Veikko Huuska

Ruotsin vaalit 2018 pähkinänkuoressa

Ruotsin vaalit 2018 pähkinänkuoressa

RUOTSIN VAALIT 2018 (Valtiopäivät/Riksdagen)

Äänioikeutettuja yhteensä  7.495.927

Äänestäneitä                          6.531.729

Äänestysprosentti                     87,1 %

Hyväksyttyjä ääniä                6.448.090

HYLÄTTYJÄ ÄÄNIÄ                       83.639

Hylätyt; ei ilmoitettu puoluetta  4.113

Hylätyt: tyhjä                               52.542

Hylätyt: muu syy                         26.984   

 

*

HUOMIOITA:

Äänioikeutettuja 2014 oli     7.330.432; nyt 2018 lukema oli 7.495.927 (+ 165.495)

ÄÄNESTÄNEITÄ 2014 oli 6.289.660 ; nyt 2018 luku oli 6.531.729 (+242.069)

Äänestysprosentti 2014 oli 85,8 %; nyt 2018 luku oli 87,1 % (+1,3 %-yks.)

HYVÄKSYTYT äänet 2014 oli 6.231.220; nyt 2018 luku oli 6.448.090 (+216.870)

HYLÄTYT äänet 2014 oli 58.440; nyt 2018 luku oli 83.639 (+25.199)

*HYLÄTYISTÄ, EI mainitse puoluetta: vuonna 2014 nolla; nyt 2018 luku 4.113 (+4113)

*HYLÄTYISTÄ, Tyhjiä: vuonna 2014 oli 56.284; nyt 2018 luku oli  52.542 (- 3.742)

*HYLÄTYISTÄ, Muut syyt: vuonna 2014 2.156; nyt 2018  luku oli 26.984 (+ 24.828)

*

HUOMIOITA 2:

ÄÄNESTÄNEIDEN MÄÄRÄ kasvoi vuoden 2014 vaaleihin nähden + 242.069 äänestäjällä.

Näistä väestönkasvu, ja sen myötä äänioikeutettujen määrän nousu muodosti noin 144.350 äänestäjää.  Loput 97.700 lisä-äänestäjää tuli äänestysvilkkauden kohoamisen myötä.

 Äänestysprosentti kohosi 85,8 prosentista peräti 87,1 prosenttiin (+ 1,3 %-yks).

HYLÄTYISSÄ äänestyslipuissa huomio kiinnittyy niiden suureen määrään: 83.639 ääntä.

HYLÄTTYJEN äänestyslippujen osuus annetuista äänistä oli peräti 1,3 %-yks.  Viime vaaleissa 2014 se oli 0,9 %-yks. 

Hylättyjen lippujen määrä kohosi erityisesti MUUT HYLKÄYS-SYYT –kategoriassa: parista tuhannesta yli 26.000:een.   Mitkä olivat syyt tämän ilmiön takana?

Blankkojen (tyhjien) lippujen määrä hipoo prosentin osuutta, se oli yli 52.000 tyhjää lippua.

Kahdeksan puoluetta pääsi valtiopäiville.  Lähellä ei ollut muita. 

Feministinen aloite –puolue jäi 0,5 %:n kannatuksellaan kauas läpimenosta.  Puolue sai vaatimattomat 29.547 ääntä.  Neljä vuotta sitten, tulokkaana sen äänisaalis oli sentään 194.707 ääntä, jolloin se pääsi suhteellisen lähelle äänikynnystä joka on 4,0 %, saamallaan 3,1 % kannatuksella.  Neljässä vuodessa 165.160 viimeksi äänestänyttä käänsi selkänsä Feministiselle aloitteelle. Ovatko muut puolueet etabloineet feministien aloitteen ohjelmiinsa ja käytäntöihinsä, vai mistä on kyse.

Näiden TOP :n takana on melko hiljaista. 

Muut vaaleihin osallistuneet puolueet ja ryhmittymät saivat yhteensä 66.908 ääntä (1,o %-yks).  Kasvua oli 6587 ääntä, mutta läpimeno kaikilla yrittäneillä varsin kaukana.

*

Huomenna 14.9. vaaliviranomaisten pitäisi julistaa Vaalien 2018 lopulliset tulokset.  Jäämme odottamaan niitä.

Punavihreällä blokilla on tämän hetken tietojen mukaan 144 edustajaa;

Oikeistoblokilla puolestaan 143 edustajaa;

Ruotsidemokraateilla 62.

*

Katso Vaaliviranomaisten sivut:

https://data.val.se/val/val2018/prelresultat/R/rike/index.html

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Joitain vertailuja
Suomen eduskuntavaalit 2015;
Ruotsin valtiopäivävaalit 2019;

Ruotsin äänestysvilkkaus 87,1 %
Suomen äänestysvilkkaus 66,9 % (Suomessa asuvien osalta 70,1 %)

Hylättyjä ääniä:
Ruotsissa 83.639 ääntä (kasvu edellisiin vaaleihin +25.199)
Suomessa 15.397 (väheni edellisiin vaaleihin nähden -897)

Edustajia valtiopäivillä:
Ruotsi 349
Suomi 200

Yhtä edustajaa kohden äänestäneitä äänestäjiä:
Ruotsi 18.716 äänestäjää
Suomi 14.842 äänestäjää

Puolueita läpi vaaleissa:
Ruotsi 8
Suomi 8

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Molemmissa maissa on näköjään sama määrä eduskuntapuolueita. Ruotsissa on äänikynnys, Suomessa ei. Mutta Suomessakin erityisesti vaalipiirijako estää pienimpien puolueiden pääsyn eduskuntaan. Viime vaaleissa piraattipuolue sai yli 1/200 äänistä, eli sillä oli tässä mielessä riittävä kannatus eduskuntaan pääsyyn, jos vaalit olisivat täysin suhteelliset. Kristillisten kannatus oli näköjään 3,54%, eli Suomen vaalijärjestelmä on näköjään vähän suopeampi pikkupuolueille. (Suomen vaalijärjestelmä tosin ikävästi sorsii koko maasta kannatuksenas kerääviä pienpuolueita paikallisempaa kannatusta nauttiviin pienpuoueisiin verrattuna.)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

No, jos tarkkoja ollaan, niin Suomessa on 9 eduskuntapuoluetta, koska PS jakautui, kuten muuten jakautui edelliselläkin kaudella. Mutta juu, saman verran puolueita pääsi läpi, joten suurta merkitystä ei taida olla sillä, kumpi äänikynnys on toimivampi.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #7

Pidän täyttä suhteellisuutta hyvänä asiana, joten kallistun Suomen mallin suosimisen suuntaan. Toivottavasti sitä vielä parannetaan. Viimeksi vaalijärjestelmää uudistettaessa tällaisia (tarkkaakin suhteellisuutta tarjoavia) ehdotuksia oli pöydällä, mutta vanhat puolueet eivät varmaankaan halunneet uusia kilpailijoita tontilleen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Taitaa olla Ruotsissa maailman korkein äänestysprosentti niistä maista, joissa äänestäminen ei ole pakollista.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Suorastaan hämmentävän korkea:
Vuoden 2014 vaaleissa 85,8 % aivan normaalioloissa;
nyt + 1,3 %-yksikköä korkeampi, olennaisesti muuttuneissa oloissa.

Julkisessa debatissa viikonvaihteen tietämissä pohdittiin tekijöitä, jotka ovat saaneet ruotsalaiset perinteisesti aktiivisesti vaaleissa liikkeelle:

Kolmet keskeiset vaalit kimpassa kerran 4 vuodessa;
Listavaalit;
Blokkipolitiikka;
Poliittiset perinteet;
Politiikan rooli yhteiskunnassa, erityisesti sen avoin ja näkyvä osa koulu- ja opiskelijamaailmassa; vert. 70-luvun taistolais-stigma Suomessa ja sen seurauksena ylipitkäksi mennyt `politiikka pois kouluista` ym. vastaava suhtautuminen;
Ruotsalainen "vastuuntunto maailmasta" ja itsestämme;
Mitä vielä?

Ainakin nämä seikat pyörivät mielessäni ja kuulin näitä mainittavan. Muitakin varmasti on. Eikä ole lainkaan yksiselitteistä, että noista mikään, saati kaikki, yksinomaisesti "nostaisi" äänestysaktiivisuutta.

Jos aiheesta ei ole pätevää tutkimusta, tässäpä poliittisen historian tutkijalle/opiskelijalle oiva aihe!

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Korkea äänestysprosentti olisi kiva Suomessakin. Ensimmäinen ajatus asian tiimoilta on se, että kansa on ehkä osin kyllästynyt politiikan ikuiseen tappeluun, joka on ehkä vähän myös korvannut asiallista keskustelua. Tämän tyyppisiä asioitahan esimerkiksi eduskunnan vapaaehtoisesti jättävät edustajatkin ovat valitelleet.

Toiseen suuntaankin löytyy yksi argumentti. Jos maan asukkaat uskovat poliittisen päätöksenteon olevan toimivaa, ja puolueiden ajavan aidosti kansan asiaa, moni voi jättää äänestämättä siksikin, että ei ole tarvetta vaikuttaa mihinkään suuntaan, kun kaikki on ok joka tapauksessa. Tietyissä tilanteissa aleneva äänestysprosentti voisi siis olla myös kansalaisten luottamuksesta kertova asia, ja ehkä hyväkin asia (paitsi että ehkä löytyy kuitenkin enemmän argumentteja siihen suuntaan, että tässäkin tilanteessa olisi hyvä, jos kansalaiset kertoisivat, minkä puolueen politiikka on kaikista hyvistä politiikoista parasta).

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Neljässä vuodessa 165.160 viimeksi äänestänyttä käänsi selkänsä Feministiselle aloitteelle. Ovatko muut puolueet etabloineet feministien aloitteen ohjelmiinsa ja käytäntöihinsä, vai mistä on kyse.

Kai helpoin seltys on se, että kun ääni on mennyt edellisissä vaaleissa "hukkaan" (muutamaan edustajaan periaatteessa oikeuttavat äänet jäävät vaikutuksetta), äänestäjät äänestävät sellaista toiseksi parasta puoluetta, jolle annettu ääni voi oikeasti tuottaa lisäpaikkoja. Äänikynnyksen ala- ja yläpuolella olevien puolueiden kohtelu on siis eri, ja tämä vaikuttaa äänestysmoraaliin.

Jos mielipidetiedustelut ennustivat, että kannatus ei ole kasvamassa neljään prosenttiin tälläkään kertaa, äänestäjät tekivät johtopäätöksiä. Sitkeimmät ehkä yrittivät edelleen, mutta äänien valuminen hukkaan näitten vaalien osalta (jääminen pelkäksi moraaliseksi tueksi puolueelle, ja lisäksi tukemaan mahdollista menestystä seuraavissa vaaleissa) syö moraalia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset