Miksi Ruotsidemokraattien vaalivoitto suli alle 20 prosenttiin?

Miksi Ruotsidemokraattien vaalivoitto suli alle 20 %:n?

*

Gallupit ”lupasivat” Ruotsin valtiollisissa vaaleissa Ruotsidemokraateille noin 21 – 16 % ääniosuutta.  Lopputulos tämänhetkisten tietojen mukaan on 17,6 %.  Oliko kyseessä gallup-harha vai puolueen ”alisuorittaminen” vaiko yksinkertaisesti ”lässähdys”.  Muun muassa tällaisia näkemyksiä on esitetty.

Mitkä tekijät vaikuttivat SD:n tuloksen muotoutumiseen?  Tarpeetonta todetakaan, että tämä ei ole tieteellinen selvitys, vaan pika-analyysi, jota saa ja tuleekin täydentää erilaisin näkemyksin ja argumentein.

*

Rakenteellisia tekijöitä

Ruotsin yhteiskunnallinen ilmapiiri, punavihreä politiikka ja näkyvät kriisitekijät tunnetaan, ja oikeistopopulistiseksi yleisesti määritelty protestimieliala tiedetään.  Jännitteet, jotka vaaleissa ovat purkautuneet Ruotsidemokraattien kautta ovat syntyneet pitkän aikavälin kuluessa, ja taustatekijöitä (juurisyitä) on monta, mutta ehkä keskeisimpinä monien ihmisten kokema hylätyksi jääminen, huomiotta jättäminen, tai suorastaan leimaavan tuomitseva ja nurjamielinen suhtautuminen.  Tällaista kokemustietoa täydentävät monenlaiset mielikuvat ja metelinöyhtä

Arvaamattoman usein protestien lähtökohdat ovat hyvin arkisia, konkreettisia ja henkilökohtaisia,  tai omaan lähipiiriin, viiteryhmään tai ”heimoon” kohdistuvia; on syntynyt kokemuselämys että meistä ei välitetä, aina jotkut muut ovat ensisijaisempia suosikkeja ja ”lemppareita”, mutta me syrjässä, sysittynä ja sysimustin värein värjättyjä.

Tässä pelkistettynä kuvattu yhteiskunnallinen jakolinja ja sen katvepuolelle joutuneiden tosiasialliseen asemaan liittyy konkreettisten ulottuvuuksien ohella paljon ajassa liikkuvaa: kyllästymistä poliittisen elämän kierouteen ja vastenmielisyyteen, privatisoituneen yhteiskunnan pirstotuneisuuteen ja kylmyyteen, moninaisiin kaksoisstandardeihin, narration ja realiteettien huutavaan ristiriitaan, erilaisiin hyväkäs-käytäntöihin ja kuplatuomioistuimiin, lukemattomiin leimautumismalleihin: jotkin asiat vain on tuomittuja ja kirottuja, mutta toiset monesti paljon kovemmat ja julmemmat vain käyvät, niitä pidetään sallittuina ja jopa suotavina. 

Alhaalta katsoen ja sivusta seurattuna yhteiskunta näyttäytyy epäreiluna vilpillisenä valheellisena rosvomaisena ja viheliäisenä: tällaista tajunnallista aavistusta saati ymmärrystä ja elämyssamaistumista eivät ”sunnysiden” asukkaat ja äänestäjät pysty kokemaan.

Nämä väljin vedoin hahmotellut tekijät monien muiden ohella ovat jakaneet yhteiskuntaa, eivät kuilunomaisella kartakaikkisuudella, vaan valitusti, eri elämänalueiden ja kokemuspiirien leikkauspinnoin, ikään kuin simultaaniefektein.  Kysymys on paljossa siitä, mitkä puolet tästä mosaiikin eriytymisestä nousevat pinnalle enemmän kuin toiset.

*

Ruotsidemokraattien ”jytky” kajasteli horisontissa jo niin pitkään, että kaikki muut puolueet osasivat jo hollata omia linjauksiaan SD:tä kohtaan omiin kannattajakuntiinsa ja tavoitteisiinsa soveltuviksi.  Sosialidemokraattien oikaisuliike oli näyttävin ja taatusti falskein.  Se oli pitkään maata johtanut, ja se kantoi pitkälle vastuun myös ongelmista maassa.  Mutta sopivasti ajoitetut viime vaiheen sadatteluin vahvistetut kommentit (Löfven) ja pidempään harjoitettu peesailu maahanmuuttokysymyksissä yhdessä tehokkaan ovensuukampanjoinnin avulla ”pelasti” Sosialidemokraatit pahimmalta löylytykseltä. 

Samalla intensiivinen loppua kohti vauhdittunut vaalityö kaikkien puolueiden toimesta nosti äänestysasteen c 85 prosenttiin, joka tunnetusti suosii vakiintuneita puolueita yhden protestipuolueen kustannuksella.  

*

Ruotsidemokraattien ohjelman kapeus ja kärkipoliitikkojen kokemattomuus (voi myös sanoa, kyvyttömyys) näkyivät liiankin selvästi vaalien loppuvaiheessa.  Puoluejohtaja on omalla tavallaan karismaattinen, mutta ei niin värikäs ja vetoava, että saisi erityisempää henkilövetoista hurmosta aikaan, ja kun enkelikuoroihin mahtuu niin monentasoista kandidaattia, ei se voinut olla näkymättä lopputuloksessa.  Eikö ehdokaskoulutus ja kykyjenetsintä todellakaan tuottanut tasokkaampaa jälkeä? 

Åkessonin viimeinen tulistuminen vaalilähetyksessä ja boikotti-ilmoitus valtiollista yleisradioyhtiötä vastaan ei todellakaan purrut siihen aidallaheiluja-joukkoon, jolla oli SD:n äänestäminen vahtoehtona: vaikka ruotsalainen politiikka eräiltä piirteiltään on terävämpää ja myös kovempaa (ylittämätön blokkiraja), sisältyy siihen kuitenkin tiettyä ruotsalaista diskurssimeininkiä. 

Tämä on sinänsä osa ruotsalaista mysteeriä: siellähän mitä moninaisemmat boikotit ja muut kampanjat, näkyvimpänä todellakin oikeisto-vasemmisto –blokkien muodollinen, joskaan ei tosiasiallinen, ylittämättömyys ja Ruotsidemokraattien banni valtiollisissa kuvioissa, mutta toisaalta sitten aivan ikioma ruotsalainen moderointi, jossa sitten taas ei ulosrajauksia ja sulkuja tunneta.  Vaikea tähän on sisään päästä suomalaisena, mutta toki meillä itsellämmekin on ulkomaalaisille avautumattomia suomalaisuuksiamme.

*

Protestipuolueen loppukirin tulisi olla hieman toisenlainen kuin esim. sosialidemokraattien.  Demareilla on omat verkostonsa, perinteensä, perintöäänestäjänsä ja konstinsa: niiden käyttö on enemmänkin mobilisointikysymys, miten saada ”omat liikkeelle” ja puhumaan/aktivoimaan epävarmoja.

SD:n osalta toiminta on enemmän hakuammuntaa: viikko ennen vaaleja ”varmat” on jo verkossa, kyse on enemmänkin siitä, miten saada ne kasvottomat ja henkilökohtaisella kampanjoinnilla vaikeasti tavoitettavat ”aikojat” uurnille, joita niitäkin tiedetään olevan. Gallupeissa havaitusti ei enää ollut ”ujoja” kannattajia, eli käsitys jonka mukaan protestoijat eivät kehtaisi ilmaista kantojaan ei enää päde. Pikemminkin projektio pyörii jo toisin päin, kuten Ranskan ja Hollannin vaaleissa nähtiin: monet ilmaisevat protestinsa jo gallupeissa, ja menettävät siinä puhtiaan niin, ettei kannatus kanna äänestyskoppiin saakka.  Joko jäädään kotiin tai sitten vääntäydytään äänestyspaikalle ja ”kuitenkin” äänestetään jotain vakiintunutta puoluetta, joko sitä  ”omaa”, jota jo gallupeissa on ”kuritettu”, tai sitten jotain toista, mutta ei kuitenkaan protestoijaa, tässä tapauksessa SD:tä.

SD:n tapaisen räväkän puolueen tulisi esiintyä vaalien finaalivaiheessa siten, että johdonmukaisuus säilyisi, mutta siten ettei se liian rajulla ja kovaksi koettavalla tavalla yrittäisi imuroida uurnille niitä "rajatapauksia", epävarmoja sympatiseeraajia, joihin ei välttämättä pure (joskus ei lainkaan) se omassa vakitukijoiden piirissä ylläpidettävä retoriikka ja uskonvahvistus valittuine ylilyönteineen.  Taitoa vaatii virittää viestintä ja toiminta juuri noin.  Eikä protestia kantavan puolueen riveistä saisi viime hetken tulikuumaan mediakattilaan lentää yhtään skandaalia tai edes sellaisen poikasta!

*

Huomiotta ei voi myöskään jättää sitä, että Ruotsin parlamentissa on edustettuna (on ollut ja jatkaa edelleen) kahdeksan (8) puoluetta. 

Asetelma oli monessakin mielessä vaalikampanjan loppuvaiheessa selvästi 1 vastaan 7, kun se vaalien välillä näyttäytyi pikemminkin asetelmassa 1 vs 1.  Eli Ruotsidemokraatit vastaan Muut.  Mutta kun lavalla tai tv-ruudussa olikin kahdeksan keskustelijaa, jäi se erottuva ”lammas” ikään kuin yleisen massan varjoon ja alakynteen.  Yksi vastaan seitsemän opponeeraavan, vain sävyissä toisistaan erottuva rintama. 

Epävarmojen suuri osuus korosti tätä efektiä: epävarmoista uskoisin useamman suhteessa päätyneen äänestämään muita kuin Ruotsidemokraatteja.

*

Autopalot ja metsäpalot toimivat johonkin mittaan Ruotsidemokraattien hyväksi, mutta eivät ehkä siinä määrin kuin ennen vaaleja monet ounastelivat.  Mutta paljon olennaisempi seikka oli maahantulijoiden määrän asettuminen normaalimpiin uomiin.  Tuolla rintamalla vallitsee monistakin tekijöistä johtuen tietynlainen välivaihe, vaikka maahanmuuton liikkeellepanevat työntövoimat, eikäpä juuri vetovoimatekijätkään ole mihinkään muuttuneet.  Kaikesta sekavuudesta huolimatta Turkki-sopimus on pitkälti toiminut, Välimerenmaiden satamasulkujen voima on hiljentänyt ja ohjannut Eurooppaan tuloa muualle (Espanja) ja Lähi-Idän sotatilanteiden väliaikainen tila on myös toiminut paineita hiukan tasoittavana tekijänä. Miten vaaleissa olisi käynyt, jos paineet maahantuloon olisivat olleet täydellä voimalla päällä, sitä voimme jäädä vain miettimään.  Sekin aika koittaa, ja sitten pelataan jälleen aivan toista peliä.

*

Kohtalaisen vähälle huomiolle on jäänyt se, että kun yhteiskuntarauha järkkyy jonkin epämääräisen rajan yli, ei ”veneenkeikuttajalle” enää löydy yösijaa. 

Myöhemmän tutkimuksen varaan jää selvitellä sitä, toimivatko etelän kaupunkien autojen polttamiset ym.. kohina enemmän ”vanhan vallan” pussiin kuin SD:n?  Selvää vastausta tähän eivät gallup-tiedot nähdäkseni anna, joskin hurjimmat spekulaatiot 22-25 prosentin kannatuksesta vaimenivat ajan kuluessa.  Oman pippurinsa keitokseen tuovat ne mielipidetiedustelut, joissa ennakoitiin Åkessonin ryhmälle vain noin 16 %:n kannatusta.  Niidenkin tuottajina olivat osaavat tutkimuslaitokset, mutta tekivätkö ne vain oikaisukertoimiaan hiukan yli, vai oliko kenttä yksinkertaisesti niin paljon liikkeessä, että välillä kannatus oikeasti oli 16 ja välillä 19.  Nythän se asettui kokolailla siihen mediaaniin?

Hieman samaan tapaan voidaan pohtia, mikä vaikutus oli tosiaan noilla kaikkein korkeimmilla gallup-kannatusluvuilla SD:n menestykseen.  Nousihan blokki-kuvion ryydittämänä esiin sinänsä looginen kuva, jossa Åkesson noin 19-20 %:n kannatuksella olisi ollut – Kokoomusta hitusen suuremman puolueen johtajana – looginen pääministerikandidaatti. Tällaista näkyä saattoivat jotkin ”tukistajat” kavahtaa ja päätyä sen vuoksi toisenlaiseen äänestyskäyttäytymiseen.

Siispä: Protestoija saa olla entistä isompi, muttei sentään ”liian iso”.

*

Lopuksi toistan kysymyksen, jonka esitin Ruotsin 2014 vaalien jälkeen:

Voiko 12 % Ruotsin äänestäjistä äänestää väärin?

http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176100-voiko-kansa-aanestaa-vaarin-ruotsissa-781195-vaarinaanestanytta

Nyt kysymys kuuluu:

Voiko 17 % Ruotsin äänestäjistä äänestää väärin?

*

veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu