Veikko Huuska

Venäjä ja Turkki allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan Syyrian tie rauhaan

Venäjä ja Turkki allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirja ”Syyrian tie rauhaan”

Länsi täysin ulkokehällä Lähi-Idän tilanteen arkkitehtuurista

*

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan keskustelivat kahdenkesken  Botšarov Rutšei -huvilassa Sotšissa 17. syyskuuta 2018. 

Syyrian Idlibin maakuntaan aiotaan luoda demilitarisoitu puskurivyöhyke maan hallinnon ja kapinallisten joukkojen välille. Putin sanoi, että myös kapinallisia vaaditaan vetäytymään vyöhykkeeltä.  Kaikkien oppositioryhmien tulee vetää raskaat aseet ja asejärjestelmät, panssarivoimat, raketinheittimet, tykit ja mörssärit pois aseriisunta-alueelta.  Turkkilaiset mobiilioperaatioryhmät ja Venäjän sotilaspoliisiyksiköt vastaavat demilitarisoidun vyöhykkeen valvonnasta.  Samoin Aleppo-Latakian ja Aleppo-Haman reittien palauttaminen täyteen valvontaan vuoden loppuun sisältyy suunnitelmaan.  

Samassa yhteydessä Putin tähdensi, että Venäjä on yksi niistä maista, jotka ovat perustamassa jännityksen lieventämisalueitta  sotilaallisten keskittymien uhan alla oleviin Aleppoon maakuntaan ja Aleppon kaupunkiin, sekä venäläisiin tukikohta-alueisiin Syyriassa: Tartus ja Khmeimim.

*

Sota vain kiihtyy?

Kansainvälisten ounastelujen mukaan joukkojen ryhmitykset ja täydennykset alueella on saatu päätökseen, ja Syyrian hallituksen on ennakoitu aloittavan Venäjän ja Iranin tukemana vastarinnan lopullisen tuhoamiseen tähtäävän suurhyökkäyksen Idlibin kaupunkia ja aluetta vastaan Syyrian. Kapinallisten vetäytymistä ei ole odotettavissa, vaan lohdutonta kaupunkisotaa jossa siviilejä käytetään ihmiskilpinä ja tapahtuu samaa kuin aiemmin Aleppossa ja muuallakin. Talouspulmiensa vuoksi syvissä liemissä kahlaava Turkki on vastustanut hyökkäystä.

Putinin mukaan 15–20 kilometrin levyiseltä vyöhykkeeltä on tarkoitus vetää pois raskaat aseet lokakuun 10. päivään mennessä. Idlibin maakunnan rajalle perustettavaa vyöhykettä vartioisivat Venäjän ja Turkin joukot.  Idlib on viimeinen kapinallisten pääosin hallitsema maakunta Syyriassa. Kapinallisten hallussa olevalla alueella arvioidaan oleskelevan noin kolme miljoonaa ihmistä. Suuri osa heistä on paennut maakuntaan muualta Syyriasta. Taistelut alueella jatkuivat viikonlopun jälkeen, ja kuin sattuman oikusta tai suunnitellusti Venäläinen tiedustelukone ammuttiin alas, jolloin sekä kone että 15 staffiin kuulunutta tuhoutuivat, nostaen omalta osaltaan jännitteitä Syyrian kysymyksen liepeillä. 

Eri osapuolet ovat syytelleet koneen pudottamisesta toisiaan, sileän collateral damagen (tarkoittamattoman vahingon) mahdollisuutta on arvailtu, mutta myös räikeän provokaation mahdollisuutta ei voida sulkea pois.  Antaahan se Venäjälle tilaisuuden jälleen uhriutua ja suorittaa ”tehtävä loppuun”.

Lue: YLE 18.9.2017: https://yle.fi/uutiset/3-10410104?origin=rss   &  https://yle.fi/uutiset/3-10411181?origin=rss

*

Mitä Sotšissa 17. syyskuuta 2018 tapahtui?

Kaksi valtionpäämiestä todistivat kun maiden ministerit, Venäjän puolelta puolustusministeri Sergei Shoigu ja Turkin puolelta Kansallisen puolustuksen ministeri Hulusi Aker allekirjoittivat MOU-sopimuksen eli ”Yhteisymmärryspöytäkirjan tilanteen vakauttamiseen tähtäävistä toimista Idlibin jännityksen lieventämisalueella”.

Putinin ja Erdoganin tapaaminen oli jo neljäs tämän vuoden aikana.  Viimeksi he tapasivat kymmenen päivää aiemmin Teheranissa Syyrian rauhanprosessiin liittyneessä Venäjä-Turkki-Iran –huippukokouksessa.

Venäjä on entistä päättäväisemmin lakaisemassa sivuun Turkin-suhteita rasittaneita tekijöitä, mikä näkyy myös Sotšin tapaamisen yhteydessä esitetyistä lausunnoista.  Venäjä priorisoi voimakkaasti oman kansainvälisen roolinsa kohottamisteemaan ja Lähi-Idän uuden mahtiasemansa turvaamiseen liittyvät seikat.

Maiden keskinäinen lähentyminen näkyy myös siviilipuolella lisääntyvänä vaihtona.  Maiden välinen kauppa kasvoi 2018 vuoden tammi-heinäkuun aikana 34 %, ylittäen arvoltaan 15 miljardin dollarin rajan.  Tämä ennakoi viime vuoden kauppasumman 22 miljardin nousua merkittävästi, ehkäpä jo yli 30 mrd $:iin.

Kehityksen taustalla nähdään ”Korkean tason Venäläis-Turkkilaisen Yhteistyöneuvoston” seitsemäs sopimus ja sen täytäntöönpanoon liittyvät edistysaskeleet, sekä Hallitustenvälisen komission ja asianomaisten ministeriöiden sekä virastojen johdonmukainen työ, kuten presidentti Putin julkilausumassaan korosti.

*

Maataloustuotteiden kauppaa lisätään

Siinä missä Suomen maatalous kärvistelee vientikieltojen ja kuivan kesänkadon kourissa Turkin maatalousvienti Venäjälle kasvaa.  ”Venäjä täytti Turkkilais-kumppanien pyynnöt ja kumosi useille turkkilaisille maataloustuotteille asetetut tuontikiellot.  Me puolestamme odotamme, että Venäjän tuotteille luodaan suotuisat olosuhteet viennin edistämiseksi Turkin markkinoilla”, Putin visersi.

Jatkuvasti lisääntyvät kahdenkeskiset sopimukset kansallisten valuuttojen käytöstä maidenvälisessä kaupankäynnissä on omiaan vauhdittaman kauppaa.  Molemmat presidentit uskovat tämän auttavan vähentämään ulkoisten  markkinoiden epävakauksien vaikutuksia kahdenvälisiin markkinoihin. 

*

Energiaa Eurooppaan

Maat jatkavat yhteisten strategisten hankkeiden eteenpäin vientiä, niin energian alalla kuin muillakin sektoreilla.  Putin korostaa Akkuyun ydinvoimalan sekä Turkish Stream –öljyputken merkitystä, joista tulee tärkeitä tekijöitä ei vain Turkin vaan myös Euroopan Unionin energiavarmuuden kannalta.

Lisäksi presidentit käsittelivät kulttuurin ja turismin vuosisuunnitelmia 2019.  Viime vuonna 2017 ennätysmäärä venäläisiä matkusti Turkkiin: 4,7 miljoonaa.  Venäläiset puolestaan rankkeerasivat  houkuttelevimmaksi ulkomaankohteekseen Turkin. Tämän vuoden ensimmäisellä puolivuotiskaudella venäläisten turistien määrä Turkissa kohosi noin 40 %:lla.  ”Jatkamme tiiviissä yhteistyössä turkkilaisten kumppaniemme kanssa  mahdollisimman mukavien ja turvallisten olosuhteiden luomiseksi venäläisille lomailla Turkissa”, Putin sanoi.

*

Terrorismin torjunta

Venäjä ja Turkki ovat vahvistaneet sitoumuksensa torjua terrorismia Syyriassa kaikissa muodoissaan ja kaikissa olosuhteissa.  Maiden välinen yhteinen näkemys on, että käytännön toimenpiteet sopimuksen toteuttamiseksi tukevat Syyrian kriisin poliittista ratkaisua, jatkavat Geneven sopimuksen mukaista työtä ja edistävät rauhan palauttamista Syyrian maaperälle, Putin lausui.

Tätä lähestymistapaa tukee Syyrian arabitasavallan hallitus.  Jatkamme neuvonpitoa Syyrian hallituksen kanssa. 

On tärkeää, että sekä Venäjä että Turkki aikovat jatkossakin hyödyntää Astana-formaattia ja mahdollisuutta löytää pitkän aikavälin poliittisia ratkaisuja Genevessä ja Yhdistyneiden Kansakuntien alaisuudessa, presidentti Putin totesi julkilausumassaan Sotsissa maannataina.

*

Suomalainen media ei tapansa mukaan tätä juurikaan noteerannut.  Turkin ja Venäjän jatkuva lähentyminen viitoittaa kehitystä Lähi-Idässä ja myös Euroopan Unionin itärajalla. 

Euroopan Unioni kärsii omista painajaisistaan ja on voimaton, kyvytön.  Muut maat toimivat ja sopivat Lähi-Idän tulevaisuuden fundamenteista. Yhdysvallat on täysin ulkona kuin paskanärhi.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Turkki on sentään NATO-maa.

Sen hakemusmaraton EU:n jäsenyyteen on mannerjäässä. Onneksikin ehkä.

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Putin on valinnut Syyriassa linjaksi tilanteen rauhoittamisen, mikä lienee viisasta, koska mies tietää, kuinka fanaattinen ainakin Israel tällä hetkellä on turvallisuus- ym. intressiensä vaalimisen suhteen koko Syyrian alueella. Israelilla on tällä hetkellä paljon vaikutusvaltaa USA:han ja sitä kautta koko länsiliittoumaan. Ainakin turvallisuuneuvonantaja John Bolton sekä YK-lähettiläs Nikki Haley ovat jyrkkiä tässä suhteessa. Myös presidentti Trump on vahvasti sitoutunut edistämään Israelin intressejä, mikä on jossain määrin vastoin miehen vaalikampanjan aikaisia lupauksia pidättäytyä interventionistisesta ulkopolitiikasta.

Aktiivisimpia USA:n ja Israelin ohella länsiliittoumassa ovat ottomaanien kukistumisen jälkeen Syyrian ja Israelin alueita hallinnoineet Ranska ja Iso-Britannia, joista edellisellä tuntuisi olevan halua työskennellä maailmanpoliisina ja sitoa siihen jopa EU:n voimavaroja.

Putin ehkä pyrkii jättämään kapinallisten halussa olevan Idlibin alueen hautumaan omissa liemissään siksi aikaa, että Syyrian sotaan liittyvä suurvaltapoliittinen jännitystila selkeytyisi. USA:n sisäpoliittinen tilanne on epävakaa ja on viisasta jättää kriisipesäkkeet rauhaan odotellen maan marraskuisten välivaalien tulosta. Puskurivyöhyke tekee myös väitetyn kemikaali-iskun lavastamisen astetta vaikeammaksi. Tämmöinen al-Assadin tekemäksi väitetty kemikaali-isku olisi syy länsivalloille puuttua vahvasti Syyrian tilanteeseen. Jopa tavanomaisin asein suoritetut siviiliväestöön kohdistuvat iskut riittäisivät osalle länsiliittouman johtajia.

Syyrian tilanne saattaa tarjota jatkossa suuria yllätyksiä eikä näytelmän sankareista tai konnista ole tällä hetkellä mitään varmuutta. Läntisen valtamedian narratiivi tässä suhteessa lienee kuitenkin ennalta-arvattava.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset