Veikko Huuska

Lännen säännöt, Idän säännöt – vai mennäänkö ilman sääntöjä?

Lännen säännöt, Idän säännöt – vai mennäänkö ilman sääntöjä?

Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys murenee, mutta mitä tilalle?

*

Yhdysvaltojen nykyinen yksipuolinen sopimusten purkupolitiikka, maailman kauppajärjestön WTO:n ja sen puitteissa solmittujen sopimusten heikkeneminen - onko kansainvälisen järjestelmän sääntelypohja murenemassa? Ykkösaamussa Seija Vaaherkummun vieraana käynyt kansainvälisen oikeuden professori, akatemiaprofessori Martti Koskenniemi sanoo, että sääntelyssä on pienten maiden turva.

Kuuntele: 17 pientä minuuttia täyttä asiaa; https://areena.yle.fi/1-4464974

Koskenniemi valotti erinomaisesti sääntöperäisen kansainvälisen järjestyksen eri puolia, sääntöjen ja niiden noudattamisen flexibiilisyyttä, ja muita ongelmia. 

*

Hän toi esimerkkinä esille sen, miten  Jugoslavian hajoamissotien (Kosovon sota) yhteydessä Länsi pommitti Serbiaa 1999 ja tappoi 500, siellä tapahtuneen, noin  12.000 uhria tuottaneen meiningin lopettamiseksi.  Pommitus oli laiton, sillä ei ollut YK:n mandaattia.  Niinpä kansainvälisen oikeuden professorien keskuudessa tuo sotatoimi määritettiin näin:

Se oli laiton mutta oikein.”  Laiton, koska kansainvälinen laki ja sopimusjärjestelmä.  Oikein, koska meillä on sydän paikallaan. 

Mutta, itseasiassa, inkvisition logiikka, tarkoitus pyhittää keinot.

Krimin yhteydessä Venäjä käytti niitä samoja argumentteja kuin Länsi Kosovon yhteydessä.  Länsi avasi polkua, Venäjä peesasi, ja muut. 

Jos Länsi katsoo, että se voi interventioloida, kun sen näkemykset ja intressit sitä vaativat, Venäjä voi ihan yhtä hyvin tehdä samoin, silloin kun sille sopii.  Tätä moraaliasetelmaa Länsi ei ole suostunut tunnustamaan, vaan on päättäväisesti lakaissut pakotteita tämän peitoksi.

*

Sääntöperäinen kansainvälinen järjestys on ollut hyvä sellaisille maille, kuin Suomi, mutta ei suinkaan kaikille.  Se on ollut suopea ja hyvä sille 1 %:lle maailman väestöstä, johon joukkoon Suomikin kuuluu, ja joka omistaa 99 % maailman varallisuudesta.  Se 99 % maailman väestöstä, jolla on 1 %, ei ole päässyt nauttimaan järjestelmästä ja sen hyödyistä suinkaan samassa mitassa, monet eivät lainkaan. 

Siksi muutospaine.

Kannattaa kuunnella kansainvälisesti arvostetun kansainvälisen oikeuden professori, akatemiaprofessori Martti Koskenniemen puhetta.

*

Toinen tapaus – omin sanoin

Voisimme pohtia, kumpaa katsomme primääristi, tarkoitusta vai tulosta?

Tarkoituksilla arvioiden ja mitaten Euroopan Unionin tarkoitus ja tavoite on hieno, upea ja mallikas. Sitä kannattaisi seurata.  Samoin kuin Eurojärjestelmää.

Mutta kun tutkailemme tuloksia, joita EU ja EURO ovat saaneet aikaiseksi, ja tuottaneet – joko suorasti tai epäsuorasti, näkymä on karmea.  Sama koskee avointen markkinoiden suhteen.

Tuo järjestelmä, hienoin, mihin  poliittisen liberalismin pitkä perinne ja sen käytännön sovellukset koskaan ovat päässeet, ovat mylly, joka on tuottanut vain torajyvää ja kaiken rahallamitattavan keskittymistä ennennäkemättömällä tavalla.

Koskaan maailmanhistoriassa niin paljon rahaa ja potentiaalia ei ole niin oikeudettomasti ja väärin keinoin, - järjestelmän mahdollistamana ja järjestämänä – keskittynyt niin vähiin käsiin. 
Koskaan maailmanhistoriassa niin pieni osa väestöstä ei ole ollut niin suuressa kiitollisuudenvelassa vallitsevaa järjestelmää kohtaa, kuin nyt.  Meidän päivinämme. 

*

Me voimme kauhistella natseja ja natsihallintoa/stalinisteja ja stalinimia, ja näiden järjestelmien tuottamaa tuhoa, mutta me soimme samalla puhdasrintaisella riemulla ylistää nykyistä liberaalin poliittisen järjestyksen ja vapaan finanssimarkkinan tuottamaa tuhoa ja kauhua.  Miten tämä on mahdollista? 

Miksi emme näe, mitä pahaa ja tuhoisaa tapahtuu silmiemme edessä joka päivä?  Nyt, meidän aikanamme?  Miksi?

Mitä selitämme lapsillemme ja lastemme lapsille, tämän, kaiken tämän?  Mitä teimme vastustaaksemme tätä pahaa, tätä tuhoisaa järjestystä, jonka keskellä elämme, ja jonka osa olemme – tahdomme tai emme.  Mutta miksi tuemme tätä vikaohjelmaa ja rakastamme tätä järjestystä?  Miksi? Emme muka tiedä! Mehän näemme sen hedelmät, kuulemme siitä jatkuvasti, tunnemme nahoissamme. 

Dilemma.

*

Yksi esimerkki

Nykyisessä järjestelmässä on lukuisia systeemivirheitä.

Pahin niistä on luoton hinnoitteluun sisältyvä järjetön ja mahdoton ristiriita.
Riskillä ei ole mitään hintaa. Riski on halpa, liian hinnaton, ja siksi riskitön

Riskitön riski on mahdottomuus.
Sellainen voitonhavitteluun sisältyvä hinnoitteluvirhe, että maksimivoittoa tavoitteleva pelilaina on saman hintainen kuin varmaa mutta alhaista tuottoa tuova investointivelka on sairas ja kestämätön.

Vaikka riskivelan korko ei ilmaise riskin hintaa, elämä ja aika osoittaa sen hinnan vääjäämättä. Mutta silloin lasku osoitetaan väärälle kohteelle. Niinpä meidän on todettava lujasti ja päättäväisesti, että nykyinen finanssijärjestelmä, joka ei tunnista riskiä, eikä hinnoittele markkinaehtoisesti riskin hintaa, on valheen hiekalle rakennettu, ja tulee jonain päivänä romahtamaan.

Tämä tosiseikka on meidän ääneen julistettava ja koko maailmalle kerrottava.

Tämän ison petoksen ja valheen varjossa eläessämme kaikki tuo puhe rehellisyydestä ja laillisuudesta on vain likaista ja alhaista.

*

Miksi emme maalaa plakaattia ja naulaa plakaattia kepinvarteen ja marssi kadulle?  Miksi emme kirjoita tätä järjestystä vastaan?  Miksi emme analysoi sitä. Miksemme perusta opointokerhoja lisätäksemme tietoamme ja parantaaksemme ymmärrystämme tästä täysin väärämielisestä taloudellis-poliittis-hegemonistisesta järjestyksestä? 

Emme välitä. Emme halua. Sitä emme tee, mitä emme halua, sitä emme ymmärrä, mitä ymmärtää emme halua. 

Olemme oman aikamme silmänsä sulkijoita ja mukana astinlaudalla seisovia. 

Nostamme kätemme ylös tervehdykseen, ihan niin kuin ”kaikki”, jos emme muuten, niin ainakin tilipäivänä, kun suurvelkamme alhaisen korkokannan (hetkellisesti) matalat korot viedään tililtämme, niin vähäiset että tuskin huomaamme sitä. 

Sitten kyllä huomaamme kun tuuli kääntyy, ja korko onkin 4 % tai 7½ % tai ”vain taivas on rajana” –tasolla.  Havahtumisen hetki joskus.

Me hyödymme, omassa minimalistisessa mitassamme, tästä, siksi.

*

Maailmassa on miljoonia, joiden silmiä ei tällä koohotuksella ole sumennettu eikä sokaistu, vaan jotka näkevät sen, mikä on, ja näkemänsä perusteella päättävät: Tuota me emme ainakaan halua! 

Kun Länsi tuottaa tuommoista, niin Länsi on paha, inha ja torjuttava.  Siksi ei Lännelle.  Mitä tahansa muuta.

Ymmärtäkäämme heitä, edes hiukkasen.

*

Lisää Sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä kuulemme presidentti Niinistön isännöimän Kultaranta keskustelut 2018 –tilaisuuden yhteydessä ensi viikonloppuna Naantalissa:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/06/14/kultaranta-keskustelut-mika-on-kansainvalisen-jarjestelman-tulevaisuus

http://www.presidentti.fi/public/default.aspx?nodeid=47193&contentlan=1&culture=fi-FI

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Sääntöpohjaisesta kansainvälisestä järjestyksestä kirjoittaa juuri nyt asiantuntevasti suurlähettiläs Antti Kuosmanen blogissaan täällä:

http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256...

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Voisimme pohtia, kumpaa katsomme primääristi, tarkoitusta vai tulosta"?

Vastaus on näennäisen helppo, tietysti tulosta. Käytännössä asia on vaikeampi, koska tulosta on vaikea ennakoida. Sitä on vaikea ennakoida jopa silloinkin, kun siihen ennakointiin ei sotketa omia toiveita, pelkoja, ideologisia tavoitteita ja muita vastaavia.

Huomion kiinnittäminen tarkoitukseen ei tee asioita yhtään helpommaksi. Ensimmäinen ongelma tulee jo siitä, onko julkilausuttu tarkoitus se todellinen tarkoitus vai onko takana joku piilevä tavoite, joka on se todellinen tarkoitus.

Seuraava vaikeus tulee keinojen kohdalla. Jos käytetään keinoja, jotka eivät vie kohti tarkoitettua tulosta, tarkoitus jää ontoksi, korupuheen ja julkilausumien tasolle. Tarkotus tietysti pyhittää keinot, mutta vain silloin, jos niillä toteutetaan tarkoitus.

Olisiko lopulta niin, että se vai-sana on oikeastaan pakko korvata ja-sanalla. Täytyy katsoa tarkoitusta ja tulosta. Se on sitten sama kumpi niistä on pielessä, korjata täytyy joka tapauksessa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Vastaus on näennäisen helppo, tietysti tulosta. Käytännössä asia on vaikeampi, koska tulosta on vaikea ennakoida."

Riippuu keneltä "asiantuntijalta" kysyy, aina saa oikeita vastauksia joissa tulos on määritelty ennalta. Nykyinen taloustilanne voisi antaa osviittaa etteivät nämä "asiantuntijat" tietäneet mistä puhuivat tai todennäköisimmin antoivat vastauksia joita poliitikot heiltä vaativat.

Risto Koivula

" Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys murenee, mutta mitä tilalle?

*

Yhdysvaltojen nykyinen yksipuolinen sopimusten purkupolitiikka, maailman kauppajärjestön WTO:n ja sen puitteissa solmittujen sopimusten heikkeneminen - onko kansainvälisen järjestelmän sääntelypohja murenemassa? "

WTO tai IMF eivät ole maailmanlakia, vaan isokenkäisten sopimuksia.

Maailmanbisneslakia ei ole olemassa, eikä toivottavasti koskaan tulekaan.

Esimerkiksi YK:n Ihmisoikeuksien julistusta pitää tulkita tästä näkökulmasta: kaikkien jäsenmaiden bisneslait ovat tasavertaisia, jos YK on ne hyväksynyt jäseneksi ottaessaan.

" Ykkösaamussa Seija Vaaherkummun vieraana käynyt kansainvälisen oikeuden professori, akatemiaprofessori Martti Koskenniemi sanoo, että sääntelyssä on pienten maiden turva.

Kuuntele: 17 pientä minuuttia täyttä asiaa; https://areena.yle.fi/1-4464974

Koskenniemi valotti erinomaisesti sääntöperäisen kansainvälisen järjestyksen eri puolia, sääntöjen ja niiden noudattamisen flexibiilisyyttä, ja muita ongelmia.

*

Hän toi esimerkkinä esille sen, miten Jugoslavian hajoamissotien (Kosovon sota) yhteydessä Länsi pommitti Serbiaa 1999 ja tappoi 500, siellä tapahtuneen, noin 12.000 uhria tuottaneen meiningin lopettamiseksi. Pommitus oli laiton, sillä ei ollut YK:n mandaattia. Niinpä kansainvälisen oikeuden professorien keskuudessa tuo sotatoimi määritettiin näin:

”Se oli laiton mutta oikein.” Laiton, koska kansainvälinen laki ja sopimusjärjestelmä. Oikein, koska meillä on sydän paikallaan.

Mutta, itseasiassa, inkvisition logiikka, tarkoitus pyhittää keinot. "

USA:n mielestä vasta maajoukkojen maahantulo on sota. Ammuskella voi muutenkin ja pommittaa, varsinkin jos väittää tekevänsä niin "puolustukseksi".

Se on sitten laitonta muka jossakin muussa kuin YK:n sotalakien mielessä.

Ainakin kaikki TN:n pysyväisjäsenet ovat tehneet samaa. ESuimrkiksi Afrikassa on ollut vähemmän sellaisia konflikteja, joissa Ranska ei olisi ollut mukana, eikä aina välttämättä YK-laillisen hallituksen puolella.

" Krimin yhteydessä Venäjä käytti niitä samoja argumentteja kuin Länsi Kosovon yhteydessä. Länsi avasi polkua, Venäjä peesasi, ja muut.

Jos Länsi katsoo, että se voi interventioloida, kun sen näkemykset ja intressit sitä vaativat, Venäjä voi ihan yhtä hyvin tehdä samoin, silloin kun sille sopii. Tätä moraaliasetelmaa Länsi ei ole suostunut tunnustamaan, vaan on päättäväisesti lakaissut pakotteita tämän peitoksi. "

Venäjä ei ole toitaiseksi käyttänyt kovinta argumenttia, joka sillä on perstaskussa: Krimiä ei ole siirretty UKtainaan sen enmpää Neuvostoliiton YK:n hyväksymän lain mukaan laillisesti Ukrainaan, kuin itse YK:nkaan prosessien mukaan YK:ssa, vaikka olsi pitänyt, kun molemmat olivat erikseen alun perin YK:n perustajajäseniä. Ukrainan itsenäistyessä sitä ei erikseen uudelleen hyväksytty jäseneksi, vaan sama jäsenyys jatkuu.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/01/mihin-...

" *

Sääntöperäinen kansainvälinen järjestys on ollut hyvä sellaisille maille, kuin Suomi, mutta ei suinkaan kaikille. Se on ollut suopea ja hyvä sille 1 %:lle maailman väestöstä, johon joukkoon Suomikin kuuluu, ja joka omistaa 99 % maailman varallisuudesta. Se 99 % maailman väestöstä, jolla on 1 %, ei ole päässyt nauttimaan järjestelmästä ja sen hyödyistä suinkaan samassa mitassa, monet eivät lainkaan.

Siksi muutospaine.

Kannattaa kuunnella kansainvälisesti arvostetun kansainvälisen oikeuden professori, akatemiaprofessori Martti Koskenniemen puhetta. "

Juu, kannattaa, mutta vain lakiperäinen kansainvälinen järjestys. Muu on muuta.

" *

Toinen tapaus – omin sanoin

Voisimme pohtia, kumpaa katsomme primääristi, tarkoitusta vai tulosta?

Tarkoituksilla arvioiden ja mitaten Euroopan Unionin tarkoitus ja tavoite on hieno, upea ja mallikas. Sitä kannattaisi seurata. Samoin kuin Eurojärjestelmää.

Mutta kun tutkailemme tuloksia, joita EU ja EURO ovat saaneet aikaiseksi, ja tuottaneet – joko suorasti tai epäsuorasti, näkymä on karmea. Sama koskee avointen markkinoiden suhteen.

Tuo järjestelmä, hienoin, mihin poliittisen liberalismin pitkä perinne ja sen käytännön sovellukset koskaan ovat päässeet, ovat mylly, joka on tuottanut vain torajyvää ja kaiken rahallamitattavan keskittymistä ennennäkemättömällä tavalla. "

Se EI ole kansainvälistä (maailman)lakia, vaan kansallista - jos sitäkään.

Se on verrattavissa esimerkiksi Bretton Woodsin valuuttasyteemiin.

USA muutti sen yksipuolisesti muuksi.

" Koskaan maailmanhistoriassa niin paljon rahaa ja potentiaalia ei ole niin oikeudettomasti ja väärin keinoin, - järjestelmän mahdollistamana ja järjestämänä – keskittynyt niin vähiin käsiin.

Koskaan maailmanhistoriassa niin pieni osa väestöstä ei ole ollut niin suuressa kiitollisuudenvelassa vallitsevaa järjestelmää kohtaa, kuin nyt. Meidän päivinämme.

*

Me voimme kauhistella natseja ja natsihallintoa/stalinisteja ja stalinimia, ja näiden järjestelmien tuottamaa tuhoa, mutta me soimme samalla puhdasrintaisella riemulla ylistää nykyistä liberaalin poliittisen järjestyksen ja vapaan finanssimarkkinan tuottamaa tuhoa ja kauhua. Miten tämä on mahdollista?

Miksi emme näe, mitä pahaa ja tuhoisaa tapahtuu silmiemme edessä joka päivä? Nyt, meidän aikanamme? Miksi?

Mitä selitämme lapsillemme ja lastemme lapsille, tämän, kaiken tämän? Mitä teimme vastustaaksemme tätä pahaa, tätä tuhoisaa järjestystä, jonka keskellä elämme, ja jonka osa olemme – tahdomme tai emme. Mutta miksi tuemme tätä vikaohjelmaa ja rakastamme tätä järjestystä? Miksi? Emme muka tiedä! Mehän näemme sen hedelmät, kuulemme siitä jatkuvasti, tunnemme nahoissamme.

Dilemma. "

Mää en ainkaan tue... enkä oletukenut sitä puolta järjestyksestä ikinä.

" *

Yksi esimerkki

Nykyisessä järjestelmässä on lukuisia systeemivirheitä.

Pahin niistä on luoton hinnoitteluun sisältyvä järjetön ja mahdoton ristiriita.
Riskillä ei ole mitään hintaa. Riski on halpa, liian hinnaton, ja siksi riskitön

Riskitön riski on mahdottomuus.

Sellainen voitonhavitteluun sisältyvä hinnoitteluvirhe, että maksimivoittoa tavoitteleva pelilaina on saman hintainen kuin varmaa mutta alhaista tuottoa tuova investointivelka on sairas ja kestämätön.

Vaikka riskivelan korko ei ilmaise riskin hintaa, elämä ja aika osoittaa sen hinnan vääjäämättä. Mutta silloin lasku osoitetaan väärälle kohteelle. Niinpä meidän on todettava lujasti ja päättäväisesti, että nykyinen finanssijärjestelmä, joka ei tunnista riskiä, eikä hinnoittele markkinaehtoisesti riskin hintaa, on valheen hiekalle rakennettu, ja tulee jonain päivänä romahtamaan.

Tämä tosiseikka on meidän ääneen julistettava ja koko maailmalle kerrottava.

Tämän ison petoksen ja valheen varjossa eläessämme kaikki tuo puhe rehellisyydestä ja laillisuudesta on vain likaista ja alhaista. "

Tasan samaa mieltä.

" *

Miksi emme maalaa plakaattia ja naulaa plakaattia kepinvarteen ja marssi kadulle? Miksi emme kirjoita tätä järjestystä vastaan? Miksi emme analysoi sitä. Miksemme perusta opointokerhoja lisätäksemme tietoamme ja parantaaksemme ymmärrystämme tästä täysin väärämielisestä taloudellis-poliittis-hegemonistisesta järjestyksestä?

Emme välitä. Emme halua. Sitä emme tee, mitä emme halua, sitä emme ymmärrä, mitä ymmärtää emme halua.

Olemme oman aikamme silmänsä sulkijoita ja mukana astinlaudalla seisovia. "

Kaikkea tuota on tehty...

" Nostamme kätemme ylös tervehdykseen, ihan niin kuin ”kaikki”, jos emme muuten, niin ainakin tilipäivänä, kun suurvelkamme alhaisen korkokannan (hetkellisesti) matalat korot viedään tililtämme, niin vähäiset että tuskin huomaamme sitä.

Sitten kyllä huomaamme kun tuuli kääntyy, ja korko onkin 4 % tai 7½ % tai ”vain taivas on rajana” –tasolla. Havahtumisen hetki joskus.

Me hyödymme, omassa minimalistisessa mitassamme, tästä, siksi.

*

Maailmassa on miljoonia, joiden silmiä ei tällä koohotuksella ole sumennettu eikä sokaistu, vaan jotka näkevät sen, mikä on, ja näkemänsä perusteella päättävät:

Tuota me emme ainakaan halua!

Kun Länsi tuottaa tuommoista, niin Länsi on paha, inha ja torjuttava. Siksi ei Lännelle. Mitä tahansa muuta.

Ymmärtäkäämme heitä, edes hiukkasen.

*

Lisää Sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä kuulemme presidentti Niinistön isännöimän Kultaranta keskustelut 2018 –tilaisuuden yhteydessä ensi viikonloppuna Naantalissa:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/06/14/kultarant...

http://www.presidentti.fi/public/default.aspx?node... "

Silmä ja korva kovana seurattava, mitä ne meinaa...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Yhtä heikoilla jäillä ollaan, kun toimitaan näin;

”Se oli laiton mutta oikein.” Laiton, koska kansainvälinen laki ja sopimusjärjestelmä. Oikein, koska meillä on sydän paikallaan.

Eli tässä oli kyse Lännen toimista Kosovossa 19 v. sitten.

Mitä tulee korjausliikkeisiin, niin olennaista kai on tarkkailla ja puntaroida tuloksia; hedelmistään puu tunnetaan.

Jos "mätiä omenia", niin kirvestä puun juurelle.

Ei tämä ihan mission impossible ole, eli empiiriset havainnot voidaan ottaa pohdintaan mukaan ja soveltuvin osin huomioida kurssinmuutosta määritettäessä.

Mutta etenkin kun ideologioista on kyse, niin ideologia on melko usein väkevämpi kuin havainto: Lisää sosialismia vaaditaan silloin kun sitä on riittämiin ja liikaakin.
Lisää vapauksia/kapitalismia/finanssivoimaa vaaditaan silloin kun sitä on riittämiin ja liikaakin.

Kari S. piirsi siitä aikoinaan hyvin:
uskovat eivät usko, koska eivät näe.
Poliittisesti orientoituneet uskovat vaikka näkevät.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset