Veikko Huuska

Mitä tapahtui 15.5.1918 kun kansalaissota virallisesti päättyi - lehdet kertovat

Mitä tapahtui kun Kapina päättyi 15.5.1918? -  Päivälehdet kertovat tasan 100 vuotta sitten.

*

Useat lehdet julkaisivat silmää tekevien kansalaisten, yhteensä 46:n miehen (nimenomaan miehen!) allekirjoittaman julistuksen:

”SUOMEN KANSALAISILLE.”

Sen alussa todettiin:

Suomen kansan korkein unelma on toteutunut.  Maailmansodan mahtavain tapausten yhteydessä Suomi on saavuttanut valtiollisen itsenäisyyden.  Meidänkään kansamme ei pitänyt saada tätä kallista lahjaa ilmaiseksi.  Sodista katkerin, se, jossa kansakunnan jäsenet seisovat toisiaan vastassa, täytyi kansamme käydä vapautuksensa lunnaiksi.  Suomen nuori kansanarmeija on nyt, sen mahtavan vallan avulla, jonka aseiden voitto teki maamme itsenäisyyden mahdolliseksi, vienyt tämän taistelun voittoon.  Suuret ovat ne uhrit, jotka se on vaatinut.  Se on kysynyt tuhansien jalojen Suomen miesten, jopa monien vieraidenkin veren ja hengen taistelukentällä, tuhannet ovat kaatuneet murhamiesten kädestä, raunioina savuavat laajat alat isänmaata, vihaa ja katkeruutta tulee kauan huokumaan kansalaissodan jäljistä.

Mutta Suomen kansa tahtoo elää ja sen tulee elää.  Avarampana, lupaavampana kuin koskaan avautuukin nyt tulevaisuus tälle kansalle.  Meidän täytyy vain tajuta, mitä meiltä vaaditaan tällä historiamme ratkaisevalla hetkellä, ja kansamme voi kulkea kohti elämää, joka on oleva valoisampi, rikkaampi, onnellisempi kuin milloinkaan ennen.”

Teksti, jonka laatijaa ei mainita erikseen, jatkuu ylevin ilmauskääntein.  Manifesti huipentuu lopussa:

Kansalaiset!

Suomen kansan elämässä ei ole ollut toista niin ratkaisevaa hetkeä kuin nykyinen.  Siitä mitä nyt päätetään, ennen kaikkea niissä kahdessa suuressa kysymyksessä, joita edellä on kosketeltu (Suomen tuleva valtiomuoto, sekä eduskunnan asema ja rooli, vh), riippuu kansamme koko vastainen onni ja menestys.  Siitä riippuu, onko sisällinen rikkinäisyytemme edelleen estävä täällä kaiken todellisen edistyksen, onko vallattomuus ja kurittomuus tukahduttava ikimuistoisen kansalaisvapautemme, onko Suomi jäävä riitaiseksi, sairaaksi, voimattomaksi, joka pian on vajoava entistä vielä suurempaan riippuvaisuuteen idän tuhoisista voimista; vai onko Suomen kansasta tuleva terve ja voimakas kansa, jossa todellinen vapaus vallitsee, ja joka on kykenevä säilyttämään kalliisti saavutetun itsenäisyytensä sekä edelleen kartuttamaan isiltä perityn länsimaisen sivistyksensä kallisarvoisia aarteita.  tästä ratkaisusta riippuu, ovatko ne suuret hengen, veren ja tavarain uhrit, jotka kansamme vuosisatojen kuluessa ja nyt taas kerran on kantanut isänmaalle, turhaan annetut, vai onko niistä nyt, ajan täyttymyksessä, kasvanut se todellisesti vapaa, vahva, onnellinen Suomi, joka näiden uhrien antajain silmissä on väikkynyt.

Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1918.

Allekirjoittajina mm: Alpo Noponen, kansakoulun opettaja. Eric v. Rettig, Tilanomistaja.  Otto Stenroth, Ent. senaattori.  J. Ax. Lavonius. Pankinjohtaja.  J.K. Paasikivi. Ent. senaattori.  Eino Suolahti. Lääket. lis.  J.R. Danielsson-Kalmari. Valtioneuvos.  W. Malmivaara. Rovasti.  Emil Schybergson. Pankinjohtaja.  Leo Ehrnrooth. Ent. senaattori.  K.G. Idman. Lakit. tohtori.  Antti Tulenheimo. Ent. senaattori. Ernst Estlander. Professori. Volter Kilpi. Kirjailija. E. Nevanlinna. Ent. senaattori. Mauri Honkajuuri. Pankinjohtaja.  Alvar Renqvist. Kustannusliike Otavan johtaja. Artturi H. Virkkunen. Uuden Suomettaren päätoimittaja. jne.

Katso: Suomen kansalaisille!

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1271787?page=3&term=kansalaissodan

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1185726?page=2&term=kansalaissodan

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1293462?page=1&term=kansalaissodan

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1229933?term=kansalaissodan&page=1

*

Elintarveasiaa

”…julkituo monta surullista tosiseikkaa, osoittaen elintarvehallituksen raskaat erehdykset.  Siinä mm. huomautetaan, että elintarvehallitus on lähettänyt asiamiehiään kaikkiin muihin maihin, vaan ei elintarverikkaaseen Tanskaan.  Sieltä olisi viime helmikuussa ollut mahdollisuus saada kokonaista 10 miljoonaa kiloa viljaa ja 2 miljoonaa kiloa sokeria.  Nämä suuret tavaramäärät menivät muualle vain sentähden, että elintarvehallituksen Tukholmassa oleva asiamies ei, hänelle lähetetyistä sähkösanomista huolimatta asiaa järjestänyt.

Yhtä kuvaavaa näitten valtion elintarveasiamiesten toiminnalle on toinen tapaus samoilta ajoilta.  Poliittisen kannunvalajana suurta mainetta niittäneen professori G. v. Wendtin onnistuttua Tanskasta ostaa eräitä määriä viljaa, voita ja sokeria, aiottiin nämä tavarat kansalaissodan aikana Kööpenhaminasta lähettää – suoraan kapinoitsijain suuhun, Mäntyluotoon.  Vain eräitten liikemiesten onnellinen väliintulo pelasti nämä tavarat turvallisempaan paikkaan.  Tammikuun lopusta maaliskuun puoliväliin elintarvehallituksella ei olut minkäänlaista edustusta paitsi Tanskassa myöskään Hollannissa, joka sekin on elintarverikkauksisistaan tullut tunnetuksi.”

Kauppalehti, 15.5.1918.
*

Kotieläinten ruokinnasta kevätkuukausina 1918

Kirjoittanut Hannes Nylander.

”Niitten lukuisain vaikeuksien joukossa, jonka kansalaissota ja kärjistyvä elintarvepula on tuottanut, ei ole maamiesten kohdalla helpoimpia se, miten ruokinnan puolesta saadaan karja kesään ja hevoset kevättöitä varten pidetyiksi edes jonkunverran kunnossa.  Asema on tässä suhteen suurimmassa osassa maata sangen vakava, rehuvarat kun useimmissa seuduin ovat aivan vähissä.  Mutta varsinkin niissä osissa Etelä- ja Länsi-Suomea, joita punaisten joukkojen hävitys ja sotatoimet ovat raskaimmin kohdanneet, tuntuu varmaankin asema tässäkin suhteessa toivottomalta.  Toivottomuuteen ei nyt kumminkaan ole aikaa, toimiin on ryhdyttävä, vauriot korjattava ja turvauduttava uusiin keinoihin, mikäli eivät entiset auta.  Eläinten ruokinnassakin  ON KEINOJA, vaikkakin tavalliset rehuvarat olisivat lopussa.  On vain ripeästi ja ennakkoluuloitta käytävä niitä sovittamaan käytäntöön.”

Riihimäen Sanomat, 15.5.1918.

*

Pikku uutisia:

Vangittuja punaisia.

Sunnuntaina vangittiin Helsingissä eräästä matkustajakodista tunnettu punakaartilaismellakoihin yllyttäjä ja ryöstöihin kiihottaja Jean Boldt.  ”Sisar” Fiina Huttunen on vangittu uudelleen.

Oikeudellinen kuulustelu on nyttemmin toimitettu maisteri Sulo Wuolijoen ja Fiina Pietikäisen suhteen ja on heidät molemmat passitettu Sörnäisten kuritushuoneeseen.

Punaisten ryöstämät rahat.

tyhjentäessään Helsinkiä veivät punaiset mukanaan omia tekemiään seteleitä 77 milj. markan ja vanhempia oikeita seteleitä 160 milj. markan arvosta eli siis yhteensä 237 milj. mk.

Riihimäen Sanomat, 15.5.1918.
*

Kenraali Mannerheim saanut I ja II luokan rautaristit. 

Professori Mikkola saanut II luokan rautaristin.

Kreivi von der Goltzin esikunta ilmoittaa:

Toukokuun 12 pnä saapuneen sähkösanoman mukaan on H.K. Saksan Keisari osoitukseksi erikoisesta suosiostaan Suomea kohtaan antanut Suomen armeijan ylipäällikölle, kenraali, paroni Mannerheimille II ja I luokan rautaristit, sekä Suomen hallituksen edustajalle kreivi von der Goltzin luona, professori Mikkolalle, II luokan rautaristin kannettavaksi musta-valkoisessa nauhassa.

Riihimäen Sanomat, 15.5.1918.

*

Venäjälle viety rautatiekalusto

Mikäli tähän asti on käynyt selville, ovat punaiset vienet Venäjälle noin 30 veturia ja niihin kuuluvat junat, joissa on seurannut melkein kaikki parhaat matkustajavaunut.  Uusista kolmannen luokan matkustajavaunuista on Pietariin viety kaikki, yhtä lukuunottamatta. 

Kavantsaaren aseman ovat punaiset perinpohjin hävittäneet sekä polttaneet asemalla noin 60 vaunua.

Riihimäen Sanomat, 15.5.1918.

*

Suurten tulojen vero vuodelta 1916

Sen johdosta, että bolshevikikapina, joka puhkesi maassa viime tammikuun lopulla, keskeytti Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen ja Viipurin lääneissä suurten tulojen suostuntaverosta 7 päivänä tammikuuta 1918 annetun lain 10 §:ssä säädetyn määräajan  veroilmoitusten antamista varten, jonka tähden suurten tulojen verotusta ei ole voitu toimeenpanna mainituissa lääneissä, on senaatti määrännyt, että niiden henkilöiden ja yritysten, jotka eivät ole aikaisemmin sanottua ilmoitusvelvollisuuttaan täyttäneet, on kahden viikon kuluessa, t.k. 14 päivästä lukien eli siis viimeistään toukok. 29 p. annettava veroilmoituksensa asianomaiselle maistraatille tai kunnallislautakunnalle.

Riihimäen Sanomat, 15.5.1918.

*

Katsaus

Kansalaissota, joka toivottavasti nyt on loppuun käyty, mutta jonka hyrskyt samentavat koko kansan keväiset mielikuvat, on historiamme surullisin tapahtuma siksi, että se oli veljessota.

Sanotaan kärsimysten kautta käyvän tien onneen.  Ja kun kerran se on elämän sääntö, niin toivottavasti näiden synkkien tapahtumien kautta luodaan uusi vapaa Suomi.  Meidän täytyy nyt raskaiden uhrien ja kärsimysten avulla pyrkiä saavuttamaan jotakin entistä ehompaa ja parempaa.

Se Suomi, mitä nyt luodaan, on ensinnäkin oleva SUOMALAINEN SUOMI.  Sillä se on suomalainen talonpoika, joka ensi kädessä kiiruhti murtamaan sosialistein hirmuvaltaa.  Siksi on hänen edustamansa, kansamme enemmistön edustama kansallisuus nyt lopultakin nostettava sille kuuluvalle kunniasijalle, jota se tähän asti valitettavasti ei vielä koskaan ole saanut.  jne.

Riihimäen Sanomat, 15.5.1918.

*

Hevosten ruokinta

Kevättöiden ajaksi ovat hevoset välttämättä saatava pidetyiksi kunnossa.  Sen vuoksi ovat väkirehut ja heinät ensi sijassa varattavat hevosille, joille sen lisäksi tilaiduuden mukaan voi käyttää lipeöitettyjä olkisilppuja, paperimassaa ja muun puutteessa varpurehua.

Riihimäen Sanomat, 15.5.1918.

*

Kuinka tästä edespäin

”… Huomautamme asiasta täten ja toivomme, että OIKEUS pidetään arvossaan ja etteivät tuomarit kallistaisi korviaan noiden epäoikeutettujen puolustajain puheille ja todistajille.  Sillä kun he kerran ovat punaisten luvalla tai luvatta onnistuneet säilyttämään omaisuutensa, ja koskemattomuutensa, niin pitäisi heidän itsensäkin huomata, että he ovat JÄÄVIÄ todistamaan ja pysyä edelleen loukoissaan, kuten ovat koko vapaustaistelumme ajankin pysyneet.

Punaisten rikoksia tutkittaissa ja heidän johtomiehiään  tuomittaissa, ei kelpaa puolustukseksi se, ettei täällä muka olisi paljon mitään tapahtunut, tai että täällä on tapahtunut murhia ja ryöstöjä vähemmän kuin muualla.  Tässä on huomioonotettava, että täällä oli Kronqwistilla ja kumppaneilla TÄYSI valta, ei ketään vastaan hangoittelijoita ollut, eikä mitään suojeluskuntalaisten ajojahtia tarvinnut toimittaa, sillä ne muutamat harvat, - noin 1 tuhannesta – jotka täällä valkokaartilaisten riveissä taistelivat, olivat jo aikoinaan poistuneet.

Asioita on siis katseltava suurin piirtein ja oikeutta jaettava johdonmukaisesti, eikä persoonavaikutteet ja entiset teot saa tulla kysymykseenkään.  Liehakoiminen on jätettävä ja otettava huomioon se, että punaisten rosvojen ampumista kuulista ovat kaatuneet monet jalot kansalaiset, heidän ryövärinsä ovat ryöstäneet kaatuneiden ja vangittujen kaiken omaisuuden ja haastaneet yhteiskuntaa kaikin tavoin..  jne

Riihimäen Sanomat, 15.5.1918.

*

Lampaat

tulevat toimeen varvuilla, kanervilla, jäkälillä ja naavalla.

Riihimäen Sanomat, 15.5.1918.
*

Hyvinkään kunnan ylimääräisessä kuntakokouksessa

viime maanantina oli esillä muutamia nykyisestä tilanteesta johtuvia asioita. Siten päätettiin asettaa tutkintalautakunta ottamaan selvää kapinallisten kunnallishallinnossa aikaansaamasta epäjärjestyksestä ja vaurioista.  Lautakunnan jäseniksi valittiin arg. H. J. Linna, maanv. A. Rajamäki ja apt. K. Väyrynen, jotka saavat apunaan käyttää lainoppinutta.  Kunnan kaikkien lauta-, johto- ja toimikuntien puheenjohtajille päätetiin lähettää tieto, että heidän on ensi kuntakokoukselle tehtävä selkoa, ovatko ja missä määrin he itse tai heidän johtamansa virkakunnat ja niiden toimistot olleet sekaantuneina kapinaliikkeeseen.  Kapinaliikkeen palvelukseen antautunet elintarvelautakunnan jäsenet katsottiin erotetuiksi ja heidän tilalleen valittiin uudet, joten elintarvelautakuntaan nyt kuuluvat maanvilj. Marttila ja Honkala sekä kaupp. Paananen, Estola ja Jäärailo.

Riihimäen Sanomat, 15.5.1918.

*

Punakaartilaisten ja venäläisten vankien lukumäärä.

Tampereen valtauksen jälkeen nousi vangittujen punaryssien lukumäärä likemmin 30.000.  Helsingissä otettiin 7.000 vankia, Viipurista 10.000, Hämeen rintamalla 20.000 ja viime lauantaina eri rintamilla 6.000.  Koko sotavankien lukumäärä nousee näin ollen noin 73.000:een, joista yli 10.000 on ryssää. – (lähde) Karjalan Aamulehti.

Riihimäen Sanomat, 15.5.1918.
*

Hämeen lääninhallitus

Kun Hämeenlinna jo on puhdistettu punaisista ja sikäläinen läänin hallitustalo saatu siistityksi sellaiseen kuntoon, että lääninhallitus siellä jälleen voi työskennellä, lopetti lääninhallitus t.k. 8 päivänä toimintansa Tamperella.  V.t. lääninsihteeri, lakit. kand. Einar Schrey ja v.t. maaherra, kruununvouti Th. Lilius ovat matkustaneet Hämeenlinnaan.  Asiakirjat, joita lääninhallituksen kuukauden kestäneen toiminnan aikana Tampereella on keriytynyt melkoinen määrä, lähetettiin osaksi postissa, osaksi rautateitse

Riihimäen Sanomat, 15.5.1918.
*

Kahdensadan miljoonan markan

(200.000.000)

suuruinen, Suomen Senaatin maaliskuun 27 p. 1918

päättämä

SUOMEN VAPAUDEN LAINA

tarjotaan täten tilattavaksi.  Tilausaika kestää heinäkuun 1 päivään 1918.

Laina annetaan 100:n, 1.000:n ja 10.000 markan haltijalle asetettujen valtion maksuosoitusten muodossa, jotka joutuvat takaisin maksettaviksi heinäkuun 1 p:nä 1920. …

Lainaa saadaan tilata Suomen Pankin, yksityispankkien ja säästöpankkien konttoreissa sekä kaikissa postikonttoreissa ja ensimmäisen luokan postitoimistoissa.

SUOMEN SENAATIN

VALTIOVARAINTOIMITUSKUNTA.

Savotar, 15.5.1918

*

PERUUTAMME

täten takavarikoimismääräyksemme

akkunalaseille ja polkupyörille

tk. 11 päivästä lähtien.

Intendenttiopiirikonttori

Kuopio

Savotar, 15.5.1918

*

Kuulutus

Kaikkia Näätälässä, Karisalmella, Torongissa y.m. lähiseuduissa asuvia huvilanomistajia sekä kaikkia mainittujen seutujen paikallisia asukkaita kehoitetaan täten laillisen edesvastuun uhalla tuomaan kaikki heille vieraat tavarat  Näätälän Nuorisoseuran talolle tai Karisalmen Työväen talolle tai ainakin ilmoittamaan niistä Karisalmen-Näätälän suojeluskunnan esikunnalle viimeistään ennen t.k. 19 päivää.  Samoin on kaikki kansalaissodan aikana punakaartilaisilta ostetut tavarat tuotava edellä mainittuihin paikkoihin.  Samalla ilmoitetaan, että näin kootut tavarat jaetaan oikeille omistajilleen edellämainitun esikunnan toimesta t.k. 21 p:stä alkaen, jolloin tavarain omistajia pyydetään saapumaan näihin paikkoihin, joihin tavara on ilmoitettu koottavaksi.  Karisalmella 14. p:nä toukok. 1918.

Karisalmen-Näätälän suojeluskunnan Esikunta.

Karjala-lehti, 15.5.1918.

*

Parturi

saa heti paikan Rob. Poligsonilla Sortavalassa.

Korkea palkka!

Karjala, 15.5.1918.
*

Paikkaa haluaa

Tyttö,

joka osaa tehdä proderaus- ja merkkaustöitä ja on jonkin aikaa toiminut lasten kaitsijana, hakee rouvan apulaiseksi ja lasten seuralaiseksi maalle tai kaupunkiin.

Pikainen vastaus tämän viikon aikana. (Huomaa ei punainen) tämän lehden konttoriin nimimerkillä ”Vilkas 20”.

Karjala, 15.5.1918.

*

Karjalan ja Viipurin valloituksen muistot talteen.

Niin yksityinen kuin yleinenkin mielenkiinto on herännyt kansalaissodan muistoihin.  Monet ovat keränneet kivärin luoteja, schrapnellin hylsyjä ja kappaleita, pomminkuoria y.m.  Toiset ovat säästäneet pounasten julistuksia, heidän hetaleitaan, kirjeitään y.m.  Valtion takavarikoiminen taas käsittää kokonaisempaa tavaraa, joka saapi joko varsinaisen käytäntönsä   tahi jääpi muistojen kokoelmiin.

Yksityinen keräysharrastus on erinomainen, jolla on suuri merkityksensä, eivätkä ilman sitä viralliset toimenpiteet sovi  mitään kokonaista saada aikaan.  Mutta suotakoon allekirjoittaneen antaa asiassa muuan kokenut neuvo.  Olen pari, kolme vuosikymmentä jo ollut muinaismuistojen ynnä muiden keräilyjen palveluksessa, ja ehdoton päätökseni on jo kauan ollut, etten itselleni enää mitään kokoa, vaan ainoastaan yleisempiin kokoelmiin. …

Kaarle Soikkeli, lehtori ja muinais- ja historian tutkija, Wiipuri.

Wiipuri, 15.5.1918.
*

Lähetettyjä kirjoituksia.

Sotamuistokeräily.

Kysely.

Viipurin Kaupunginarkistoon on saapunut valokuvia, joissa on A. Pursiaisen muistiinpanoja.  Niissä viitataan hänen muistikirjaansa.

Pyydetään kohteliaimmin tietoja siitä, missä mainittua muistikirjaa nykyisin on tavattavissa, kuka on tuo A. Pursiainen sekä missä hän nyt oleskelee.

Viipurissa, 14. 5.1918.

Viipurin Kaupunginarkisto.

(Raatihuone, Seurahuoneen puolelta).

Wiipuri, 15.5.1918.

*

Ilmoituksia

Huomautus työnantajille!

Kaikkia työnantajia kehoitetaan palveluksessaan olevilta ja palveluksen pyrkiviltä asevelvollisuusikäisiltä miehiltä vaatimaan säädetyt todistukset, joista käy selville heidän suhtautumisensa asevelvollisuuskutsuntaan.

Tällaiset todistukset saadaan pyydettäessä kutsuntalautakunnalta.

Kuopiossa Toukokuun 12 päivänä 1018.

Pohjois-Savon ja Kajaanin Sotilaspiirin vt. Päällikkö

Majuri Kihlström.

Savotar, 15.5.1918.

*

Englanti tunnustaa Suomen itsenäisyyden.

Asettaa kuitenkin ehtoja.

Englannin konsuli Helsingissä lie luvannut Suomen itsenäisyyden tunnustamisen, mutta vaatii että Suomessa vangitut englantilaiset vapautetaan, että vapaata matkustusoikeutta Suomen kautta myönnetään näille henkilöille ja heidän omaisuudelleen, että Suomen aluevesistöillä englantilaiset laivat saavat liikkua ja että Suomi pysyy puolueettomana.  Sittenkun tämä on vahvistettu, lähetettäisiin tänne charge d´affaires (=lähetystöjäsen); lopullinen sopimusten järjestely tulisi tapahtumaan tulevassa rauhankongressissa.

Kaleva, 15.5.1918.

*

Taistelun jälkeen.

Kansalaissota on päättynyt ja isänmaamme etäisimmätkin kolkat vallotettu punaisen hirmuvallan ikeenalta.  Valkoinen valta on vyörynyt yli Suomen niemen lakaisten ja puhdistaen ryöstäjien loiskasvun kansamme syvistä riveistä.  Me olemme vihdoinkin kyenneet puistamaan isoa miestä pitkästä parrasta kehottaen menemän niin pitkälle kuin pippuri kasvaa.  Mutta Iivana on Iivana, eikä voi ikinä mustasta valkoiseksi muuttua.  Suomen kansan täytyy ajamalla ajaa mustaparta pois täältä ja sen myrkyttämät huligaaniainekset saattaa edesvastuuseen kaameista rikoksistaan.  Nyt se on tehty, ja Suomi on vapaa. …

Liitto, 15.5.1918.

*

Kunnian kentällä kaatuneita.

Taistelussa isänmaan ja vapauden puolesta ovat sankareina kaatuneet:

Ritvalasta Juho Kiimalehto 23 v., kaatui Hauholla 28/4 ja Jaakko Junttila 19 v. kaatui Vienan Kemissä 7/3.

Inarista Oskari Kangasniemi ja Heino Lehtola kaatuivat Kuolajärvellä.

Turussa kirjansitoja Urho Hiltunen, joka toimi Etelä-Pohjanmaan 3:nnen reservipataljoonan sanitäärinä. Vainaja oli syntynyt Oulussa 1881 ja muutti Turkuun noin 15 v. sitten.

Kaleva, 15.5.1918.

*

Vapauden risti tuomari Antti Mikkola-vainajalle.

Senaatti on lähettämässään sähkösanomassa armeijan ylipäällikölle, kenraali Mannerheimille ehdottanut, että ensi torstaina tapahtuvassa kansanedustaja Antti Mikkolan hautajaistilaisuudessa annettaisiin vainajalle vapuadenristi, koska hän luultavasti on saanut uhrata henkensä sentähden, että hän valtiopäivillä on ensimmäisenä esiintynyt asevelvollisuuden palauttamisen puolustajana.

Karjalan Aamulehti, 15.5.1918.

*

Suomenlinnan ruotsinkielinen nimi.

Senaatin päätöstä Viaporin nimen muuttamisesta Suomenlinnaksi on suomenkielellä selvä, mutta asetuskokoelmassa julkaistaessa tulee siihen ruotsinkielinen teksti, jossa Suomenlinnaa vastaa luultavasti ”Finlandborg”.

Karjalan Aamulehti, 15.5.1918.

*

Päämaja siirretty Mikkelistä Helsinkiin.

Siirto tapahtui eilen.

Suomen armeijan päämaja, joka tähän asti on ollut Mikkelissä, siirrettiin sieltä eilen Helsinkiin.

Karjalan Aamulehti, 15.5.1918.

*

Ja kuten alussa totesimme, tänään 15.5.2018 tuli päivälleen kuluneeksi siitä, kun Suomen kansalaissodan katsotaan päättyneen.

Huomenna, 16.5.2018 tulee kuluneeksi puolestaan päivälleen 100 vuotta siitä, kun kenraali, paroni Mannerheimin johdolla voittanut armeija marssi 12.000 miehen voimalla Helsinkiin Senaatintorille.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Sattumaako lie, vai mitä, mutta ainakin tähän tasan 100 vuotta sitten -katsaukseen osui enimmäkseen sellaisia tekstejä, joissa juuri päättyneestä sodasta käytettiin nimitystä "kansalaissota".

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Kiinnitin huomiota samaan. Omassa nuoruudessani muistan miten tuon vuoden 1918 tapahtumat kokeneet silloin jo vanhat ihmiset käyttivät tuota Kansalaissota-termiä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Omissa muistikuvissani vanhat ihmiset käyttivät säännön mukaan ilmaisua "kapina".

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Suomi julisti heti kansalaissodan päättymisen jälkeen 15.5.1918 virallisesti sodan Venäjälle.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/10/suomen...

" Viimeinen punainen taisteluosasto oli antautunut 14.5.1918 eli yhtä päivää aikaisemmin.

Suomen äärioikeisto pyrki tekemään Suomesta 1917 Venäjän maakunnan Kerenskin vallan alla "hajotuttamalla" NAAPURIVALTION SOTILASDIKTAATTORILLA oman ylimmän vallan haltijan Eduskunnan. Hyvä kun Kerenski sentään tiesi, mitä sellainen "vaalit" on, kun hän oli itsekin ollut ehdokkaana Tsaarin neuvoa antavan Duuman vaaleissa 1912 omassa ja Leninin kotikaupungissaan Simbirskissä (Uljanovsk), ja tullut valituksikin perustamansa Sosialisti- puolueen ehdokkaana hänen äänestäjiensä suuren osan epäilemättä luullessa äänestävänsä Leninin puoluetta...

Suomi oli Wienin kongressin rauhan mukaan RIIPPUMATON VALTIO SIITÄ ALKAEN, KUN TSAARIN HALLITSIJAHUONE LAKKASI OLEMASTA VALLASSA. Suomen rajatkin oli määrätty Wienin kongressissa, joskin tsaari teki niihin tarkistuksen itään päin (suomenkielisen Karjalan liittäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan.

Jos Punaiset ja valkoiset kaartit olisivat tuolloin yhdessä tiedottaneet Kerenskille itsenäisyyden olevan voimassa ja että sitä puolustetaan (kuten esimerkiksi Stalin vihjaisi, mutta ei voinut sa- noa suoraan, kun bolshevikitkin tukivat vielä tuolloin Kerenskin hallitusta Valkoisten, Kornilovin ym., kapinaa vastaan, sisällissota olisi voinut olla vältettävissä. On kuitenkin huomattava, että kaikissa muissa Euroopan maissa paitsi läntisissä naapurivaltioissamme oli tuolloin sisällissota.

Se, että Kerenski lähti pelleilemään Suomen kysymyksessä oli viimeisiä ja ratkaisevia nauloja hänen poliittiseen ruumisarkkuunsa. Eserrien johtama Ukrainan Keskusrada esimerkiksi lähti omille teilleen.

Suomen eduskunta saattoi sodan julistaessaan tietysti minkään estämättä "Tulkita olleensa sodassa" jo olleensa sodassa pitempään. Olihan ylipäällikkö Mannerheim väittänyt omille, erityisesti maalaisliittolaisille kaarteille muka "Neuvosto-Venäjän hyökänneen Suomeen", kun hän itse hyökkäsi venäläisissä varuskunnissa vielä jäljellä olevaa väkeä vastaan, joka ei ollut NL:n hallituksen komennossa (eikä tätä ennen myöskään punakaartien, joihin monien venäläisten oli nyt henkensäkin sälyttääkseen liityttävä). Tuollainen tulkinta on pantu mm. kenraali A.F. Airon suuhun. Toki hän on voinut sellaista puhuakin vaikka ei tunnetusti ollut puhelias, eikä kirjoittanut muistelmiakaan.

Tuo tulkinta ei kuitenkaan ole oikea diplomaattiselta (de jure) eikä faktuaaliselta kannalta (de fakto): sotaa ei ollut julistettu eikä esimerkiksi aluevaatimuksia vielä esitetty suuntaan eikä toiseen (jos sellaisia ei esitetä, ei yleensä kannata julistaa sotaakaan, vaikka jossakin vaikka ilmassa tai merellä tapella rymisteltäisiinkin).

Venäjän hallitus oli kahteenkin otteeseen yrittänyt lähettää edustajansa myös valkoisten puolelle (mahdollisesti myös sovittelutarkoituksessa), mutta nämä vangitsivat lähettiläs eversti Nikolai Kovankon (joka oli ollut Viaporin viimeinen venäläinen komendantti) ja torjuivat myös seuraajan minkä jälkeen Suomi kohta julistikin sodan.

Neuvosto-Venäjän armeijan joukkoja ei ollut eikä varsinkaan sotinut Suomessa.

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ne......

Venäjän joukkojen poissapysymisestä Suomesta oli lisäksi erikseen sovittu SAKSAN KANSSA Brest-Litovskin rauhansopimuksessa.

Niin sanotulla 42. armeijan selkkauksella Viipurissa,jossa kaupungissa vielä olleen kotiutetta- van varuskunnan sotilaiden väitettiin riisuneen aseista kaupunkiin tuodun valkokaartin (mahdollisesti venäläisen väestön suojelemiseksi, jonka jäljellä olleet, pääasiassa ammatilliset ja poliittiset porvarit, valkoiset tappoivat sisällissodan loppuvaiheessa) ei ole mitään tekemistä työväenvallankumouksen kanssa, sillä se tapahtui (jos tapahtui lainkaan) 24. tammikuuta eli neljä päivää ennen vallankumouksen alkua:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llis...

"...Jälkeenpäin on esitetty, että Venäjän sota-asiain kansankomissaari Nikolai Podvoiski mää- räsi tammikuun 23. päivänä Suomeen sijoitetun 42. armeijakunnan riisumaan suojeluskunnat aseista”. Ainut Podvoiskin määräystä koskeva virallinen dokumentti on senaatin tammikuun 24. päivän pöytäkirjassa, jossa todetaan, että Podvoiski oli senaatin saamien tietojen mukaan antanut Viipuriin sijoitetulle sotaväelle määräyksen riisua aseet kaupunkiin järjestystä pitämään saapuneelta suojeluskunnalta. Senaatin mukaan Podvoiskin määräys ei siis koskenut koko 42. armeijakuntaa eikä kaikkia suojeluskuntia vaan vain Viipurin varuskuntaa ja vain kaupunkiin saapuneita suojeluskuntalaisia. ... "

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Finland

The Revolution of 1918. In the early morning of Jan. 28 a workers’ revolution began in Finland (see 1918). Acting on appeals from the leaders of workers’ organizations, the proletariat of Helsinki seized government institutions and banks. The resistance of the Whites in the southern part of the country was quickly broken. However, the north and most of central Finland, where the members of the bourgeois government had taken refuge, were occupied by the White Guard. Civil war ensued. A revolutionary government, the Council of People’s Commissioners, was established on January 28. The council formulated a democratic program but proceeded to enact a series of socialistic reforms. It nationalized large private estates and many industrial and commercial establishments, replaced the bourgeois state apparatus, assumed management of the Bank of Finland, instituted state control over private banks, es-tablished workers’ control at factories, and gave free land to the tenant farmers. So-viet Russia rendered considerable assistance to revolutionary Finland. On Mar. 18, 1918, with V.I. Lenin present, representatives of the two countries met in Petrograd and signed a treaty strengthening friendship and brotherhood between the RSFSR and the Finnish Socialist Workers’ Republic (so designated in the text of the treaty at Lenin’s proposal).

The counterrevolutionary forces called on the German imperialists for help in suppressing the revolution. Treaties between Svinhufvud’s government and Germany were signed in Berlin on Mar. 7, 1918; these treaties made Finland politically and economically dependent on Germany. In early May the revolution was suppressed with the aid of German troops that had landed in Finland. Although the revolution was defeated, it had a considerable influence on the history of the country and the further development of the working-class movement. Learning from its lessons, the most perceptive Finnish Social Democrats realized the necessity of forming a truly revolutionary Marxist-Leninist party; as a result, on Aug. 29, 1918, the left wing of the SDPF founded the Communist Party of Finland (CPF).

From 1918 to 1945. The suppression of the revolution in Finland was followed by the establishment of a regime of White terror. On May 15, 1918, Parliament voted to break relations with Soviet Russia. In August the Finnish government declared that peaceful relations between the two countries would be established only after Karelia and the Kola Peninsula had been incorporated into Finland. Moreover, Parliament passed several laws to aid the formation of a political alliance with Germany;it voted on Aug. 1, 1918, to make Finland a monarchy and on October 9 to elect the German prince Friedrich Karl of Hessen as king of Finland. The German revolution of 1918 and Germany’s defeat in World War I saved Finland from becoming a vassal of Germany. Finland was proclaimed a republic on July 17,1919, and K. Ståhlberg was elected president of the bourgeois republic.

From 1918 to 1920, Finland supported the interventionist plans of the imperialist po- wers, although it did not actually take part in the intervention.The victories of the Red Army, the growth of the working-class movement in the country, and economic difficulties forced Finland to accept the peace proposals of the Soviet government. A peace treaty between the RSFSR and Finland was signed on Oct. 14, 1920. Nevertheless, Finnish foreign policy retained an anti-Soviet bias that was consistent with the class interests of the bourgeoisie and with the desire of the reactionary circles to create a Greater Finland. White Finnish “volunteer” detachments made frequent raids on Soviet Karelia until 1922, and political, economic, and cultural ties with the USSR were at a minimum. "

Aivan samaa kuin Sovjetskaja sanoo myös Helsingin yliopiston historian tutkija tohtori Jari Hanski, joka on vertaillut I maailmansodan jälkeen itsenäistyneiden maiden tuolloisia taphatumia.

http://vapaussota.com/wp-content/uploads/2014/02/H...
TAULUKKO 2:

OLIKO VALLANKUMOUSTA/VALLANKAAPPAUSTA/KAPINAA, SISÄLLIS-SOTAA TAI SOTAA ENTISTÄ ISÄNTÄMAATAA/ ENTISIÄ ISÄNTÄMAITA VASTAAN?

Maa: Suomi

Oliko vallankumous/vallankaappaus/ kapina?

Kyllä: Punakaarti aloitti 28.1.1918 sosialistisen
vallankumouksen.

Oliko sisällissota?

Kyllä: 28.1.1918 alkoi sisällissota ns. punaisten ja valkoisten kesken. Vasemmistolaiset punaiset saivat haltuunsa Suomen eteläosan, mutta menettivät sen toukokuun alkupuolella taisteluissa maan ... hallituksen joukoille.

Oliko sota entistä isäntämaata ... vastaan?

Kyllä: Eduskunnan kokoonnuttua toukokuussa 1918 julistettiin sotatila Suomen ja Venäjän kesken, mutta valtio ei käynyt taisteluja Venäjää vastaan. Sen sijaan vapaaehtoisia joukkoja oli taistelemassa Karjalassa.
... "

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tuon alussa olevan, 10.5.1918 allekirjoitetun manifestin pohjateksti oli Ernst Nevanlinnan.
Monarkiaa ja saksalaissuuntausta tukevat allekirjoittajat olivat vanhasuomalaisia, ruotsalaisia ja oikeistonuorsuomalaisia. Yhteensä siis 47 miestä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Allekirjoittajat katsoivat, että monarkia oli Suomen "vanha, historiallinen valtiomuoto", mikä luonnollisesti oli silkka fakta.
Me republikaanit, jotkä kovin helposti kritisoimme näitä silloisia isokenkäisiä " kuningasseikkailusta", tuntien jopa myötähäpeää heidän historiattomalle sokeudelleen, helposti samalla aktiivisesti unohdamme, ettei eduskuntakeskeisen demokratian näytät talvelta 19188 olleet erityisen onnistuneita, pikemminkin päinvastoin.

Maailman kansanvaltaisimmin valittu eduskunta ryhtyi kapinaan eduskunnan enemmistön luottamusta nauttivaa senaattia vastaan, toteuttaakseen lakeja ja teesejä, jotka keskeisiltä osin oli jo hyväksytty, joskaan ei oleellisilta osiltaan vielä pantu täytäntöön.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset