Pääministeri Sipilä taitaa harjoittaa tantrapolitiikkaa
Pääministeri Juha Sipilä ei tiettävästi, onneksi, harrasta perhematkailua matkailuperävaunun kera. Silloin hän saattaisi Sveitsin serpentiineillä ajaessaan yhtäkkiä ja osapuolia varottamatta äkkiä tehdä ylimääräisiä vetoja rotkon puolelle, ja tietysti paikassa, jossa kaide on poikki.
*
En myöskään tiedä harrastaako Suomen 65:s pääministeri tantraseksiä, enkä vähäisimmässäkään määrässä halua tietää tai edes ajatella sitä, mutta väistämättä joutuu miettimään tuollaistakin eksoottista aihetta, kun herkemättämällä herpaantumattomuudella seuraa maamme politiikkaa.
Tantran määritteleminen on vaikeaa, mutta niin on Juha Petri Sipilän politiikan ja poliittisen filosofian määritteleminen, sikäli kuin sitä yleensä on. Mutta politiikkaa on, sitä hän tekee, ja tekee varsin omaperäisellä, sanottakoonpa vaikka omalaatuisellakin, tavalla.
Kuitenkin paras tuntemani määritelmä siitä, Sipiläpolitiikasta, on äskettäin baarissa kuulemani myöhäisillan määritelmä: ”varsinaista tantraa”. Siis tantrapolitiikkaa. Sipilä on, kyllä vain, tantrapoliitikko.
Sipilä harrastaa tantrapolitiikkaa. Politiikka ei ole hänen intohimonsa, eikä hän elä politiikasta, vaan hän harrastaa politiikkaa, ja hänen elämänsä on toisaalla, hän vain sattuu tekemään politiikkaa. Ikävä kyllä hän on myös erään pohjoisen maan pääministeri.
*
Mielikuvaharjoituksena pohdin, mitä Orpo ja Terho tekivät, kun kuulivat, että Juha oli sanonut A-Studiossa antavansa Eduskunnalle sotesta pääministerin tiedonannon, joka kliimaksoituu luottamuslauseäänestykseen. Jostain syystä mieleeni karkaavat Tiku ja Taku. Sitten olivatkin puhelimet kuumina, eivät vain miehet. Lievintä mitä lojaali Orpo saattoi tuossa tilanteessa sanoa: Jossain vaiheessa, minun täytyy tunnustaa, sinun, Juha, kaikkea toimintaasi ei ole ihan helppo ymmärtää.
Emme ehkä koskaan saa tietää, saako lestiveli-Juha jotain salattua tyydytystä tällaisista kaiteettoman kohdan koukkauksistaan?
Tantra on hindulainen ja buddhalainen esoteerinen filosofia ja menetelmä egon ja minuuden asettamien rajojen ylittämiseksi pyrittäessä kohti pysyvää autuuden kokemusta. Näin meille kerrotaan googlessa. Mutta Sipilä on kuitenkin kristitty euraasialainen, ja luultavasti luterilainen, jolle ego ja minuus ovat tietysti perin ongelmallisia. Ne pitäisi laimentaa ja taustoittaa, – siis tavallaan alittaa, – mutta kun ne vain pyrkivät väkevöitymään ja työntymään etualalle, mitäs teet? Mutta uskoa, sitä pitäisi lujittaa, ja menemättä liian pitkälle, voisi arvella sen olevan melko kovan.
Pysyvää autuutta ei ole muuta kuin haudan tuolla puolen, mutta sinne on matkaa. Jos eläisimme 1800-luvulla monet paikalliset trupaduurit ja itkijät olisivat jo sepittäneet arkkikaupalla veisuja suuresta sotelaivasta, joka purjehtii aavalla merellä tuntemattomilla vesillä, löytämättä reittiään saati kotisatamaa.
*
Kun en saa tätä tonavaa muuten poikki, turvaudun jokapaikan apuun eli Wikiin:
”Tantran määritteleminen on hyvin vaikeaa. Sanan tantra merkitys on ongelmallinen ja mahdollisesti moniselitteinen. Se juontaa juurensa sanskritinkielen sanasta tan-, joka merkitsee ”laajentaa, venyä, laajentua”. ”Tantrista” merkitsevä adjektiivi tantrika esiintyy sanskritinkielisissä teksteissä ja se on usein esitetty vastakohtana oikeaoppisemmille” tai ”vedisille” hindulaisuuden muodoille.[1] Käsitteenä tantrismi on itse asiassa länsimainen eikä tule uskonnollisen järjestelmän sisältä itsestään. Intialaisessa perinteessä tai tantrisissa teksteissä ei tunneta varsinaisesti tantrismia vastaavaa käsitettä. Tantrismi ei myöskään ole mikään kiinteä systeemi, vaan yhdistelmä harjoituksia ja aatteita eri lähteistä ja eri ajoilta. Voidaan sanoa, että joissakin uskonnollissa järjestelmissä voidaan havaita voimakkaammin ”tantrisia” piirteitä kuin toisissa. Oman ongelmansa tantrismin määrittelyyn tuo se, että länsimaissa ”tantrismi”-termiä ollaan käytetty pääasiassa vamacarasta eli ”vasemman käden suuntauksesta”, jossa rikotaan radikaalisti sovinnaisia käsityksiä ja tapoja hindulaisessa yhteiskunnassa. Kuitenkin vain pieni osa tantrisista teksteistä edustaa tätä suuntausta.”
Muutamia sanoja vaihtamalla tuosta voi saada ihan järkevääkin aikaan.
Vai että vasemman käden suuntaus
*
*
Tekemisen ja tekemättömyyden tuska:
”Nyt pitäisi löytää niitä ihmisiä, jotka kertovat, että mitä nyt pitäisi tehdä. Niitä on ihan liikaa nyt Suomessa, jotka kertovat, mitä nyt tässä tilanteessa ei saa tehdä. Löytyy kaiken maailman dosenttia, jotka kertovat, että tätä ja tätä ei saa tehdä. Nyt hallitus ei vain voi seisoa kädet taskuissa ja katsoa, kuinka työttömyys kasvaa. Meidän täytyy nyt tehdä jotakin.”
J.P. Sipilä, A-studio 2.12.2015
*
Ilmoita asiaton viesti
”Jotain tarttis tehdä.”
”Meidän täytyy nyt tehdä jotakin.”
Ilmoita asiaton viesti
”Jotakin” ollaan nyt tekemässä eikä sillä ole väliä mitä se on. Korjauksia voidaan tehdä myöhemmin. Saapa sitten nähdä miten kauan Suomen talous sipilöintiä kestää?
Ilmoita asiaton viesti
# 3.
Juuri näin.
”Vestigia terrent.”
Härmäksi: Jäljet pelottavat.
Ilmoita asiaton viesti
Älä ole huolissasi Kalevi Suomen talous on loistavassa nousussa ja tämä on nyt Sipilän I hallitus tuleva Sipilän II jatkaa hyvää työtä ja voi keskittyä jo suoraan kansalaisten hyvinvoinnin nostamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Myös pääministeri Mari Kiviniemi toisti papukaijan tavoin vaalikeskusteluissa kuinka Kiviniemi II tulee jatkamaan Kiviniemen I työtä, kuinkas kävikään? Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa ”sipilöintiin” jolla koko maa on saatu seksisin.
Ilmoita asiaton viesti
Arto Granlundille Kiviniemi II olisi ollut paikallaan kun muistaa rusennukset jotka seuraava hallitus toteutti todella kirvelevästi.
Ilmoita asiaton viesti
Ammattimaisuus ja harrastelu, siinäpä asetelma.
Tutkimukseen ja parhaaseen osaamiseen ratkaisukeinojen määrittämiseksi ei satsata, koska keskimäärinen popula voisi loukkaantua. Sen sijaan harrastelevan eliitin annetaan vuosikymmenet töpeksiä, että sadat tuhannet sairaat ja alan työntekijät ajautuvat epävarmuudesta toiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Sipilän 3-loikka:
”ENSIMMÄIEN kerran Sipilä uhkasi kaataa hallituksen syksyllä 2015. Siitä seurasi kompromissi, jossa kokoomus sai soten valinnanvapauden ja keskusta maakunnat. Silloin selvisi, että tämä ei ole ihan tavallinen hallitus.”
”TOISEN kerran Sipilä uhkasi kaataa hallituksen kesällä 2017. Perussuomalaisten johtoon nousi silloin Jussi Halla-aho, mikä oli liikaa keskustalle ja kokoomukselle. Sipilä pisti pystyyn draaman, joka ei ollut Shakespearea vaan ehtaa Schwartzeneggeriä. Action-Sipilä lensi Helsingistä kohti Naantalia hallituksen eronhakemusta jättämään. Jytinä oli niin hirmuinen, että perussuomalaiset repsahti kahtia eikä Sipilän tarvinnut koskaan mennä Kultarantaan. Siellä olisi odottanut presidentti Sauli Niinistö, jonka teatterimaku on vähän erilainen.”
KOLMANNEN KERRAN:
”Tänä maanantaina Sipilä viimein ehti nukkua yön yli ja katso: aamu oli iltaa arempi. Sipilä ilmoitti tyytyvänsä pääministerin ilmoitukseen, josta eduskunta ei äänestä. Alkuillasta kokoontuvien hallituspuolueiden eduskuntaryhmien siunaus riittää.” by Seppo Varjus; https://www.is.fi/politiikka/art-2000005733829.html
NELJÄS KERTA voikin sitten heittää jo hiekkalaatikon ulkopuolelle…?
Ilmoita asiaton viesti
Arvoisa Veikko Huuska olen saanut lukea monet ansiokkaat historialliset katsaukset niistä kiitos.
Tämä katsaus Juha Sipilän tekemisistä on sitten lähihistoriaa ja kuten Sipilä on sanonut jokainen aamu alkaa tavallaan uusin ponnistuksin. Itse lisään että eilinen jäi jo historiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tulos tai ulos, sanoi Sipilä 2015
Ilmoita asiaton viesti