Veikko Huuska

Presidentti Niinistö Financial Timesille: ”Putin ei unohda ystäviään”

Haastattelu FT:lle;

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi Financial Timesille suorin sanoin vallitsevaa maailmanpoliittista tilannetta. Presidentin keskeinen huolenaihe on edelleen Vladimir Putinin johtama Venäjä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö käy läpi EU:n ja Suomen globaaleja uhkia Financial Timesille antamassaan haastattelussa. Haastattelussa keskeiseen asemaan nousevat maailmanpolitiikan haltuunsa kaapanneet vahvat johtajat, joille EU on Niinistön mukaan jäämässä toiseksi (kurs. vh).

Kiinan Xi Jinpingin, Yhdysvaltain Donald Trumpin ja Venäjän Vladimir Putinin kaltaiset johtajien aikana pelkkä neuvottelupöytiin pääsy on Niinistön mukaan hankalaa.

–On vaikea saada paikkaa pöydässä, sillä pöytä on varattu vahvoille ja vaikutusvaltaisille, Niinistö sanoo.

Niinistön mielestä EU:n tulisi herätä kasvavaan geopoliittiseen riskiin, sillä puheisiin ovat palanneet sellaiset sanat kuin sota, ohjukset ja ydinaseet.

Jutun mukaan Niinistö ei peittele yhtä suurimmista huolenaiheistaan, joka on Vladimir Putinin johtama Venäjä. Venäjän suhteen on hänen mukaansa oltava selkeät mielipiteet ja ne on esitettävä suoraan.

Presidentti kertaa haastattelussa pitkää historiaansa Putinin kanssa. Hän muistelee Pietarin kaupungin edustajana toimineen Putinin vierailua Turkuun 1990-luvun alussa. Putin kutsuu tapaamisessa mukana olleita edelleen vierailulle Moskovaan, vaikka he ovat jo eläkkeellä.

–Hän ei unohda ystäviään, jos häntä on kohdeltu kunnioittavasti, Niinistö muistuttaa.

*

Lähde/Lue koko artikkeli täältä:

msn/Minna Karkkola;

http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/turvallisuudesta-huolestunut-sauli-niinist%C3%B6-ftlle-%E2%80%9Dputin-ei-unohda-yst%C3%A4vi%C3%A4%C3%A4n%E2%80%9D/ar-AAycIi9?li=AAaDcIL&ocid=ientp

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Englanninkielisten YLE News -uutisten sivusto kertoo hieman lisää haastattelun sisällöistä. - FT:n tektit ovat nykyisin maksumuurin takana ja ihan periaatteellisista syistä en kaiva niitä sieltä:

"YLE News;
In an interview with UK daily Financial Times (paywall) published on Monday, President Sauli Niinistö reflected on the current state of geopolitics, saying that the world has entered an era of strongman politics that has marginalised many small states like Finland.

He named current world leaders such as Russian President Vladimir Putin, US President Donald Trump and Chinese premier Xi Jinping as embodiments of “personalised global policy”.

In this age of “peak persons” Niinistö told the paper, “it’s difficult to get a seat at the table because it’s a table for the strong and powerful,” he noted.

FT reported that Niinistö did not hold back from naming Russia as a major point of concern. He borrowed an old Finnish adage to counsel EU leaders to approach discussions with Moscow with a combination of steadfastness and respect.

“A Cossack takes everything which is loose, so you have to have a very straight opinion and say it clearly.”

According to FT, Niinistö also expressed concern over the breakdown in transatlantic relations following the US withdrawal from the Iran nuclear deal. However he said it presents an opportunity for a possible rapprochement between the Kremlin and Europe and pointed to signs of a possible thaw when German Chancellor Angela Merkel recently met with Putin at Sochi.

“Friendly is too much to say, but they at least had constructive discussions.”

NATO and EU defence

Niinistö told FT that although Finland maintains good relations with Russia and remains militarily non-aligned, it is not a geopolitical pushover. He pointed out that Finland was the first country to condemn the Russian annexation of Crimea in 2014 and complied with EU sanctions on Moscow, in spite of strong trading ties with its eastern neighbour.

Asked whether Finland will consider NATO membership as a means of bolstering security, the President suggested that the NATO card is better held than played.

“It’s a security weapon in itself. Finns do not support it and I am a Finn.”

Numerous polls have indicated that Finns do not support NATO membership. He also pointed to Finns’ readiness to defend their country, referencing an EU-wide poll that showed that 75 percent of Finns said they would be ready to defend their country, compared to just 18 percent in Germany.

Linkki:
https://yle.fi/uutiset/osasto/news/ft_finnish_pres...

News 4.6.2018 12:17 | updated 4.6.2018 12:45

FT: Finnish President says EU left in the shadow of strongman politics

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

“A Cossack takes everything which is loose, so you have to have a very straight opinion and say it clearly.”

Salpietaripönttö ei ymmärrä tuon sanonnan merkitystä. Hän luulee, että se tarkoittaa, että muut väestöryhmät ja naapurit "pitävät kasakoita rosvoina". Sitä se ei tarkoita. Hän munaa tuolla hörönlörötyksellään itsensä koko Euraasian silmissä. Kasakat olivat tsaarin yhteis- kunnassa keskiluokkaa, suurin piitein samalla tasolla kuin kulakit, joille he kuitenkin olivat monin tavoin vstakkaisia: kulakit oli esimerkiksi vapautettu asepalveluksesta, kun taas kasakat olivat asevelvollisia 35-vuotiaiksi.

Sitä voidaan käyttää monista muistakin, esimerkiksi tataareista, kazaheista, kirgiiseistä, mongoleista ja liettualaista ja tietysti mustalaista. Se on sanontana varmaan tuhansia vuosia vanhempi kuin tsaarin kasakkalaitos, joka oli muodostunut liitettäessä Ukraina osin vanhalla järjestelmällään Venäjään. Sanonta kuuluu samaan meille vieraaseen sarjaan kuin vaikkapa "Das Dieva dantys, das ir edala!" = "(Kun) Jumala antoi hampaat, hän antaa ruokaakin!", joka on lähes samoin liettuaksi ja sanskritiksi, vaikka nuo kielet ovat olleet erossa toisistaan ainakin 4000 vuotta.

Sanonta tarkoittaa, että paimentolaisten/sotilaiden oli VELVOLLISUUS kerätä talteen erilai- nen irrallinen isännätön omaisuus, johon törmäsivät, AIVAN ERITYISESTI KARANNEET JA VILLINTYNEET KOTIELÄIMET, koska muuten ne olisivat vain houkutelleet petoja, ros- voja, muitakin lajitovereita karkailemaan laumoista ja aitauksista,lamaamaan ja myllää- mään hallitsemattomasti viljelyksiä jne. Jos joku sitten tunnisti jonkin merkityn omansa, sen usein voi hakea pois, mutta löytäjällä oli vanhva optio myös pitää löytämänsä, jos sen eteen oli tehty työtä ja siihen pistetty resursseja.

Olisi hyvä, että tuon sanonnan skitsolallattaminen loppuisi, koska MEIKÄLÄISITTÄIN sitä ei ainakaan ymmäretä muualla.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Hiukka huolestuttaa, että Putinilla on turkulaisia ystäviä. Muutoin ei nyt ole huomauttamista Putinin asenteesta Suomea kohtaan, se vaikuttaa asialliselta, eikä mitenkään uhkaavalta.

Niin muuten, Nato-jäsenyys saattaisi veltostuttaa suomalaisten puolustustahdon. Tuudittaisi turhaan kuvitelmaan ikuisesta suojasta.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

”Putin ei unohda ystäviään”

Siis norsun muisti. Ehkä myös päinvastoin: X ei unohda vihollisiaan, loukkaajiaan, letkauttajiaan etc. ?

Enteileekö uskollisuus ystäviä kohtaan "uskollisuutta" myöskin vihamiehiään kohtaan? Ehkä kyllä, ehkä ei.

Kun on kiperä arkipsykologinen pulma, kannattaa (kannattaako?) kääntyä vauva.fi -sivuston puoleen?

Siispä kappale kyökkipskykologiaa tähän:

"Equifinality eli erilaiset kokemukset voivat johtaa samankaltaiseen lopputulokseen.
ja
Multifinality eli samankaltaisen kokemukset eivät välttämättä johda samaan lopputulokseen."

Eli siis:
"jo 2 vuotiaina jotkut lapset murjottavat pitkään ja heillä on vaikea päästä harmistuksesta yli kun toisilla se on helpompaa. Luulisin että vaikuttaa ihan synnynnäinen TEMPERAMENTTI (vers. VH), mutta toki KASVATUKSELLA voinee vaikuttaa suuntaan ja toiseen. Esimerkkin antamisella esimerkiksi."

Tästä virkoaa kysymys:
Minkälainen
a.) Temperamentti,
b.) Kasvatus ja
c.) Esimerkki
V.V.Putinilla on ollut - ja onko sillä merkitystä, ja jos niin miten havaittavaa hänen nykyiseen, tai tulevaan käyttäytymiseensä?

Tätä itseasiassa olemme paljon arvailleet, kun olemme pohtineet tai nähneet, että kolmen aakkosen palveleminen olisi ratkaisevastikin vaikuttanut ko. koehenkilön luonteeseen, lähestymiskulmaan ja käyttäytymiseen, sanalla sanoen tajuntaan ja persoonaan.

Toisaalta hänet on nähty rationaalis-intuitiivisena shakkimestarina, joka pystyy (pystyykö?) hahmottamaan seuraavat siirrot kolmanteen ja neljänteen polveen (siirtoon?) saakka. Antaako silloin tiukka otsaryppy ja tavoitekeskeinen priorisointi - ja niiden muodostama kapea vaihtoehtoja sulkeva korridori - paljonkaan tilaa affekteille, selkärankakäyttäytymiselle tai liskoaivoiselle reaktiivisuudelle?

Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia. Mieleen jää elämään tuo "Kasakka vie kaiken mikä on löyhästi kiinni"
eli toisella kotimaisella:

“A Cossack takes everything which is loose, so you have to have a very straight opinion and say it clearly.”

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Uusia jäseniä ottaessaan
NATO edellyttää soveltuvaa yksimielisyyttä.

Odotushuoneessa istuvat nyt seuraavat neljä (4) maata:
Bosnia ja Herzegovina,
Georgia,
Entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia
sekä Ukraina.
*
Eivät ihan ongelmattomia maita mikään, ei ainakaan Georgia, Makedonia ja Ukraina. Kaikilla on jotain ”selvitettävää” naapuriensa, ym. kanssa.
Voisiko Suomi edetä ”ohituskaistaa” näiden jo hyvän aikaa vänttarissa istuneiden maiden ohitse? Kuka sen hyväksyisi? Kullakin maalla on omat intressinsä, verkostonsa ja ystävänsä.

Nykyisistä NATOn jäsenistä potentiaalisia ”tenkä på” –tapauksia voisivat olla:

YHDYSVALALT, (yleisailahteleva, tilanneherkkä, mitä DJT kulloinkin sattuu haluamaan)

TURKKI, (Ankaran-Moskovan akseli; Venäjä voi haluta diilata Suomen kampittamista, lisäksi kohta alkavan maahanmuuttajaaalto 2.o:n pintaan pian nostamat paineet lypsää EU:lta lisää pätäkkää, jolloin kaikki kelpaa vaakakuppeihin)

ITALIA; JOS JA kun finanssikriisi ja muut kriisimuodot pätkähtävät käsiin, Italia ottaa kiinni ”kaikesta mikä liikkuu” saadakseen itseään maksimaalisesti hyödyttävän kokonaissopimuksen;

KREIKKA, epävakaa nyt ja aina: Venäläis-Kiinalainen allianssi voi pelata samaan maaliin kuin edellä;

PUOLA ja
UNKARI, näiden maiden subventiopoliittinen jännite Euroopan Unionin välillä ei ole helpottumaan, vaan tietenkin vaikeutumaan päin: kaikki kelpaa, jotta raha virtaa, myös EU:n ulkopuolinen sopimustilanne,
EHKÄ JOKIN yllättävä maa lisäksi?
*

Antaisivatko kaikki nämä ja kaikki muut maat peukkunsa ylös Suomelle, jos ja kun Suomi hakisi NATO-jäsenyyttä?

Tällaisesta ei oikein voi voi suorittaa sitovaa koeäänestystä, koska sellaista ei instituutiomalli tunne eikä tunnista, ja ilman sitä Suomi voisi ottaa huomattavan riskin hakemalla NATO-jäsenyyttä ja saamalla Pakit.

*
Miten sitten varmistaa ”sukkana läpi” –menettely?

Neuvottelemalla? Keiden kanssa? Kaikkien, joita asia koskee: tarkoittaa kaikkia nykyisiä NATO-maita, että odotushuonelaisia ja näiden ystäviä tai yhteistyökumppaneita.

Kuka uskoo, että kukaan potentiaalisista ”vastarannankiiskistä” tai ”itsensä hinnoittelijoista” ei käyttäisi tällaista tilaisuutta hyväkseen?

Pikemminkin nykyisessä asenneilmastossa käy niin, että mikään maa ei ilman aikojaan jätä tämänkaltaista tilaisuutta käyttämättä.

*

NATO’n Usein Esitettyjä Kysymyksiä:

https://www.nato.int/cps/en/natohq/faq.htm#A3

Q: What are the conditions for joining NATO? Which countries are eligible?
A: NATO has an open door policy with regard to enlargement. Any European country in a position to further the principles of the Washington Treaty and contribute to security in the Euro-Atlantic area can become a member of the Alliance at the invitation of the North Atlantic Council.
Countries aspiring for NATO membership are also expected to meet certain political, economic and military goals in order to ensure that they will become contributors to Alliance security as well as beneficiaries of it.
NATO's Membership Action Plan (MAP) is designed to assist aspirant partner countries in their preparations by providing a framework which enables NATO to channel assistance and practical support to them on all aspects of NATO membership.

- Last updated: 15 Jun. 2017 14:05 Lähde:

For more information, please see: NATO enlargement

*

NATO
Enlargement
• Last updated: 09 Mar. 2018 10:30

NATO’s door remains open to any European country in a position to undertake the commitments and obligations of membership, and contribute to security in the Euro-Atlantic area. Since 1949, NATO’s membership has increased from 12 to 29 countries through seven rounds of enlargement. Currently, four partner countries have declared their aspirations to NATO membership:
Bosnia and Herzegovina, Georgia, the former Yugoslav Republic of Macedonia¹ and Ukraine

(1. Turkey recognises the Republic of Macedonia with its constitutional name.

NATOn kotisivut:
https://www.nato.int/cps/en/natolive/topics_49212.htm
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Paitsi, että HYLSY Suomelle jäsenyysneuvotteluista, olisi hylkäys vakava arvovaltatappio myös NATOlle.

Siksipä neuvottelukosketukset ja jäsenyysprosessi ei voi edetä edellä kuvatussa - ennen kokemattomassa olosuhdekentässä - vaan kaikki täytyy varmistaa selväksi ja varmaksi, ennen kuin Suomi voisi jättää hakemusta.

Siksi Suomi ei jätä hakemusta.

Koska tilanne ei ole kypsä.

Tilanne ei ole kypsä, eikä konsensusta hankkeen hyväksymiseksi jäsenkentässä ole, koska edellä kuvattu sekava, ristiriitainen ja omanvoitonpyyntinen tilanne.

Suomelle on itseasiassa ilmoitettu, että aika ei ole suopea hakea jäsenyyttä. Tämä tietysti kaikessa hiljaisuudessa, yhteisymmärryksessä ja selkeästi argumentoiduin kaikkien tunnistamin perustein.

Siksi ylin valtiovalta "menee kansan selän taakse". Mitä se muuta voisi tehdä?

Ei se voi ihan noin vain pokkana sanoa, että "poikien kanssa vähän fundeerattiin tätä hommaa, ja todettiin että situaatio ei salli just nyt" hakea.

Koska hakemus ei menisi läpi.
Tulisi varsinainen "turkkilainen basaari".
Sitä kai emme kukaan halua?
Ei ainakaan NATO - OTAN, eikä sen meille niin suopea pääsihteeri Jens S-g.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Tarkensin joitain näkemyksiäni Ari Pesosen blogin kommentti-osuudessa: http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256339...
Liitän kommenttini myös tänne:
Tätänykyä ymmärrän NATO-pelin juonen siten, että mikäli Suomi hakisi NATO-jäsenyyttä, meitä ei hyväksyttäisi NATOon.

Syitä tähän varmastikin odottamattomaan näkemykseen ja argumenttiin on haettavat perin turbulentiksi käyneestä kansainvälisestä toimintatilanteesta, jossa monet narut linkittyvät kolmeen isoon tapahtumaan, jotka voidaan tiivistää ilmaisuihin:

Ukraina 2014 + Maahanmuutto 2015 + Trump 2016.

Lyhyesti sanoen: Suomen (tai vaikka Ruotsinkin, vaikka onkin eri asia) NATO-jäsenyys on isossa pelissä perin pieni kysymys, eikä kukaan katso isoa pelipöytää Suomen NATO-jäsenyyden tai jäsenyydettömyyden kautta, vaan ison kuvan kautta, ja siinäkin ihan OMAN intressivyyhtensä kautta.

NATo edellyttää laajetessaan soveltuvaa yksimielisyyttä, konsensusta, ja nykyisistä jäsenmaista voi luetella 5-6 maata, joilla saattaa olla tarvetta ja jopa halua pelata isoa peliä myös pienessä "Suomen NATO-jäsenyys" -pelissä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Mutta painavimpana uskon että Ankara-Moskova -akseli toimii selkeimmin, ja sillä suunnalla on yhteisiä panoksia sovittavana, joskin eri lähtökohdin.
Eli Suomi ei NATOon koska Turkki.
Mutta melkein yhtä hyvin voi sanoa myöskin koska Trump.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
NATOn kannalta NATO-Suomi -suhde nykyisellään on melkeimpä ideaalinen, heillä ei ole tarvetta liikuttaa nappuloita.

Ei oikeastaan Suomellakaan.

Lumetta tai totta, mutta meillä on de facto jo se sotilaallinen sateenvarjo, jonka me käytännössä voimme suurvaltapoliittisella pelikentällä koskaan saada, vaikka meiltä puuttuu jäsenyys de jure.

Entistä selkeämpää on, että Stoltenbergin jäsenmaakierroksen tulemana on ollut se, että yleisempää halua laajeta ei löydy myöskään NATO-jäsenmaista.
Tätä ei tietenkään kerrota ulos, mutta pelin henki on varsin selvä.

Suurten kansainvälisten organisaatioiden ekspansion aika on ohi. Ne eivät laajene. Joltain osin ne ohenevat ja kapenevat.

Turkki ei irtoa NATOsta, mutta se alkaa olla takiaispallon omainen jäsen Pohjois-Atlantin turvallisuusorganisaation "talviturkissa".

Ystävämme NATOssa ovat kertoneet tämän tosiasian meille, eli siis miehellemme ylhäällä.
Niinistön linja on tässä suhteessa selkiytynyt lisää kun vain lukee oikein nämä tekstit.

Kultaranta -keskusteluja odottaa hienoisella uteliaisuudella. http://www.presidentti.fi/public/default.aspx?node...
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Keskeisiin kansainvälisiin kysymyksiin kuuluu ehdottomasti juuri tämä:

"Kultaranta-keskustelut järjestetään 17.–18. kesäkuuta 2018 otsikolla ”Pallo hallussa?”. Naantalin Kultarannassa pohditaan maailman menoa kansainvälisen järjestelmän, kansainvälisten järjestöjen ja kestävän kehityksen kannalta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimä ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelutilaisuus järjestetään nyt kuudetta kertaa.

Tilaisuus alkaa sunnuntai-iltana, jolloin aiheena on koetuksella oleva kansainvälinen järjestelmä. Englanniksi käytävässä keskustelussa ”Voima ja vahvuus vai yhteinen järjestys?” mietitään, miten palauttaa luottamus ja toimintakyky sääntöpohjaiseen maailmaan."

Kyllä presidentti Niinistö on ajan "valtimolla" - ja tietää, mikä aihe juuri nyt - ja pitkään tulevaisuudessakin - on kuuma ja polttava!

"Kansainvälinen järjestelmä", "kansainvälisten järjestöjen" ja kestävän kehityksen teemat.

NATOkin on järjestö.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Siellä on aina jauhettu pelkkää paskaa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Huuska heittelee yllä besser visser -tyyppisesti puppua. Kun Nato viestii, että tervetuloa, niin se tarkoittaa myös sitä. Suomessa se tietenkin tulkitaan siten, että kysytään Venäjältä kuinka vainoharhaisen kieroontuneisuudesti se tulkitasee kosiskelun ja sitten itse keksitään vainoharhojen tilalle vaihtoehtoisselitykset.

Asiallisemmin kysyen, mitä h*vetin etua Venäjä voi Ankaralle tarjota palkkiona Naton rauhankumppanien jäsenyyden estämisestä, kun Turkki saa Venäjältä samat edut muutoinkin kiristettyä pienellä viiveellä.

Paikkansa pitämätön on myös olettama, että Naton kalustoa siirrettäisiin konfliktissa Suomeen, eikä varattaisi sääntöjen mukaisesti yksinomaisesti Naton jäsenmaiden käyttöön. Ei ole olemassa Natolla automaattisesti täydentyvää ammennettavaa kalustoa, mitä toimittaa Suomeen kriisissä. Suomella ei myöskään ole 5. artiklan mukaisia turvatakuita. Ei minkäänlaisia takuita.

Nuo ovat faktoja ja kirjoitetut väittämät todennettavissa olemassa olevista kv-sopimuksista. Arvoitus on mihin Huuska perustaa vakuuttavasti esittämät mielipiteensä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset