Opposition kannattaa torjua Sipilän trap – ja äänestää tyhjää
Tarpeetonta sanoa, että kohtuutonta haittaa kolmansille aiheuttavat poliittiset lakot ovat väärin, ja yleisen aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahingon aiheuttajan tulisi olla korvausvelvollinen, laissa tarkemmin määriteltävien periaatteiden mukaisesti.
Pääministeri Sipilän ratkaisu, antaa eduskunnalle pääministerin ilmoitus ja tehdä siten työllisyysasteen parantamisohjelman jatkamisesta luottamusäänestys, on erittäin harkitsematon ja ongelmallinen.
Teko on vastatoimi äskeisille protestilakoille, ja kaikenkaikkiaan siinä määrin poikkeuksellinen, ettei vastavaa ole aikaisemmin tapahtunut.
Tilanne on äärimmäisen sekava.
Koko maassa ei ole poliitikkoa tai valtiosäänröoppinutta, joka tyhjentävästi pystyisi sanomaan, mistä ensi keskiviikkona todella äänestetään, siis muusta kuin Sipilän hallituksen jatkamisesta tai kaatumisesta.
Hallituksen ja kannunvalajien joukosta on kaavailtu äänestysvoiton merkitsevän eduskunnan antamaa avointa valtakirjaa SOS-hallitukselle.
Äimistynyt oppositio on tietysti torjunut tämän ja kaikenlaiset muut johdannaisvaltuutukset.
Kyse on vain pääministerin esikuntineen kehittämästä tempauksesta, jonkakaltaisia uhitteluvetoja onkin jo nähty, mutta ei tällaisessa yhteiskunnallisesti ylijännittyneessä tilanteessa, jonka molemmat katsovat vastapuolen virittäneen.
Eletään tilanteessa, jossa vastatoimien tasoa on vaikea alittaa.
Niinpä vastuullinen ajatus siitä, että fiksumpi osapuoli antaisi periksi, jotta päästäisiin tästä onnettomasta rysästä ulos ja matkaa voitaisiin jatkaa, on käynyt mahdottomaksi. Vastuullinen taka-askeleen otto vaikuttaisi selkätappiolta.
Hallitus havittelee selkävoittoa, mitä se ei voi saada. Siksi tilanne on ajautumassa perin hankalaan eskaloitumispisteeseen.
Asioita ei olisi saanut ajaa tällaiseen lukkoperään. Mutta ajettu on. Sipilän puikoissa ollessa.
*
Kukaan edes tiedä irtisanomislakiesityksen lopullista muotoa ja sisältöä, saati oikeuskäytännön myötä syntyviä tulkintoja.
Avoinna on kysymys täyttääkä lakiesitys perustuslain yhdenvertaisuus vaatimukset.
Tilanne on auki.
Siksi Sipilän hallituksen luottamusäänestys on tässä suhteessa absurdi. Siis mieletön ja aiheeton, perin kummallinen.
Sillä on vain itse asiaan täysin liittymättömiä intentioita.
Asiaan liittymättömillä tarkoituksilla lastattu äänestys on ala-arvoinen ja pelin politiikkaan kuuluva järjestely.
Tämän vuoksi järkevintä mitä oppositio tähän kohtaan voi tehdä, on pitää loppuun saakka kiinni ansimmäisistä lausunnoistaan, joiden mukaan äänestysasetelma on käsittämätön ja perusteeton.
Eihän mikään näkyvä taho ole asettanut parlamentin lainsäädöntövallan primäärisyyttä mitenkään kyseenalaiseksi. On vaadittu ja toivottu kolmikantaista harkittua valmistelua.
Koska tilanne on tämä, ei opposition tule äänestää keskiviikon äänestyksessä hallituksen kaatamisen puolesta.
Joten – kun on vain huonoja vaihtoehtoja – vähiten huono vaihtoehto on johdonmukaisesti todeta Sipilän luoman asetelman vastakkaisuuksia letsova ulottuvuus, ja pidättäytyä koko ruljanssiin osallistimisesta.
Kun poissakaan ei voi olla, niin äänestykseen tulee osallistua, mutta pidättyä -eli käytönnössä äänestää tyhjää.
Jos oppositio äänestää hallituksen kaatamisen puolesta se samalla tulee myöntäneeksi Sipilän tempun
Tyhjää äänestäminen on ainut looginen menettely tähän kohtaan.
SAK:n voitelema Rinteen johtama SDP tuskin äänestää tyhjää…
Ilmoita asiaton viesti
Hallitus voi esittä lakiesityksiä eduskunnalle niin kauan kuin hallitus on pystyssä.
Tai valmistella ja yrittää tuoda eduskuntaan. Aivan kuten hallitus on tehnyt.
Se on hallituksen tehtävä.
Mutta ei hallitus kannatuksensa keinotekoisella mittauttamisella mitään lisävaltuusia saa.
Ei ainutkaan kälyinen 101 äänen enemmitö tuo hallitukselle vähöisiäkään lisävoimia, saati avointa eduskunnan lisävaltakirjaa ”toteuttaa työllisyysohjelmaa”, ohjelmaa, jonka tähän mennessä toteutunut osa tiedetään, mutta toteutumatonta ei.
Pääministeri yrittää hahmottaa keskiviikon äänestyksestä jonkinlaista ”johtokunnan siunausta” toimintalinjalleen ja suoranaista ”toimeksiantoa”.
Tähänhän hänen operaationsa tähtää, hänen ohjatessaan asetelman muotoon, jossa vastakkain eivät olisi kansalaisjärjestöt contra hallitus – vaan kansalaisjärjestöt contra eduskunta.
Tämä on vastakkain asettelun politiikkaa.
Vaarallista ja torjuttavaa.
Äänestämällä oppositio ei voi torjua asetelman toteutumista.
Äänestyksestä pidättymällä oppositio pesee kätensä kuin Pilatus.
Ilmoita asiaton viesti
”Hallituksen tiedonannolla mitataan, onko hallituksen työllisyyslinjauksilla vielä eduskunnan tuki.”
Siis mitä?
Haluaako Sipilän hallitus ”mitata” Kiky-sopimuksen voimassaolon?
Sehän on jo lähes kokonaan toteutettu, mitä mittaaista siinä on?
Mutta mikä on hallituksen ”työllisyyslinjaus”? Tällä hetkellä?
Ei hallitus ole antanut työllisyyslinjausta.
Mutta hallitus on siirtänyt asetelman.
Se ei ole siirtänyt maalia.
Hallitus on siirtänyt pelikentän rajoja, niin että työmarkkinajärjestöt on rajattu kentän ulkopuolelle.
Sipilän kentällä on vain hallitus ja eduskunta.
Siksi opposition ei kannata osallistua koko ilveilyyn.
Ainakaan työväenliikkeen ei passaa osallistua tuollaiseen asettamukseen.
Tottahan Sipilän äänestysviritys on mahdoton ja vailla minkäänlaista legitimiteettiä, saati pitävyyttä.
Mutta koko asetelma on kiistettävä, eikä siihen jää muuta menettelytapaa, kuin äänestää tyhjää.
Ilmoita asiaton viesti
Haaste sankari-reportteri Lauri Nurmelle:
Käy Juha Sipilän housun punttiin! Pure! Pure kuin Tasmanian piru!
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on maassa pääministeri, joka on selkeästi päättänyt, että Suomen kilpailukyvyn ongelmat ratkaistaan heikentämällä työntekijöiden asemaa.
Pääministerin posti on valtakunnan korkein ja valtaoikeuksien kannalta vaiktusvaltaisin.
Kaikki seuraavat presidentin köhäisyjä ja Lennun kipitystä.
Hyvä niin.
Mutta valtasuhteet ja kansalaisten elinaikaodotukset huomioiden olisi suotavaa, että tarkastelun valokiila kohdistuii edes joskus myös Pääministerin henkilöön ja persoonaan.
Median, perustuslakioppineiden ja poliittisten auguurien olisi paikallaan välistä arvioida tämän Maan Ykkösmiehen ihmiskuvan ja maailmanymmärryksen perustoja.
Tulisi aika tytinäistä tekstiä.
Miksei kriittinen ja kaikkeen hyvään fundamentalistisella totisuudella ja yksvakavuudella omistautunut OikeaMedia avaa tätä matolaaatikkoa?
Miksi aina pyöriä Salen housunlahkeissa, Lauri Nurmi?
Ilmoita asiaton viesti
Pannaanpas tämä nyt tähän:
Pääministeri Sipilän ”ansioluettelo” nyt kun takana on 3,5 vuotta Suomen Tasavallan ykköspaikalla:
Uhkaus pakkolaeista;
Julkisen sektorin lomaraha-leikkaukset;
Työttömyysturvanvheikentäminen;
Ns. ”Aktiivimalli”;
Takaisinottovelvollisuuden löyhentäminen;
Koeajan pidentäminen;
Pyrkimys irtisanomissuojan heikentämiseen alle 20/10 hengen yrityksissä, j.n.e.
Nämä kaikki ja paljon muuta työntekijöiden suuntaan.
”Vastapainona” ovat lukuisat pääoma- ja yrityspiireille tehfyt ”kädenojennukset”.
Siinä, missä usein kysymme, onko valtiorankingin kolmonen, eli Tasavallan presidentti ”koko kansan presidentti”, saisimme useammin kysyä Valtakunnan Ykkösestä:
Onko Pääministeri ”koko kansan pääministeri”?
Sitä ei juuri kysytä.
Miksikä ei?
Olisi kyllä pakko kysyä.
No, ehkä vastaus on liian ilmeinen!
Ilmoita asiaton viesti
Veikko, kirjoitat, että ”Hallituksen tiedonannolla mitataan, onko hallituksen työllisyyslinjauksilla vielä eduskunnan tuki.”
Mites sitten, jos sama myöhemmin toteutetaan sotemaku-uudistuksen kohdalla? Eli hallituksen tiedonannolla mitataan, onko hallituksen sotemaku-uudistuksella vielä eduskunnan tuki?
Jos ei ole tukea, niin vetääkö hallitus sen pois? Mitä sitten tapahtuu?
Ja jos on tukea, niin sitten hallitus voi mielivaltaisesti säätää ennen äänestystä esimerkiksi sote-raamista, jossa ei ole vielä valmista juridista sisältöä eikä vaikutusarvioita.
Ilmoita asiaton viesti
Kirsi, sitä juuri tavoittelen ja tarkoitan;
Sipilän hallitus pyrkii Tässä luomaan jotain uutta eduskuntakäytäntöä, jossa se pyrkii hakemaan eduskunnalta kummallisen, ja laajennetun valtuutuksen määrittelemättömille toimilleen.
Tämä on huuhaata tykkänän.
Kuten edellä totean, hallituksella on oikeus ja velvollisuus tehdä eduskunnalle lakiesityksiä. Ei se tarvitse siihen sen kummempaa eduskunnan ”valtuutusta”.
Kun hallitus (Sipilä) nyt kuvittelee saavansa eduskunnalta ennakkopäätöksen tai lupaussitoumuksen hyväksyä jotakin, mitä hallitus tulee esittämään, mutta jonka konkreettisesta sisällöstä ei Ole minkäänmaailman varmuutta, niin tämä on täyttä sumutusta. Ei eduskunta sellaista voi luvata, tai ylimalkaan sitoa käsiään, antamalla blankovaltakirjan.
Jos rivit suoraan ammuttu ”101 dalmatialaista” (SSS-hallituksen puolueuskolliset) sellaisen typeryyden menisitekemäänkin (mitä en tietenkään usko), sopimus/olettama olisi pätemätön.
REduskunta päättää kustakin lakiesityksestä työjärjestyksen mukaisessa muodossa ja menettelyssä.
Mutta jos Sipilä-Show etenee Juhan kirjoittaman synopsiksen mukaan, niin siinä avataan sellainen kummallisten menettelytapojen Pandoran lipas, että melkein mitä tahansa sekoilua ja veiviä on odotettavissa.
Siinä suhteessa ajattelen täysin samoin kanssassi!
PS.
KiKy-sopimukseen liityyen; julkissektorin lomarahaleikkaukset olivat kolmivuotiset; kaksi kertaa on leikattu ja kesällä 2019 olisi kolmas kerta.
Tähän liittyy ainakin kaksi kysymystä:
Suuturettu ay voi ryhtyä vaatimaan Kiky: n purkamista siten, että 2019 eu enää leikara – vaan päinvastoin bonuksena 72 %:n työhönosallistumistavoitteen saavuttamisesta täysimääräinen menetys korvaus + Bonukset!
Eikä homma tähän pääty:Sipilän hallituksen piiloagenda on koko ajan ollut, että Kiky:ssä sovitut 3-vuotiset leikkaukset verukkella millä tahansa vakinaistetaan, ja kohta perään leikkausprosenttia korotetaan. Tavoitteena on Metallilakon 1970 sopijaisina synnytetyn silloiden lomaltapaluurahan, nykyisen lomarahan poistaminen työmarkkinoilta tykänään.
Siksi Sipilä haluaa yhtenä osamomenttina nyt eduskunnalta lujituksen, että parlamentaarisen linjan pyykkikivi on Tässä ja pysyy.
Retoriikkaa Tässä on lastin täydeltä.
Mutta kun argumentit loppuvat turvaudutaan demagogiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Yks soitti mulle ja kysyi, miksei hallitus kylmän rauhallisesti valmistellut irtisanomislakia ja tuonut sitä eduskuntaan normaalimenettelyin, ja sitten eduskunta olisi normaalimenettelyssä äänestänyt lakiesityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä?
Tämä on hyvä kysymys.
Luulen, että asat menivät näin:
Lindström ja Sipilä saivat prustuslakivaliokunnan suunnasta viestin, jonka mukaan lakiesityksen yhdenvertaisuusarviointi ei Ole läpihuutojuttu. Vaan että arviointi on tehtävä ns. pidemmän kaavan mukaan.
Juuri oli edellisellä viikolla puntattu soten takia pää punaisena painavan perustuslakivaliokunnan työlistalle kiireisenö tiedustelulakinipun selvittely.
Nyt olisi tullut kaiken päälle vielä kiireellisenä irtisanomislain setviminen!
Valiokunnasta tuli kipakanoloinen vastaus, että halol ihanko tosissanne te siellä olette!?
Silloin Orpo oli jättänyt pöydälle epävirallisen viestin, hitta Sipilä ja Lindström nopealla aikaraululla pohtisivat tarkoituksenmukaista toimenpudettä.
Vaihtoehto A oli (taas!!) vetää lakiesitys myllystä pois, siinä kun ei oikein kaikessa suppeudessaan ollut kompromisseeattavaa: Oppositio rehustuisi kaikissa vaihtiehdoussa hallituksen kustannuksella.
Sipilä hänelle jo tutuksi tulleella tavalla kuittasi tähn, että viedään sittenisoonsaliin raakana ja mittautetaan luottamus.
Pääministerille näyttää muodostuneen jonkinlainen melkeinpä uskonnolllissävyteinen syndrooma, hän haluaa toistuvasti viedä Iisakin (hallituksen luottamuksen) koetteelle, aivankuin jumala koetteli Jaakobin uskollisuutta. Vain lottamuslause vii pelastaa hallituksen veitseltä.
Joku syvyyspsykologi saisi tutkia tämänkaltaisen käyttäytymisfiksaation syntyjä ja mujuja!
Ilmoita asiaton viesti
Tässä ”potkulakihässäkässä” tahtoo se oleellisin unohtua:
Perustuslaki 18 § ”Oikeus työhön ja elinkeinovapaus” kuuluu seuraavasti:
”Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.
Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.”
—
Em. perustulaki 18,3 § on olellinen tässä kohtaa: ”Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä”.
Onko meille kerrottu etukäteen ne irtisanomisen syyt, joiden perusteella alle 10 hengen yrityksissä aiotaan heikennetyn irtisanomissuojan perusteella henkilö irtisanoa? Miten kansanedustajat äänestävät, jos he eivät tiedä em. irtisanomislain syitä? Siis eriteltyjä konkreettisia laiminlyöntejä, huolimattomuutta jne.
Niiden syidenhän pitäisi siis löytyä laista em. perustuslain 18,3 §:n mukaan. Säädetään samaan aikaan laki noista syistä ja äänestetään vasta sitten niiden syiden perusteella tehtävästä irtisanomisesta alle 10 hengen yrityksissä. Nythän pitäisi käydä keskustelua noista syistä.
Pelkästään Sipilän tiedonannon perusteella ei tule kenenkään äänestää ”tyhjästä” potkulaista ilman noita syitä.
—
Sama kun voi tulla ihan kohta vastaan sote- ja maku-uudistuksen kohdallakin … 😉
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin.
Sumussaedetään.
Kansanedustajien tulee perehtyä huolella tähän äänestykseen.
Toivottavasti oppositioryhmät pohtivat keskenään viikonlopun aikana tätä jutskaa!
Suotavaa olisi löytää jokin kestävä etenemistapa.
Ilmoita asiaton viesti