Voitaisiinko Nobelin rauhanpalkinto myöntää Kimille ja Trumpille?

Voitaisiinko Nobelin rauhanpalkinto myöntää Kimille ja Trumpille?

NOBELin rauhanpalkinto, vertailua;

Singaporen äskeisen huippukokouksen Trump/Kim jälkeen on jo käyty mielikuvaharjoituksia, miten molemmat ”sankaripäämiehet” DJT ja KJU pääsevät kohdakkoin pokkaamaan Nobelin rauhanpalkinnon Osloon.

Jari 13.6.2018;  http://www.kaleva.fi/jari/2018-06-13/

*

Vertaisarvostelu

Yhdysvaltain edellinen presidentti Barack Hussein Obama sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2009, istuttuaan presidentin virassa vajaan vuoden, lähinnä hyvistä puheistaan ja kauniista tavoitteistaan – ja jossain määrin ehkä kannustuksena jatkaa oikeaksi nähtyjen yritysten parissa. 

Jälkikäteen ajatellen Obaman ”sotilaallinen ura” on niin ruma ja likainen, useiden jollain tapaa koossa ja pystyssä pysyneiden diktatuuristen yhteiskuntien sisäisten kapinoiden tukijana ja rakenteiden murskautumiseen johtaneiden prosessien ”kummisetänä”, että olisi oikeus ja kohtuus, jos Nobelin myöntäjien edellytettäisiin vetävän ennenaikaisen palkinnon pois.  Kansainvälisen lain ja rikoskäsityksen mukaan hänen drone-sotansa on ollut erittäin raskauttava ja edellyttäisi kutsua aivan muualle kuin Nobel-jakajaisiin.

Mutta miten sitten on näiden nyt valokeilassa olevien hylkiöpäämiesten, Trumpin ja Kimin, laita?  Eivät he olennaisella tavalla eroa Obamasta.  Kim on ydinojelmallaan ja rakettikokeillaan julistanut uhkaavansa maailmanrauhaa, ydinasesopimuksia, satojentuhansien ihmisten kenties jopa miljoonien rauhallisten ihmisten henkeä ja terveyttä – ja mikä ankarinta koko muutenkin huterissa henkseleissä roikkuvaa maailmanrauhaa. 

Trump puolestaan on amerikkalaisen vakavasti tulehtuneen yhteiskunnan johtajakseen nostama poikkeusyksilö, joka hervottomassa egoismissaan ja kaikkea logiikkaa uhmaavassa sekoilussaan lujaa vauhtia tärvelee koko Maailman läntiseen oikeus- ja sopimuskäytäntöön perustuvan maailmansotien jälkeen työllä ja tuskalla rakennetun järjestyksen, hajottaa jo muutenkin hajallaan olevan kansakuntansa ja tuhoaa Läntisen yhteisön koheesion sekä sen jäljellä olevan voiman.  Näin tehdessään hän ennenkaikkea suoraan tukee diktatooristen imperaaliseen valtaan tähtäävien Kiinan ja Venäjän nousua ja voimaa.  Hänet tultaneen näkemään ratkaisevana toimijana sen prosessin jouduttajana, jonka keskellä muutenkin olemme; ei-Läntisen voiman nousun vauhdittajana, itäisen hegemonian vahvistajana.   Ei mairitteleva maine.

Mutta itse asiasta todettuna: Siinä missä Obama sai Nobelin, ilman muuta nämä kaksi kättäpäälle-miestä ansaitsevat ehdottomasti omansa.  Ovathan hekin liikkeellä kauniin asian, rauhan, merkeissä. 

Jari, 11.3.2018; http://www.kaleva.fi/jari/2018-03-11/#karuselli

Eli Nobel voitaisiin ja se tulisi jakaa näille kahdelle, ja mieluummin heti, jottei heidän jatkotoimensa muodostuisi esteeksi.

*

Ennen kuin jatkamme tuolla tiellä, kannattaa varmaan verrata Yhdysvaltain 44. presidentin ”sotahistoriaa” maan nykyisen 45. presidentin vastaavaan

Teemme sen ”kylmien faktojen” perustalta, kas näin:

44. OBAMA, Barack Hussein II, (1961- ), virassa 2009-2017,

Demokraatti.

Edeltäjänsä aloittaman Irakin sodan jatkaminen vuoteen 2011 saakka.

Edeltäjänsä aloittaman Afganistanin sodan jatkaminen vuoteen 2014 saakka.

”Pastuhishtanin-Waziristanin sota tai (kuten myös halutaan kutsua) ”Durandin sota” (The War Across the Durand Line”, https://en.wikipedia.org/wiki/Durand_Line

Jatkoi kaikkia edeltäjänsä Georg W. Bushin hallinnon aloittamia sotia.

Ilmaiskut ja laivasto-operaatiot Libyassa Mohammar Gaddafin hallintoa vastaan 2011.

Drones War/Miehittämättömillä ilma-aluksilla tehtyjen tuhoiskujen laajentaminen (yli 500 iskua,  tuhansia uhreja, siviilejä).

Terrorismin vastaisen sodan jatkaminen ja kiihdyttäminen  (vuodesta 2014-).

Palkittiin Nobelin rauhanpalkinolla vuonna 2009.

*

45. TRUMP, Donald John (1946- ), virassa 2017- ..

Republikaani.

No War (Yet).

DJT tarvirtsee ehdottomasti OMAN sotansa:

pieni, menestyksellinen sota on tilauksessa.

Omaperäinen (”takaperin”, kaikki tehdään ”nurinperin”, ex-suurlähettiläs Jukka Valtasaaren termi) yritys ydinasesopimuksen ja ehkä rauhansopimuksen aikaansaamiseksi Korean niemimaalle.

*

Lähde:

Teemakirjoituksestani  ”Yhdysvaltain presidentit haukkoina ja sotapäällikköinä 1897 – 2017”, luettavissa täällä: http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244953-yhdysvaltain-presidentit-haukkoina-ja-sotapaallikkoina-1897-2017

*

Yhteenvetoa Yhdysvaltain presidenttien ”sotahistoriasta” vuoden 1900 jälkeen:

Kommentti

Hieman hämmentävästi näistä 1900-luvun Yhdysvaltain 21:stä presidentistä peräti kolme (3) on saanut Nobelin rauhanpalkinnon. 

Nimittäin Theodore Roosevelt, joka oli erityisen hanakka järjestämään ”pieniä voitokkaita sotia”, sekä ensimmäisen maailmansodan rauhanteon vaiheessa uuden suursodan onnistuneesti kylvänyt Woodrow Wilson, sekä huomattavat odotukset virkakaudelleen/kausilleen ladannut Barack Obama, jonka jälki sotatantereilla ei lainkaan ”häpeä” paljon kovempina haukkoina tunnettujen ”saavutusten” rinnalla.

Aivan lopuksi siteeraan professori Matti Klingeä, joka uusimman vuosipäiväkirjansa sivuilla kirjoittaa maaliskuun 26:ntena 2017:

Die Zeit julkaisee kaikkien 1900-luvun ja 2000-luvun amerikkalaispresidenttien kasvokuvat ja lyhyet tiedot siitä, mitä sotia he ovat käyneet. 

Osa on aloittanut, osa ”vain” jatkanut, kukaan ei osoittaudu rauhan rakentajaksi.

Minun mieleeni nousee vain Reagan, joka teki historiallisen sovinnon Gorbatshovin kanssa.  Wilson osallistui heikosti Ensimmäiseen maailmansotaan, yritti sitten perustaa Kansainliiton rauhanjärjestöksi, mutta jälkimaine on pimeä”.

*

veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu