesta kuviosta.

Tuo, mitä sanoit Sipilän pelistä on empiirisesti tosi. Mutta vaikka hänellä ei teknisesti ole " mitään menetettävää, toisin sanoen hän ei putoa kuoppaan. Talous on turvattu ja kiinnostavaa tekemistä riittää toisissakin ympyröissä. Joskin tietty stigma saattaa pelottaa..
Itseasiasa näen Sipilän taistelussa, tässä bacho - kaikki pelissä oireita valtaan rakastuneen pääministerin uhkapelistä.
Kuvio: Sipilä on katsellut puolueiden kannatuskäyriä 2000-luvun dduskuntavaaleja edeltäneissä gallupeissa 6 viimeisen vaaleja edeltäneuden kuukausien aikana ) ja sitten itse vaaleissa saatuja prosentteja.

Se on tukkaa nostattavaa lukemista! Nimittäin melkoiset nostot ovat olleet mahdollisia a myös tapahtuneet. Vastaavasti myös notkahduksia. Jos kohta sika tylppiä tasaisia suorituksia, ja Urpilaisen tirjuntavoittoja. Eli monta moneksi.

Lyhyesti sanoen: Sipilän ärhäkän loppukirin strategisena pohjana näyttäisi olevan rohkeasti haastaa Kokoomus näillä työmarkkinatoimilla(lohkaista yrittäjä- ja markkinahenkisten ääniä Kokoomukselra, sitä erityisemmin ärsyttämättö, sen omilla aseilla).
Näillä päättäväisillä toimilla saisi kenttää hereille, ja lisäksi "omat" kotiin. Sevoisi tuoda vaaleissa kohtuullisen c 18 % tuloksen. Eikö väliä, vaikka olisi vasta kolmonen.
Oma kura-tulos vältettäisiin. Ja hallitusyhteistyö Kokoomuksen kanssa voisi jatkua, kun Demarien ja ay/jäärien siamilainen kaksoiskansalaisuus oikein hopealautasella kansakunnalle esittäytyisi.
Nyt kun pelin kovetessa tymmarkkinavoimien ensihuuma haihtuisi ja ruuatta jätetyt pienokaiset, vaipoitta ja sapuskatta jätetyt mummot valtaisivat kollektiivitajunnan, niin vasemmiston noste voisi heiketä.
Nyt ollaan just kulminaatiosssa. Sipilän esikunnassa pähkäillään kovaa, miten jatkeraan tästä.
Minkölaisia siirtoja tulee Kesärannasta ensi viikolla.
Taatysti jotain yllättävää, odottamatonta.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Sipilä tuskin lähtee Orpon hallituksen valtiovarainministeriksi...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska Vastaus kommenttiin #9

Eipä tiedä.
Ulkoministeri voi olla kiinostava posti. Vrt. Soini 2015.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Alemman tason viran- ja toimenhaltijat joiden työ on usein myös pätkätyötä, eivät ole luotettava kannatusalusta sen paremmin kokoomukselle kuin keskustallekaan. Askel demareihin ei heidän kohdallaan ole pitkä. Kun työelämää rassaa, niin siinä puolueeseen sitoutumattomien kannatus on löyhässä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Onkin syytä epäillä, että yritysjohtajina kannuksensa ansainneet eivät ole parhaita mahdollisia poliittisia johtajia yhteiskunnassa, joka pyrkii esiintymään demokraattisena. Diktatuurissa nuo yritysjohtajat sen sijaan olisivat varmasti mitä mainioimpia poliittisia johtajia.

(Jos joku tarvitsee rautalangasta vääntämistä: Yrityksissä päätökset sanellaan ylhäältäpäin eikä niitä tehdä demokraattisesti työntekijöiden kanssa.)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Huomiota kannattaa kiinnittää Keskustan korkean profiilin "neliöfalangina" esiintyvä kvartetti
Sipilä,
Berner,
Vanhanen ja eräänlaisena ulkoparlamenraarisena sissinä operoiva SY:n toimitusjohtaja Pentikäinen.

Varsinainen agraaripuolueen yrittäjäfalangi.

Kyllä ollaan kukonaskelta pitemmällä Santeri Alkion teemoista!

Hakeeko Vanhanen mieskohtaista revanssia Rukan lumilla kehkeytyneen eläkeratkaisun täystyrmäykselle? Keskustapääministerit ovat ennenkinkärsineet Ay-matseissaan..

Berner on vetänyt henkeä irtisanomislain tiimoilta. Hänen persoektiivissään alle 10 koon format jäävät lähihorisontin katvesektoriin?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset