Veikko Huuska

Miten Läntinen talousjärjestys seisoo huteralla pohjalla, koska korttitalo

Kuviteltu raha, rahakoneet, systeemiriskit, kollektiiviset harhat ja CAPE

eli Miten Läntinen talousjärjestys seisoo huteralla pohjalla, koska

Korttitalo joka seisoo niin kauan kuin ei tuuli käy, mutta kaatuu kun tuuli yltyy...

*

Suhdannetasoitettu hinta / voitto -vertain

Suhdannetasoitettu hinta / voitto -suhde, joka tunnetaan yleisesti nimellä CAPE, Shiller P/E tai P/E 10 -suhde , on Yhdysvalloissa S & P 500:n osakemarkkinoilla yleisesti sovellettu arvostusmenetelmä.

Se ilmaisee inflaatiotarkistetun hankintahinnan ja keskimääräisen kymmenenvuoden tuoton hintasuhteen.  Sellaisena CAPEa käytetään pääasiassa arvioitaessa osakkeiden todennäköisiä tulevia tuottoja yli 10-20 vuoden aikataululla, - jolloin keskimääräiset CAPE-arvot ylittävät keskimääräiset pitkän aikavälin keskituotot.

Katso: CAPE based on data from economist Robert Shiller's website, as of 8/4/2015. The 26.45 measure was 93rd percentile, meaning 93% of the time investors paid less for stocks overall relative to earnings. https://en.wikipedia.org/wiki/Cyclically_adjusted_price-to-earnings_ratio#/media/File:SP_500_Price_Earnings_Ratio_(CAPE).png

*

Näinollen
CAPE-suhde on:
1. Suhde, jota käytetään sen arvioimiseksi, onko osake aliarvostettu vai yliarvostettu vertaamalla sen nykyistä markkinahintaa inflaatiokorjattuun historialliseen tulokseen.
2. tutkittavan osakkeen yleisimmin esiintynyt hinta-ansaintasuhteen muunnelma, ja se lasketaan jakamalla osakkeen nykyinen hinta keskimäärin siitä saatuun inflaatiokorjattuun ansaintaan viimeisten 10 vuoden aikana.
3. Viimeisen vuosikymmenen keskimääräisen tuloksen käyttäminen helpottaa suhdanteiden ja muiden tapahtumien vaikutuksia ja antaa paremman kuvan yrityksen kestävästä ansaintitehosta.
4. Suhde oli keksitty amerikkalainen ekonomisti Robert Shiller.
5. Sitä ei ole tarkoitettu lähestyvän markkinoiden romahtamisen indikaattoriksi, vaikka tällaisiin(kin) tapahtumiin on liittynyt korkeita CAPE-arvoja

*

CAPE:n käyttö tulevien tuottojen ennustamiseen

Huolimatta viimeisen punktin toteamuksesta, CAPE-arvoja on käytetty ja tullaan käyttämään myös tulossa olevan osakeromahduksen ennakoinnin välineenä.

Käyttämällä S & P-indeksistä arvioitujen (1881-1956) ja faktisten (vuodesta 1957 eteenpäin) tulosraporttien markkinatietoja ekonomistit Shiller ja Campbell havaitsivat, että mitä alhaisempi CAPE on, sitä suurempi sijoittajien todennäköinen tuotto osakkeista seuraavien 20 vuoden aikana.

Keskimääräinen CAPE-arvo koko 1900-luvulla oli 15,21; tämä vastaa keskimäärin noin 6,6 prosentin vuotuista tuottoa seuraavien 20 vuoden aikana. Tämän yläpuolella olevat CAPE-arvot tuottavat vastaavasti alempia tuottoja ja päinvastoin.

Vuonna 2014 Schiller ilmaisi huolestuneisuutensa siitä, että yli 25:n suhdeluvun vallitseva CAPE oli "taso, joka on ylitetty vuodesta 1881 lähtien vain kolmella kaudella: nimittäin vuosien 1929, 1999 ja 2007 aikaan.  Kaikille talousasioita seuraaville nuo vuodet ovat ”syöpyneet sieluun asti”.

”Suurimmat markkina-arvojen pudotukset on nähty juuri näiden huippujen jälkeen"

Katso vielä: https://en.wikipedia.org/wiki/Cyclically_adjusted_price-to-earnings_ratio#/media/File:S%26P_500_Shiller_P-E_Ratio.png

*

Shillerin näkemyksiä on kuitenkin kritisoitu liian pessimistisiksi ja katsottu niiden perustuvaa CAPE:n alkuperäiseen määritelmään, jossa ei riittävästi huomioida viimeaikaisia ​​muutoksia tapaan, jolla tulot lasketaan kirjanpitosääntöjen mukaisesti.
Toimenpiteellä on huomattava määrä vaihtelua ajan myötä, ja sitä on kritisoitu siitä, että se "ei ole aina tarkka signaloinnissa markkinoiden ylätilassa tai pohjissa (Hype; Down)".

Korkea CAPE-suhde on usein yhdistetty lauseeseen "irrationaalinen yltäkylläisyys" ja Shillerin samannimiseen kirjaan. Lue lisää: https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4rjet%C3%B6n_innostuneisuus

Itseasiassa kävi kuitenkin niin, että kun Yhdysvaltain keskuspankin FED:in pääjohtaja Alan Greenspan loi termin Irrational exuberance vuonna 1996, CAPE-suhde kohta jo saavutti kaikkien aikojen huipun  vuoden 2000 IT-kuplan aikana. Samoin se saavutti myös historiallisen korkean tason jälleen asunto-kuplan aikana vuoteen 2007 tultaessa, juuri ennen suuren asuntokuplan puhkeamista ja finanssikriisin räjähtämistä.

*

Järjettömän innostuksen elementtejä

Suistumistekijät:

Suistumistekijöiden suhde spekulatiivisiin kupliin voidaan jollakin tasolla rinnastaa lumivyöryyn ja sen todennäköisyyttä selittäviin tekijöihin. Lumivyöryjä ennustavat tutkijat mittaavat pitkiä aikasarjoja sademääristä ja lämpötiloista ennen itse lumivyöryn tapahtumista vaikka he tietävät, että näiden arvoissa ei tapahdu mitään äkillistä muutosta itse lumivyöryn tapahtumahetkellä.

Luultavasti koskaan ei pystytä täysin aukottomasti selittämään mitattujen arvojen valossa miksi lumivyöry tapahtui juuri tietyllä hetkellä.

Vahvistumismekanismit:

Vahvistusmekanismissa on useita erilaisia takaisinkytkentöjä. Yksinkertaisin on hinnasta-hintaan -takaisinkytkentä eli hinnan nousu investoijien innostuksen kautta nostaa lisää hintoja.

Toinen takaisinkytkentä on hinnasta-bruttokansantuotteen kautta-hintaan -takaisinkytkentä. Tässä osakkeiden ja asuntojen arvostuksen nousu nostaa kuluttajien varallisuutta ja optimistia lisäten samalla kulutusta, joka taas nostaa bruttokansantuotetta. Korkeampi bruttokansantuote tulkitaan terveempänä ja vahvempana taloutena kuplan sijaan, vaikka kupla onkin alkuperäinen aiheuttaja.

On myös hinnasta-yritysten voittojen kautta-hintaan –takaisinkytkentä, jossa osakkeiden hinnan nousun muodostama varallisuuden nousu lisää kulutusta, mikä taas parantaa yritysten voittoja, mikä lopuksi nostaa osakkeiden hintoja lisää.

*

Lumivyöryn syntytekijäin mittaamisesta

Maailmalla seurataan herkeämättä miljoonia datapisteitä, markkinoiden mittareita ja indikaattoreita… ja luetaan kahvinporoista kaikkea mahdollista.

Useimpina päivinä ja useimpina vuosina rahoitusmarkkinoilla kannattaa parhaiten olla hyvin perillä näistä miljoonista datapisteistä ja niiden koontikaulaimista ja tiivistelmistä – ja pelkistyksistä.  Ostaa vai pitää, myydä vai pitää, tehdä tai pidättää henkeä.  Mitä vain.

Mutta joskus vain on hetkiä, jolloin näistä miljoonista datapisteistä, tuhansien pienten kätösten kokoamista markkinamarjoista ei ole mihinkään. Tai niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Joskus vain on päiviä ja aikoja, jolloin kannattaa katsoa vain olennaiseen.  Kannattaa katsoa yhteen indikaattoriin. Mutta olennaista tietysti on valita tuo tärkeä ankkuri-indikaattori oikein.

*

Yliarvostettu markkinatavara

Yksinkertaisesti sanottuna, mitä suurempi CAPE-suhde on, sitä enemmän markkinoita yliarvostetaan.

Normaali CAPE on noin 16.  Kuten edellä todettiin, 1900-luvun keskimääräinen laskettu CAPE on 15,26.  Mutta sekin siis sisältää kaksi suurta talousromahdusta, tai oikeastaan 2 ja ½.

Mutta CAPE voi olla niinkin alhainen kuin 4.   Tämä tarkoittaa tilaa, jossa maksat 4 euroa osakkeesta jokaista sen tuottamaa euroa kohden.

Mutta kun CAPE-suhde on korkea, se tarkoittaa, että ihmiset keinottelevat markkinoilla, käyttävät luottoja ja vipuvaikutuksia arvopapereiden ostamiseen ja nostavat niiden hintoja niiden realististen arvojen yli. 

Juuri nyt, alkukesästä 2018, CAPE on 32,92.

Suhdeluku on lähes korkein mitä koskaan on ollut ihmiskunnan historiassa. 

Mikä tarkoittaa sitä, että jokaista 32 euroa, jotka punttaat menemään ostaessasi osakkeen pörssistä, tuon kyseinen yhtiö, jonka osakkeen ostit, tienaa markkinoilta vain yhden (1) euron.

*

Ylihintainen tavara

Kyseessä on uskomaton yliarvostus.  Osakemarkkinat ovat kalliimpia kuin koskaan ennen suurta depressiota.  Kalliimpia kun ennen vuoden 1987 mustaa torstaita.  Kalliimpia kuin juuri ennen asuntolainakriisiä vuonna 2008.

Tällä hetkellä CAPE-suhde veisaa hoosiannaa, vähää ennen kuin olemme massiivisen kaatumisen keskellä.

*

Hyvä talous

Elämme hyvää aikaa ja hyvää rahaa, ja olemme tyytyväisiä? Näinkö on?

Yhdysvalloissa talousmittareiden mukaan ”hyvä talous” kiertää 48 % kotitalouksista kaukaa, niin kaukaa, että ne ovat ”köyhyyden uhkan alla eläviä amerikkalaisia, siis joko jo valmiiksi köyhiä tai välittömän köyhyyden uhkaamia”.

Hyvä Talous Yhdysvalloissa tarkoittaa sitä, että Yhdysvaltain väestötietojärjestelmän  (U.S. Census Bureau) mukaan useammat yhdysvaltalaiset 18-34 –vuotiaat nuoret elävät useammin vanhempiensa kanssa kuin itsenäisesti puolison kanssa (!).

Tarkoittaako hyvä Talous sitä, että lähes 60 prosenttia yhdysvaltalaisista ei pysty kattamaan edes 500 dollarin ylimääräisiä hätäkustannuksia?  (P.S. Miten iso prosentti Suomalaisista ei pysty selviytymään elämän eteen tuomista 500 euron ylimääräisistä hätämenoista? Kuka tietää?  Kuka vastaa?)

Mutta CAPE-ratio on positiivisesti vinkumassa, että olemme massiivisen romahduksen partaalla. Kuka siitäkään mitä välittää?

*

Elvytysraha tappoi talouden

Amerikka, Eurooppa, Suomi .. ei koskaan oikeasti toipunut “vanhan maailman” kahdesta viimeistä romahduksesta.  

Se oli kaiken ihanan loppu.

Talouden elpyminen – ennen niin auringonvarma tapahtuma – jäi nyt piippuun, ensin oli vain varovaista kajastusta, vaiheistettua, mutta koskaan ei päivä auennut.

Se näyttää nyt todella kaukaiselta. 

Mutta sen voi kaataa pienelläkin kosketuksella. Nykyjärjestelmän, tämän tuhansilla miljardeilla nostetun, autetun, keinohengitetyn.

Se johtuu siitä, että raha, jolla sitä on elämänkoneessa pumpautettu, ei ole todellista.

Sekin keinoraha meni vääriin jokiin ja uomiin, vääriin meriin.

1 % otti sen, ”stimulus money”, käytti sen lainatakseen lisää rahaa, ja sitten dumppasi sen markkinoille.  Väärin pumpattu.  Emme me, jotka sitä tarvitsimme, saaneet.  Suurin huijaus ikinä.

New Yorkin pörssin (New York Stock Exchange) mukaan pörssissä on tällaisia margin debt –sijoituksia yhteesä 513 miljardin dollarin edestä, kun tileillä on 154 miljardia $.

(”Marginaalinen velka on velkaa, jonka välittäjäasiakkaat ottavat kaupankäynnin marginaalilla. Kun arvopapereita ostetaan välittäjän kautta, sijoittajilla on mahdollisuus käyttää käteiskorkoa ja kattaa koko investointikustannuksen itse, etukäteen tai marginaalilaskun avulla, jolloin he ostavat osan pääomastaan ​​välittäjältä. Osuus, jonka sijoittajat lainaavat, tunnetaan marginaalivakuudeksi; osuus, jonka he rahoittavat itseään, on marginaali tai pääoma (ei saa sekoittaa asiakkaiden kaupankäynnin kohteena oleviin arvopapereihin, jotka itse voivat olla osakkeita). Asiakas voi myös lainata vakuuden lyhyeksi myydä sen sijaan, että lainaa rahaa, jolla ostaa vakuuden. Periaate on edelleen sama. Lue lisää: Margin Debt https://www.investopedia.com/terms/m/margin_debt.asp#ixzz5JRVeG52e  )

Keinoraha on lohikäärme, jolta kukaan ei leikkaa kaulaa poikki, mutta se silti kasvattaa viisi päätä lisää ja ne samoin ja samoin… aina vain.

Raha poikii rahaa poikii rahaa poikii rahaa.  Maailma menee vääriin käsiin.  Valtiot ja keskuspankit kiihdyttävät omilla fake-teoillaan tätä isoa prosessia, historiallista vääryyttä, jota mikään eikä kukaan koskaan oikaise.

Tämä, mitä edellä kerroin NYSE:stä tarkoittaa – muuallakin – sitä, että melkein jokaista yksittäistä markkinoilla liikkuvaa dollaria kohden siellä on enemmän kuin kolme imaginääristä, lainattua rahaa.

i$ = imaginäärinen Dollari.

 i€ on yhtä kuin imaginäärinen Euro, on kuviteltu, käsitteellinen, mutta todesta otettava Euroa, joskin tyhjä kuin maitonsa tyhjentänyt kookoshedelmä.

*

Eikä mikään 513 miljardia dollaria lainarahaa edusta mitään todellista kasvua.

Se ei edusta innovatiivisuutta, uusia tuotteita tai laajentuvaa ulkomaankauppaa.

Eikä Suomen 105 miljardia lainattua €uroa Suomen valtiolla edusta mitään todellista kasvua.  Emme me Suomessa, jossa BKt muka saavutti vuoden 2008 finanssikriisiä edeltäneen bruttokansantuotteen tason kevään 2018 aikana, emme me mitään saavuttaneet.  Bruttokansantuotteemme 2008 saavutimme kuitenkin suhteellisen alhaisen velan voimalla, mutta sen jälkeen me olemme lainanneet melkein 6 miljardia joka vuosi, ja olemme niiden, raskaaksi kerran käyvän velan, avulla päässeet vasta tähän, joka velka huomioiden ei ole lähelläkään vielä vuoden 2008 pienemmän velan oloissa saavutettua tasoa.  Meidän on vielä ponnisteltava päästäksemme kymmenen vuoden takaisella tasollemme.

Nämä tämän päivän BKt:t eivät yksinkertaisesti edusta lisääntynyttä ja parantunutta tuotantoa ja tuottavuutta.

Ne yksinkertaisesti edustavat pankkien kasinokulttuuria, joka haluaa purkaa muutaman euron korkoa niin kauan kuin se suinkin vain voi.   Mutta sen polun pää häämöttää jo.

Joten kaikki tästä aiheesta näkemämme numerot ovat fakea.

Meille on näytetty mielivaltaisia numerolappuja. Emme usko näyttöihin.

*

Näytetty todellisuus ja se todellinen todellisuus

Tämä jakaminen kahtia: todelliseen ja imaginääriseen rahaan – ei voi kestää kauemmin.

Asiantuntijat molemmin puolin käytävää ovat samaa mieltä kanssani siitä, että kaatuminen on tulossa ja se kaatuminen on oleva suuri.

Mutta he eivät ymmärrä kuinka iso…

Koska he eivät uskalla – eivätkä viitsi – kertoa mitä tietävät, sitä vähääkään. Koska se on epämukavaa.  Epäkuranttia mukavuustilassa olevien kesken.  Epäortodoksista uskovien kesken. Vääräoppista oikeauskoisten kesken.

Nämä normaalit inhimilliset rajoitukset siis.

Mutta romahdus on iso. Isompi kuin ihmiset pystyvät kuvittelemaan.

Eihän Neuvostoliitonkaan pitänyt romahtaa, tuo ikuinen, luja, neliskanttinen.

*

Rakennetut systeemiset riskit

Joskus kannattaa lukea Mark Spitznagelia.  Hän teki  yli miljardin dollarin voitot Universe-hede –rahastolle lyömällä vetoa Yhdysvaltain taloutta vastaan heti kun se romahti viimeksi.  Hän jopa ennusti 20 prosentin korjauksen vuonna 2011, lähes päivän tarkkuudella. 

Mitä sanoo mr. Spitznagel juuri nyt:

Me elämme…suorastaan asumme hallituksen toimikaudellaan tuottaman talouden tukahduttamisen keskellä – jonka tuloksena on syntynyt pakotettu, väärennetty taloudellinen vakaus… Globaalit Keskuspankit (jotka ovat hankkineet yli 20.000 miljardin dollarin edestä ”rauhaa”) yhteensä lähes vuosikymmenen ajan jatkuneen ennennäkemättömien markkina-interventioina,  jäljet, kaikkialla, katsot minne tahansa, ovat (kamalat); …

Tämä on massiivisten keinotekoisten taloudellisten epätasapainojen ja systeemisten riskien aika.”

“We are … living in the age of government-mandated financial repression – which has created a forced, false financial stability.

Thanks to almost a decade of unprecedented market interventions by global central banks (which have collectively acquired assets totaling over $20 trillion), everywhere you look there is repression of yields [and] repression of market volatility, [Which leads to]Exploding asset valuations (to heights not seen since shortly before past historic crashes), financial-engineered debt, leverage, stock-buybacks, cryptocurrency-insanity, “short volatility” and all manner of reckless yield-chasing investment schemes.

This is an age of massive artificial economic imbalances and systemic risks.”

*

Spitznagel näkee, mitä on tulossa:

Olemme menossa kohti toista eeppisten mittasuhteiden romahdusta...   joka on tulossa, mitä nyt vähän myöhässä vain.

Mutta tällä kertaa emme ole kaatumassa kukoistavasta taloudesta.   

Me kaadumme todellisesta alamäessä. … ”

*

Suuren laman aikana asuntolainojen viivästyskorko oli vain 4 %.

Mutta opointolainojen viivästyskorot ovat nyt jo 11,5 %.

Se on lähes kolme kertaa korkeampi kuin Suuren Laman asuntolainoissa.

Ja jälleen kerran pankkiirit ovat kehittäneet keinot hyötyä siitä.

ABC uutisoi äskettäin:

Wall Streetin investointipankkiirit jälleen ”leikkaavat ja sekoittavat (opintolainat) vakuudellisin lainaehtoihin”.

Näitä johdannaisia on rullattu markkinoille jo 8000 miljardin dollarin edestä.

Hallituksen sisäpiiriläisillä tämä juttu on ripustettu seinälle.

Entinen Federal Deposit Insurance Corporation (FDIC – US Liittovaltion luottovakuusyhtiö) johtokunnan puheenjohtaja Sheila Bair suostuu sanomaan, että hoitamattomien opintolainojen maksamattomien pääomien pelätään ”vetävän” Yhdysvaltojen talouden syöksykierteeseen (into a tailspin).

Yhdysvaltain Kuluttajatuomioistuimen tietosuojaviraston asiantuntijan mukaan heillä on: ”..asuntokupla vaihtunut opintolainakuplaksi …”  

Ja tämä kupla on nyt yllättävät 1340 miljardia dollaria.

Mutta kuitenkin, kun Wall Street on tehokkaasti hyödyntänyt tämän 3:1 –suhteessa, mikä tarkoittaa, että jos 1000 miljardin dollarin domino kaatuu, niin 3000 miljardia lainatuista rahoista voisi haihtua siinä rytäkässä taivaan tuuliin.

Eikä se ole ”kuin vain” yli 20 % Yhdysvaltain BKT:sta.

Mennyt. Noin. Vain.

Citibank toteaa tästä:

Kammottavasti muistuttaa asuntokuplaa”.

*

Tornado joka kaataa korttitalot

Veteraani hedge-rahastonhoitaja Jim Rodgers toteaa Fortune Magazinen haastattelussa:

Korkeakoulukupla (joka siis vastaa noin yhtä kuudesosaa Yhdysvaltain taloudesta) puhkeaa todennäköisesti kaikkien aikaisempien katastrofien yhteenlasketulla voimalla – niin äkkiä, niin suurena hyökyaaltona, että sen seurauksena kaikki lainarintamat – niin säästöt, lainat, vakuudet, energia, teknologia kuin asuntolaina-sektoritkin – mikä synnyttää blockbuster-tason myrskyn.”

Rahoitusalan sisäpiiriläiset näkevät sen jo tulevan.

Mutta me emme näe. Emme halua.

…emmehän?

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Kuviteltu raha..."

Mitä muuta rahaa on olemassa kuin kuviteltua?

Raha tarkoittaa sen haltijan saatavaa yhteisöltä. Se on pätevä/todellinen vain niin kauan kuin yhteisö tunnustaa sen päteväksi.

Raha ei ole enää pitkään aikaan ollut kultaa, hopeaa, simpukankuoria, oravannahkoja tms.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kyllä edelleen teen rajan keskusoankkijärjestelmän markkinoille ruiskuttaman imaginaarisen rahan ja siitä erillisen muun rahan välillä, niin vaikeaa kuin eron tekeminen onkin, koska finanssiruljanssissa kaikki raha väistämättä sekoittuu.
Mutta käy vain niin että huono raha tärvelee aina hyvän/kovan rahan, ja niin käy tässäkin, että tekoraha, imaginäärinen elvytysraha pilaa kovaa, työllä ja taloudellisella toimeliaisuudella synnytetty raha tärveltyy, menettää olennaista luonnettaan.

Jos kiellämme tämän eron, menetämme olennaisen näkökulman finanssimaailman kasvavaan problematiikkaan.

Risto Koivula

Höttörahassa ollaan tavallaan "palattu simpukankuoriin"...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Aikanaan tulee todettavaksi, miten Stimulus Money tuhosi talouden.
Ei tietenkään suoraan, ainoastaan, vaan myös epäsuorasti, moninaisella vaikutuspaletilla.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Onpa mielenkiintoinen avaus Veikolla.

Setelielvytys USA:ssakin Fedin suorittamana on nostanut osakkeiden hinnat korkealle ja sen takia CAPE - indeksi on niin korkealla sekin. Kuplahan se on.

Sama koskee Suomea ja paikallisia osakkeita. Vuodenvaihteessa niiden lasku varmaan alkaa, kun korot alkavat nousta. En ole ekonomisti, mutta systeemiajattelijana oivallan nämä systeemiset vääristymät ja vaikutukset hyvin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset