Putin ja Trump tapaavat (Helsingissä?) – hyvä vai paha?

​Samanmielisten kekkereitä on nähty.

Mutta miten suhtautua "epäsäätyisiin tapaamisiin"? Niinkuin nyt kohta Trumpin ja Putinin tapaamiseen, joka toteutuu, ehkä Helsingissä?

Tiedämme heidän agendansa:

Trumpin linjauksen America First, ja Eurooppa puolustakoon itse itseään.

Samoin tiedämme Putinin prinsiipin:

Russia First, ja pyrkimyksen vahvistaa omaa asemaa heikentämällä muita lyömällä kiilaa erilaisten konstellaatioiden väliin.

Oma pyrkimyksemme on tohtoroida maailmaa kaltaiseksemme, mitä nyt vähän nenänvartta pitkin katsoen, sanktioita langettaen, ja vähän doublestandardeja soveltaen..

Mielellämme näitä Isokenkiä hostaamme, vaikka tosiasiassa hieman pelkäämme ja melkein yhtäpaljon inhoamme.

Mutta mihin oikeasti pyrimme?

Havittelemme kansainvälistä samanmielisten yhteisöä, osallisuutta sellaisessa, pitäen omaa maailmankäsitystämme historian huippuna ja inhimillisen kehityksen standardina, – vaikka suurin osa ihmiskuntaa ei jaa näkemystämme.

Tähdennämme kansainvälisen sopimusjärjestelmän arvoa, sääntömääräisyyden perustavaa merkitystä.

Mutta teemme sen meille soveltuvan joustavuuden hengessä.

Siispä hurratkaamme strukturoidun kansainvälisen järjestyksen ja legalistisen menon suurimmille murtajille?

Toisaalta: emme kai puhku pyhää vihaa sen päälle, että maailman johtajat kohtaavat, kättelyn ja keskustelun merkeissä?

Mutta hieman tätä passaa miettiä ja odottaa.

veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu