Veikko Huuska

Työväen lakkotaistelu 12-tuntista työpäivää vastaan Kyröskoskella 1908

Työväen lakkotaistelu 12-tuntista työpäivää vastaan Kyröskoskella 1908

*

Tämä tuokiokuvin esitelty tapaus vuodelta 1908 mahtoi kuulua niihin hetkiin, jolloin taistelevan työväenliikkeen ja yhtyneen ammattiväen aktiivit rokotettiin kaikkinaista sopuilua vastaan, ja samalla siemennettiin ne hedelmät, - mustat hedelmät -, jotka korjattiin v. 1918.

*

Työväen yhdistykselle oma talo

Omaa taloa rakentaa parhaillaan Kyröskosken työväen yhdistys.  Alkujaan osti yhdistys viisi huonetta käsittävän rakennuksen Ihantolalta Viljakkalasta, maksaen siitä 925 mk.  Nyt on rakennus siirretty jo Kyröskoskelle ja ajetaan sitä parhaillaan ylös.  Se tulee sijaitsemaan Hämeen kankaan eteläisellä rinteellä hyvin kauniilla paikalla.  Valmiina tulee talo maksamaan noin 3000 mk ja suorittavat sen Kyröskosken työväen yhdistys, Paperi- ja Puuhiomo ammattiosasto ja naisjaosto. 

Mainitun rakennuksen velan lyhentämiseksi ovat mainitut seurat tiukassa toimessa.  Suuret arpajaiset toimivat he ensi lokakuun 18 päivänä, joka yhteensattumien välttämiseksi lähiseudun yhdistyksille ja seuroille pyydetään huomauttaa.

Lähde: Kansan Lehti, 5.9.1908.

*

Työsulku Kyröskoskella

Kokouksessaan t.k. 25. pnä päätti Kyröskosken (paperitehtaan, vh) työväki yksimielisesti, ammattiliitolta luvan saatuaan, ruveta sulkuun,  jonka tehtaan isännistö on julistanut alkavan marraskuun 15 päivänä, eikä ruveta tekemään 12-tuntista työpäivää.

Samassa kokouksessa yhtyi p.p. ammattiosastoon 78 jäsentä joten nyt on melkein kaikki tehtaan vakinainen työväki järjestynyttä.

Asiain näin ollen pyydetään kaikkia paperi- ja puuhiomoalalla työskenteleviä tovereita, etteivät tulisi tänne rikkureina toveriensa oikeutettuja vaatimuksia tallaamaan.

Samaa pyydetään myös lähiseudun sekatyöntekijöiltä ja palvelioilta, koska mestarit ovat kerran sanoneet mailta tulevan rikkuria kyllä niin paljon, että petturien ja mestarien avulla saadaan tehdas käymään.  Näin häpeällistä tekoa emme enää maalaistovereiltamme odota!

Nimim. ”Sulkuun joutuvat”

Vapaus, 29.10.1908.

*

Työsulun uhka paperiteollisuuden alalla

Työväki Kyröskoskella vastustaa päivän pidennystä.

Kyröskosken paperi- ja puuhiomotehtaan työväellä oli yleinen kokous viime sunnuntaina, jatkuen vielä maanantai-aamuna.

Kokouksessa keskusteltiin paperitehtaitten työväkeä uhkaavasta kiristyksestä, muuttaa nykyinen kolmivuorojärjestelmä kahdelle vuorolle.  Salaisessa äänestyksessä, joka kokouksessa toimitettiin, puolsi nykyistä järjestystä ja sen puolesta taisteluun lähtemistä 111.  Isännistön tarjouksen puolella oli 5.

Kaikki kokouksen osanottajat olivat sitä mieltä, että työtä on tehty nykyisen järjestelmän aikaan suhteellisesti enemmän kuin ennen, joten isännistön julistukset eivät siinä suhteessa pidä paikkaansa.  -  Jos tehtaalla jotakin huonoutta on ilmennyt johtuu se teknillisistä syistä, jotka eivät le työväen korjattavissa

Mieliala kokouksessa oli innostunut ja varma.  –K.L.

Kansan Tahto, 3.11.1908.

*

Puolustustaistelu paperiteollisuusalalla alkaa

Lauantainen Työmies kertoo:

Lokakuun 25. pnä esitit paperiteollisuustyöväen liittovaliokunta ammattijärjestön toimikunnalle, että Äänekosken, Läskelän, Kyröskosken ja Mäntän paperitehtaitten työväki on irtisanottu, yhteensä noin 980 henkeä, tarkoituksella ottaa marraskuun 15 p:stä käytäntöön 12-tuntinen työpäivä entisen 8-tuntisen  sijasta.

Samalla pyysi liittovaliokunta toimikunnan lausuntoa asiasta. Ammattijärjestön Toimikunta lähetti heti puolestaan luottamusmies J. Pietiläisen tutkimaan kysymyksessä olevien paperitehtaitten oloja ja asianomaisten työmiesten mielipidettä asiasta. 

Pietiläinen kävi Mäntän, Kyröskosken ja Äänekosken tehtailla.  Tutkimuksen tulokset oli perjantaina toimikunnan kokouksessa esillä ja niiden nojalla päätettiin että ammattijärjestö antaa luvan paperiteollisuustyöntekijäin liitolle käydä puolustustaisteluun heti ja että ammattijärjestönapukassasta avustetaan taistelevia ehdolla, että liitot taistelussa seuraa ammattijärjetön määräyksiä.

Suomen paperi- ja puumassateollisuuden työnantajaliiton (SPPT) puoleen päätettiin heti kääntyä vaatimuksella, että työnantajat perääntyisivät aikomastaan taantumuksesta

Kansainväliselle ammattisihteeristölle on jo lähetetty selvitys työnantajan päivänpitennyshommasta.

Työläinen, 9.11.1908.

*

Työtaistelu paperiteollisuuden alalla

Kuten muistettanee, päättivät suomalaiset paperitehtaat, jotka muutenkin huonoilla paperimarkkinoilla enää katsoneet voivansa kilpailla muitten maitten paperiteollisuuden kanssa, lakkauttaa tehtaissaan kolmannen työvuoron ja järjestää työt entisille 12-tunnin työvuoroille.

 

Kolmannen työvuoron työläiset sanottiin irti, kun ei sovitteluihin ryhdytty, alkoi toissapäivänä työtaistelu neljässä paperitehtaassa, nimittäin Mänttässä, Läskelässä, Kyröskoskella ja Äänekoskella, joissa vuorotyöläisiä on noin 600.

Nurmin selluloosatehtaan insinööri D. Lagercrantz, on myös ilmoittanut, että työväki on vapaa tehtaasta ja sen työstä 1 p:nä ensi tammikuuta, jolloin nykyinen sopimus loppuu, ellei se suostu ottamaan 12-tuntista työvuoroa täytäntöön.

Insinööri sanoi toivovansa, ettei lakkoa tai työnsulkua tulisi, vaan kehoitti hän työväkeä pitämään kokousta ja valitsemaan toimikunnan asiasta tuumimaan ja päättämään.

Paperityöläisten kokouksessa Tampereella on päätetty pysyä jyrkästi 8-tuntisen työpäivän kannalla.  Samalla päätettiin kehottaa sulkuun joutuneiden tehtaiden työväkeä pysymään samalla kannalla.  …

Kyröskosken ja Äänekosken  paperitehtaiden puuhiomoissa tullaan luotettavalta taholta saadun tiedon mukaan työt kokonaan lopettamaan.  Kuten tunnettua ovat työt mainituissa tehtaissa olleet osaksi seisahduksissa suuren vedenpuutteen tähden.

Lähimpänä syynä siihen, että tehtaiden omistajat ovat kokonaan päättäneet seisauttaa työt tehtaissa, ei kuitenkaan ole vedenpuute, vaan se, että työmiehet ovat kieltäytyneet hyväksymästä uutta työsopimusta, mitä on heille hyväksyttäväksi esitetty, sekä sanoutuneet irti.

Suur-Savo, 18.11.1908.

*

Viimeisimmät tiedot

Läskelän tehtaan työmiehet ovat jättäneet sunnuntaina marrask. 15 päivänä klo ½ illalla.  Neljä herraa päästi sähkösentraalissa valokoneella olevan miehen vapaaksi ja astuivat itse tekemään 12-tuntisi vuoroja sekä maanantai-aamuna klo ½6 kävi insinööri päästämässä vuoromiehen levolle.  Saman 15 p:n iltana puhalluttivat höyrykattilan lämmittäjät kattilan tyhjäksi ja jättivät työmaansa.

Koko yön oli kaikki hiljaista, paitsi että on mainittu valokonetta käytetyn.

Suur-Savo, 18.11.1908.

*

Työaika paperitehtaissa

Suomen ammattijärjestön (SAJ) Suomen paperi- ja puumassateollisuuden harjoittajain (työnantaja)liitolle lähettämä kirjelmän johdosta, koskeva vuorotyöläisten työajan muuttamista 12-tuntiseksi neljässä maan paperitehtaassa, on mainitun liiton hallitus Suomen ammattijärjestön toimikunnalle lähettänyt seuraavan kirjelmän:

”Vastaukseksi Suomen ammattijärjestön Toimikunnan arvoisaan kirjeeseen tämän kuun 9. päivältä saamme täten ilmoittaa seuraavaa:

Mainitussa kirjeessänne on erehdys siinä suhteessa, että eräissä tehtaissa suunniteltu palaaminen kaksitoistatuntisiin työvuoroihin ja siitä johtunut vuorotyömiesten ylössanominen ei ole Suomen Paperi- ja Puumassateollisuuden Harjoittajain Liiton määräämä, vaan ovat näitten tehtaitten omistajat ryhtyneet mainittuun toimenpiteeseen, koska he ovat katsoneet, että heidän teollisuudenhaaroissaan nykyään vallitsevat huonot liikesuhteet ja mahdottomuus kilpailla muitten maitten tehtaitten kanssa, joissa käytetään kaksitoistatuntisia työvuoroja, pakoittavat heidät tähän.

Tähän nähden ei Suomen paperi- ja massateollisuuden harjoittajain liiton hallitus katso nykyään voivansa ryhtyä mihinkään toimenpiteeseen kirjeenne johdosta.”

Lounais-Häme, 18.11.1908.

*

Työaikakysmys paperiteollisuudessa

Suomen Paperi- ja Puuhiomoteollisuuden Harjoittajien Liiton hallitus on lähettänyt Ammattijärjestölle kirjelmän, jossa ilmoitetaan, että eräissä tehtaissa suunniteltu työpäivän pitennys on asianomaisten tehtaitten omasta alotteesta, jonka tähden Suomen Paperi ja Puuhiomoteollisuuden Harjoittajien Liiton hallitus ei katso nykyään pitävän ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin Ammattijärjestön kirjeen johdosta.

Kuten muistanette päättyi lauantaina se aika, jonka kuluessa Mäntän paperitehtaan työväen piti antaa vastaus, suostuuko se työskentelemään uusilla 12-tuntisilla vuoroilla tähänastisten 8-tuntisten vuorojen sijaan.

Kun työväki on kieltäytynyt suostumasta tähän muutokseen pantiin tehdas lauantaina seisomaan.’

Näin alkanut työtaistelu tulee koskemaan neljää tehdasta, nimittäin Mäntän, Kyröskosken, Äänekosken ja Läskelän tehtaita, joissa kaikissa työväestö on asettunut vastustamaan 12-tuntisten työvuorojen täytäntöönottamista.

Uusia ylössanomisia

Mäntän paperitehtaalla on eilen, maanantaina, sanottu irti t.k. 30 pstä kaikki muutkin työntekijät, lukuun ottamatta vuorotyöläisiä, jotka jo aikasemmin on sanottu irti.

Kyröskoskella

ovat sulkulaiset pitäneet kokouksen, jossa ovat yksimielisesti päättäneet pysyä entisessä vaatimuksessaan työpäivän suhteen.

Eteenpäin 17.11.1908.

*

Taistelun laajuus

Mäntän, Läskelän, Kyröskosken ja Äänekosken tehtaissa, joissa työ lakkasi eilen aamulla, työskentelee kaikkiaan 980 työläistä, mutta nyt joutuivat taisteluun ainoastaan vuorotyöläiset, joiden luku mainituissa tehtaissa on noin 600.

Lounais-Häme, 18.11.1908.

*

Työriita paperiteollisuuden alalla

Suomen paperiteollisuustyöväen liittohallinnon puolesta on Emil Viljanen lähettänyt paperiteollisuustyöläisille seuraavan t.k. 13. päivänä päivätyn kirjelmän:

”Niin kuin tunnettua on, alkaa tk. 15. päivänä Mäntän Äänekosken, Kyröskosken ja Läskelän paperi- ja puuhiomotehtaiden vuorotyöläisille työnsulku.

Työnantajat vaativat, kuten on tunnettua, työajan pitentämistä 8 tunnista 12 tuntiin.

Tällaista tavatonta taka-askelta ovat asianomaiset työläiset liittonsa ja Ammattijärjestön toimikunnan suostumuksella päättäneet ryhtyä vastustamaan.  Sillä jokainen, joka vaan tuntee näiden työläisten asemaa täytyy myöntää, että 12 tuntia pitkä yhtämittainen työpäivä, ilman ruokalomaa on ihmisrääkkäystä, joten siihen olotilaan missä juuri hiljan tällä työalalla suurimmaksi osaksi on pois päästy ja yhä yritetään päästä, ei mitenkään  voida suostua takasin palaamaan vaan on sen täytäntöön tuleminen ehkäistävä.

Näin ollen huomautamme kaikille ja erittäinkin paperiteollisuustyöalalla työskenteleville, että ei kukaan menisi mainituille paikkakunnille työnetsintän ennen kuin tämä työriita on ilmoitettu päättyneeksi.”

Lounais-Häme, 18.11.1908.

*

Kyröskoskella

ovat (työnantajan asettamaan työ)sulkuun joutuneet pitäneet kokouksen, jossa ovat yksimielisesti päättäneet pysyä entisessä vaatimuksessaan 8-tuntisen työpäivän suhteen.

SUT (Suomen Uutis-Toimisto) ilmoittaa:

Kyröskosken ja Äänekosken paperitehtaitten puuhiomoissa tullaan luotettavalta taholta saadun tiedon mukaan työt taas alkamaan.  Kuten tunnettua, ovat työt mainituissa tehtaissa olleet seisahduksissa suuren vedenpuutteen tähden.  Kun tehtaitten työmiehet kuitenkin omasta pyynnöstään ovat saaneet päästötodistukset, aloitetaan työt hiomoissa osakasi uudella miehistöllä.  Tehtaassa olevat ulkotyöläiset saavat pysyä paikoillaan niin kauan kuin työtä on heille tarjona.

Mieliala tehtaissa on luonnollisesti kiihtynyt ja siihen ovat suuressa määrin vaikuttaneet muualta tulleet agitaattorit.

Keski-Pohjalainen, 19.11.1908.

*

Ei rikkkureille

Kyröskoskella ja Äänekoskella herrat aikovat , kun oma työväki ei antaudu pitkälle työpäivälle kidutettavaksi, haalia muualta rikkureja, jotka alistuisivat heidän taantumuksellisten aikeidensa toteuttajiksi.  Mutta nyt, jos koskaan on työläisten pidettävä silmänsä auki.  Sillä tästä taistelusta riippuu paljon, tullaanko meillä edelleenkin työläisiä pitkillä työpäivillä kiduttamaan ja ehkä pitkäksi aikaa estämään koko työväenluokan kehitys. – Ei siis kukaan työläinen rikkuriksi!  Hikoilkoot herrat itse 72 – 84 tuntia viikossa, jos se heitä huvittaa.

Hämeen Voima, 19.11.1908.

*

Kyröskoskella

oli sunnuntaina suuri sulkulaisten (työnantajan työsulkuun laittamien 12-tuntiseen siirtymistä vastustavien työläisten, vh) kokous.

Luettiin Läskelästä, Kuusankoskelta ja Mäntästä tulleet tervehdykset, joissa kehotettiin lujaan taisteluun.  Läskelästä tulleessa kirjeessä selitettiin siellä olevan joukko rikkureja, joita muutamat petturit opettavat, mutta tällä joukolla ei saada tehdasta käyntiin.

Kaikki työläiset ovat sanotut irti tehtaan huoneista, mutta jälkeenpäin 14:lle ilmoitettu ettei heidän  tarvitse lähteä.

Kysyttiin, onko Kyröskoskella samaa tapahtunut ja mihin toimiin on ryhdytty.  Sulkukomitea sai toimekseen vastata.

Keskusteltiin niiden tehtaan työläisten johdosta, jotka vasta sulun alettua ovat tulleet ammattiosastoon.  He ovat selittäneet, ettei heille ole mitään turvaa, elleivät pääse järjestöön jäseniksi.  Asiasta keskusteltua hyväksyttiin osastoon 3 uutta jäsentä.

Tehtaan huoneista pois muuttamaan joutuvia päätettiin joukolla avustaa muutossa.

Kehittävän ohjelman hankkimiseksi kokouksiin valittiin 9 henkilöinen toimikunta.

Työmies, 25.11.1908.

*

Paperiteollistyöväen liiton hallinto Tampereella

Paperiteollisuustyöväen liittohallinnon kokouksessa joka pidettiin Tampereella t.k. 22. päivänä, oli käsiteltävänä seuraavat asiat:

Mäntän, Äänekosken, Kyröskosken ja Läskelän tehtaiden sulkuasiasta teki selkoa liiton sihteeri ja Ammattijärjestön puheenjohtaja sekä Mäntän, Äänekosken ja Kyröskosken edustajat.  Ensiksi yksimielisesti hyväksyttiin se että on lähdetty työajan pitennystä vastustamaan.  Oli sitte laaja keskustelu tätä taistelua koskevain eri seikkain johdosta.  Ammattijärjestön puheenjohtaja ilmoitti, että Ammattijärjestön taholta on tästä asiasta tehty seikkaperäinen selostus Kansainvälisen sihteeristön kautta kaikissa huomattavammissa maissa, joissa myös ollaan hyvin myötätuntoisia tälle paperityöläisten työtaistelulle, joten on hyviä toiveita runsasta avustuksesta ulkomailta. 

Amerikkaan on lähetetty suurempi määrä keräyslistoja tätä tarkoitusta varten, joten sieltäkin käsin varmasti tulee avustusta. 

Se määrä mitä Ammattijärjestön tulee tähän taisteluun avustusta antaa, voidaan se tehdä tämän vuoden aikana ilman uutta vakinaista verotusta ja sitte ensi vuoden alussa voidaan tarkoitukseen määrätä ylimääräinen verotus.

Oman liiton alalla päätettiin näiden sulussa olevien jäsenten avustamiseksi määrätä ylimääräiseksi veroksi 2 prosenttia kunkin ansaitsemasta palkasta ja lisäksi lausutaan toivomuksena, että vuorotyöläiset suorittaisit enemmän, koska tämä asia lähemmin koskee juuri heitä.  Vielä päätettiin lausua toivomuksena, että vuorotyöläiset suorittaisivat enemmän, koska tämä asia lähemmin koskee juuri heitä.  Vielä päätettiin lausua toivomuksena, että nekin paperiteollisuusalan työläiset, jotka vielä ovat liiton ulkopuolella silti uhraisivat roponsa tähän taisteluun 12-tuntista työpäivää vastaan, koska tämä asia niin läheisesti koskee heitäkin. Tässä keräyksessä järjestäytymättömiltä käytetään Ammattijärjestön shekkejä ja liittohallinnon toimittamia keräyslistoja, joita päätettiin lähettää osastoille. …

Ylimääräisten verojen suhteen päätettiin, että se jäsen, joka ei määrättyjä ylimääräisiä veroja suorita on katsottava jäsenyydestä eronneeksi.  Paitsi jos jäsenellä on pätevä syy, sairaus y.m. niin osaston johtokunta kussakin erikoistapauksessa harkitkoon tällaisen jäsenen vapauttamisesta ylimääräisestä verosta.

Työmies, 25.11.1908.

*

Paperitaistelu

Kyröskoskella

Eräs lakkopetturijuttu Kyröskoskelta piti lauvantaina olla Hämeenkyrön käräjillä. Eräs Forsblom on mennyt työhön tehtaalle.  Muutamat miehet yhdistyksestä kotiinsa mennessään olivat eräänä päivänä puhuneet jotakin petturista.  Sen oli Forsblom kuullut ja kertonut herroille.  Herrat olivat antaneet tiedon nimismiehelle (Väinö Nyström, vh), joka poliisilla kutsututti miehet käräjiin.  Käräjillä  kuitenkin ilmoitettiin kanne perutuksi, koska Forsblom itsekin oli puhunut asiassa ristiin. Hyvä yritys meni hukkaan.

Työmies, 25.11.1908.

*

Äänekoskella herrat isommasta pienempään konttorijuoksupoikaan asti koettavat saada muutamien värväämiensä rikkurien avulla hiomoita käyntiin, tietääksemme vielä ainakin hyvin huonolla menestyksellä.

Värväämiänsä rikkureita koettavat herrat suojella kaikilla mahdollisilla keinoilla, ettei vaan järjestäytynyt työläinen pääse heidän kanssaan puheisiinkaan, siten estääkseen rikkureita yhtymästä järjestäytyneisiin.

Sulkuun joutuneiden työläisten keskuudessa on mitä rauhallisin, voitosta varma mieliala. Joukossa ei ole kuin yksi petturi, eräs Toivonen, joka ilmoitti, että hänen uskontonsa ei salli yhtyä puoltamaan oikeuksiansa.  On sekin kristillistä lähimmäisen rakkautta mennä polkemaan toisten työläisten ja omiaa etujansa.

Kaikki tehtaan asunnoissa asuvat sulkulaiset on paikkakunnan poliisi isännistön puolesta käynyt  huoneista ylössanomassa.  Asianomainen työväestö on tässä asiassa kysynyt menettelytavasta liittohallintonsa mielipidettä.  Huoneista ei tule paikkakunnalla pulaa, sillä asumuksia on saatavissa häädetyille tarpeeksi.

Työmies, 25.11.1908.

*

Rettelöt Kyröskosken tehtaalla.

Ne poliisit, jotka Ikaalisista oli komennettu Kyröskosken tehtaalle ylläpitämään järjestystä siellä, ovat nyttemmin poistuneet tehtaalta.

Wiipuri, 27.11.1908.

*

Rikkurin värvääjiä liikkeellä

Suomen Paperiteollisuustyöväen liiton on julaistu seuraava varoitus:

Työnantajien toimesta kuuluu liikuskelevan värvääjiä useilla eri paikkakunnilla, pääasiallisesti rautateitten varsilla, houkuttelemassa suurilla palkkalupauksillaan rikkureiksi Mäntän, Läskelän, Ääneskosken ja Kyröskosken tehtaille.  Niissä paikoissa, kuten on tunnettua, vallitsee työriita työpäivän pitennyskysymyksestä asianomaisten työntekijäin ja työnantajain välillä, jonka tähden välttäkää työläiset joutumasta toisten toverienne etujen sortajiksi.

Kansan Tahto, 30.11.1908.

*

Paperityötaistelu

Työt seisovat nykyään Mäntän, Äänekosken, Kyröskosken ja Läskelän tehtaissa.  Tehtaan huoneissa asuvat on kaikkialla viranomaisten välityksellä käsketty muuttamaan asunnoistaan pois.  Herrat ovat kovassa puuhassa saada rikkureita, mutta tähän asti eivät ole suuremmassa määrässä onnistuneet.  Äänekoskelle on Vaasasta lähetetty poliiseja suojaamaan rikkureita.

Työläisten mieliala on kaikkialla rohkea.  Toisilla paperitehtailla ovat toverit myötämielisiä.  Avustusta kaivataan.

Kansan Tahto, 30.11.1908.

*

Paperiteollisuustyöväen liittohallinto

tehnyt työnantajille esityksen sovittelujen aikaansaamisesta.

Liitto lausuu esityksessään mm.:

Se työriita, mikä paperiteollisuuden alalla alkoi viime marraskuun 15 päivänä, mm.Teidän tehtaallanne aikomanne taka-askeleen ottamisesta vuorotyöläistenne työpäivien muuttamiseksi 8-tuntisista 12 tuntisiksi, voi jatkumisellaan tuottaa sekä Teille että työväelle kuin myös koko yhteiskunnalle paljon taloudellista tappiota, sekä lisätä työnantajain ja työntekijäin välien yhä enemmän katkeroitumista ynnä muita ikävyyksiä, mutta koko tämä kysymys, mistä mainittu riitaisuus on johtunut, ei ole työväestölle ainoastaan periaatteellinen kysymys, joka kyllä sellaisenakin olisi jo perin laajakantoinen, vaan se on työväestölle myöskin elinkysymys, sen terveydelliselle ja taloudelliselle sekä henkiselle elämälle ja edistymiselle välttämätön edellytys, joten työväestö kannastaan tässä asiassa ei voi luopua. …

Sosialisti, 13.12.1908.

*

Paperijuttu Kyröskoskella

Niihin huhuihin, joita liikkuu, että Kyröskosken tehdas käy jo uudella väellä, voimme ilmoittaa, että kaikki ne koneet ja laitokset seisoo mitkä sulun tullessa seisomaan jäivät.  Ainoastaan noin 27 työhaluista on lämmittämässä ja sähkökoneilla valoa tekemässä sekä kaikenalisissa tilapäisissä töissä verstaassa, pajassa, valimossa ja uittotöissä.

Sosialisti, 13.12.1908.

*

Paperisulku

Kyröskoskella ovat sulkulaiset päättäneet olla yksimielisesti taistelussa lujina voittamattomana joukkona, vaikka värvääjät y.m. vastustajat synnyttelevät huhuja kaikenlaisia tehtaan käyntiin tulosta.  Ei yksikään järjestynyt ole luvannut ennen liiton lupaa töihin ryhtyä, päinvastoin järjestö aina lujittuu.

Huhut, että Kyröskosken tehdas käy jo uudella väellä ovat valheita.  Kaikki ne koneet ja laitokset seisoo, mitkä sulun tulessa seisomaan jäivät.

Savon Työmies, 17.12.1908.

*

Työriita paperiteollisuuden alalla

Kyröskosken tehdas seisoo vielä täydellisesti.  Ainoastaan höyrypannua lämmitetään ja sähkökoneita käytetään myllyn ja valon tähden.  Osa korjauspajojen miehistöä ja ulkotyöväkeä on myös työssä.  Sen mukaan, mitä paikkakunnalla tiedetään, ei tehdasta ole yritettykään panna käyntiin.  Ennen vilkasliikkeisellä tehdasalueella vallitsee nyt haudan hiljaisuus.

Pimeän aikana on kuitenkin kaikkialla tehdas-alueella vala, joka kuuluu olevan tärkeä tekijä järjestyksen ylläpidossa.

Elämä paikkakunnalla onkin ollut rauhallista.  Tosin on työssäkävijöitä vähän ahdistettu ja yövartijoita kivitetty, muta ne ovat pikkuasioista, joita viime aikoina on muulloinkin tapahtunut tällä paikkakunnalla.  Mitään vierasta poliisivoimaa ei paikkakunnalla ole, ainoastaan tavalliset vartijat ovat tehtaassa.

Sulkulaiset ovat saaneet ulkoapäin apua ja toista kuuluu tulevan.  Kuinka paljon ja kuinka kauan apua tulee, siitä ei asianomaisilla itselläänkään taida olla varmaa tietoa.  Toiset kertovat, että tähän asti 190, toiset että on saatu 1900 mk, joka saa kestää jouluun asti.  Viimeksi mainittusummakin on vain pieni osa siitä, mitä työssä ollen  olisi tällä ajalla ansaittu.  Huutavaa taloudellista hätää ei paikkakunnalla tiettävästi vielä ole.

Kaikki tehtaan huoneustoissa asuvat sulkulaiset on käsketty muuttamaan pois ja ovatkin käsketyt kaikessa sovussa muuton suorittaneet.  Tehtaan huoneissa asui ainoastaan muutamia työmiehiä: täällä kun asumusolot ovat siten järjestyneet, että työmiehet ovat itse rakentaneet itsellensä omia pieniä asuntoja laajan Kyröskosken kylän alueelle.

Mitään keskusteluja sovinnon aikaansaamiseksi ei asianomaisten välillä liene ollut.  Työmiesten kerrotaan olevan niin täydellisesti ”liittonsa” vallassa, että heidän täytyy sokeasti noudattaa määräyksiä, mitä sieltä tulee.  Ainoastaan muutamia miehiä on lähtenyt muille paikkakunnille työtä etsimään, suurin osa on paikallaan ja odottaa, miten tämä kaikki lopulta päättyy.

Lounas-Häme, 20.12.1908.

*

Paperityöriita Kyröskoskella

Toispäivän aamuna piti Kyröskosken paperitehdas pantaman jälleen käyntiin uusien työvoimain avulla, mutta kun työvoimaa ei kylliksi saapunut, niin ei sitä voinutkaan tehdä. 

Tämän kuun 17. päivänä saapui Kyröskoskelle Turusta 6 konstaapelia järjestyksen ylläpitämistä varten.  Paikkakunnalla on kaikki rauhallista, eikä mitään häiriötä tätä nykyä ole tapahtunut.

Savon Sanomat, 30.12.1908.

*

Ammatillinen liike

Paperiteollisuustyöväen liittovaltuuskunnan kokouksessa

t.k. 28. päivänä oli käsiteltävänä seuraavat asiat;

Esitettiin Äänekosken ja Kyröskosken yhtiöiden johtokunnilta liittohallinnon sovittelutarjoukseen saapuneet kielteiset vastaukset, joita myös tässä lehdessä jo ovat aikoinaan julaistut. 

Saman suuntaisen vastauksen oli myös Mäntän O.Y. johtokunnan puheenjohtaja, pankinjohtaja Snellman suullisesti antanut. Johtaja Snellman oli m.m. ilmoittanut, että hän ei kutsu johtokuntaa koollekaan, paitsi siinä tapauksessa jos työväestön puolelta tehdään myönnytyksiä, eli siis lähdetään neuvotteluihin 12-tuntisen työpäivän pohjalta josta kannastaan he, työnantajat, eivät aijo luopua.

Tähän ei liiton  puolelta luonnollisestikaan  voitu suostua, sillä sehän olisi ollut samaa kuin vetäytyä kokonaan siitä, mitä on taistelulla puolustamaan lähdetty. 

Läskelän yhtiön johtokunta ei ole pitänyt tai ”arvolleen” sopivana antaa liitolle minkäänlaista vastausta…

Tämän johdosta päätettiin lähettää näille sulkupaikoille työväenosastoille kirjelmät, joissa kehoitetaan näitä, mainitunlaisesta kieräilystä ja uhmalusta huolimatta, käyttäytymään tyynesti ja kaikin puolin arvokkaasti, sekä työnantajien pelottelusta huolimatta seisomaan yksimielisinä ja lujina taistelurintamassa.

Kaikilta niiltä jäseniltä, jotka eivät vähintään kolmea kuukautta sulun alkamisesta ole kuuluneet liittoon, päätettiin toiminnan varmistamisen tähden ottaa ehdottomasti liittohallinnon määräämät sitoumukset ennen kuin näille avustuksia antaa jatketaan.

 

Kyröskoskelta oli Frans Vansénilta saapunut kirjelmä, jossa mainittu henkilö m.m. selitti, että sulkulaiset siellä ovat hänen suhteensa menetelleet väärin, kun ovat estäneet häntä menemästä töihin, vaikka hän on päivätyöläinen, joilla liiton puolelta on ollut lupa olla omassa työssään.  Tähän asiaan oli Kyröskosken sulkukomitean puolesta saapunut kirjallinen selvitys, josta kävi ilmi, että mainittu Vansén ei todella ole sulkulaisilta saanut töihin menolupaa, vaan siitä huolimatta on mennyt töihin, eikä yksinomaan omaan ulkotyöhönsä, vaan tehtaan sisäpuolelle tekemään kaikenlaisia korjaustöitä sekä käyttäytynyt työväen järjestöä kohtaan sopimattomasti.  Tämän perusteella katsoi liittovaliokunta F. Vansénin  rikkoneen antamansa sitoumuksen ja päätti ryhtyä siitä johtuviin toimenpiteisiin.

Sosialisti, 31.12.1908.

*

Kyröskosken paperitehtaalla

on jo aikaisemmin käynnissä olleiden osastojen lisäksi pantu käyntiin myöskin paperikone.  Tehdas on nyt siis käynnissä niin täydellisesti, kuin kosken vesivoima myöten antaa. 

Kaikki työväki on uutta.

Kauppalehti, 13.1.1909.

*

Kulkijan kuulumisia Kyröskoskelta

Siitä Kyröskosken tehtaan paperin valmistuksesta ei parhaalla tahdollakaan tule kuulemaan mitään niiltä ”työhaluisilta”.  Käyttäjinä kyllä häärää mestari Pynnönen ja ”Taatan Kalle”, mutta kun toiset koneella olijat ovat ”renki (saatanoi]ta”, niin kuin mestarikäyttäjä oli karahteerannut heitä, niin ei luista oikein pingonkaan teko.

Huhuna muuten kertovat sieltä tulleet, että eräältä työnhaluiselta olisivat sormet litistyneet prässissä, sekä toiselta kone kiskonut tukan silmiltä remmin ja siivan väliin jättäen lakiaiselle 3 tai 4 tuuman levyisen nahattoman raidon, kuin Jukolan Jussin koura Kissalan Aapelin saivaristoon.

Tämä viimeksi mainittu henkilö kai aikoo lähimmässä tulevaisuudessa siirtyä Amerikan mantereelle ja intiaanien pelosta on toimittanut skalpeerauksen täällä, että siellä tavattaessa heillä ei enää olisi vaivaa päänahan viemisestä.

Muuten kuuluu pitkin jokivarsia Kirkonkylää myöten olevan kaikilla ”listeilla”, niin kapitalisteilla kuin sosialisteilla, paha poru käymässä, kun joki on sakeana massasta, mitä rikkurit laskevat tulemaan tehtaalta.  Vesi ei kelpaa käytettäväksi mihinkään. 

Näitä asioita sieltä tulleet matkustajat junassa kertoivat ja minäkin kulkijana satuin niitä kuulemaan.

Kulkijapoika

Kansan Lehti, 15.1.1909.

*

Paperisulku

Rikkurit rikkoneet koneet.

Kyröskoskelta on K.L:lle (Kansan Lehdelle) ilmoitettu, että Kyröskosken  paperitehtaan senkin osan, jota rikkureilla on koetettu pitää käynnissä on ollut pakko seisoa sunnuntai-illasta tiistaiaamuun asti ainakin, ehkä seisoo vieläkin.

Ammattitaidottomat rikkurit ovat nimittäin särkeneet tehtaan koneet, joten tehdasta ei voitu pitää käynnissä.  Koneitten särkyminen tapahtui sunnuntai-iltana klo 10 ajoissa ja vielä, jolloin asiasta lehti sai tiedon olivat koneet epäkunnossa.  Ehkä ovat särkymiset sangen pahojakin.  Sellaista on seurauksena rikkurien haalimisesta.   Mahdollisesti ”rikkovat” vielä koko tehtaan, kun ennättävät.

Pitäisi jo alkaa isännistön huomata, mihin sellainen ammattitaidottomien rikkurien haaliminen vie.  Ne kykenevät vain rikkomaan, mutta eivät saa mitään kunnollista työtä toimeen.

Kansan Tahto, 25.1.1909.

*

Kursseja, konkeloita ja poliiseja

Mainittuihin kursseihin osaaottavien luku nousee yli 100 henkilön, jotka suurimmaksi osaksi ovat partasuita sulkulaisia.

Tehtaan piti alkaa käymään loppiaiselta, t.k. 7 p:nä vaan eipä siitä mitään tullut, vaikka siellä rikkurien apuna hääri suomettarelaisten agitaattori Arokallio.

Tehtaan käynnin suhteen ei ole pelkoa, ainakaan siellä ei tule paperia yhtään metriä,  jolla voisi mennä kilpailemaan ulkomaan markkinoille.

Samoin ovat Kyröskosken herrat työnantajat taas alkaneet ponnistella epätoivon vimmalla saadakseen pyörät pyörimään.

Yhtä konetta on käyttänyt eräs mestari muutamien ammattitaidottomien tehtaan renkien avulla.  työstä ei kuitenkaan tahdo tulla mitään.

Ainoastaan tapaturmia  kuuluu tämä ”työväki” saavan aikaan.

Ammattimiehiä ei ole rikkureina.

Kyröskoskelta on K.L:lle ilmoitettu myöskin, että siellä olevat turkulaiset poliisit ovat esiintyneet yksityisten henkilöitten liikkumisrauhan häiritsijöinä.

Kansan Tahto, 15.1.1909.

*

Kyröskosken rikkurit

Monenkarvaista on rikkurijoukko Kyröskoskella.

Eräskin niistä on ennen käynyt muita kouluja, mutta nyt on antanut ne hommat jäädä ja tullut rikkurikouluun Kyröskokelle.  Sitä koulua hän vieläkin käypi.  Käyköön vaan.  Sitä vastaan ei paikkakuntalaisilla kuulu olevan varsin paljo muistuttamista. 

Sitä vaan haluaisivat, että tämä mies jättäisi varsinaisen työväen tykkänään rauhaan ja pysyttelisi vain rikkurien ystävänä.

tämä olisi sangen hyvä sentakia, ettei maailmalle tulisi valheita ja vääriä juttuja levitetyksi.  Hän on nimittäin leivittänyt maailmalle juttua, että Kyröskoskella ovat poliisit vanginneet työväkeä ja muuta sellaista, joka ei ole totta.

Olisi parasta, että ensin siivoisivat omat rappusensa ennen kuin tulevat muita opastelemaan.

Kansan Lehti, 10.3.1909.

*

Kotimaan uutisia

Kyröskosken tehtaalaisten eläkekassa lienee laatuaan maamme suurimpia.  Kassan varat viime vuoden lopulla (1908) olivat Smk 44.775:25.  Näin suureksi on kassa saatu tehdasyhtiö Hammarén ja Kumpp. isännistön sekä työväen yhteisillä toimenpiteillä.  Isännistöltä on kassa saanut vastaanottaa suuriakin lahjoituksia ja 500 markan vuotinen apua, on saatu kassaan säännöllisesti viime vuosiin asti.  Kassan osakkaat maksavat kassaan ainoastaan 50 p. kuukaudessa.  Kassan suuri merkitys vanhuuden turvana ymmärretään ja varoja hoidetaan hellävaroen.

Viime vuoden aikana jaettiin kassasta eläkettä 9:lle työkyvyttömälle osakkaalle, 22 osakkaan leskelle ja 13 lapselle yhteensä 2.987:50 p.  Kassan osakasten lukumäärä viime vuoden alussa oli 92 ja lopussa 86. 

Jo useamman vuoden ajan on huomattu se ikävä ilmiö, että kassasta on enemmän eronnut kun siihen on liittynyt jäseniä, joten jäsenluku on pyrkinyt vähenemään.  Nuorempi polvi, jolla myös olisi oikeus kassana yhtyä, ei vanhuutensa päivistä niin paljon huolehdi, että pitäisi tarpeellisena kassaan yhtyä.  Jos tämmöistä säännöllistä jäsenkunnan alentumista jatkuu, joutuu suuri kassa lopulta muutamain omaisuudeksi.  …

Kassan varat on suureksi osaksi lainatut pienissä erissä  kassan omille osakkaille, tehtaan työväelle, joka lainoillaan on rakentanut itselleen pieniä omia asunnoita.  Lainaa maksetaan sitte vähitellen takaisin kassaan sen mukaan kun jaksetaan.  Kyröskosken suuri kylä onkin suurimmaksi osaksi juuri puh. olevan eläkekassan varoilla rakennettu.  Näin käytettynä on kasasta ollut paikkakunnalle kaksinkertainen hyöty.  Vahinkoa varain hoidossa ei ole tapahtunut, vaikka varat näin pikkulainoina ovatkin ympäristölle sirotetut.

Suomalainen Työväenliitto, 13.4.1909.

*

”Laki ja Oikeus”

Kyröskosken tehtaan sulkulaisia ja rikkureita taas käräjillä.

T.k. 13 p:nä alkaneilla Hämeenkyrön kevätkäräjillä käsitellään taas juttuja jotka kokevat Kyröskosken tehtana sulkulaisia ja rikkureita.

Ensimmäinen sellainen oli esillä t.k. 14 p:nä.  Kantajan oli sulkulainen Vihtori Märri, joka syytti rikkuri Väinö Männistöä siitä, että Männistö t.k. 3 p:nä Tuokkolan kylässä juovuspäissään oli häntä uhannut puukolla ja tukkikeksillä ja siten häirinnyt hänen tierauhaansa, sekä vaati näistä rikoksista vastaajalle rangaistusta.

Yleinen syyttäjä Hämeenkyrön nimismies V(äinö) Nyström yhtyi vaatimukseen.

Vastaaja teki avustajansa käräjäkirjuri A. Leinon kautta kantajalle syytöksen tierauhan rikkomisesta ja ilmiannon kantajan yleiselle syyttäjälle, samalla pyysi, ettei yleinen syyttäjä esiintyisi kantajan avustajan.

Yleinen syyttäjä sanoi osaavansa syyttää molempiakin, jos todistukset siihen aihetta antavat.

Todistajina kuultiin viisi henkilöä, jotka jo osaksi kertoivat siitä mistä Märri Männistöä syytti.  Enempien todistusten kuulemista varten lykättiin juttu syyskäräjien toiseen istuntopäivään.  Toisista jutuista tulemme kertomaan sitä mukaa kun oikeus niitä ehtii valmistaa.

Sosialidemokraatti, 17.4.1909.

*

Vähän aseman selvitystä Kyröskosken työtaistelusta

”Kansan Lehdelle” on Kyröskoskelta 130 sulkulaista lähettänyt selostuksen sikäläisestä työtaistelusta, jossa m.m. mainitaan:

Taistelu 8- ja 12 –tunnin työpäivän välillä jatkuu edelleen entisellään, pienempiä muotomuutoksia lukuunottamatta.

Tehdasta on koetettu rikkurien avulla käyttää jo hetken aikaa.

Sulussa olevat ovat pysyneet ihmeteltävän yksimielisinä.  Kokouksia ovat he pitäneet säännöllisesti, joissa on keskusteltu päivän tapahtumista sekä tarkasti tutkittu asemaa.  Tehtaalle tulleista työnhaluisista on pidetty tarkkaa nimiluetteloa, jonka luettelon ovat päättäneet taistelun loputtua julaista.

Veden vähyyttä koskessa ovat muutamat innokkaammat taantumuksen puolustajat aina ilmoittaneet pitkin talvea syyksi, ettei tehdas voi käydä, mutta nyt on vesi tuntuvasti koskessa lisääntynyt ja tehdas ei sillä ole käyntiään parantanut, osaksi päinvastoin.  Kassassa olevasta massasta on jo isomman aikaa käyttää rähjätty paperia, mutta sitäkin eheänä on tullut sangen vähän.

Koskeen on massaa mennyt tänä talvena mennyt tavallista enempi.  Eräänä päivänä viime aikana m.m. rikkurien taitamattomuuden tähden pääsi konehuoneessa olevista ammeista massa lattialle, ja sitten se ruiskutettiin koskeen.  Eräs kalastaja jokivarrella kertoi, että kun (verkk)onsa jokeen ei sieltä muuta saa kuin koukut täynnä.  On sinne markkoja mennyt.

Paperikoneenkäyttäjiä on ollut jos jonkinlaisia.  M.m. eräs Tirkkonen ja eräs torppari Heikkilä, sekä eräs Friiman Nokiasta y.m. taitamattomia.

Sitten oli yhteen aikaan yhtenään taantumuksen kannattajien puolelta huhuja liikkeellä, että nyt tulee ammattikäyttäjiä.  Kun ei tullutkaan, niin uusi huhu, että nyt ne tulevat j.n.e. Joskus 2½ peninkulmaa kaukana olevalta asemalta (Siuro as. vh) käytiin jo hakemassakin, mutta tyhjänä palattiin.

Ne, jotka siellä nyt ovat mainittua tointa tekemässä, ovat itsekin sanoneet: ”ei siitä työstä mitään tule, mutta saa paljo rahaa” joka on luonnollinenkin asia sillä ei kukaan ole seppä syntyessään.  Yksi kone vaan käy ja sekin tarvitsee 3 ”utskotin” kantajaa ajoittain kiireessä työssä.   Tavattomasti niitä ”utskottia” on tullut juttelevat ihmetellen vakavammatkin työnhaluiset.

Laakereita koneissa on palanut, niin, että kerran sen johdosta jo palokelloakin soitettiin.  Koneita on tarvinnut usein seisottaa laakerin palamisen tähden, joita muutamat ovat kertoneet sulkulaisten syyksi, vaikka niin ankarasti on sulkulaisilta kielletty tehtaaseen pääsy, että pari sulkulaista kun kerran siellä kävi, niin tuomittiin käräjillä siitä sakkoon.

Työnhaluisten elämä muuten paikkakunnalla on ollut eriskummallista.  Muualta tulleet ja osa oman paikan ”herrojakin” kävelee kirveet ja keksit olkapäillä, vaikka eivät niitä tarvitsekaan sekä pyssyt ja pamput taskussa, ja vielä poliisit vartijana. 

Kuka ties mitä varten?

Itse ovat koettaneet toisinaan saada epäjärjestystä aikaan, jota on tapahtunutkin, niin että oikeudessakin ovat saaneet sopia, m.m. Hämeenkyrön nimismies kuuluu sanoneen, että poliisitutkinnoissa, joita hän on pitänyt, ei hän koskaan sulkulaisilta löytänyt mitään asetta, jotavastoin työnhaluisilla on yllämainittuja ollut.

Työnhaluinen Hilma Lohikoski on  jutellut että: ”tehtaalla on kovasti kielletty, ettei saa puhua tehtaan asioista mitään”.  Tämä on luonnollinen asia, mutta niin se on, että joka pettää yhdessä, kyllä se pettää toisessakin.  -  Taistelun jatkuessa ilmoitetaan aina lisää, entisiä ja tulevia tapahtumia, pysyen aina totuudessa, eikä kuten porvarilehdet kaunistellen asioita. 

Siis lopetamme lauseilla jota työmiehille on jo aakkosista asti opetettu:

”Joka loppuun asti vahvana pysyy”. - -

Työmies, 24.4.1909.

*

Ammatillinen liike

Metallitaistelu

Metallitehtaiden järjestyssäännöt Helsingissä!

Palkkaus

Työ tehtaalla tehdään joko urakkasopimuksella, päivä- tai tuntipalkalla. Palkan suuruus määrätään tehtaan konttorissa.  …

.. Kuten näette määrää teidän palkkanne tehtaan konttori.  Sitä ei määrää teidän ahkeruutenne eikä taitavuutenne. 

Lienee paras pysyä pois, kunnes työnantajat suostuvat tekemään kunnollisen sopimuksen työläistensä järjestöjen kanssa.  

S-n.

Työmies, 24.4.1909. 

*

Maaseudulla

Hämeenkyrössä juhlittiin Vappuna koko seurakunnassa.  Aamulla klo 6 soitteli Hämeenkyrön torvisoittokunta n.s. Kirkkokalliolla. Klo 1 päivällä kokoontui työväen yhdistyksiä Raipalan risteelle, josta kulkueena, soittokunta eellimmäisenä marssittiin Kyröskosken Työväentalolle.  Perillä suoritettiin päivän henkeen sopiva ohjelma.  Puheita pitivät Vaara ja Linne.

Hammarén ja Kump. (se monesti mainittu Kyröskosken paperitehdas, vh) oli laskenut tehtaasta rikkurinsa Vappua juhlimaan.  

Iltamia oli työväellä Kyröspohjassa Kyröskoskella, Mahnalassa, Haukijärvellä ja Lavajärvellä.  Väkeä oli iltamissa tungokseen asti.

Sosialidemokraatti, 6.5.1909.

*

Luonnottoman pitkä työaika

JO silloin, kun tähän taisteluun lähdettiin, älyttiin kyllin selvästi, että aika oli taistelun alkamiselle työväestöön nähden perin epäedullinen, ja työnantajalle mitä parhain kiristystilaisuus.

Olipa valitetun huonon liikeajan ja suuren työttömyyden lisäksi juuri talvi lisääntyvine puutteineen vastassa. 

Mutta että tähän puolustustaisteluun sittenkin lähdettiin, johtui puolustettavan asian suuriarvoisesta merkityksestä työväelle.  Sillä olihan tällä taistelulla tarkoitus estää 12-tuntia pitkän työajan uudelleen käyttöön tuleminen, estää aiheeton työttömien armeijan lisääminen, mikä nyt työnantajain toimesta tapahtuu, samalla kun toiset saavat nääntyä liian pitkästä työajasta. 

Sikäli oli tässä taistelussa kysymys työväestön terveyden säilyttämisestä, jonka menetyksen luonnottoman pitkä työaika todistetusti tuo mukanaan, kuin myöskin kehitysmahdollisuuden turvaamisesta, jotka kaikki työnantajat oman nykyisen voitonhalunsa vuoksi ovat näyttäneet olevansa valmiit työväestöltä pois riistämään.

Työmies, 27.5.1909..

*

Paperitehdastyöläisten liiton meriselitys lakon lakkaamiselle

Näistä neljästä tehtaasta on jo pitemmän aikaa muutamia kuukausia ollut työssä yhteensä noin 350  ai 400 rikkuria, joiden lisäksi on vielä, esim. Mäntässä mennyt 3 koneenhoitajaa petturiksi. 

Samoin on Kyröskoskella ammattitaitoisia koneenhoitajia rikkureina.

Äänekoskelle on niitä kurjia saapunut Saksasta kaksi.  Läskelässä jäi heti taistelun alettua 1 koneenhoitaja rikkuriksi. 

Kaikesta tästä päättäen, on alkanut näyttää siltä, että työnantajat näiden kätyriensä avulla saavat vähitellen tehtaansa käyntiin, jotenka taistelun jatkaminen olisi tuloksetonta.  Lisäksi vaikutti tähän tämän taistelun lopettamiseen myöskin se seikka kun Ammattijärjestön valtuusto lopetti kokonaan Ammattijärjestön antaman avustusmäärän toukokuun 1 päivästä.

Työmies, 27.5.1909.

*

Paperityötaistelu julistettu päättyneeksi

Paperiteollisuustyöväestön liiton päätös

Se puolustustaistelu, mikä alkoi Mäntän, Äänekosken, Kyröskosken ja Läskelän paperitehtailla 15 pnä marraskuuta 1908, vuorotyöläisten työajan pitentämisen vastustamiseksi julistetaan nyt liittovaliokunnan tekemällä päätöksellä allamainitusta päivästä päätyneeksi työväestön tappioon.

Jo silloin kun tähän taisteluun lähdettiin, älyttiin kyllin selvästi että  aika oli taistelun alkamiselle työväestöön nähden perin epäedullinen ja työnantajille mitä parhain kiristystilaisuus. 

Olihan valitetun huonon liikeajan ja suuren työttömyyden lisäksi juuri talvi lisääntyvine puutteineen vastassa.  Mutta että tähän puolustustaisteluun sittenkin lähdettiin, johtui puolustettavan asian suuriarvoisesta merkityksestä työväestölle.  Sillä olihan tällä taistelulla tarkoitus estää 12-tuntia pitkän työajan uudelleen käytäntöön tuleminen, estää aiheeton työttömäin armeijan lisääminen, joka nyt työnantajain toimesta tapahtuu, samalla kun toiset saavat nääntyä liian pitkästä työajasta.

Lisäksi oli tässä taistelussa kysymys työväestön terveyden säilyttämisestä, jonka menetyksen luonnottoman pitkä työaika todistetusti tuo mukanaan, kuin myöskin kehitysmahdollisuuden turvaamisesta, jotka kaikki työnantajat yksityisen voitonhalunsa vuoksi ovat näyttäneet olevansa valmiit työväestöltä pois riistämään.

Edustajakokouksen päätökset ja yleinen mielipide paperiteollisuustyöväestön kesken oli edelläolevista syistä se, että kolmivuorojärjestelmästä palaaminen entiseen kaksivuorojärjestelmään on taistelulla ehkäistävä, jos työnantajat tulevat niin hävyttömiksi että aikovat sitä muuttaa.

Tähän häviöön on vaikuttanut pääasiallisesti eräs huolestuttava ilmiö, jota ei taisteluun lähtiessä osattu ottaa huomioon, ei ainakaan niin suurena tekijänä, kun se todellisuudessa on näyttäytynyt olevan.  Tämä ilmiö on se kurja rikkurijoukko, jotka ovat antautuneet työnantajille kätyreiksi polkemalla työväestön oikeutettuja välttämättömiä etuisuuksia, samalla vetäen hirttonuoran omaankin kaulaansa, johon he ennen pitkää kuristuvat.

Näistä neljästä tehtaasta on jo pitemmän aikaa muutamia kuukausia ollut työssä yhteensä noin 350 tai 400 rikkuria, joiden lisäksi on vielä, esim. Mänttässä mennyt 3 koneenhoitajaa  petturiksi..  Samoin on Kyröskoskella ammattitaitoisia koneenhoitajia rikkureina.  Äänekoskelle on niitä kurjia saapunut Saksata kaksi.  Läskelässä jäi heti taistelun alettua 2 koneenhoitaja rikkuriksi. 

Kaikesta tästä päättäen on alkanut näyttää siltä, että työnantajat näiden kätyriensä avulla saavat vähitellen tehtaansa käyntiin, jotenka taistelun jatkaminen olisi tuloksetonta.

Lisäksi vaikutti tähän tämän taistelun lopettamiseen myöskin se seikka kun Ammattijärjestön valtuusto lopetti kokonaan Ammattijärjestön antaman avustusmäärän toukokuun 1 päivästä.

Tässä taistelussa, johon otti osaa 666 työntekijää ja joka kesti 6 kuukautta ja 10 päivää jaettiin avustusta Ammattijärjestöltä Smk 64.609, ja liitoilta itseltä Smk 26.288, esli sisi ytheenäs SMK 90.986.

Näihin summin tulee lisäksi se avustusmäärä, mitä kullakin tehtaalla on paikallisena avustuksena kokoon saatu  josta meillä ei ole vielä tarkkaa tietoa.

Arviolta se tehnee noin 2 tai 3 tuhatta markkaa. 

Tämän taistelun lopettamisesta lähetimme Mäntän, Äänekosken, Kyröskosken ja Läskelän osastoille ehdotukset 28 päivä viime huhtikuuta, joista pyysimme saada heidän lausuntonsa ensitilassa.

Suostumusta taistelun lopettamiseen emme kuitenkaan ole vielä saanet muilta kun Äänekosken osastolta.  Mutta kun katsomme toisilla tehtailla vielä suuremmalla syyllä kun Äänekoskella, taistelun jatkamisen tälläkertaa hyödyttömäksi, niin katsomme myös parhaaksi julistaa se päättyneeksi.

Pyydämme samalla kuitenkin mainita että näillä neljällä tehtaalla on lähes kaikki taistelussa olleet ilman työtä, jotenka ei kenenkään pidä matkustaa näille tehtaille työnetsintään.  Niistä paikoista on nykyään työntekijöitä enemmän kuin puolet liikaa, jotenka jokaisen työntekijän on tämä seikka painettava tarkoin muistiin, niiden jotka matkustaa aikovat.  ..

Se tappio, minkä nykyisessä taistelussa kärsimme, ei saa työväestön mieliä yhteistoimintaan nähden masentaa, vaan päinvastoin terästää yhä ripeämpään toimintaan. 

Tulee aina muistaa, että pysyväiset etuisuudet vaativat aina uhrauksensa.  Ei myöskään juuri koskaan ilman taisteluja ja uhrauksia pysyväistä parannusta työväestön oloihin voida saavuttaa.

Eteenpäin, 29.5.1909.

*

Paperityöriidan jälkikaikuja

Kyröskosken ”työttömien kokous”, josta luultavasti oli saapuvilla entisiä tehtaan työmiehiä, on lähettänyt kuntakokouksen puheenjohtajalle otteen pöytäkirjastaan, joka – pahimmat kirjoitusvirheet korjattuina – kuuluu seuraavasti:

”Olemme pakotetut vaatimaan kuntaa ryhtymään toimenopiteisiin hätäaputöiden toimeenpanemiseksi niin pian kuin mahdollista, sillä nyt täytyy saada työtä elämisen mahdollisuutta varten ainakin 60 työntekijälle.  Ja pian, sillä tähän asti on ollut vähän työtä yhdellä ja toisella, mutta nyt se on kaikki. 

Ja jollei nyt pian apua saada hädän poistamiseksi, niin emme voi mennä vastaamaan sen seurauksista.”

Yllämainittu ote esitettiin t.k. 11 pnä kuntakokouksessa, jossa oli runsaasti kuntalaisia saapuvilla.  Kokouksessa synnytti heti alussa pahaa verta ja sai aikaan kiivaan keskustelun kirjelmän lopussa mainittu uhkaus. 

Kysyttiin tiukasti: Mitkä ovat seuraukset siitä ja mitä aijotte tehdä, jos kunta ei voi teille työtä antaa? –

Paikalla olleista maanviljelijöistä vakuutti usea työtä löytyvän maanviljelyksen alalla enemmän kuin tekijöitä löytyykään. 

Joku huomautti, että tehtaalaiset jotka kaiken ikänsä ovat tehtaan työtä tehneet, eivät kuokan ja lapion avulla tottumattomina kunnollisesti voi itseään ja perhettään elättää.  tähän vastattiin toisten puolelta, että jos tehtaalaiset vaativat kuntaa toimittamaan heille entisenlaisen työpaikan, olisi kunnan laitettava paperitehdas, joka vaatimus lienee kohtuuton.

Vielä huomautettiin, että jos kunta kiltisti nyt ottaisi vaatimuksen huomioonsa, olisi muutaman päivän jälkeen koossa muutama satalukuinen joukko, joka väittäisi, että kunnan on työtä tarjottava ja toimitettava juuri sitä työtä, mitä he suvaitsevat tehdä.

Väitettiin, että Kyröskosken tehtaan entinen työväki oli itse syypää siihen, että jätti hyvät työpaikkansa.  Työväen puolelta taas selitettiin, että  heissä ei ole syytä, vaan heidät on ajettu pois tehtaasta, on tuotu kirjat kouraan ja käsketty pois.

Puheenjohtaja huomauttaa, että  tämä ei ole oikea paikka ratkaista Kyröskosken tehtaan työväen ja isännistön välisiä asioita, vaan on pysyttävä asiassa..

Tyynnyttiin, palattiin asiaan, ja kaikki pitivät parhaana keinona sen, että järjestetään kunnan toimenpiteestä ja avustamana n.s. työnvälitystoimisto, jonka tehtävänä on toimittaa työttömille työtä ja työn teettäjille työntekijöitä.

Toimisto sijoitetaan kirkonkylän, ja sen hoitajana on T. Lahtinen, joka hyvin tuntee paikkakunnan työntekijät ja –teettäjät.

Näin selvittiin tästä asiasta.  Tulevaisuus näyttää, tuleeko tämä toimenpide asianomaisia tyydyttämään.

Aamulehti, 14.10.1909.

*

*

EPILOGI

Joukkosopimukset ja niiden loukkaamattomuus

Kuten muistetaan saivat sahateollisuuden alalla Läskelän, Mäntän, Kyröskosken, Äänekosken, Kemin, Voikan ja Kuusankoskella aikaan joukkosopimuksen, jonka mukaan kolmivuoroinen eli 8-tuntinen työaika pantiin mainituilla tehtailla täytäntöön.  Taistelu Läskelän, Mäntän, Kyröskosken ja Äänekosken tehtailla viime keväänä päättyi työväestölle siten vahingoksi, että täytäntöön tuli 12-tuntinen työpäivä ja ettei joukkosopimuksia saatu enää aikaan.

Kohta sen jälkeen kuin työväestö mainituilla tehtailla hävisi, myös Kymin osakeyhtiö ryhtyi toimenpiteisiin joukkosopimuksen purkamiseksi ja 12-tuntisen työpäivän eli kaksivuoroisen työjärjestelmän aikaan saamiseksi. 

Toukokuun 29 pnä päivätyssä julistuksessaan isännistö ilmoitti purkavansa v. 1907 maaliskuun 25 pnä tekemänsä työsopimuksen, mutta teki sen tavalla, joka kerrassaan loukkaa sopimuksessa olevia määräyksiä ja jonka johdosta, kun tehtaitten työväestö Kymin, Kuusankosken ja Voikan tehtailla ei katso sopimuksen ylössanomisen isännistön puolelta tapahtuneen laillisesti, on sanotuilla tehtailla syntynyt työtaisteluja, joista on uhannut seurata suurempikin työtaistelu.  Tämän isännistön kieron menettelyn johdosta työväestön taholta jätettiin isännistölle kirjelmä, jossa mm. huomautettiin..

Työ, 4.11.1909.

*

POST SKRIPTUM

Tämän näytöksen voi kuvitella osaksi antiikin näyttämöteosta. 

Jonkinasteinen prologi. 

Ennalta näytetty kappale, jossa on ainekset siihen parempaan tragediaan joka on koittava, tapahtumahtkellä tietysti täysin näköpiirin ulkopuolella, mutta kronologisesti vain kymmenen auringonkierron päässä.

Vastakkain on kaksi suurta kuoroa, joiden jylhät repliikit sekoittuvat sekakielisen, vaihtuvaäänisen tarinankertojan junnuttavaan ääneen.

Niitä on siis kaksi.  Toista joukkoa, syvää ääntä, kuoroa, kutsutaan ”sulkulaisiksi”, sen tähden, että heidät on tietyn epäsovun jälestä suljettu pois aiemmasta työpaikastaan.

Ja se toinen joukko on melkein yhtä syvä ääni, kentiespä joltain osin vieläkin syvemmältä, kuin maan alta nouseva, vaikeasti kuultavakin, ainakin osittain.  Sitä joukkoa, kuoroa, kutsutaan tässä ”rikkureiksi”. 

Sitten on tämän kahden – osin vastakkaisen, mutta lopulta inhimillisesti ottaen, täysin saman kansan ja väen kasvottomaksi, mutta kuitenkin melko ilmeikkään sakin, ylle kohoavat muutamat harvat tässä nimeltä mainitut henkilöt.

Ja heistäkin ainakin Forsblom,

Nyström (jopa poikansa kanssa yhdessä),

Linne (jopa vaimonsa ja poikansa kanssa, joskin eri paikoin ja ajoin),

välitysmiehenä esiintyvä Taavetti Lahtinen, syntyjään Ikaalisista,

sekä enemmän tai vähemmän esiintyvien Märrin ja Männistön sukumiehet,

hekin kuin kohtalon sormen ankaruutta tähdentäen, kaksin kappalein, niin…

ovat nämä tässä mainitut ja monet nyt mainitsematta jääneet saaneet kesään 1918 mennessä luovuttaa henkensä ja ruumiinsa kuolemalle,

sen mustahedelmäisen puun katveessa,

jonka vielä hieman hentoa vihantaa näilläkin 1908-1909 vuosien puristuksilla kasvuun yllytettiin. 

ja niin edelleen.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Luettelo työnhaluisista Mänttän, Äänekosken, Kyröskosken ja Läskelän tehtailla v. 1908 ja 1909

Luettelo
niistä henkilöistä jotka v. 1908 ja 1909 toimivat työnhaluisina Mänttän, Äänekosken ja Läskelän paperi- ja puuhiomotehtailla sillä aikaa kun asianomaiset järjestyneet työläiset työnseisauksen avulla taistelivat työajan pisennystä vastaan.

Julaissut: Suomen Paperiteollisuustyöväen Liittohallinto. Tampere 1910, 10 s.

KYRÖSKOSKELLA:

Kyröskoskella.

Rikkureina:

Helminen, Kaarlo
Pynnönen, Aksel
Skofelt, Daavid
Tapio, Ville
Tapio, Jaakko
Suliin, Kalle
Lehtonen, Ville
Leppänen, Vihtori
Lehtimäki, Daavid
Salonen, Vihtori
Nurmi, Heikki
Viitaniemi Kalle
Viitaniemi, Veetu
Heikkilä, Frans
Ylönen, Isak
Sjorlut, Kalle
Heliin, Kustaa
Hällström, Lauri
Valbom, Kalle
Koskinen, Aksel
Järvinen, Vaapu
Pakkanen, Arttur
Jokinen, Ivar
Viljanen, Ville
Hakala, Kalle
Ojala, Feepe
Lohikoski, Hilma
Tapio, Miina
Leppänen, Aina
Sandell, Anna
Jokinen, Hilja
Viitaniemi, Lyyli
Stenberg, Eeva
Kujala, Väinö
Lindfors, Ville
Lindfors, Aili
Virtanen, Daavid
Sandström, Juho
Mäki, Daavid
Saloniemi, Jalmari
Hirvo, Viktor
Rajala, Kalle
Männistö, Väinö
Tuomanen, Engelbert
Koskinen, Isak
Kylmäkoski, Lauri
Salonen, Kustaa
Koskinen, Kalle
Alho, Einar
Vainio, Teemu
Lehtimäki, Otto
Lepistö, Vihtori
Vienola, Aina
Rajala, Ivar
Rajala, Josef
Rantala, Vihtori
Koskinen, Juho
Jutila, Jussi
Haavisto, Suoma
Nuutila, Vihtori
Alanen, Matti
Mäenpää, Ville
Siilman, Juho
Pori, Oskar
Rakkola, Matti
Kivistö, Aili
Enberg, Martta
Marjamäki, Sakari
Vuorinen, Kustaa
Salminen, Oskar
Pelttar, Kaarlo
Siren, Juho
Häjäänmäki, Aina
Santala, Arviid
Suhonen, Vihtori
Hatanpää, Vilhard
Mikkonen, Vihtori
Liljeblom, Emil
Ekstam, Vihtori
Viitala, Kalle
Lepistö, Kalle
Mäensivu, Oiva
Viikman, Eppu
Mäkinen, Eppu
Kolehmainen, Heikki
Myllymäki, Sandra
Haapala, Hilma
Haapala, Ivar
Niskala, Matti
Nieminen, Väinö
Tirkkonen, Manta
Tirkkonen, N. N.
Valbom, Eero
Liljeblom, Manta
Metsänen, Miina
Järvinen, Jussi
Lundgrén, N. N.
Lundgrén, edel. Vaimo
Ekstam, Huugo
Lehtinen, Daavid
Hakala, Evert
Hakala, Aina
Lind, Jussi
Lind, Daavid
Antila, Ville
Mikkola, Oskar
Holma, Daavid
Stenberg, Jussi
Ahola, Kalle
Antila, Vihtori
Civill, Juho
Vilkman, Kaarlo
Juusela, Kaarlo
Lindgrén, Eino
Jaakkola, Hilda
Pihlajamäki, Tilda
Tarpila, Liisa
Rajala, Lyydia
Mäenpää, Signe
Mäkinen, Erland
Järvinen, Oskar
Virtanen, Kaarlo
Haapala, Väinö
Alanen, Daavid
Pajunen, Viktor
Nieminen, Evert
Mäntynen, Emil
Piitala, Arviid
Kivistö, Riku
Alho, Martti
Sihvonen, Hilda
Pehkola, Hilda
Jokinen, Eemeli
Koskinen, Ville
Laitinen, N. N.
Manner, Kalle
Koskinen, Samuel
Seliin, Ville
Välimäki, Vihtori
Jaakkola, Väinö
Siren, Samuel
Laine, Jalmari
Keskinen, Kiia
Lepistö, Seeth
Koskinen, Hilda
Nurmi, Ville
Nieminen, Salu
Nieminen, Yrjö
Nieminen, Kalle
Riihiniemi, Lauri
Pinnala, Kalle
Pinnala, Daavid
Rajala, N. N.
Keskinen, Venni
Vallenius, Viilus
Jokinen, Tuovi
Pakkanen, Viktor
Kuokkala, Vihtori
Heinänen, Tuovi
Väre, Eetu (Vilkman)

Pettureina:

Autio, Sandra
Forsblom, Erland
Vansén, Frans
Suojanen, Kaarlo

Lähde:
https://www.genealogia.fi/hakem/luettelo008s.htm

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Etelä Koreassa on kai vasta nyt 8 tuntinen työpäivä. Tässä pari vuotta sitten tapasin eräitä eteläkorealasia, jotka väittivät tehtaansa pyörivän arkiviikoilla kellon ympäri pelkästään kahden vuoron voimin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomi oli venäläinen v. 1908.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Kokoomus tuli duunareita vastaan 1909 kiky-sopimuksella. Pidennettiin työviikkoa 6x4 eli 24 tuntia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset