Miksi Ruotsidemokraattien vaalivoitto suli alle 20 prosenttiin?
Miksi Ruotsidemokraattien vaalivoitto suli alle 20 %:n?
*
Gallupit ”lupasivat” Ruotsin valtiollisissa vaaleissa Ruotsidemokraateille noin 21 – 16 % ääniosuutta. Lopputulos tämänhetkisten tietojen mukaan on 17,6 %. Oliko kyseessä gallup-harha vai puolueen ”alisuorittaminen” vaiko yksinkertaisesti ”lässähdys”. Muun muassa tällaisia näkemyksiä on esitetty.
Mitkä tekijät vaikuttivat SD:n tuloksen muotoutumiseen? Tarpeetonta todetakaan, että tämä ei ole tieteellinen selvitys, vaan pika-analyysi, jota saa ja tuleekin täydentää erilaisin näkemyksin ja argumentein.
*
Rakenteellisia tekijöitä
Ruotsin yhteiskunnallinen ilmapiiri, punavihreä politiikka ja näkyvät kriisitekijät tunnetaan, ja oikeistopopulistiseksi yleisesti määritelty protestimieliala tiedetään. Jännitteet, jotka vaaleissa ovat purkautuneet Ruotsidemokraattien kautta ovat syntyneet pitkän aikavälin kuluessa, ja taustatekijöitä (juurisyitä) on monta, mutta ehkä keskeisimpinä monien ihmisten kokema hylätyksi jääminen, huomiotta jättäminen, tai suorastaan leimaavan tuomitseva ja nurjamielinen suhtautuminen. Tällaista kokemustietoa täydentävät monenlaiset mielikuvat ja metelinöyhtä.
Arvaamattoman usein protestien lähtökohdat ovat hyvin arkisia, konkreettisia ja henkilökohtaisia, tai omaan lähipiiriin, viiteryhmään tai ”heimoon” kohdistuvia; on syntynyt kokemuselämys että meistä ei välitetä, aina jotkut muut ovat ensisijaisempia suosikkeja ja ”lemppareita”, mutta me syrjässä, sysittynä ja sysimustin värein värjättyjä.
Tässä pelkistettynä kuvattu yhteiskunnallinen jakolinja ja sen katvepuolelle joutuneiden tosiasialliseen asemaan liittyy konkreettisten ulottuvuuksien ohella paljon ajassa liikkuvaa: kyllästymistä poliittisen elämän kierouteen ja vastenmielisyyteen, privatisoituneen yhteiskunnan pirstotuneisuuteen ja kylmyyteen, moninaisiin kaksoisstandardeihin, narration ja realiteettien huutavaan ristiriitaan, erilaisiin hyväkäs-käytäntöihin ja kuplatuomioistuimiin, lukemattomiin leimautumismalleihin: jotkin asiat vain on tuomittuja ja kirottuja, mutta toiset monesti paljon kovemmat ja julmemmat vain käyvät, niitä pidetään sallittuina ja jopa suotavina.
Alhaalta katsoen ja sivusta seurattuna yhteiskunta näyttäytyy epäreiluna vilpillisenä valheellisena rosvomaisena ja viheliäisenä: tällaista tajunnallista aavistusta saati ymmärrystä ja elämyssamaistumista eivät ”sunnysiden” asukkaat ja äänestäjät pysty kokemaan.
Nämä väljin vedoin hahmotellut tekijät monien muiden ohella ovat jakaneet yhteiskuntaa, eivät kuilunomaisella kartakaikkisuudella, vaan valitusti, eri elämänalueiden ja kokemuspiirien leikkauspinnoin, ikään kuin simultaaniefektein. Kysymys on paljossa siitä, mitkä puolet tästä mosaiikin eriytymisestä nousevat pinnalle enemmän kuin toiset.
*
Ruotsidemokraattien ”jytky” kajasteli horisontissa jo niin pitkään, että kaikki muut puolueet osasivat jo hollata omia linjauksiaan SD:tä kohtaan omiin kannattajakuntiinsa ja tavoitteisiinsa soveltuviksi. Sosialidemokraattien oikaisuliike oli näyttävin ja taatusti falskein. Se oli pitkään maata johtanut, ja se kantoi pitkälle vastuun myös ongelmista maassa. Mutta sopivasti ajoitetut viime vaiheen sadatteluin vahvistetut kommentit (Löfven) ja pidempään harjoitettu peesailu maahanmuuttokysymyksissä yhdessä tehokkaan ovensuukampanjoinnin avulla ”pelasti” Sosialidemokraatit pahimmalta löylytykseltä.
Samalla intensiivinen loppua kohti vauhdittunut vaalityö kaikkien puolueiden toimesta nosti äänestysasteen c 85 prosenttiin, joka tunnetusti suosii vakiintuneita puolueita yhden protestipuolueen kustannuksella.
*
Ruotsidemokraattien ohjelman kapeus ja kärkipoliitikkojen kokemattomuus (voi myös sanoa, kyvyttömyys) näkyivät liiankin selvästi vaalien loppuvaiheessa. Puoluejohtaja on omalla tavallaan karismaattinen, mutta ei niin värikäs ja vetoava, että saisi erityisempää henkilövetoista hurmosta aikaan, ja kun enkelikuoroihin mahtuu niin monentasoista kandidaattia, ei se voinut olla näkymättä lopputuloksessa. Eikö ehdokaskoulutus ja kykyjenetsintä todellakaan tuottanut tasokkaampaa jälkeä?
Åkessonin viimeinen tulistuminen vaalilähetyksessä ja boikotti-ilmoitus valtiollista yleisradioyhtiötä vastaan ei todellakaan purrut siihen aidallaheiluja-joukkoon, jolla oli SD:n äänestäminen vahtoehtona: vaikka ruotsalainen politiikka eräiltä piirteiltään on terävämpää ja myös kovempaa (ylittämätön blokkiraja), sisältyy siihen kuitenkin tiettyä ruotsalaista diskurssimeininkiä.
Tämä on sinänsä osa ruotsalaista mysteeriä: siellähän mitä moninaisemmat boikotit ja muut kampanjat, näkyvimpänä todellakin oikeisto-vasemmisto –blokkien muodollinen, joskaan ei tosiasiallinen, ylittämättömyys ja Ruotsidemokraattien banni valtiollisissa kuvioissa, mutta toisaalta sitten aivan ikioma ruotsalainen moderointi, jossa sitten taas ei ulosrajauksia ja sulkuja tunneta. Vaikea tähän on sisään päästä suomalaisena, mutta toki meillä itsellämmekin on ulkomaalaisille avautumattomia suomalaisuuksiamme.
*
Protestipuolueen loppukirin tulisi olla hieman toisenlainen kuin esim. sosialidemokraattien. Demareilla on omat verkostonsa, perinteensä, perintöäänestäjänsä ja konstinsa: niiden käyttö on enemmänkin mobilisointikysymys, miten saada ”omat liikkeelle” ja puhumaan/aktivoimaan epävarmoja.
SD:n osalta toiminta on enemmän hakuammuntaa: viikko ennen vaaleja ”varmat” on jo verkossa, kyse on enemmänkin siitä, miten saada ne kasvottomat ja henkilökohtaisella kampanjoinnilla vaikeasti tavoitettavat ”aikojat” uurnille, joita niitäkin tiedetään olevan. Gallupeissa havaitusti ei enää ollut ”ujoja” kannattajia, eli käsitys jonka mukaan protestoijat eivät kehtaisi ilmaista kantojaan ei enää päde. Pikemminkin projektio pyörii jo toisin päin, kuten Ranskan ja Hollannin vaaleissa nähtiin: monet ilmaisevat protestinsa jo gallupeissa, ja menettävät siinä puhtiaan niin, ettei kannatus kanna äänestyskoppiin saakka. Joko jäädään kotiin tai sitten vääntäydytään äänestyspaikalle ja ”kuitenkin” äänestetään jotain vakiintunutta puoluetta, joko sitä ”omaa”, jota jo gallupeissa on ”kuritettu”, tai sitten jotain toista, mutta ei kuitenkaan protestoijaa, tässä tapauksessa SD:tä.
SD:n tapaisen räväkän puolueen tulisi esiintyä vaalien finaalivaiheessa siten, että johdonmukaisuus säilyisi, mutta siten ettei se liian rajulla ja kovaksi koettavalla tavalla yrittäisi imuroida uurnille niitä "rajatapauksia", epävarmoja sympatiseeraajia, joihin ei välttämättä pure (joskus ei lainkaan) se omassa vakitukijoiden piirissä ylläpidettävä retoriikka ja uskonvahvistus valittuine ylilyönteineen. Taitoa vaatii virittää viestintä ja toiminta juuri noin. Eikä protestia kantavan puolueen riveistä saisi viime hetken tulikuumaan mediakattilaan lentää yhtään skandaalia tai edes sellaisen poikasta!
*
Huomiotta ei voi myöskään jättää sitä, että Ruotsin parlamentissa on edustettuna (on ollut ja jatkaa edelleen) kahdeksan (8) puoluetta.
Asetelma oli monessakin mielessä vaalikampanjan loppuvaiheessa selvästi 1 vastaan 7, kun se vaalien välillä näyttäytyi pikemminkin asetelmassa 1 vs 1. Eli Ruotsidemokraatit vastaan Muut. Mutta kun lavalla tai tv-ruudussa olikin kahdeksan keskustelijaa, jäi se erottuva ”lammas” ikään kuin yleisen massan varjoon ja alakynteen. Yksi vastaan seitsemän opponeeraavan, vain sävyissä toisistaan erottuva rintama.
Epävarmojen suuri osuus korosti tätä efektiä: epävarmoista uskoisin useamman suhteessa päätyneen äänestämään muita kuin Ruotsidemokraatteja.
*
Autopalot ja metsäpalot toimivat johonkin mittaan Ruotsidemokraattien hyväksi, mutta eivät ehkä siinä määrin kuin ennen vaaleja monet ounastelivat. Mutta paljon olennaisempi seikka oli maahantulijoiden määrän asettuminen normaalimpiin uomiin. Tuolla rintamalla vallitsee monistakin tekijöistä johtuen tietynlainen välivaihe, vaikka maahanmuuton liikkeellepanevat työntövoimat, eikäpä juuri vetovoimatekijätkään ole mihinkään muuttuneet. Kaikesta sekavuudesta huolimatta Turkki-sopimus on pitkälti toiminut, Välimerenmaiden satamasulkujen voima on hiljentänyt ja ohjannut Eurooppaan tuloa muualle (Espanja) ja Lähi-Idän sotatilanteiden väliaikainen tila on myös toiminut paineita hiukan tasoittavana tekijänä. Miten vaaleissa olisi käynyt, jos paineet maahantuloon olisivat olleet täydellä voimalla päällä, sitä voimme jäädä vain miettimään. Sekin aika koittaa, ja sitten pelataan jälleen aivan toista peliä.
*
Kohtalaisen vähälle huomiolle on jäänyt se, että kun yhteiskuntarauha järkkyy jonkin epämääräisen rajan yli, ei ”veneenkeikuttajalle” enää löydy yösijaa.
Myöhemmän tutkimuksen varaan jää selvitellä sitä, toimivatko etelän kaupunkien autojen polttamiset ym.. kohina enemmän ”vanhan vallan” pussiin kuin SD:n? Selvää vastausta tähän eivät gallup-tiedot nähdäkseni anna, joskin hurjimmat spekulaatiot 22-25 prosentin kannatuksesta vaimenivat ajan kuluessa. Oman pippurinsa keitokseen tuovat ne mielipidetiedustelut, joissa ennakoitiin Åkessonin ryhmälle vain noin 16 %:n kannatusta. Niidenkin tuottajina olivat osaavat tutkimuslaitokset, mutta tekivätkö ne vain oikaisukertoimiaan hiukan yli, vai oliko kenttä yksinkertaisesti niin paljon liikkeessä, että välillä kannatus oikeasti oli 16 ja välillä 19. Nythän se asettui kokolailla siihen mediaaniin?
Hieman samaan tapaan voidaan pohtia, mikä vaikutus oli tosiaan noilla kaikkein korkeimmilla gallup-kannatusluvuilla SD:n menestykseen. Nousihan blokki-kuvion ryydittämänä esiin sinänsä looginen kuva, jossa Åkesson noin 19-20 %:n kannatuksella olisi ollut – Kokoomusta hitusen suuremman puolueen johtajana – looginen pääministerikandidaatti. Tällaista näkyä saattoivat jotkin ”tukistajat” kavahtaa ja päätyä sen vuoksi toisenlaiseen äänestyskäyttäytymiseen.
Siispä: Protestoija saa olla entistä isompi, muttei sentään ”liian iso”.
*
Lopuksi toistan kysymyksen, jonka esitin Ruotsin 2014 vaalien jälkeen:
Voiko 12 % Ruotsin äänestäjistä äänestää väärin?
Nyt kysymys kuuluu:
Voiko 17 % Ruotsin äänestäjistä äänestää väärin?
*
”Niidenkin tuottajina olivat osaavat tutkimuslaitokset, mutta tekivätkö ne vain oikaisukertoimiaan hiukan yli, vai oliko kenttä yksinkertaisesti niin paljon liikkeessä, että välillä kannatus oikeasti oli 16 ja välillä 19.”
Jos perusjoukon ’todellinen’ kannatusosuus oli 17,6% niin sekä 16 että 19 ovat käytetyillä otoskoilla 95% varmuusvälin sisällä. Eli noihin tuloksiin ei tarvittu mitään manipulointia, pelkkä sattuma riittää. Sen sijaan 25% ei ole millään järjellisellä todennäköisyydellä mahdollista, joten sellaisia tuloksia saaneet ovat joko taitamattomia tai tehneet tahallaan vääristyneen otoksen. Yougov ja Sentio tekivät pahasti hallaa uskottavuudelleen.
Ilmoita asiaton viesti
#1.
”Jos perusjoukon ’todellinen’ kannatusosuus oli 17,6% niin sekä 16 että 19 ovat käytetyillä otoskoilla 95% varmuusvälin sisällä. Eli noihin tuloksiin ei tarvittu mitään manipulointia, pelkkä sattuma riittää.”
Ei ihan noinkaan.
Ei virhemarginaalin sisällä olevat gallup-luvut ole ihan ”pelkkää sattumaa”, siis siltä osin, että mihin kohtaan plus-miinus -virhemarginaalien muodostamaa ”putkea” ennuste osuu.
Virhemarginaali on vähän kuin puoliympyrä, jossa ilmoitettu ennustelukema on ”keskipisteessä” ja josta lukien todennäköisyys vähenee molempiin suuntiin. Eli 19.o on jo hyvin lähellä 0 %:n todennäköisyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä vain juuri noin.
Standardipoikkeama noilla otoskoilla on 1% luokkaa. Silloin 68% todennäköisyydellä näyte (siis kyselytulos) osuu tuolle 16,6% – 18,6% alueelle. Jäljelle jää kuitenkin 32%, jolla todennäköisyydellä tulos menee tuon alueen ulkopuolelle. Kahden standardipoikkeaman sisällä on sitten jo 95% tuloksista. Siis välillä 15,6% – 19,6%. Silti on vielä 5% todennäköisyys, että tulos on vielä tuonkin alueen ulkopuolella. Eli ei kyse ole lainkaan 0-todennäköisyyksistä. Todellisuudessa todennäköisyys on suurempi kuin se, että saat nopanheitossa kahdella heitolla kaksi kuutosta.
Tuolla otoksella todennäköisyys sille, että ’oikean’ kannatuksen ollessa 17,6 myös tulokseksi saadaan täsmälleen 17,6, on noin 4%. Siis samaa luokkaa kuin se, että tulokseksi saadaan joko alle 15,6 tai yli 19,6. 50% todennäköisyydellä tulos on välillä 17,0 – 18,2. Ja siis 50% todennäköisyydellä tuon välin ulkopuolella…
Prosenttiyksikön muutos kannatuskyselyn tuloksessa ei välttämättä kerro, että mitään muutosta on tapahtunut. 25% todennäköisyydellä toinen tulos on ollut 0,5%-yksikköä liian korkea ja toinen 0,5%-yksikköä liian matala. Tai muutos voi olla olemassa, vaikka tulokset näyttävät 0-muutosta. Siksipä en noita kyselytuloksia katsellessani juuri kiinnitä huomiota alle prosenttiyksikön muutoksiin peräkkäisissä kyselyissä.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä siksi, kun vaalit oli epädemokraattisimmat koskaan. Vaalivilppiä kerrotaan olleen hurjan paljon, kertoo Michael Aastrup Jensen.
https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/karvyB/det-sv…
Ilmoita asiaton viesti
Mm. vaaliavustaja oli ojentanut maahanmuuttajaäänestäjälle ainoastaan Vihreiden (mp) äänestyslomakkeen. Helppo äänesyspäätös!
Ilmoita asiaton viesti
Tai ruotsidemokraattien lippuja ei ollut edes tarjolla…
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/ulkomaat/i...
Ilmoita asiaton viesti
#2.
#5.
#16.
Siis vähintäänkin ”mielenkiintoista”.
Jos tällaista tapahtuu Ruotsissa, niin miten sitten muualla?
Jos tällaista tapahtuu tuoreessa puussa, niin miten sitten kuivassa?
*
Katso.
”Göteborgissa Ruotsissa ruotsidemokraattien äänestysliput olivat hukassa kahden tunnin ajan Annedalsskolanin äänestyspaikalla, kirjoittaa SVT.
Ruotsin vaaleissa käytetään puoluekohtaisia äänestyslipukkeita. Toistaiseksi ei ole varmistettu oliko kyseessä erehdys vai oliko joku varastanut liput, Göteborgin kaupungin vaalipäällikkö sanoo SVT:lle.
On vaaliviranomaisten tehtävä pitää esillä äänestyslippuja kaikilta niiltä puolueilta, jotka ovat saaneet vähintään yhden prosentin äänistä viimeisimmissä tai niitä edellisissä valtiopäivävaaleissa.”
Katso KUVA linkin takaa;
Lähde: https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/ul…
Ilmoita asiaton viesti
#2.
Ilta-Sanomat kertoi samaa suomeksi:
Tanskalainen poliitikko sanoi suorat sanat Ruotsin vaaleista: ”Epädemokraattinen”
Julkaistu: 9.9. 20:59
Tanskalaispoliitikon mielestä Ruotsin vaalijärjestelmä kaukana eurooppalaisista standardeista.
Ruotsalainen vaalijärjestelmä on kaukana eurooppalaisesta standardista.
Näin sanoo tanskalainen poliitikko Michael Aastrup Jensen. Hän on liberaalidemokraattisen puolueen ulkopoliittinen tiedottaja, ja ollut vaalitarkkailijana muun muassa Venäjällä ja Itä-Euroopan maissa.
– En ole koskaan nähnyt yhtä epädemokraattista vaalijärjestelmää kuin ruotsalainen”, Jensen sanoo.
Hän arvostelee pääasiassa äänestyslippujärjestelmää, mikä ei hän mielestään takaa riittävästi salassapitovelvollisuuden säilymistä.
Aftonbladetin haastattelussa Jensen kertoo, että on aikoo seuraavaksi käsitellä ruotsalaista järjestelmää Euroopan neuvoston kokouksessa.
Samuli Niinivuo/I-S;
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005821328.html
*
Vähintäkin mielenkiintoista.
Mistä tarkkaan ottaen on kysymys?
Saisiko jostain nähtäväksi Ruotsin äänestyslipun?
Ja jos siihen sisältyy jotain epäkelpoa, niin mitä?
Jensenistä,
joka on ollut Tanskan eduskunnan jäsen vuodesta 2015 lähtien:
https://en.wikipedia.org/wiki/Michael_Aastrup_Jensen
Ilmoita asiaton viesti
Siinä viitataan siihen, että ruotsalaisissa vaaleissa otetaan puolekohtainen äänestyslipuke, jossa on valmiina siis äänestettävän puolueen nimi, kun puolue on edellisissä vaaleissa saanut yli 1% äänistä. Muuten voi käyttää tyhjää lipuketta, johon itse kirjoitetaan äänestettävän puolueen nimi.
Jossain kerrottiin, että monet ottavat useamman lipukkeen kerralla, jotta vaalisalaisuus säilyisi.
Ilmoita asiaton viesti
Eri puolueiden vaaliliput on jonossa ensin poimittavina ja siitä valitset oman puolueesi vaalilipun kaikkien nähden ja vasta sitten särmin taakse pistämään se kirjekuoreen.
Tyhjää kirjekuorta et voi jättää kun kuoressa on pieni ikkuna.
Ilmoita asiaton viesti
V. 2022 kysymys kuuluu:
Voiko 22 % Ruotsin äänestäjistä äänestää väärin?
Vaalit on käyty ja tulokset selvillä. On aika turhaa enää penkoa kannatuskyselyjä.
Ilmoita asiaton viesti
#3.
Noinkin.
Mutta aina oppii jälkipohdintojen myötä.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka tuossa yllä komentoija Rautiainen juuri sanoo, että on turha penkoa kannatuskyselyjä enää, niin pengonpa siltikin.
Aika monessa mittauksessa syyskuun tulokset olivat SD:lle alempia kuin elokuun tulokset. Tämä lasku SD:n kannatuksessa vaikuttaa todelliselta, vaikkei sitä nyt tietenkään voi vaalituloksesta pitävästi todentaakaan.
Itse veikkasin 20% kannatusta SD:lle, joka oli elokuun mittausten keskiarvo. Pieleen meni yli virhemarginaalin, josta en mitään kyllä puhunutkaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Gallupit ”lupasivat” Ruotsin valtiollisissa vaaleissa Ruotsidemokraateille noin 21 – 16 % ääniosuutta.”
Onko tuossa sinulla painovirhe?
Ilmoita asiaton viesti
#9.
Kiitos, on painovirhe.
Tarkoitus oli olla 16 – 24 %, ja vielä varauksin, että korkeinta tasoa lupailivat tutkimukset, jotka poikkesivat siinä määrin yleisestä tasosta, että en itsekään niitä huomioinut, vaan yleinen haarukka oli 16-21 %.
*
TOSIN
viimeksi juuri tuo ylimpiä lukemia tiedustelututkimuksillaan saanut toimisto onnistui 4 vuotta sitten 2014 parhaiten:
I-S eilen illalla, vaalien viime hetkillä ennen vaalipäivän tulosennusteen julaisemista kertoi asiasta näin:
”Ruotsidemokraateille ennustetaan suurta vaalivoittoa. Toteutuessaan se rikkoisi Ruotsin parlamentarismin nykyisen mallin, joka perustuu kahteen liittoumaan eli punavihreisiin ja porvariallianssiin.
Ruotsidemokraateille on ennustettu vaalien alla jopa vaalivoittoa. YouGov-tutkimusyhtiön uusimmassa, elo-syyskuun vaihteessa tehdyn kyselyn mukaan ruotsidemokraatit saisivat peräti 24,8 prosentin kannatuksen.
Demareiden kannatus oli 23,8 prosenttia ja Ruotsin toisen perinteisen valtapuolueen, maltillisen kokoomuksen 16,5 prosenttia.
Toisin kuin muilla gallupin tekijöillä YouGovin mittaus perustuu internet-pohjaiseen paneeliin. YouGovin mukaan paneeli edustaa hyvin Ruotsin äänestysikäistä väestöä. Kriitikot kuitenkin sanovat, että YouGovin paneelissa nuorten miesten asema korostuu ja vanhempien naisten asema alipainottuu.
Niin tai näin YouGov onnistui neljä vuotta sitten hyvin vaaliennusteessaan ja ennusti parhaiten ruotsidemokraattien vaalivoiton. Ruotsidemokraatit saivat 12,9 prosentin äänisaaliin. YouGovin viimeinen mittaus oli 11,1 prosenttia.”
Lähde: IS, 9.9.2018, illansuussa: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2018090922011892…
*
PS.
Se, että onnistuit neljä vuotta sitten, ei takaa sitä että onnistut tänään.. muuntokertoimissa etc.
Ilmoita asiaton viesti
Kahdella mittaajalla ennusteet menivät yli 24%.Molemmilla vastaajat valittiin itserekrytöinnin kautta.Jotkin lehdet lehdet (mm SvD) pitivät metodia epäluotettavana ja jättivät uutisoimatta.
Ilmoita asiaton viesti
#15
Mauri, itseasiassa juuri tämän vuoksi ”raakkasin” tuon mittauksen pois blogin ”kannatushaarukasta”.
Ilmoita asiaton viesti
”Natsien perustama”
Vaalipäivää seuranneen maanantai-aamun poliitikko-kommenteista meillä Suomessa korvaan jäi soimaan jokunen erityispiirre.
Tuntuu vähintäinkin kummalliselta, kun sosialidermokraattinen kansanedustaja sanoo radiossa, että Ruotsin SD:n olevan ”natsien perustama” ja siksi kelpaamaton toimimaan Ruotsin parlamentissa normaaliparlamentarismin puitteissa ja yhteistoiminnassa muiden puolueiden kanssa.
Mitenkähän pätöisä tällainen banni, toimintakieltorajoite oikein on? Miten kauan perustamisesta lähtien se on voimassa?
Kuka sen on antanut ja minkälaisessa ”tuomioistuimessa”?
Miten tuollaisen eston lainvoimaisuus on?
Mihin päätöksestä, joka kaikesta päätellen on vähintäinkin kyseenalainen ja oikeudellis-demokraattisesti kestämätön, voi valittaa?
Ynnä muita kysymyksiä.
Oman sävynsä asiaan tietenkin tuo se, että ”tuomion” ääneentoistajana toimii SDP:n kansanedustajana 2018 Suomessa toimiva henkilö, jonka ylesisivistykseen luulisi kuuluvan tietämys siitä tosiseikasta, että Sos.Dem. puolue päätti, puljauksen kautta, mutta kuitenkin, tammikuussa 1918 aloittaa kapinan Suomen silloista laillista hallitusta vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
*
Pysäyttäkää populistit! – nuo HULLUT KOIRAT..
*
Tutkija, tohtori Iivi Masso
kirjoittaa tuoreessa Suomen Sotilas –lehdessä (N:o 4/2018, lauantaina 9.9.2018) populismista mm.:
https://www.suomensotilas.fi/pysayttakaa-populistit/
”EUROOPPA ja muu läntinen maailma on huolissaan populismista. Suomikin on, tietysti. Populisti on mörkö, joka voittaa vaaleja, petkuttaa äänestäjiä, sulkee rajoja, herättää vastakkainasettelua. Se viettelee toisia ja ärsyttää tai pelottaa toisia, niitä viisaampia. Populismi on uhka demokratialle, luemme lähes päivittäin. Populismia pitää varoa, sitä pitää vastustaa, rajoittaa, kurittaa. Se pitää pysäyttää. Populismin pysäyttämisen nimissä vaaditaan sananvapauden rajoittamista somessa ja muualla. Populistisia poliitikkoja halutaan pitää kaikin keinoin poissa demokraattisten maiden johdosta.
Ja silti populistit, tai sellaisiksi kutsutut, ilmestyvät yhä enemmän juuri sinne. Johtoon.
Mutta kuka tai mikä on populisti? Sitä harvemmin pohditaan kuritusvaatimusten ohessa. Ei tarvitse selittää, mistä puhutaan, kun puhutaan populismista. Tai mitä pelätään, vastustetaan ja halutaan pysäyttää keinoilla, jotka eivät kuulosta kovin demokraattisilta. Populismi on paha, piste. Se riittää perusteluksi.
Populisti on lähtökohtaisesti joku, joka yrittää vedota populukseen eli kansaan – siis joku, joka väistämättä kuuluu demokraattiseen politiikkaan. Kriittisemmin tarkasteltuna populisti on poliitikko, joka lupailee äänestäjille jotain, jonka tietää etukäteen mahdottomaksi toteuttaa. Joku, joka vetoaa kansan tunteisiin kannatuksensa nimissä eikä liioin välitä tosiasioista. Populisti pelaa pelolla, myötätunnolla, yhteisöllisellä identiteetillä ja sen menetyksen uhalla. Esimerkiksi.
Tämänkin määritelmän mukaan populisteja löytyy demokraattisesta politiikasta paljon, sen kaikilta ideologisilta laidoilta ja keskemmältäkin. Vaaralliseksi populisti muuttuu silloin, kun hän tunnereaktioihin vedoten luo viholliskuvia ja tarjoaa itsensä ratkaisuksi liioittelun vahvistamiin uhkakuviin. Ksenofobinen populisti luo vihollisen ulkomaalaisista rajojen sisällä, sotahullu toisista valtioista.
Hallitsevassa valtavirtakeskustelussa populisti-sana on nykyään kuitenkin varattu vain yhdelle poliittiselle mielipiteelle. Kaikki puolueet ja poliittiset johtajat, jotka jollain tavalla vastustavat massamaahanmuuttoa tai vaativat sen sääntelyä tai rajoittamista, ovat automaattisesti otaksuttuna populisteja. Kaikki muut, puheiden ja tekojen muusta sisällöstä riippumatta, ovat vapautettuja siitä leimasta. Populisti-sana ei viittaa enää politiikan sisältöön vaan identiteettiin. Populisteja ovat Trump ja Euroopan oikeisto- tai konservatiivipuolueet. Sen tarkemmin asiaa ei tarvitse selittää.”
Lue koko artikkeli, se kannattaa:
Iivi Masso: Pysäyttäkää populistit! https://www.suomensotilas.fi/pysayttakaa-populistit/
*
Ilmoita asiaton viesti
Muuten Iivi Masso toteaa vielä:
”Yhdysvalloissa on maailman vahvin sananvapauslaki – sellainen puuttuu edelleen Euroopasta, johon sitä kipeästi tarvitsisimme. Vihjailu, että Yhdysvallat olisi maa, josta sananvapaus muka puuttuu, kertoo hyvinkin löysästä suhtautumisesta tosiasioihin. Tai sanoisimmeko populistisesta – tässähän luodaan viholliskuvaa ja samalla ihaillaan omaa hyveellisyyttä. Tunne omasta paremmuudesta on populismin kova ydin.”
Sama SS:n artikkeli kuin edellä, 9.9.2018:
https://www.suomensotilas.fi/pysayttakaa-populistit/
Ilmoita asiaton viesti
*
Katso.
”Göteborgissa Ruotsissa ruotsidemokraattien äänestysliput olivat hukassa kahden tunnin ajan Annedalsskolanin äänestyspaikalla, kirjoittaa SVT.
Ruotsin vaaleissa käytetään puoluekohtaisia äänestyslipukkeita. Toistaiseksi ei ole varmistettu oliko kyseessä erehdys vai oliko joku varastanut liput, Göteborgin kaupungin vaalipäällikkö sanoo SVT:lle.
On vaaliviranomaisten tehtävä pitää esillä äänestyslippuja kaikilta niiltä puolueilta, jotka ovat saaneet vähintään yhden prosentin äänistä viimeisimmissä tai niitä edellisissä valtiopäivävaaleissa.”
Katso KUVA linkin takaa;
Lähde: https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/ul…
Aina niin tarkat ”valvojat” ovat torkahtaneet?
Ilmoita asiaton viesti
Niin, olisiko tässä nyt sitten vielä yksi ”pointti” tuohon listaukseen, miksi SD:n kannatus ”suli” vaalipäivänä alle 20 prosentin?
Asiaa hiukan mietittyäni voisin olla valmis aprikoimaan, että tällä(kin) saattaisi olla jotain vaikutusta:
Viittaan kommenttiin #14 /Mika Riekki:
”…ruotsalaisissa vaaleissa otetaan puoluekohtainen äänestyslipuke, jossa on valmiina siis äänestettävän puolueen nimi, kun puolue on edellisissä vaaleissa saanut yli 1% äänistä. Muuten voi käyttää tyhjää lipuketta, johon itse kirjoitetaan äänestettävän puolueen nimi.
Jossain kerrottiin, että monet ottavat useamman lipukkeen kerralla, jotta vaalisalaisuus säilyisi.”
Katso kuvaa tuollaisesta äänestypaikan ”vaalilippu -tarjottimesta”:
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/ul…
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys:
Kuinkahan tämä ”hienous” on mennytkin niin monen Suomalaisen tarkkailijan silmien ohi?
(Tarkkuus on katsojan silmässä?)
Ilmoita asiaton viesti
Eristämällä yksi puolue ”demokraattisesti” toisin kuin Suomessa ovat isot puolueet maalanneet itsensä nurkkaan pysyvästi.
Ilmoita asiaton viesti
Siis:
Listavaalit ja vielä
Värilliset lista-liput!
Tämä Ruotsalainen Vaalisysteemihän alkaa pikkuhiljaa vaikuttaa aasialaiselta vaalitapahtumalta.
Oliko siellä kansanvälisiä vaalitarkkailijoita?
Siis muitakin kuin tanskalainen liberaalipoliitikko Michael Aastrup Jensen? Hyvä että edes hän!
Ehkä tämä kysymys menee Euroopan Neuvostoon?
Voiko esim. J. Åkesson vaatia vaaleja uusittavaksi tämänkaltaisen systeemihäikän takia?
Sehän se vasta valtakuntaa rassaisi.
”Ruotsalainen vaalijärjestelmä on kaukana eurooppalaisesta standardista.”
Näin sanoo tanskalainen poliitikko Michael Aastrup Jensen. Hän on liberaalidemokraattisen puolueen ulkopoliittinen tiedottaja, ja ollut vaalitarkkailijana muun muassa Venäjällä ja Itä-Euroopan maissa.
– En ole koskaan nähnyt yhtä epädemokraattista vaalijärjestelmää kuin ruotsalainen”, Jensen sanoo.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005821328.html
Ilmoita asiaton viesti
ETYJ:n Vaalitarkkailijat ensi kertaa Ruotsissa!
ETYJ:n vaalitarkkailijoita on ravannut maailmalla jo pitkään.
Suomi on ollut vuosia aktiivisesti mukana kansainvälisessä vaalitarkkailutoiminnassa, ensin Yhdistyneiden kansakuntien sekä sittemmin Euroopan unionin ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin kautta.
Ulkoministeriön poliittisen osaston turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö asettaa suomalaisia ehdolle sekä EU:n että Etyjin (OSCE/ODIHR) vaalitarkkailumissioihin.
UM:n mukaan suomalaisia vaalitarkkailijoita vieraili viime vuonna 2017 EU:n kautta kahdeksassa (8) vaalikohteessa ja ETYJ:n kautta kuudessa (6) vaalikohteessa. Vaalitapahtumat ripottautuivat pitkin maapalloa, varsin etäisiinkin kohteisin.
Lähialueillamme ei suomalaisia vaalitarkkailijoita esiintynyt.
Katso kartta: https://um.fi/kansainvaliset-vaalitarkkailu-tehtavat
*
Ilmoita asiaton viesti
RUOTSI oli ensi kertaa ETYJ:n vaalitarkkailijoiden kohteena.
Ja – kas kummaa – heti narahti!
Ilta-Sanomat/Kaisla Kuuskoski, kertoo 9.9.2018:
”Etyjin tarkkailijat ovat ensi kertaa valvomassa Ruotsin vaaleja.”
”Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on ensimmäistä kertaa lähettänyt vaalitarkkailijoita seuraamaan Ruotsin vaaleja.
Heillä on kaksi erityistä kiinnostuksen kohdetta: vaalilipukkeiden sijoittaminen äänestyspaikoilla sekä puolueiden saamat vaalirahat.
Etyjin edustajat kertoivat Dagens Nyheterille, että nykyinen puoluekohtaisten vaalilipukkeiden järjestelmä on ongelmallinen vaalisalaisuuden kannalta. https://www.dn.se/nyheter/politik/utlandska-observ…
Ruotsissa äänestäjät valitsevat kaikkein edessä tahtomansa puolueen lipukkeen, johon he vaalikopissa merkitsevät, ketä puolueen ehdokkaista äänestävät. Jos vaalisalaisuudestaan haluaa pitää kiinni, täytyy koppiin viedä kaikkien puolueiden lipukkeet.
Dagens Nyheterin mukaan Ruotsin hallitus pyrkii uuteen toimintatapaan jo vuoden 2019 EU-parlamenttivaaleissa. Yhtenä vaihtoehtona on ehdotettu uusia vaalikoppeja, joissa vaalilipukkeet olisivat valmiina. Oikeusministeri Morgan Johansson on kuitenkin tyrmännyt ajatuksen liian kalliina. https://sv.wikipedia.org/wiki/Morgan_Johansson
Tämänpäiväisissä vaaleissa eräältä Göteborgin äänestyspisteeltä puuttui ruotsidemokraattien äänestyslaput noin kahden tunnin ajan.
Lue lisää: Vakava tilanne Göteborgissa: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005821103.html
Ruotsissa on ollut hyvin löysä lainsäädäntö vaalirahoihin liittyen, jota EU-komissiokin on kritisoinut. Tänä vuonna tuli voimaan laki, joka pakottaa puolueet, kansanedustajat ja kunnanvaltuuston jäsenet ilmoittamaan vaalirahoituksestaan.
Aiemmin Ruotsissa vaalikassaan sai tehdä anonyymisti 22 400 kruunun eli reilun 2 000 euron lahjoituksen, mutta nyt anonyymisti saa lahjoittaa vain 2 275 kruunua eli 217 euroa.
Etyjin raportti valmistuu noin kahdeksan viikon päästä. Etyj on tehnyt suppeaa vaalitarkkailua myös Suomessa kevään 2011 eduskuntavaaleista.
Kaisla Kuuskoski /IS 9.9.2018: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005821317.html
*
Voisiko ajatella, että ETYJ:n vaalivalvojia olisi voinut, ihan tasapuolisuuden nimissä, pistää Ruotsiin jo hieman aikaisemminkin?
*
Tulkoon mainituksi, että ”Yhtenä vaihtoehtona on ehdotettu uusia vaalikoppeja, joissa vaalilipukkeet olisivat valmiina. Oikeusministeri Morgan Johansson kuitenkin tyrmännyt ajatuksen liian kalliina.”
Tämä säästeliäs oikeusministeri on sos.dem.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Morgan_Johansson
*
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ovensuunkyselyn ja lopullisen tuloksen aukko on niin suuri ettei sitä voi vain sivuuttaa olankohautuksella. Luulen että perjantaina on käynyt iso sana sosiaalidemokraattien voiton puolesta tietyissä tahoissa.
Täytyy toivoa vain ettei sosiaalidemokraatit yhdessä vasemmisto blokin kanssa pääse muodostamaan hallitusta. Tämä tuskin toteutuu jos oikeisto alliansi pysyy yhteinäisenä ja SD äänestää oikeiston mukana.
Ilmoita asiaton viesti
Väärä johtopäätös.
”Undersökningen används som analysunderlag under valkvällen, och baseras på utvalda väljare som fått besvara en enkät på 35-40 frågor utanför röstningslokaler över hela landet.”
Ei ennusteen ja toteuman ero kerro mitään muuta kuin sen, että ennusteessa on aina virheen mahdollisuus. Poikkeamat olivat alle 2%-yksikköä, joten aika lähellä oltiin. Koska kyse on lisäksi nollasummapelistä, jos jollain on negatiivisia poikkeamia, muilla on sitten vastaavasti positiivisia poikkeamia.
Ilmoita asiaton viesti
Viime hetken liikkeistä:
Viestit Ruotsista näyttäisivät kertovan, että Moderatit, mutta myös muut porvariblokin puolueet ovat tehneet viikonlopun viestinnässään strategisen tarkistuksen;
ne kaikki puhuivat maahanmuutosta ja ”yksi-kaksi napsua tiukempaan sävyyn” (ruotsalainen ilmaisu eräässä viestissä) kuin virallisessa ohjelmassaan ja aiemmin tämän kampanjan aikana.
Tämä on pieni liike sinänsä, koska ajoittui viime hetkiin, mutta suuntautuessaan livekuulijoihin ja lähinnä liveseuraajiin verkoissa, se kohdistui tarkasti omiin ja ”melkein omiin”, eli vielä empiviin äänestäjäpotentteihin.
Tuon viestin kautta voisi ajatella tämän näkemyksen levinneen suoraan kuulijoille ja puskaradion kautta laajalle kohderyhmäkohtaisesti: olemme valmiita .. kiristämään… tätä linjaustamme, kyllä ja vist..
Suht laajana operatiivisena strategisena viestinä viikonlopun viesti saattoi olla yksi tekijöistä, jotka vaikuttivat lopputulokseen.
Yhden empivän äänestäjän saaminen ”omiin” oli aina vähintään +1 pisteen suoritus, parhaimmillaan SD – Me -ottelussa + 2 pisteen suoritus (eli: 1- Ruotsidemokraateilta ; 1 + ”Meille)
Lisäksi tässä se hyvä puoli, että vaalien jälkeen tästä ”linjapoikkeamasta” on vähän paha jäädä kiinni, kuka muistaa kuka välittää. Aina voi selittää.
Emme vielä tiedä tiukimpien viimeisten paikkojen äänierojen ja vertauslukuerojen kokoa, mutta ainahan ne ovat pienehköjä. Ruotsissa sentään on 8 parlamenttipuluetta, viimeiset jako-osuudet ratkotaan pienin eroin. Ja kun vastakkain tässä tarkastelussa on SD vs. Muut, niin kohtalaisen pienetkin kuvatut siirtymät heilattavat läpimenneiden nimilistaa.
Ilmoita asiaton viesti
*
Ruotsissa vaalisekoilut jatkuvat:
(Pitäisiköhän kaikki laskea vielä kerran uudelleen?)
Lähde: MTV UUTISET–STT–TT
2 tuntia sitten
http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/ruotsin-…
Ruotsin vaalituloksissa paljastui virhe – ruotsidemokraateille lisäpaikka
Ruotsin parlamenttivaaleissa on tullut ilmi äänestystuloksia koskeva virhe, jonka paljastuminen kasvatti punavihreän blokin etumatkaa porvariblokkiin nähden.
Uutistoimisto TT:n mukaan virhe johtui siitä, että yksi äänestysalue oli sekoittanut toisiinsa parlamenttivaalien ja maakäräjävaalien äänestystulokset. Ruotsalaiset äänestivät sunnuntaina kolmissa vaaleissa yhtä aikaa. Maassa pidettiin samaan aikaan parlamenttivaalit, kuntavaalit ja maakäräjävaalit.
Tällä hetkellä punavihreä blokki on saamassa parlamentista 144 paikkaa ja porvarit 142 paikkaa.
Alkuperäisen alustavan vaalituloksen mukaan punavihreät olisivat saaneet 144 paikkaa ja porvarit 143 paikkaa. Keskustapuolue menetti kuitenkin yhden paikan ruotsidemokraateille.
Lopullinen vaalitulos ratkeaa vasta keskiviikkona, kun ulkomailta ja ennakkoäänestyspaikoilta tulevat, postissa yhä viipyvät äänet päästään laskemaan.
*
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsidemokraattien (joiden edustajapaikat puuttuivat edellisestä (Maikkari, TT, STT ym. uutisesta)
paikkaluku on tätä nykyä siis 63 edustajaa (+ 21)
*
Ruotsissa valitaan kaikkiaan 349 valtiopäiväedustajaa.
Pariton luku on monijäsenisen toimielimen pääluvuksi ihan hyvä. Siitä pisteet Ruotsille. (epävirallinen kysymys: saako Ruotsin parlamentin puhemies äänestää? Silloin pariton luku olisi äänestäjien suhteen lähtökohta.
Jos ei, niin sitten tullaan siihen että kaikkien ollessa läsnä äänet saattavat lähtökohtisesti päätyä tasan.
Tosin tasapeliin voidaan aina ainakin teoriassa päätyä, sillä kun edustajia on niinkin paljon kuin 349 heistä ”aina” joku/jotkut ovat estyneitä..?
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa Vaaliviranomaisen numerot ovat hienossa ojennuksessa jo kohta vaalien jälkeen.
Ruotsissa sen sijaan Valmyndigheten´s sivut näin Vaaleja seuranneen Tiistain aamupäivällä ovat vielä kutakuinkin levällään:
Katso Valmyndigheten just nu:
https://data.val.se/val/val2018/slutresultat/R/rik…
Linkki kannattaa jättää talteen; sivuilta näkyy paljon mielenkiintoista vaalistatistiikkaa, jahka valmistuvat.
Viralliset vaalitulokset Ruotsissa on luvattu julkaista huomenna ke 12.9.2018.
Tieto on sikäli epävirallinen, että edellisessä kommentissa mainittu vaaliviranomaisen laskuvirhe saattaa johtaa laajempiinkin tarkistustoimenpiteisiin?
Niin ainakin tulisi tehdä..
*
Ilmoita asiaton viesti